ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 2/2014 Kokousaika 3.2.2014, klo 17.05 18.50 Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat 12-18 Asialista H 12 Haja-alueen viemäriverkoston suunnitelmat ja rakentaminen... 30 H 13 HHT-kasvukäytäväsopimus... 32 H 14 Lainan takaus; Hämeenkyrön Vesi Oy... 38 H 15 Lausunto Talvikki-hankkeesta... 40 H 16 Perusturvan johtosäännön tarkistaminen 1.3.2014... 46 H 17 Talousarvio 2014... 48 H 18 Kehäkukan kiinteistön myyminen... 49 Ilmoitukset... 51
KOKOUSPÖYTÄKIRJA 29 Hallitus 2/2014 KOKOUSAIKA 3.2.2014, klo 17.05 18.50 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Jouni Ovaska vj Pasi Eloranta I vpj Päivi Leskinen vj Harri Isomuotia II vpj Rauno Mäki vj Erkki Rikala j Päivi Hiltunen vj Raija Mäensivu j Maria Härkki-Santala este vj Susanna Palomäki j Heimo Nordfors vj Anna-Kaisa Immonen j Maarit Lepistö vj Jukka Juvonen j Esa Järvenpää vj Jarmo Järvinen j Vilho Ponkiniemi vj Raija Westergård MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Kauno Perkiömäki Mauri Lepola VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja, ptk-pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 12-18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Heimo Nordforsin ja Maarit Lepistön. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Jouni Ovaska Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 11.2.2014, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Heimo Nordfors Maarit Lepistö PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 11.2.2014, klo 12.00 15.00 kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Erja-Riitta Myllymäki
30 H 12 HAJA-ALUEEN VIEMÄRIVERKOSTON SUUNNITELMAT JA RAKENTAMINEN Tekninen lautakunta 21.1.2014, 6 Rakennuspäällikkö Jari Luoma: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut viemärisuunnitelmat linjoille Kyröspohja - Yrjö-Koskisentie, Herttuala - Maisematie ja Sasi - jätevedenpuhdistamo. Viemärilinjojen yhteenlaskettu pituus on n. 25 km ja suunnitelma sisältää 12 linjapumppaamoa. Koska runkoviemäri on pääsääntöisesti paineviemäriä, alueen kiinteistöjen liittyminen viemäriin edellyttää yhteisiä tai kiinteistökohtaisia jätevedenpumppaamoita. Viemärisuunnitelmiin on voinut tutustua kunnan kotisivuilla ja suunnitelmia on esitelty 8.10.2013 yleisötilaisuudessa Sasin Toukolassa. Maanomistajille lähetetään myös erillinen karttaote suunnitelmista maanomistajalupien haun yhteydessä. Suunnitelmat esitellään kokouksessa. Pirkanmaan ELY-keskus on esittänyt, että koko suunniteltu alue muodostaisi yhden viemäriosuuskunnan ja alueen kiinteistöt liittyisivät kunnan runkoviemäriin osuuskuntana. Tällöin ko. alue olisi myös osuuskunnan toiminta-aluetta. Mikäli osuuskuntaa ei saada muodostettua liittyvät alueen kiinteistöt kunnan viemäriin suorina asiakkaina ja alue on kunnan viemäriverkoston toiminta-aluetta. Taloussuunnitelmassa 2014-2016 on runkoviemärin rakentamiseen varattu rahaa 500 000 vuodelle 2014, 1 500 000 vuodelle 2015 ja 2 000 000 vuodelle 2016. Runkoviemärin rakentaminen vaiheistetaan seuraavasti. Vuonna 2014 rakennetaan linja Kyröspohja - Yrjö- Koskisentie ja aloitetaan rakentamaan linjaa Jätevedenpuhdistamo - Sasi määrärahojen puitteissa. Vuonna 2015 jatketaan linjan Jätevedenpuhdistamo - Sasi rakentamista määrärahojen puitteissa ja vuonna 2016 se rakennetaan valmiiksi ja rakennetaan linja Herttuala - Maisematie. Runkolinjojen rakentaminen tarkentuu kun saadaan urakkatarjoukset ja nähdään kuinka pitkiä linjaosuuksia voidaan kunkin vuoden määrärahoilla rakentaa. Runkoviemärin rakentaminen kilpailutetaan vuosittain. Vuoden 2014 rakentaminen kilpailutetaan ja maanomistajaluvat haetaan helmikuussa 2014 ja rakentaminen alkaa huhtikuussa. Vastaavaa aikataulua noudatetaan myös muina vuosina.
