Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi.

PÄÄTÖS KASELY/32/07.00/2010 Kaakkois-Suomi Ympäristö ja luonnonvarat 09.02.2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta PL 1077 45101 Kouvola Yhteyshenkilöt: - Hallinnolliset asiat: Itä-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Ympäristöinsinööri Anna Kralik PL 1080, 45101 Kouvola puh. 0299 462 294 anna.kralik@mil.fi - Tekniset asiat: Puolustushallinnon rakennuslaitos Ympäristöasiantuntija Reija Pihkala PL 199, 00131 Helsinki puh. 0299 831 636 reija.pihkala@phrakl.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ruotsulan ampumarata, Kouvola Puhdistuskohde sijaitsee Kouvolan kaupungissa Tammirannan kaupunginosassa. Ampumarata on ollut Korian varuskunnan käytössä vuosina 1912-1994. Kunnostettavalla alueella on kivääriradan näyttösuojan etuvalli ja kaksiosainen taustavalli. Kiinteistön rekisteritunnus on 286-403-2-147 ja sen omistaa Suomen Valtio, hallinnoivana viranomaisena toimii Metsähallitus. Ampumarata ja radan etuvalli sekä näyttösuoja sijaitsevat alueella, joka on Kuusankosken yleiskaavassa 2020 (2.4.2007) osoitettu Natura 2000 verkostoon kuuluvaksi alueeksi. Ampumaradan taustavallien alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde 020 63 60090 Salpausselänkatu 22 www.ely-keskus.fi PL 1041, 45101 Kouvola

KASELY/32/07.00/2010 2/11 ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 29.12.2009. Ilmoitus on siirtynyt aluehallinnon uudistuksen myötä 1.1.2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). PUHDISTETTAVA ALUE, SEN KUNTO JA TEHDYT SELVITYKSET Alueella sijaitsee 150 ja 300 metrin kivääriradat, joiden taustavallit ovat samalla alueella. Ampumaratatoiminta on loppunut vuonna 1994. Ampumaradan rakenteista on jäljellä välivallit, näyttösuojan etuvalli sekä kaksiosainen taustavalli. Puhdistettava alue sijoittuu näyttösuojan etuvallin ja kaksiosaisen taustavallin alueelle. Vallit ovat noin 60 metriä leveät ja yhteensä noin 10 metriä korkeat. Betonirakenteinen näyttösuoja on osittain purettu ja täytetty purkujätteillä ja maa-massoilla. Vallien kokonaispinta-ala on noin 5 000 m 2, koko ampumaradan pinta-ala on noin 2,0 ha. Ampumarata-alue ja etuvalli sijaitsevat Natura 2000 -luonnonsuojelualueella FIO410002 (Tammirannan vanha ampumarata, 1,75 ha). Alue on uhanalaisen punakeltaverkkoperhosen tärkeää elinympäristöä. Lajin toukkien ravintokasvia purtojuurta esiintyy paikoittain koko rata-alueella. Lajin elinympäristöjen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty ja kyseisellä alueella ei saa tehdä toimia, jotka vaarantaisivat kyseisen lajin säilymisen tai heikentäisivät alueen soveltuvuutta lajin elinympäristöksi. Ampumarata-alue on nykyisin ulkoilu- ja virkistyskäytössä, alueella on muun muassa lentopallokenttä ja polkuja. Alue on tarkoitus ottaa laidunnuskäyttöön puhdistuksen jälkeen. Alueen nykyiselle maankäytölle ei ole suunniteltu muuta muutosta. Ramboll Finland Oy on tehnyt Itäisen maanpuolustusalueen esikunnan toimeksiannosta ampumaradan taustavallien alueelta ympäristöteknisen tutkimuksen vuonna 2004 sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta riskinarvioinnin vuonna 2009. Maaperä, pinta- ja pohjavesitiedot Maaperä on ampumarata-alueella savipitoista. Etuvalli ja taustavallien alueella maaperä on täytemaata, joka koostuu hiekasta, sorasta ja moreenista. Etuvallissa perusmaa moreeni on noin 2,0 metrin syvyydellä. Täyttökerrokset ovat paksuimmillaan vallien itäosassa. Taustavallien takaosassa on havaittu täyttömaassa asfaltin palasia. Täyttökerrokset ulottuvat paikoin kallionpintaan. Kallionpinta nousee kaakkois-luoteissuuntaisesti sekä kaakkois-pohjoissuuntaisesti korkeustasojen ollessa +61,9 +69,7. Takimmaisen taustavallin takana on kalliopaljastuma tasolla +70,6. Lähin pintavesistö on Kymijoki, joka virtaa alueen itäpuolella, noin 400 m etäisyydellä taustavalleista. Ampumarata-alueen pintavedet on johdettu avo-ojiin, jotka laskevat Kymijokeen.

