Etelä-Suomi Päätös Nro 228/2013/1 Dnro ESAVI/239/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 12.11.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä polttoaineena Ekenäs Energin Koivuniemen lämpölaitoksessa, Raasepori. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ekenäs Energi (Tammisaaren Energia) PL 31 10601 Tammisaari Y-tunnus: 0131297-0 LAITOKSEN SIJAINTI Ekenäs Energi, Koivuniemen lämpökeskus Teollisuuskatu 7 10600 Tammisaari Koivuniemen lämpökeskus sijaitsee Raaseporin kaupungissa Tammisaaren Koivuniemen teollisuusalueella kiinteistöllä 710-8-804-8. Kiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki ja sen haltija on Ekenäs Energi. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 15.10.2013. ILMOITUKSEN TEON PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 30 :n 3 momentti ja 61. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 61 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen 11.6.2007 antama ympäristölupapäätös No YS 773, joka koskee Ekenäs Energin (Tammisaaren Energia) Koivuniemen lämpökeskuksen toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen 3.4.2008 antama ympäristölupapäätös No YS 429, joka koskee Ekenäs Energin (Tammisaaren Energia) Koivuniemen lämpökeskuksen ympäristöluvan No YS 773/11.6.2007 jätevesiä koskevan lupamääräyksen muuttamista. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 30.10.2012 antama päätös nro 177/2012/1 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätepuun käyttöä polttoaineena Ekenäs Energin Koivuniemen lämpölaitoksessa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Koivuniemen lämpökeskus sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä Björknäsin (0183551) I luokan pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuunta on lämpökeskukselta koilliseen kohti Björknäsin vedenottamoa, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä. Lämpökeskusta lähinnä olevat asunnot sijaitsevat noin 250 metrin päässä. Asunnot ovat opiskelija-asuntoja eikä niissä asuta jatkuvasti. Lähimmät muut asuinalueet sijaitsevat noin 600 metrin päässä. Lähimmillään noin 500 metrin päässä lännessä sijaitseva Pohjanpitäjänlahti kuuluu Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueeseen (FI0100005), joka on Natura 2000 -alue. ILMOITETTU TOIMINTA Koetoiminnan kuvaus sekä raaka-aineet Koetoiminnan tarkoitus on kokeilla jätepuun (muusta käytöstä poistettu puuaines) käyttöä polttoaineena Ekenäs Energin Koivuniemen lämpölaitoksessa. Laitoksessa sijaitsee kaksi kiinteätä polttoainetta käyttävää kattilaa. Jätepuuta on tarkoitus kokeilla molemmissa kattiloissa.
Kokeiluissa käytettävä jätepuu on luokkiin A ja B kuuluvaa jätepuuta siten, kuin jätepuuluokat on määritelty Energiateollisuuden puujätteen laatuluokituksessa (AA et al., Käytöstä poistetun puun luokittelun soveltaminen käytäntöön, VTT, 1.9.2008). Ko. määritelmän mukaan koekäytettävä puu on uusiutuvaa biopolttoainetta. Kokeilussa on tarkoitus määritellä jätepuun soveltuvuus sekoitepolttoaineena metsähakkeiden seassa. Jätepuun seososuutta on tarkoitus vaihdella välillä 0 100 % kuitenkin siten, että jätepuun osuus koko lämmityskauden (1.7.2013 30.6.2014) polttoaineesta olisi 10 20 %. Koetoiminnan alkaessa 1.12.2013 ja päättyessä 31.3.2014 tarkoittaa tämä, että jätepuun keskimääräinen osuus koetoiminnan aikana olisi 15 35 %. Määrällisesti tämä on 14 28 GWh eli 15 000 30 000 i-m 3 eli 4 300 8 600 tonnia. Kokeiluun sisältyy jätepuun soveltuvuuden tarkastaminen seuraavissa teknisissä järjestelmissä: polttoaineen vastaanottoasema vaakajärjestelmät, polttoainelaboratorio (määrän ja laadun määrittely) polttoainekuljettimet (polttoaineen siirto vastaanotosta tulipesään) varaston ja kuljettimien kapasiteettirajoitukset sekoitettavuus metsähakkeisiin pölyisyys yms. palamisprosessit tulipesän lämpötilan ja palamisvyöhykkeiden säätö tuhkan käsittely tuhkan sulamiskäyttäytyminen tuhkan poisto tulipesästä tuhkan laatu ja hyötykäytettävyys vaikutus palamattomien määrään ilmapäästöjen tarkkailu vaikutus hiukkaspäästöihin vaikutus savukaasujen häkätasoon (palamattomat kaasut) vaikutus NO x -päästöihin muut vaikutukset. Koetoiminnan perustelut Laitoksen polttoainetekniset järjestelmät on suunniteltu metsähakkeille ja turpeelle. Laitoksella on toistaiseksi käytetty ainoastaan metsähakkeita. Jätepuun polttoa kokeiltiin talvikaudella 2012 2013 silloisen aluehallintovirastoille jätetyn ilmoituksen mukaisesti. Suunnitelman mukaista jätepuun polttomäärää ei saavutettu teknisistä syistä johtuen. Silloisen koekäyttöjakson aikana toiminnanharjoittaja sai tietoonsa tutkimustuloksia, joiden mukaan jätepuun pienikin määrä saattaa nopeuttaa kattilamateriaalien korroosionopeutta huomattavasti. Kesällä 2013 tehdyissä kattilatarkastuksissa ei kuitenkaan havaittu kattilan korroosionopeuden muutosta, joten on perusteltua kokeilla jätepuun polttoa uudestaan suuremmalla määrällä. 3