31 Rakentamiseen on haettu ELY-keskuksen avustusta, mutta asian käsittely on kesken. Esitys (tekninen johtaja Satu Hyötylä): Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatimat suunnitelmat ja yllä esitetyn viemärilinjojen rakentamisen vaiheistuksen ja kilpailuttamisen periaatteet. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen. Rakennuspäällikkö Jari Luoma esitteli suunnitelmat. Ote: - hallitus Hallitus 3.2.2014, 12 Hallituksen johtosäännön mukaisesti hallitus hyväksyy 7. pääpiirustusten, huonetilaohjelman ja kustannusarvion hyväksyminen, rakentaminen ja työn aloittamisajankohta valtuuston hyväksymän hankepäätöksen, rakennusohjelman ja ohjeellisen kustannusarvion taikka valtuuston muutoin antamien ohjeiden ja perusteiden mukaisesti Tekninen johtaja Satu Höytylä ja liikelaitospäällikkö Jari Luoma selostavat tätä hanketta hallitukselle ennen kokousta. Asiakirjat ovat nähtävissä kokouksessa ja ennen kokousta talousjohtajalla ja liikelaitospäälliköllä. Esitys: Päätös: HALLITUS hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. tekninen lautakunta (toimeenpanovastuu). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Lisäksi hallitus edellyttää, että puhdasvesiverkoston uudistaminen alueella selvitetään hankkeen yhteydessä.
32 H 13 HHT-KASVUKÄYTÄVÄSOPIMUS Hallitus 3.2.2014, 13 HHT-vyöhykkeen taustaa: Liitteet Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva kasvukäytävä muodostaa Suomen aluerakenteessa poikkeuksellisen kokonaisuuden. Tällä pinta-alaltaan varsin suppealla vyöhykkeellä asuu jo nyt joka kolmas suomalainen, ja suuri osa kansallisesta elinvoimasta ja toimeliaisuudesta (mm. 45 % BKT:sta, 40 % työpaikoista, 50 % yritysten liikevaihdosta) on keskittynyt vyöhykkeelle. Alue on myös koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä: kasvukäytävän molemmissa päissä sijaitsee useita suuria tiedekorkeakouluja, ja kokonaisuutta täydentää käytävän keskiosien vahva ammattikorkeakoulutuksen ja keskiasteen koulutuksen tarjonta. Ei ole ihme, että HHT-kasvukäytävän vahvuus näkyy väestökehityksessä: alue on viime vuosikymmeninä saanut suurta väestönkasvua syntyvyyden ja muuttoliikkeen (sekä maahanmuutto että maan sisäinen muuttoliike) kautta. Väestön keskittyminen Suomessa juuri tälle alueelle, ja sen myötä alueen väestönkasvu, näyttää jatkuvan edelleen. Nauhamaisen taajamarakenteensa, keskeisen sijaintinsa ja lyhyiden välimatkojensa osalta HHT-vyöhyke on Suomessa ainutlaatuinen. Mistään muualta Suomesta ei löydy aluetta, joka muodostaisi yhdyskuntarakenteeltaan näin pitkän ja eheän ja saavutettavuudeltaan näin korkeatasoisen kokonaisuuden. Hyvien joukkoliikenneyhteyksiensä ja vahvan liikenneinfransa (päärata ja VT3 lähellä toisiaan koko matkan) ansiosta HHT on jo nyt yhtenäinen työmarkkina-alue. Toimijat eri osissa kasvukäytävää ovat monella tavoin kytköksissä ja riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden. Vyöhyke on miljoonien ihmisten päivittäisen liikkumisen, asioinnin ja työssäkäynnin kehys, ja yritysten kannalta tämän vuoksi kiinnostava, yhtenäinen sijaintialusta. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitysnäkymien ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi on oletettavaa, että kilpailutilanne alueiden välillä tulevaisuudessa kiristyy. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittämiseksi olisi kansallisessa kilpailussa pystyttävä turvaamaan kasvukäytävän sisäinen yhtenäisyys. Vähenevät resurssit on entistä tärkeämpää kohdentaa tuottavasti. Alueella tulee pyrkiä yhteiseen kestävään kasvuun, ja tämä tulee ottaa huomioon aluerakennetta tiivistettäessä ja ekologisia liikkumisen tapoja suunniteltaessa.