KASELY/32/07.00/2010 3/11 Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue, Nappa, sijaitsee noin 1,1 km lounaaseen. Tutkimuksissa ei havaittu orsi- eikä pohjavettä. PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen maaperä on pilaantunut Korian varuskunnan ampumaratatoiminnan seurauksena vuosina 1912-1994. Ampumarata-alueen maaperä on pilaantunut kivääriratojen näyttösuojan etuvallin ja taustavallien alueelta. Ampumaradan etu- ja taustavallien suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat lyijyä, mutta myös kuparin, antimonin ja sinkin osalta ohjearvotasot ylittyvät. Pilaantuneisuustutkimukset Ramboll Finland Oy on tehnyt ampumaradan etu- ja taustavallien alueelta maaperätutkimuksia maaliskuussa 2004. Tutkimuksissa kaivettiin 22 koekuoppaa, joista otettiin yhteensä 79 maanäytettä. Raskasmetallipitoisuudet määritettiin 50 näytteestä XRF-kenttämittarilla ja 15 näytteestä laboratorion ICP-AES analyysillä. Tutkimuksissa todettiin kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, kuparia, antimonia, sinkkiä ja arseenia. Suurimmat raskasmetallipitoisuudet havaittiin etuvallin ja näyttösuojan takaisen taustavallin alueilta, joissa lyijy-, kupari- ja osittain myös sinkki- ja antimonipitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvotason (Pb 15,5 43 600 mg/kg, Cu 0-3250 mg/kg, Zn 0 757,3 mg/kg, Sb 0 69,1 mg/kg). Ylemmän ohjearvotason ylittäviä lyijy- ja kuparipitoisuuksia havaittiin myös pieneltä alueelta taaemmasta taustavallista (Pb 57,5 2 170 mg/kg, Cu 115,2 1 057,6 mg/kg). Alemman ohjearvotason ja kynnysarvotason ylittäviä, mutta ylemmän ohjearvotason alittavia lyijypitoisuuksia havaittiin taustavallien välisiltä alueilta sekä takimmaisesta taustavallista. Haitta-ainepitoisuudet vaihtelivat eri koekuoppien välillä. Suurimmat haittaainepitoisuudet olivat vallien pintaosissa noin 0-0,8 m syvyydellä, mutta yksittäisissä koekuopissa havaittiin myös syvemmällä (1,8-2,0 m maan pinnasta) ylemmän ohjearvotasojen ylittäviä lyijy- ja kuparipitoisuuksia. Suurimmat lyijypitoisuudet olivat 43 600 mg/kg, kuparipitoisuudet 3 250 mg/kg, sinkkipitoisuudet 757,3 mg/kg, antimonipitoisuudet 69,1 mg/kg ja arseenipitoisuudet 10,2 mg/kg. Lyijyn ja kuparin osalta haitta-ainepitoisuuksien ongelmajäteraja-arvo ylittyy useammissa koekuopissa etuvallin ja näyttösuojan takaisen taustavallin alueella (Pb > ongelmajäteraja-arvo: A1, A2, A3, B3 ja C4; Cu > ongelmajäteraja-arvo: A3 ja B3). Haitta-aineiden pitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyihin maan pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviin kynnys- ja ohjearvoihin. KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI Vuonna 2004 tehtyjen tutkimusten perusteella Ramboll Finland Oy on tehnyt alueelta pilaantuneen maaperän riskinarvioinnin vuonna 2009. Kohteessa todetaan olevan