Vuoden 2012 ilmoitettu perustelu metsähakkeiden saatavuuden heikentymisestä ja niiden hintatason noususta on edelleen ajankohtainen. Vaihtoehtoisten tai täydentävien polttoaineiden löytyminen on toiminnan elinkelpoisuuden kannalta välttämätöntä. Turve on vaihtoehtoinen tai täydentävä polttoaine, mutta koska turve on nykyisin luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi, on uusiutuvan jätepuun käyttö perusteltua ympäristönsuojelun kannalta. Polttoainetoimittajilta saatujen jätepuuanalyysien ja talvikaudella 2012 2013 tehtyjen analyysien perusteella jätepuu on laadultaan metsähakkeita vastaavaa tai jopa parempaa. Turpeen hinnallinen kilpailukyky on lisäksi jätepuuta heikompaa. Laitosta ei ole kuitenkaan suunniteltu käytettäväksi jätepuulla, joten jätepuun tekninen soveltuvuus on koeluonteisesti todettava, jotta sen järjestelmällisempään käyttöön voidaan tulevaisuudessa siirtyä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja arvio niiden vaikutuksista Jätepuun polttoaineanalyysit osoittavat, että jätepuu on pääsääntöisesti laadultaan parempaa kuin metsähakkeet (esim. matalampi raskasmetallipitoisuus, matalampi rikkipitoisuus ja matalampi tuhkapitoisuus). Toisaalta jätepuu on pääsääntöisesti kuivempaa kuin metsähakkeet, jonka seurauksena tulipesän lämpötila saattaa nousta, joka puolestaan saattaa lisätä typpioksidipäästöjä. On odotettavissa, että esimerkiksi tuhkan laatu paranee, jolloin sitä voidaan myös jatkossa hyötykäyttää. Päästöt ilmaan ja veteen eivät odotettavasti merkittävästi muutu. Koetoiminnan kokonaisvaltaiset vaikutukset päästöihin arvioidaan olevan positiiviset. Selvitys suunnitelluista ympäristönsuojelutoimista Koetoiminnan aikana ei ole tarkoitus ryhtyä erityisiin ympäristönsuojelutoimiin, mutta ympäristövaikutusten seurantaa on tarkoitus tiivistää seuraavilta osin: jätepuupolttoaineesta teetetään laboratorioanalyysejä normaalia tiheämmin, tuhkasta teetetään laboratorioanalyysejä normaalia tiheämmin sekä koekäytön aikana suoritetaan ylimääräinen päästömittaus pääkattilan osalta. Koetoiminta keskeytetään, mikäli havaitaan, että koetoiminnasta aiheutuu normaalia suuremmat ympäristöpäästöt. 4
5 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydentäminen Lausunnot Ekenäs Energi on täydentänyt ilmoitusta 1.11.2013 koeluonteisen toiminnan toteuttamisajankohdan osalta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa ilmoituksesta lausunto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus viittaa 31.10.2013 saapuneessa lausunnossaan 16.10.2012 päivättyyn lausuntoon toiminnanharjoittajan edellisestä koetoimintailmoituksesta. Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa 24.10.2013 saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Jätepuun käyttöä polttoaineena Koivuniemen lämpölaitoksessa puolletaan. Tammisaaren Energian tulee varmistua siitä, että poltettava puu kuuluu luokkaan A tai B. Päästöjä ilmaan tulee tarkkailla koetoiminnan aikana ja koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Ekenäs Energin ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen, joka koskee jätepuun käyttöä polttoaineena Koivuniemen lämpölaitoksessa. Koeluonteinen toiminta on tehtävä koetoimintailmoituksen, ilmoituksen täydennyksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. 1. Koivuniemen lämpökeskuksen kattiloissa D (17 MW) ja E (19,2 MW) saa käyttää polttoaineena luokkiin A ja B luokiteltua käytöstä poistettua puuta yhteensä enintään noin 8 600 tonnia. Käytöstä poistettua puuta saa käyttää polttoaineena enintään 31.3.2014 asti. Koeluonteinen toiminta on keskeytettävä, jos havaitaan, että kattila ei sovellu käytöstä poistetun puun polttoon. Käytöstä poistettu puu ei saa sisältää puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Puun on täytettävä vähintään luokan B vaatimukset niin, kuin ne on esitetty VTT:n raportissa Käytöstä poistetun puun luokittelu ja hyvien käytäntöjen kuvaus, Nro VTT-R-04989-08, 1.9.2008.