33 HHT-kasvukäytävävyöhykkeen kiistattomasta kansallisesta merkityksestä huolimatta alueen kasvua ei viime vuosikymmenten aikana ole pyritty valtion taholta tukemaan. Myöskään alueen kaupungit ja kunnat eivät ole kokonaisuutena järjestäytyneet. Alueen kolmen maakuntaliiton (Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto) yhteisesti rahoittaman, 1.4.2013 alkaneen, esiselvityksen aikana järjestäytymisen tarve nykyisessä aluekehittämisen tilanteessa kävi ilmeiseksi: alueen kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen on syytä järjestäytyä toimivaksi kasvukäytäväverkostoksi. Systemaattisen verkostoyhteistyön käynnistyttyä katsottiin tarpeelliseksi laatia yhteinen aiesopimus, jonka sisällön kaikki ensi vaiheessa mukaan lähteneet verkostotoimijat hyväksyivät tällä päätöksellä. Aiesopimuksen sisältö Verkostoyhteistyön aiesopimus allekirjoitettiin 15.11.2013 seuraavan sisältöisenä: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytäväyhteistyöhön mukaan lähtevät kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot järjestäytyvät kasvukäytäväverkostoksi ja haluavat yhdessä nostaa HHT-kasvuvyöhykkeen kansallisen kehittämispolitiikan ja tutkimuksen kohteeksi. Samalla tuetaan kasvuvyöhykkeen kaupunkiseutujen osallistumista kansallisiin kasvuohjelmiin ja ylikansallisiin hankkeisiin. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat kaupungit, kunnat ja maakuntaliitot sitoutuvat tekemään verkostoyhteistyötä sekä keskenään että työn tavoitteiston osalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Tämän aiesopimuksen allekirjoittaneet kasvuvyöhykkeen toimijat pyrkivät yhteistyön kautta vahvistamaan myös kasvukäytävän kansainvälistä ulottuvuutta. Allekirjoittajat sitoutuvat omassa toiminnassaan edistämään koko HHT-kasvukäytävän kestävää kasvua käytössään olevin keinoin, yhdessä alueen elinkeinotoimijoiden kanssa. Allekirjoittajat ottavat jatkossa huomioon verkostoyhteistyön mukanaan tuomat kestävän kasvun tavoitteet myös sisäisissä palveluprosesseissaan ja omassa päätöksenteossaan. Työn käytännön toteutus Kasvukäytävän kehittämistyön käynnistämiseksi perustettiin määräaikainen kaksivuotinen hanke, jonka kautta koordinoidaan myöhempää
34 sisältötyötä ja ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkimista mm. EU-rahastoista. Maakuntaliittojen rahoittama neljän kuukauden mittainen esiselvitysvaihe (1.4.2013-31.8.2013) jatkui suoraan kaksivuotisena projektina 1.9.2013 alkaen, jolloin myös hankkeen toimijat (ohjausryhmä ja projektijohtaja) jatkoivat tehtävissään. Ohjausryhmän kokoonpanoa on mahdollista myöhemmin muuttaa ja täydentää ohjausryhmän päätöksellä. Maakunnan liittojen rahoittaman esiselvityshankkeen hankekuvauksen mukaan: Toimivan, pysyvän verkoston syntyminen edellyttää kuntien ja kaupunkien itsensä ottamaa vetovastuuta tästä yhteistyömuodosta. Maakuntaliittojen tuki verkostoyhteistyölle on kuitenkin jatkossakin tarpeen. Tämän ajatuksen mukaisesti hankkeen isännyys siihen kuuluvine vastuineen siirtyi muiden kaupunkien, kuntien, kauppakamareiden ja maakuntaliittojen tuella Hämeen liitolta Hämeenlinnan kaupungille. Organisaatioiden mahdollista halukkuutta isännyyden hoitamiseen tiedusteltiin kaikilta kasvuvyöhykkeen kaupungeilta, kunnilta ja liitoilta. Lopullinen ratkaisu isäntäkaupungista saatiin aikaan halukkaiden tahojen kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena. Hankeisännyys on luonteeltaan lähinnä teknistä ja sisältää käytännön asioiden, kuten taloushallinnon, hoitamisen muiden kaupunkiverkoston kuntien puolesta. Hankkeen sisällöllisen työn johtamisesta vastaa sen sijaan edelleen hankkeen ohjausryhmä. Ohjausryhmän taustavaikuttajana ja työn tukena ja suuntaajana toimii puolestaan neuvottelukunta, johon kuuluvat kaikkien mukaan lähtevien kuntien kaupungin- ja kunnanjohtajat, maakuntajohtajat, alueen kauppakamareiden toimitusjohtajat ja työn kannalta keskeisimpien ministeriöiden ylijohtajia. On mahdollista, että nyt päätettävänä olevan kaksivuotiskauden jälkeen työ edelleen jatkuu hankemuotoisena. Mahdollisesta jatkosta päätetään kuitenkin erikseen, hankkeen siihenastisten tulosten perusteella. Päätöksenteko tapahtuu tällöin kaupunkien, kuntien, kauppakamareiden ja maakuntaliittojen erillisin päätöksin. Sama koskee työn tuloksena syntyviä mahdollisia EU-rahoitteisia hankkeita, joiden kesto saattaa ylittää hankekoordinaatioon ajatellun kaksivuotiskauden. Myös EU-hankkeisiin lähtemisestä ja niiden isännyyksistä päätetään organisaatioissa erikseen. Yhteisen koordinaation kautta ryhdytään heti valmistelemaan tiivistyvän yhteistyön eri muotoja ja toimenpiteiden rahoitusta. Uudenlainen yhteistyö tulee teemojensa kautta liittymään EU-tasonkin tavoitteisiin. Toisaalta myös INKA (Innovatiiviset Kaupunkiseudut) kansallisena