KASELY/32/07.00/2010 4/11 terveysperusteinen kunnostustarve. Pintamaassa havaitut korkeat lyijypitoisuudet voivat aiheuttaa terveysriskiä myös satunnaisen suoran kosketuksen (maan syönti) kautta tapahtuvan altistuksen välityksellä. Lisäksi lyijypölyä sisältävästä, korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä pintamaista voi olla haittaa suoran kosketuksen välityksellä. Terveysperusteisen riskin lisäksi alueella on kunnostustarve myös ekologisen riskin perusteella. Ekologisen riskin on arvioitu aiheutuvan luodeista ja niiden sirpaleista. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Ampumaradan etuvallin ja taustavallien alueella sijaitsevat pilaantuneet maa-ainekset sekä haudatut rakennusjätteet esitetään poistettavaksi. Ennen kunnostustöiden aloittamista puusto ja kasvillisuus poistetaan kunnostettavalta alueelta. Pilaantuneen maa-aineksen seassa oleva jäte erotellaan tarvittaessa seulomalla. Betonilaatta poistetaan työn yhteydessä maaperästä ja murskaus suoritetaan kaivualueilla. Tavoitepitoisuuden ylittävä maa-aines ja rakennusjätteet toimitetaan asianmukaisen ympäristöluvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustyön jälkeen kaivannot ensisijaisesti luiskataan. Tarvittaviin täyttöihin käytetään kohteesta mahdollisesti kaivettua tavoitepitoisuuden alittavaa maa-ainesta. Kunnostustyön toteuttamisessa (kulkureittien merkitseminen, välivarastointipaikat ym.) minimoidaan punakeltaverkkoperhoselle ja purtojuurelle aiheutuvat haittavaikutukset. Haitta-aineilla pilaantuneen alueen laajuudeksi on arvioitu noin 2 636 m 2, josta ylemmän ohjearvotason ylittävän maa-aineksen alue on 1 218 m 2, alemman ja ylemmän ohjearvotason välillä oleva alue 487 m 2 ja kynnysarvotason ylittävä alue 931 m 2. Maa-ainesta, jonka lyijypitoisuus ylittää ongelmajäteraja-arvot, on arvioitu olevan 100 m 3 / 175 t. Tavoitepitoisuuden eli ylemmän ohjearvotason ylittävien, mutta ongelmajäteraja-arvon alittavien haitta-ainepitoisten maa-ainesten määräksi on arvioitu 848 m 3 / 1 484 t. Alemman ja ylemmän ohjearvotason välillä olevia haittaainepitoisia maita on arvioitu olevan 383 m 3 / 670 t. Maahan haudatun rakennusjätteen massamääräarvio on 250 m 3 / 250 t ja ampumakatoksen betonilaatan 90 m 3 / 90 t. Massamäärät tarkentuvat kaivutyön aikaisten tutkimusten perusteella. Kunnostustyön valvojaksi nimetään ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa massanvaihtoa aistinvaraisesti sekä kenttä- ja laboratorioanalyyseillä. Työ on suunniteltu tehtäväksi talvella, jolloin kaivutyöstä aiheutuvat haittavaikutukset punakeltaverkkoperhoseen, purtojuurikasvustoon sekä pintavesiin ovat pienimmillään. Puhdistustavoite Kunnostustyön tavoitearvoiksi esitetään valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 annettuja ylempiä ohjearvotasoja, jolloin kaivettavien maa-ainesten määrä