Jos poltettavaksi tuodaan jätettä, jonka polttoa ei ole edellä sallittu, on jäte viipymättä palautettava sen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. (YSL 30, 64, JL 29, 30, 31 ) 2. Koeluonteisen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista ja lopettamista. (YSL 64 ) 3. Käytöstä poistetun puun laatua on tarkkailtava laitokselle saapuvista polttoaine-eristä silmämääräisesti. Lisäksi koejakson aikana on otettava vähintään kaksi kokoomanäytettä polttoaine-eristä. Näytteistä on analysoitava vähintään lämpöarvo, kosteuspitoisuus, tuhkapitoisuus, kloridipitoisuus sekä raskasmetallit. (YSL 64 ) 4. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä mittaamalla ja/tai laskennallisesti kattiloiden D ja E palamislämpötila ja viipymäaika. Raportissa on esitettävä tuloksien lisäksi käytetyt menetelmät. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle osana määräyksen 7. mukaista loppuraporttia. (YSL 64 ) 5. Kattiloiden D ja E savukaasujen hiukkas-, hiilimonoksidi- ja typenoksidipitoisuus on mitattava kertaluonteisesti koetoimintajakson aikana ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaustilanteessa kattilan ajotilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia koetoiminnan aikaista käyttötilannetta muun muassa polttoaineiden laatujen, käytöstä poistetun puun määrän ja kattilan palamisolosuhteiden osalta. Rikkidioksidipäästö on määritettävä laskennallisesti. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittauksen aikana käytettyjen polttoaineiden määristä ja laaduista, kattilan ajotilanteesta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksiköissä mg/mj (sisään syötettyä energiayksikköä kohti) ja kg/h sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästörajoihin, polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (750/2013) päästörajoihin ja edellisen päästömittauksen tuloksiin. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle osana määräyksen 7. mukaista loppuraporttia. (YSL 64 ) 6. Koetoimintajakson aikana on otettava vähintään yksi näyte sekä lentotuhkasta että pohjatuhkasta. Näyte on otettava sellaisena ajankohtana, että käytöstä poistetun puun polton mahdollinen vaikutus tuhkien laatuun on havaittavissa. Otetuista näytteistä on analysoitava vähintään orgaaninen 6
kokonaishiili, sulfaatti, kloridi, arseeni, kadmium, sinkki, lyijy, kupari, mangaani, nikkeli, elohopea, vanadiini ja kromi. Näytteistä on analysoitava kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet. Saatuja tuloksia on verrattava edellisen analyysin tuloksiin. Saadut tulokset on raportoitava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle osana määräyksen 7. mukaista loppuraporttia. (YSL 64 ) 7. Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava loppuraportti, joka on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Loppuraportissa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot: koetoiminnan aikana poltetun käytöstä poistetun puun määrä ja seossuhteet kattilakohtaisesti sekä laatu ja alkuperä; yhteenveto koetoiminnan aikaisesta kattilan palamisolosuhteiden ja palamisen hyvyyden seurannasta; yhteenveto käytöstä poistetun puun polton vaikutuksista puhdistinlaitteiden toimintaan; koetoiminnan aikana tehtyjen päästömittauksien raportit; koetoiminnan aikana tehtyjen tuhka-analyysien tulokset; raportti tulipesän lämpötilan ja viipymäajan määrittämisestä; yhteenveto koetoiminnan aikaisista poikkeuksellisista tilanteista ja häiriötilanteista sekä mahdollisista naapurustosta tulleista yhteydenotoista sekä arvio kattiloiden D ja E soveltuvuudesta käytöstä poistetun puun polttoon. (YSL 64 ) 8. Koeluonteisesta toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on kirjattava muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 64 ) 9. Muilta osin, muun muassa päästörajojen, polttoaineiden varastoinnin ja häiriötilanteista ilmoittamisen osalta, on noudatettava Uudenmaan ympäristökeskuksen 11.6.2007 antamaa ympäristölupapäätöstä No YS 773 ja 3.4.2008 antamaa ympäristölupapäätöstä No YS 429. (YSL 64 ) 7 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä mainitusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle.
Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. Koeluonteiselle toiminnalle annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 4 :n yleiset periaatteet ja jätelain 13 :n ympäristönsuojelun vaatimukset. Koeluonteisesta toiminnasta saatavia tuloksia ja käyttökokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisessa toiminnan muutosta koskevassa ympäristölupahakemuksessa. Aluehallintovirasto ei ole pitänyt tarpeellisena ympäristönsuojelulain 63 :n mukaista asianosaisten kuulemista, koska toiminnasta ei ilmoituksen mukaan aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä ilmoitetun mukainen toiminta vaikuta olennaisesti yleisiin tai yksityisiin etuihin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus antaa ilmoituksesta lausunto. Annettujen lausuntojen johdosta ei ole ollut tarpeen kuulla ilmoituksen tekijää, koska lausunnoissa ei ole esitetty asiaan liittyviä olennaisia vaatimuksia. Määräys 1. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista ottaen huomioon toiminnan ja kokeilun tarkoitus. Määräyksessä on rajoitettu käyttämään ilmoituksessa esitetyn mukaista puujätepolttoainetta ilmoituksen mukainen määrä. Jos havaitaan, että kattila D tai E ei sovellu ilmoituksen mukaiseen toimintaan, on koeluonteinen toiminta kyseisellä kattilalla keskeytettävä. Koeluonteisen toiminnan aikana ei saa käyttää polttoaineena puuta, jonka polttoon sovelletaan jätteen polttamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (151/2013). Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 29 :n ja 30 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 31 :n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. Määräys 2. Määräys on tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Määräys 3. Koeluonteisen toiminnan aikana vastaanotettavan käytöstä poistetun puun ominaisuuksista on tarpeen varmistua määräyksen mukaisin menettelyin. Kokoomanäytteistä tehtäviksi vaaditut analyysit vastaavat laitoksen omaa polttoaineen laaduntarkkailun tasoa. Määräys 4. Toiminnanharjoittajalla ei ole käytössä varmaa tietoa kattiloiden D ja E tulipesien lämpötiloista ja viipymäajoista. Tehtävän selvityksen avulla saadaan lisätietoa palamisolosuhteista. Määräys 5. Koeluonteisen toiminnan aikana poltetaan normaalitoiminnasta ominaisuuksiltaan poikkeavia polttoaineita. Muutoksien vaikutus ilmapääs- 8
töihin on tarpeen selvittää mittaamalla. Ilmoituksen mukaan koeluonteinen toiminta noin kestää neljä kuukautta, joten yhdellä normaalilla käyttöteholla tehtävällä päästömittauksella saadaan riittävä käsitys laitoksen päästöistä. Määräys 6. Käytöstä poistetun puun käytöllä polttoaineena saattaa olla vaikutusta toiminnassa syntyvien tuhkien laatuun. Asia on tarpeen selvittää asianmukaisin näytteenotoin ja analyysein. Määräykset 7. ja 8. Kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toimintaa valvovien viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi. Määräys 9. Jos tästä päätöksestä ei muuta johdu, on toimintaa tehtävä laitoksen voimassa olevien ympäristölupapäätösten No YS 773, 11.6.2007 ja No YS 429, 3.4.2008 mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30, 31, 36, 53, 54, 61, 64, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 24, 26, 27 Jätelaki (646/2011) 13, 29, 30, 31 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 500 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 2 920 euroa. Liitteen mukaan, jos kysymyksessä on muu ympäristölupa-asia tai jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian kä-
sittelystä maksu, jonka suuruus on 50 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 30 tuntia. 10 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ekenäs Energi PL 31 10601 Tammisaari Jäljennös päätöksestä Raaseporin kaupunginhallitus Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
11 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Teemu Lehikoinen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Teemu Lehikoinen.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite: PL 204, 65101 VAASA puhelin: (vaihde) 029 564 2611 fax: 029 564 2760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.