35 kehittämisen ja rahoittamisen instrumenttina kytkeytyy tiiviisti HHTkasvukäytävätyöhön: kasvukäytävän varren kuntien on järkevää rakentaa INKA-kumppanuuksia jo muutenkin liikkeelle lähteneeseen kasvukäytävätyöhön perustuen. Eri sisältöteemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä erillisten hankkeiden / osahankkeiden kautta. Näin menetellen kukin organisaatio pääsee osallistumaan juuri sellaiseen kehittämistyöhön, johon on erityistä paikallista kiinnostusta ja alueellista tarvetta. Tulevia sisältökokonaisuuksia tai hankeaihioita ovat esimerkiksi seuraavat: Ekologinen ja tehokas liikkuminen tarkastelun kohteina sekä logistiikka että henkilöliikenne ja edelleen sekä raide- että maantieliikenne vihreät moottoritiet ja logistiikkakeskukset pendelöinti: matkaketjuajattelun edistäminen ja tähän liittyvät kehittämistoimet liityntäpysäköinnin, pysäkkien ja muun infran suhteen pendelöintiin liittyvien prosessien parantaminen sekä liikkumisessa että palvelutuotannossa maksujärjestelmien kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden selvittäminen koko kasvukäytävän laajuisesti infrahankkeet: katuverkoston liittyminen raskaaseen infraan - seisakkeet, pysäkit ja asemanseudut älyliikenne, arvoa tuottava liikkuminen käytävän linkittyminen kansainvälisiin verkostoihin Aktiivinen elinkeinotoiminta ja osaamisen kehittäminen kasvukäytävän potentiaalien osoittaminen kasvukäytävän kehittäminen ja markkinointi sijoittumisalustana: suuryritykset, logistiikka-alan yritykset ja pk-yritykset (erilaiset sijoittumislogiikat ja seuraukset kaupunkien ja kuntien kannalta) verkostoyhteistyön kehittäminen ja verkoston rakentaminen: alihankintaketjut, jatkojalostusketjut, yritysten ja kaupunkiverkoston välinen yhteistyö, pk-yritysten keskinäinen yhteistyö työvoimaresurssit ja mahdollisuudet: osaajien saatavuuden yhteinen varmistaminen kasvukäytävän osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä mm. oppimis-, tutkimus- ja kehitysympäristöjen tehokkaampi hyödyntäminen teema liittyy myös asumiseen työvoiman saatavuuden / yrittäjäperheiden sijoittumishalukkuuden kautta
36 Älykäs kaupunki ja monipuolinen asuminen kaupunkirakenteen suunnittelu, tutkimus ja kehittäminen: MALteemat asumisen uudet avaukset ja ylikunnalliset tai laajemmat kehittämishankkeet asumisen preferenssit ja valinnat käytävän varrella, uudet kestävät ja energiataloudelliset asumisen muodot tulevaisuuden monipuoliset asumiskonseptit rakennemallityöt nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokkaampi hyödyntäminen ja tiivistäminen, eheyttäminen uuden rakenteen avulla yhteinen energiapolitiikka ja kaupunkimaisten alueiden kestävän energiantuotannon kehittäminen paikallisen energiantuotannon mahdollisuudet, energiaomavarainen HHT elävä kaupunki: kaupunki toiminnallisena ympäristönä, kulttuuri, asukkaat ja osallistaminen Hankeaihioita saatetaan jatkotyön edistyessä jäsentää toisinkin. Hankeaihioita syntyy myös kaiken aikaa lisää valmistelutyön edistyessä. Kuitenkin kaikki edellä mainitut kokonaisuudet ja niihin sisältyvät kasvukäytävätyön tavoitteet ovat tavalla tai toisella jatkotyön kohteina ja sopivat erittäin hyvin yhteen mm. tämän hetken kansallisten aluekehittämis-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikoiden kanssa. Varsinaisten sisältöaiheiden lisäksi kaupungeista ja kunnista on noussut esiselvitysvaiheen aikana voimakkaasti esiin tarve terävöittää yhteistä kasvukäytävän kehittämiseen liittyvää edunvalvontaa, täsmentää sen tavoitteita ja seurata tarkemmin sen tuloksellisuutta. Yhteinen viestintä nousee jatkossa merkittävään rooliin sisältötyön rinnalla. Työtä on myös onnistuttava visualisoimaan, jotta nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät saadaan välitettyä kaikille toimijoille helposti ymmärrettävässä ja omaksuttavassa muodossa. Joulukuussa 2013 on tullut esiin, että myös Hämeenkyrön kunnalla Valtatie 3:n keskeisenä investointiosuuden kuntana olisi mahdollista liittyä HHT-kasvukäytävähankkeeseen. Sopimusosapuolina olisivat siten 25 kuntaa, kolme maakuntaliittoa ja kauppakamarit. Hankkeen projektipäällikkö Anna-Mari Ahonen on ollut esittelemässä hanketta 11.12.2013 ja 20.1.2014. Hämeenkyrön kunnan kannalta kasvukäytävään liittyminen vahvistaisi VT3:n edunvalvonnan mahdollisuuksia. HHT yhdistäisi kuntaa kuntastrategian, valtuuston suuntautumispäätösten ja Tampereen työssä-
37 käyntialueen mukaisesti valtakunnan tärkeimpään vyöhykkeeseen. HHT-kasvukäytävä vahvistaisi kunnan elinkeinopoliittista asemaa ja avaisi mahdollisuuksia uuden EU-rahoituskauden hankkeisiin. Liitteet: 1) isäntäkunnan kanssa solmittava yhteistyösopimus, 2) hankkeen rahoituslaskelma 3) kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen laskennalliset maksuosuudet. Oheismateriaalina on HHT-hanketta kuvaava toimintasuunnitelma. Esitys: HALLITUS 1. hyväksyy aiesopimuksen (15.11.2013) sisällön 2. hyväksyy hankkeen isäntäkaupunkina toimivan Hämeenlinnan kaupungin kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen sisällön ja antaa kunnanjohtajalle oikeuden sen allekirjoittamiseen 3. osallistuu hallituksen käyttövaroista kaksivuotiseen HHThankkeeseen seuraavilla rahoitusosuuksilla: vuonna 2014 10 000 euroa ja vuonna 2015 10 000 euroa. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. HHT-kasvukäytävä/Anna-Mari Ahonen. Hämeenlinnan kaupunki