KASELY/32/07.00/2010 5/11 taustavallien alueella minimoidaan ja haittavaikutukset punakeltaverkkoperhoselle jäävät mahdollisimman pieniksi. Ampumarata-alue on tarkoitus ottaa laidunnuskäyttöön puhdistuksen jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asiasta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. Ilmoituksen johdosta on oltu yhteydessä Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluihin. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti seuraavin määräyksin. Määräykset 1. Maaperän kunnostustyön aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava kunnostustyön ympäristöteknisestä valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot. Ympäristötekninen valvoja valvoo ja vastaa työn toteuttamisesta tämän päätöksen mukaisesti sekä on yhteydessä viranomaisiin, mikäli poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. 2. Ennen kunnostustyön aloittamista tulee alueella tehdä katselmus, jossa sovitaan erikseen kunnostustyön aikaisesta punakeltaverkkoperhosen ja purtojuuren esiintymien suojaamisesta ja mahdollisista muista siihen liittyvistä toimenpiteistä. Katselmukseen tulee kutsua maanomistajan edustaja sekä Natura 2000 - verkoston yhdyshenkilö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Katselmuksessa tulee sopia työkoneiden liikkumisreitit sekä mahdollisesti kunnostustyössä tarvittavien maa-ainesten tai muiden työvälineiden välivarastointipaikat. Em. suojaustoimenpiteistä tulee riittävästi informoida urakoitsijaa sekä kohteen ympäristöteknistä valvojaa. 3. Kaivutyön aikana on puhdistustyön etenemistä seurattava ja työtä ohjattava aistinvaraisen seurannan sekä kenttätestien ja näytteenoton avulla. Valvojalla tulee olla valmius seurata haitta-ainepitoisuuksia kenttäanalyysein. Osa mittaustuloksista on varmistettava laboratorioanalyyseillä. 4. Ilmoituksessa tarkoitettu toimenpidealue tulee puhdistaa siten, etteivät haittaainepitoisuudet ylitä valtioneuvoston asetuksen VNA 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Tässä kunnostustyössä pääasiallisille haitta-aineille ylemmät ohjearvopitoisuudet ovat: Lyijy Pb Kupari Cu 750 mg/kg 200 mg/kg

KASELY/32/07.00/2010 6/11 Sinkki Zn Antimoni Sb 400 mg/kg 50 mg/kg Toimenpidealueella etu- ja taustavallien iskemäalueilta maa-ainekset tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevat luodit ja luodinsirut poistetaan. Puhdistaminen tulee tehdä myös niillä iskemäalueilla, joissa haitta-aineiden ylemmät ohjearvopitoisuudet alittuvat. 5. Maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat alle ylemmän ohjearvotason, voidaan käyttää alueen kaivantojen täyttämisessä ja muotoilussa. Massoja käytettäessä tulee varmistaa, etteivät maa-ainekset sisällä luoteja tai luodinsiruja. Toimenpidealueen muotoilu tulee tehdä siten, että pintamaassa 0-0,3 m syvyydellä maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason. 6. Pilaantuneen maan kaivu ja kuljetus on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä terveyshaittaa alueella työskenteleville, asioiville tai naapurustolle. Kuljetuksiin tarvittavien yksityisteiden käytöstä tulee sopia tiehoitokunnan kanssa ennen kunnostustöiden aloittamista. Työalueet tulee aidata riittävästi huomioiden lisäksi myös punakeltaverkkoperhosen ja purtojuuriesiintymien suojaaminen. 7. Pilaantuneiden maiden välivarastointia kohteessa tulee välttää. Mikäli pilaantuneita maita joudutaan työteknisistä syistä alueella tilapäisesti varastoimaan ennen kuljetusta, tulee tällöin varmistaa, etteivät haitta-aineet pääse leviämään maaperään tai ympäristöön, erityisesti pölyäminen tulee estää. Välivarastointia eikä työmaa-ajoneuvojen kulkua tule ohjata vallien ulkopuoliselle osalle Natura 2000 -aluetta. 8. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa esiintyy haittaainepitoisuuksia, tulee vesi poistaa sekä toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Veden joutuminen alueen ojiin ja Kymijokeen tulee estää. 9. Maaperästä poistetut pilaantuneet maamassat tulee toimittaa alueelle tai laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä ko. jätettä. Rakennusjätettä tai muuta jätettä sisältävät maa-ainekset tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Ennen kaivutöiden aloittamista tulee varmistaa pilaantuneiden maiden vastaanoton järjestyminen. Pilaantuneen maan vastaanottaja on ilmoitettava ELY-keskukselle ennen toimitusten aloittamista. 10. Kiinteistöltä poistettavista pilaantuneista maamassoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä maa-ainesten poistopaikan sijainti, määrä, pitoisuus sekä toimitustapa, -aika ja -paikka. Tiedot tulee esittää jäljempänä mainitussa loppuraportissa. 11. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioimattomia odottamattomia tilanteita tai ristiriitaisuutta kunnostustyön kaivualueen ja punakeltaverkkoperhosen sekä purtojuuren