38 H 14 LAINAN TAKAUS; HÄMEENKYRÖN VESI OY Hallitus 3.2.2014, 14 Talousjohtaja Tiina Paloranta, puh. 050 596 7522: Hämeenkyrön Vesi Oy pyytää kunnan takausta Kuntarahoitus Oy:ltä otettavalle 250 000 euron lainalle. Hämeenkyrön Vesi Oy on Hämeenkyrön kunnan ja Sastamalan kaupungin puoliksi omistama osakeyhtiö, joka tuottaa kuntien toimialaan kuuluvia laissa säädettyjä julkisia palveluita omistajilleen. Yhtiön tehtävänä on raakaveden hankkiminen ja talousveden tuottaminen ja myynti. Toiminta kuuluu yhtiön toimialaan eikä vääristä kilpailua. Hämeenkyrön Vesi Oy:n osakassopimuksen mukaan: Osakkaat sitoutuvat antamaan omavelkaisen takauksen yhtiön investointeja varten tarvitsemille rahoituslainoille, kumpikin omistusosuuksien suhteessa. Sastamalan kaupunki ja Hämeenkyrön kunta omistavat kumpikin 50 % Hämeenkyrön Vesi Oy:n osakkeista. Edellä olevan perusteella Hämeenkyrön kunnan omavelkaisen takauksen määrä Hämeenkyrön Vesi Oy:n Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavasta 15 vuoden kiinteään viitekorkoon sidotusta lainasta on 125.000 euroa. Sastamalan kaupunki antaa Hämeenkyrön Vesi Oy:lle omalta osaltaan vastaavan suuruisen omavelkaisen takauksen Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalla lainalle. Yhtiö pyysi lainatarjousta kahdelta rahoitusyhtiöltä. Näistä edullisempi oli Kuntarahoitus Oyj:n tarjous. Takauksen myöntäminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Yhtiön hallituksen jäsenet ovat esteellisiä asiaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä. Valtuutetun esteellisyys on luonteeltaan toisenlainen kuten kuntalaissa säädetään. Hämeenkyrön Vesi Oy aloittaa viidennen raakavesikaivon rakentamisen keväällä 2014. Viides raakavesikaivo on välttämätön vedenhankinnan turvaamiseksi kuivina vuosina ja se mahdollistaa myös nykyistä suuremman vesimäärän toimittamisen osakkaidensa käyttöön.
39 Hämeenkyrön Vesi Oy:n ottolupa on 1800m3/vrk, mutta nykyisillä neljällä raakavesikaivolla voidaan vettä käytännössä ottaa vain 1100m3/vrk. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se myöntää Kuntarahoitus Oyj:lle sen Hämeenkyrön Vesi Oy:lle myöntämän selosteosassa yksilöidyn lainan vakuudeksi omavelkaisen 125.000 euron takauksen. Takauksen ehtona on, että Sastamalan kaupunki myöntää takauksen Hämeenkyrön Vesi Oy:n lainalle omalta osaltaan. Kunta ei vaadi lainalle vastavakuutta. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.
40 H 15 LAUSUNTO TALVIKKI-HANKKEESTA Hallitus 3.2.2014, 15 Ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto, puh. 050 4076368: Hämeenkyrön perusturvalautakunnan lausunto Talvikkihankkeesta Sastamalan ja Kiikoisten yhdistymishallitus teki aloitteen, että PSHP ja Vammalan aluesairaala laativat ulkoista asiantuntijatahoa käyttäen analyysin aluesairaalan kilpailukyvystä sekä sen perusteella sairaalan kehittämissuunnitelman perustason erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus pyytää lausuntoa Hämeenkyrön kunnanhallitukselta Talvikki-hankkeen loppuraportista. Lausuntoa pyydetään erityisesti raportissa esitetyistä toimenpideehdotuksista. Hämeenkyrön kunta toteaa, että väestön vanhetessa etenkin suurten keskusten ulkopuolella kysyntäprofiili muuttuu. Lääketieteen kehittyessä diagnostiset ja hoitovalmiudet tehostuvat erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuolto kykenee huolehtimaan osasta akuuttisairaanhoitoa ja erikoissairaanhoidon jatkohoidoista ja korvaa siten aluesairaalahoitoa - peruserikoissairaanhoitoa. On hyväksyttävä se, että henkilöstön työtehtävät aluesairaaloissa muuttuvat ja myös tiloja saattaa jäädä tyhjilleen. Kunnat joutuvat suuntaamaan resurssinsa väestön tarpeen ohjaamana perusterveydenhuoltoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Näin on käynyt sekä Lounais-Pirkanmaan että Kolmostien tilaajarenkaiden kunnissa mukaan lukien Hämeenkyrö. Aluesairaalakäyttö on vähentynyt. Hämeenkyrö on viimeisten vuosien aikana panostanut perusterveydenhuoltoon ja peruserikoissairaanhoidon konsultaatioihin. Peruserikoissairaanhoidon konsultaatiota on hankittu sekä PSHP:stä että yksityiseltä sektorilta. Palvelut on saatu sujuvasti ja niiden taso on molemmissa palvelujärjestelmissä ollut hyvä. Yksityissektori kykenee tuottamaan palvelut edullisemmin. Päiväkirurgisia toimenpiteitä on hankittu PSHP:stä ja poikkeustapauksissa yksityiseltä sektorilta. AVH-kuntoutusta hämeenkyröläiset ovat saaneet akuutin vaiheen jälkeen terveyskeskuksen vuodeosastolla, erityistapauksissa potilaat ovat ohjautuneet Hatanpään sairaalaan. Ko. kuntoutus on vähintään tyydyttävää tasolla ja palvelut on kyetty järjestämään viiveettä.
41 PSHP:n hallitus pyytää lausuntoa erityisesti toimenpide-ehdotuksista. Paneudun tässä lausunnossa sellaisiin toimenpide-ehdotuksiin, joiden toimeenpaneminen tuottaisi palveluita, joille Hämeenkyröllä voisi olla kysyntää. 4.2. Toimenpidesuunnitelma 2014-2015 (numerointi viittaa Talvikki loppuraportin numerointiin) Avohoitopainotteisuuden lisääminen: Hämeenkyrö kunta ei tarvitse nykyistä enempää Vammalan aluesairaalan avohoitopalveluita. Hyvin toimiva perusterveydenhuolto tarvitsee sujuvat peruserikoissairaanhoidon konsultaatiot ja hoitopalautteet, joiden turvin hoito perusterveydenhuollossa voi jatkua. Useiden erikoisalojen konsultaatiot on saatavissa Hämeenkyröstä samoin kuin rasitustutkimukset. Hoitajavastaanotot perusterveydenhuolto tuottaa itse. 4.2.1 Vuodeosastot 4.2.2. Poliklinikat 4.2.5. Päivystys Vammalan aluesairaalan sairaansijat vähenevät nykyisestä 86:sta 62:een sairaansijaan. Tämä sairaansijojen vähentäminen on tervetullut uudistus, joka vähentää PSHP:n sairaalapaikkojen ja erityisesti aluesairaalan yliresursointia. Vuonna 2013 Hämeenkyrö käytti aluesairaalassa keskimäärin vajaan viisi paikkaa 10000 asukastaan kohti päivittäin mukaan lukien psykiatrinen hoito Tämä taso on riittävä. Psykiatrinen avohuolto on Hämeenkyrössä kehitetty niin, että yksi osasto Vammalassa riittää Lounais-Pirkanmaan ja Kolmostien alueelle. Operatiivinen (kts.myös 4.2.3.) pääasiassa päiväkirurginen toiminta on mitoitettu melko suureksi Talvikki-suunnitelmassa. Uusimpien polvi- ja olkapäähoitotutkimusten perusteella näyttää siltä, että osasta operaatioita olisi luovuttava ja korvattava ne aktiivisella kuntoutuksella. Hyvin toimiva terveyskeskuksen vuodeosasto on pääsääntöisesti korvannut aluesairaalan sisätautiosaston jatkohoitopaikkana. Aluesairaalan poliklinikat kilpailisivat nykyisin käyttävän erikoislääkäriverkoston kanssa ja osittain itse tuotettujen palveluiden kanssa. Hämeenkyrö tuottaa itse mahan ja paksusuolen endoskopiat ja tarjoaa palveluita myös Ikaalisille. (Myös 4.2.4.) Hämeenkyrössä käy yksityisellä lääkäriasemalla konsultoivia erikoislääkäreitä. Psykiatrian osalta Hämeenkyrön psykiatrisen poliklinikan Hämeenkyrö toivoo jatkuvan.