KASELY/32/07.00/2010 7/11 suojausalueen osalta voi ELY-keskus antaa lisäohjeita tai määräyksiä kunnostustyön toteuttamisesta. 12. Kunnostustyö tulee toteuttaa 1.10. - 30.4. välisenä aikana. Kunnostuksen loppuraportti tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Raportin liitteenä tulee lisäksi olla selvitys kunnostustyön aikaisesta punakeltaverkkoperhosen ja purtojuuren suojaamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Perustelut Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, edellyttäen, että pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti hyväksyttyä puhdistusmenetelmää eikä toiminnasta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen eikä toimenpiteistä voida katsoa aiheutuvan päätöksen määräykset huomioon ottaen ympäristön muuta pilaantumista. Maaperän kunnostustavoitteiden asettamisessa on sovellettu ympäristöhallinnon ohjetta 2/2007 maaperän ja puhdistustarpeen arvioinnista sekä valtioneuvoston asetusta VNA 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Kohteen maaperän kunnostustasoksi on asetettu ylemmät ohjearvot. Ylemmät ohjearvot on riskinarvion perusteella hyväksyttävissä alueelle nykyisessä maankäytössä. Etu- ja taustavallien iskemäkohtien pintamaa tulee puhdistaa siten, että maaperässä olevat luodit, luodinsirut ja muut haitta-aineita sisältämät kappaleet poistetaan. Puhdistaminen tulee tehdä myös niillä alueilla, joissa haitta-aineiden ylemmät ohjearvopitoisuudet alittuvat. Kunnostettavan alueen muotoilu, tulee tehdä siten, että pintamaassa 0-0,3 m syvyydellä haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvotason. Näin alueen käyttö laidunmaana ei aiheuta riskiä laiduntaville eläimille. Kunnostettavan alueen etuvalli ja näyttösuojan alue sijoittuvat Tammirannan vanhan ampumaradan Natura-alueelle. Koska purtojuurta kasvaa yleisesti ampumarataalueella ja punakeltaverkkoperhosesiintymän ydinalue sijaitsee kunnostettavan alueen ulkopuolella ampumarata-alueen keskivaiheilla, kunnostus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen luonnonarvoja. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointia ei näin ollen tarvita.

KASELY/32/07.00/2010 8/11 Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi terveydellisten ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kirjanpito-, raportointi-, ilmoittamis- ja selvitysvelvoitteet on annettu valvonnallisista syistä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki 77 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1097/2009) sekä työ- ja PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen (1097/2009) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 /h. Käytetyn tuntimäärän, 16 h, mukaan maksua kertyy 768. Maksu peritään erillisellä laskulla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun takia asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

KASELY/32/07.00/2010 9/11 - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (YSO01) Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Geologi Heidi Rautanen JAKELU Päätös saantitodistuksella Ilmoituksen tekijä Jäljennös maksutta Metsähallitus Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus LIITTEET Valitusosoitus (YSO01)

KASELY/32/07.00/2010 10/11 liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen 09.02.2010, Dnro KASELY/32/07.00/2010 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen 09.02.2010. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 11.03.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

KASELY/32/07.00/2010 11/11 Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. YSO 01