42 Hämeenkyrössä on terveyskeskuspäivystys ja akuuttivastaanotto. Acuta huolehtii Hämeenkyrön päivystyksestä. Acutan tilastojen perusteella näyttää siltä, Hämeenkyrön terveyskeskuksen päivystys toimii hyvin. Esimerkiksi yli 85-vuotiaisten päivystyspotilaiden määrä vuosittain on hämeenkyröläisten osalta n. 150 kun Pirkanmaan keskiarvo on kaksinkertainen. 4.3. Hallintomalli Nykyisin Vammalan aluesairaala on suurelta osalta Sastamalan kaupungin sairaala, mikäli käyttöä ja talouslukuja tarkastellaan. Talvikkiraportin mukaan sairaanhoitopiiri arvioi omaa johtosääntöään niin, että aluesairaalat liitettäisiin toimialueina Taysiin. Toisaalta on varmasti perusteltua selvittää, voisiko Sastamalan kaupunki ottaa aluesairaalan toiminnan vastuulleen joko yksin tai yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa. Hämeenkyrön näkökulmasta käyttäjänä jälkimmäinen vaihtoehto toisi yhden palvelutarjoajan lisää markkinoille, joita nyt hallitsee PSHP. Tämä ei olisi välttämättä huono asia tilanteessa, jossa yksi tuottaja on määräävässä asemassa. Raportissa oleva kahden toimijan hallintomalli (PSHP + Sotesi) on nykyistä parempi, mikäli PSHP jatkaa toimintaansa suunnitellulla hyvinvointikampuksella. Yhden toimijan malli olisi tehokkaampi ja joustavampi kuin ehdotettu kaksipäinen varsinkin kun aluesairaalan toiminta supistuu. Yhden toimijan vaihtoehto olisi syytä tutkia. Käyttäjän näkökulmasta tämä olisi yksinkertainen ja selkeä. 14.1.2014 Talvikki-kokous Sairaanhoitopiirin johtaja pyysi kokouksessa kunnilta linjausta, suunnitellun hyvinvointikeskuksen tiedottamis- ja markkinointilinjauksesta erityisesti markkinoinnin suuntaamisesta ammattihenkilöille tai väestölle. Hämeenkyrön kunta katsoo, että erikoissairaanhoito yleensä ja nyt suunniteltu yksikkö mukaan lukien toimii lähetesairaalana ts. keskuksena, johon perusterveydenhuolto lähettää potilaan hoidon porrastusta noudattaen. Hyvinvointikeskuksen, joka on julkisen palvelun toimija, palvelukirjo tulee tarjota perusterveydenhuollon lääkäreille lähetepoliklinikkana. Siten tiedottaminen ja markkinointi tulee suuntautua terveyskeskuksiin ammattilaille, ei suoramarkkinointina kuntalaisille. Hoidon porrastaminen vaatii, että perusterveydenhuollon tulee ensiksi selvittää mahdollisuudet hoitaa potilas lähellä ja lähettää potilas vasta tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Tämä on erityisen tärkeätä silloin,
43 Yhteenveto kun kyseessä ovat palvelut, joista on ylitarjontaa ja, joissa hoidon perusteet ovat suhteelliset kuten suonikohjuhoidot, olkapään ja polven päiväkirurgiset operaatiot. Terveydenhuollon markkinoinnin ja viestinnän pelisäännöt vaativat keskustelua valinnanvapauden astuttua voimaan. Hämeenkyrössä on katsottu, ettemme lähde aktiivisesti markkinoimaan palveluitamme entisen Viljakkalan alueen asukkaille ylöjärveläisille vaan huolehdimme perustiedottamisesta. Julkisen sektorin on tyydyttävä viranomaisviestintään, palveluiden markkinointi saattaa johtaa epäterveeseen kilpalaulantaan. Hämeenkyrön lausunnossa olevat huomautukset loppuraporttia kohtaan johtuvat kunnan ja Talvikki-projektin tavoitteiden eroista. Hämeenkyrön lähtökohtana lausunnossa on huoli kunnan väestön terveyspalveluista yhdessä sen tosiasian kanssa, että kunnan talous on aikaisempaa tiukemmalla. Tämä heijastuu koko perusturvaan vanhustenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Verotulojen kasvua ei ole odotettavissa ja valtionavut uudistusten myötä tuskin lisääntyvät. Toisaalta PSHP ja aloitteentekijällä Sastamalan ja Kiikoisten yhdistymishallituksella on huoli aluesairaalan ylläpitämisestä instituutiona ja työpaikkana alueen asukkaille. Talvikki-hankkeessa ei arvioitu hankkeen uudistusten taloudellisia seurauksia. Hämeenkyrö haluaa kyseenalaistaa kolmiportaisen perusterveydenhuolto-peruserikoissairaanhoito-erikoissairaanhoitomallin -mallin. Hyvin toimiva terveyskeskus yhdessä erikoislääkärikonsultaatioiden kanssa takaavat TAYS:sin varsinaisen erikoissairaanhoidon ulkopuoliset terveyspalvelut kattavasti. Hämeenkyrön erikoissairaanhoidon käyttö suuntautuu TAYS:iin. TAYS:in tulevat suurinvestoinnit tulevat kuormittamaan Hämeenkyrön kunnan käyttötaloutta erikoissairaanhoitokustannuksina. Tähän joudumme sitoutumaan. Vammalan aluesairaalan kehittämisen näkökulmasta hämeenkyröläisten asiointisuunta ja alueen väestön koko ovat kriittiset tekijät. Toimenpiteitä on perusteetonta rakentaa suunnitelmille, että ihmiset ohjautuvat aluesairaalaan, mikäli he voivat saada palvelut siitä suunnasta, jossa he muutenkin asioivat. Hämeenkyröläiset asioivat Tampereen suunnassa. Tämä korostuu erityisesti valinnanvapausuudistuksen myötä. Uudistuksen tarkoitus on korostaa ihmisten omaa vapautta valinnoissaan vastakohtana järjestelmän vallalle ohjata kysyntää instituutioiden välillä. Lisäksi tulevasta aluesairaalasta tulisi auttamatta pieni, vaikka Lounais-Pirkanmaa ja Kolmostie siihen yhdessä sitoutui-
44 sivat. Hämeenkyrössä on reilu 10 500 asukasta. Hämeenkyrön asukkaat eivät siten merkittävästi kerrytä sitä 100 000 asukkaan asukaspohjaa, joka aluesairaalalle vähintään tarvittaisiin. Hämeenkyrö ei näe tarvetta sitoutua Vammalan aluesairaalaan väliportaan kehittämiseen. Hämeenkyrö odottaa, että PSHP ja Sastamalan kaupunki, jotka kampusta jo nykyisin hallinnoivat ja käyttävät, löytävät ratkaisun, joka tyydyttää sairaanhoitopiirin kaikkia kuntia ja Hämeenkyröä yhtenä näistä kunnista. Hämeenkyrö tulee yhtenä sairaanhoitopiirin kunnista käyttämään Vammalan aluesairaalan palveluita, mikäli tämä tuottaa tarpeellisia palveluita kilpailukykyisin kustannuksin. Esitys: HALLITUS yhtyy ylilääkärin valmistelemaan lausuntoon ja täydentää sitä seuraavasti: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevan loppuraportin linjausten perusteella - Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupunkien ja vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien pohjalle muodostettavilla sote-alueilla. Eräiltä osin järjestämisvastuu voi olla myös vähintään noin 20 000-50 000 asukkaan pohjalle muodostettavilla perustason alueilla. Alle 20 000 asukkaan kunnat saavat palvelut sote-alueiden ja halutessaan osin perustason alueiden järjestäminä ja osallistuvat alueiden hallintoon. - Hämeenkyrön kunta katsoo tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisimmaksi suuntautua pääsäännön mukaisesti maakunnan keskuskaupungin sote-alueeseen. Uuden perustason luominen toisi kokonaisuuteen epätarkoituksenmukaisen tason ja hallinnon. - Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa näyttää korostuvan terveydenhuolto sosiaalihuollon jäädessä vähemmälle huomiolle. Sama piirre näkyy myös alueellisten palveluiden suunnittelussa. - Talvikki-hanke on monilta osiltaan oikeansuuntainen ja tähänastista heikkoa yhteistyötilannetta selkeyttävä mutta riittäviä muutoksia ja tarvittavaa väestöpohjaa esitetyillä ehdotuksilla ei aikaansaada. Johtopäätösluvun ihannetilanteen 100.000 asukkaan väestöpohja läntisellä Pirkanmaalla on epärealistinen ja vain laskennallinen. Hämeenkyrön
45 kunta tukee Sastamalan kaupungin tavoitteita selvittää myös yksityisen toimijan mukaantulomahdollisuudet hyvinvointikampukseen luovan toimintamallin aikaansaamiseksi. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. perusturvalautakunta Ote tiedoksi s-postilla:. Ikaalisten kaupunki. Kihniön kunta. Parkanon kaupunki. Sastamalan kaupunki
46 H 16 PERUSTURVAN JOHTOSÄÄNNÖN TARKISTAMINEN 1.3.2014 Perusturvalautakunta 23.1.2014, 3 Sosiaalijohtaja Taina Niiranen, puh. 050 68 240: Kunta päättää hallintonsa järjestämisestä kuntalaissa (365/1995) säädetyllä tavalla. Hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Perusturvan johtosääntö on tullut voimaan 1.1.2009. Johtosääntö on suurilta osiltaan ajantasainen. Tässä päivityksessä viranhaltijoiden ratkaisuvaltaa on tarkistettu palveluohjaajien ja talouspäällikön tehtävien osalta. Lisäksi lastenvalvojan tehtävistä elatustuen myöntäminen on siirtynyt Kelan tehtäväksi 1.4.2009. Nykyisen käytännön mukaan täyttöluvan sosiaalijohtajan/ylilääkärin sijasta myöntää kunnanjohtaja. Lisäksi päivitetään johtosäännössä mainittujen seuraavien viranhaltijoiden nimikkeet nykyisiksi: kotipalveluohjaaja= kotihoidon esimies kehitysvammapalvelun vastaava ohjaaja= kehitysvammatyön esimies Rauhansalon/Tuulensuun vastaava ohjaaja= sosiaalipsykiatrisen työn esimies. Sosiaalijohtaja Taina Niiranen esittää, että perusturvan johtosääntöön tehdään edellä esitetyt muutokset. Esitetyt keskeiset muutokset on koottu oheismateriaalina olevaan taulukkoon. Perusturvan johtosääntö 1.3.2014 on liitteenä nro 1. Esitys (ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto): Perusturvalautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että perusturvalautakunnan johtosääntöön tehdään muutokset sosiaalijohtajan esityksen mukaisesti 1.3.2014 alkaen. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote: - hallitus - talousjohtaja Tiina Paloranta
47 Hallitus 3.2.2014, 16 Liite Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE perusturvalautakunnan esityksen hyväksymistä. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti.