Fingridin ajankohtaiset Verkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuus

Verkkotoimikunta 29.11.2017 Kari Kuusela Fingridin ajankohtaiset Verkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuus

Talven 2017-2018 tehotase hieman parempi kuin edellisenä talvena Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa: Tuotantokyky 11 300 MW 1500 Tehoreservi Kulutus Netto 729 MW 15 200 MW -3 170 MW 1200 1400 Tuontikapasiteetti naapurimaista 5 100 MW 1000 Lisäksi Fingridin järjestelmäreservit, 1 350 MW 2

Vihtavuori Koivisto voimajohtotyömaalla kuolemaan johtanut tapaturma 25.8.2017 3

Kahdeksan tärkeintä toimenpidettä Korkealla työskentelyn rakenteellinen turvallisuus ja ohjeistus Sanktiokäytäntöjen kiristys ja koulutus turvattomaan toimintaan puuttumisesta Yllätystarkastukset hankkeissa. Turvallisuusvalvojan toimen kehittäminen Tarkennetaan vaatimuksia työvaiheen aloituskokouksille Koulutusvideot korkealla työskentelystä ja lisätyömaadoittamisesta. Työmaadoituskäytäntöjen selkiyttäminen Työturvallisuuskäytäntöjen määritys hankekohtaisesti 4

Investointien ajankohtaisia Investointipäätökset Alajärven sähköasema Uudenkaupungin sähköasema (2019) Raasakan sähköasema (2019) Hankintapäätökset Alapitkän sähköaseman perusparannus, Infratek Oy Valmistuneet Alajärven sähköaseman uusimisurakka on vastaanotettu 31.10. Sähköasemaprojektin urakoi Empower PN Oy Voimajohtojen muutostyöt urakoi Technolines S.r.l Espoon sähköaseman tehomuuntaja otettu käyttöön 17.10. Hyosung Corporation valmistama 400/100 kv Keminmaan sarjakondensaattoreiden perusparannus 21.9. GE Tampere Espoon tehomuuntaja Raasakan köysikiskorakenne 5

Verkkoinvestointien perusteet

Kantaverkon kehittämisperiaatteet ei turhia investointeja Verkon kehittämisen lähtökohtina ovat asiakkaiden tarpeet, sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen, käyttövarmuustason säilyttäminen sekä verkon ikääntymisen hallinta Lähes kaikkien investointipäätösten takana on useampi ajuri. Investointeja ei optimoida sääntelymallin perusteella 7 Neuvottelukunta - tehokkuus 11.9.2017

Hirvisuon 2. muunto kasvavan kulutuksen ja vähenevän lämpövoimatuotannon vuoksi muunto kahdennetaan. Rännärin 110 kv kytkinlaitoksen laajennus + suojausuusinta Asiakkaan uutta voimajohtoa varten. Elovaara-Pinsiö 110 kv voimajohdon uusiminen sekä Melo-Seinäjoki 110 kv voimajohdon mitoituslämpötilan nosto Voimajohdon kuormitettavuuden nostaminen. Olkiluodon 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema käyttövarmuudeltaan paremmaksi. K K +- A K I Investointipäätökset 2016-2017 Reaktorin lisääminen Nuojuan sähköasemalle Alueen jännitteiden rajoittamiseksi. Tihisenniemen 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I Iisalmen 110 kv kytkinlaitoksen rakentaminen Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I A Alapitkän 400 ja 110 kv kytkinlaitosten perusparannus Perusparannetaan ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja tehdään tarvittavat 400 kv laitevaihdot. I K A Vanaja Tikinmaa 110 kv voimajohdon uusiminen Uusitaan vuonna 1938 rakennettu voimajohto. Hikiä Orimattila voimajohto ja Orimattilan uusi 110 kv sähköasema Uusitaan ikääntynyt 1928 rakennettu voimajohto. Korvataan ikääntynyt 110 kv sähköasema. K I A +- Inkoon 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen ja 400 kv laitevaihdot Uusitaan ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja tehdään tarvittavat 400 kv laitevaihdot. K I +- Porvoon 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen Uusitaan ikääntynyt 8 sähköasema. K I A I +- K Käyttövarmuus I Ikääntyminen A Asiakasliityntä +- Uusi Koivisto Vihtavuori 110 kv voimajohto Olemassa oleva verkko jää alimittaiseksi Äänekosken biotuotetehtaan valmistuessa. K A Jyväskylän uusi 110 kv sähköasema Uusitaan ikääntynyt sähköasema. K I A Lempiälä Vuoksi voimajohto ja Vuoksen uusi 110 kv sähköasema Kemiran laajennusinvestoinnista johtuen alueen 110 kv Yllikkälä Koria 110 kv voimajohdon uusiminen Uusitaan vuonna 1928 rakennettu voimajohto. verkon siirtokyky jää alimittaiseksi. Lisäksi Lempiälä Imatra 110 kv voimajohto 1951 on I uusittava. K I A +- +- kulutus/tuotanto +-

Sähköasemien kunto uusimisperusteena Sähköasemien primäärilaitteiden (katkaisijat, erottimet, mittamuuntajat) tekninen käyttöikä on tavallisesti noin 40 vuotta. Tapauksittain käyttöä voidaan jatkaa pitempään, toisinaan laitteet on uusittava aikaisemmin. Perusparannusten ajoitus optimoidaan mm. laitteiden kunnon, keskeytysmahdollisuuksien, resurssien kannalta. Kantaverkon investointisuunnitelma kattaa tarvittavat asemien perusparannukset seuraavan 10-15 vuoden aikana. 1970-luvun alun laitteita uusitaan parhaillaan (Koria, Inkoo, Nurmijärvi, Huutokoski jne) 9 Fingridin sähköasemien 400, 220 ja 110 kv katkaisijoiden, erottimien ja mittamuuntajien ikäjakauma 80-luvulla rakennettujen asemien perusparannukset/uusimiset muodostavat merkittävän osan Fingridin investoinneista seuraavan 10 vuoden aikana. Uusiakin laitteita joudutaan purkamaan kun sähköasema uusitaan. Yksittäisen aseman laitteiden ikäjakauma ei ole tasainen, koska asemia laajennetaan uusien asiakasliittymien, muuntajien ja voimajohtojen vuoksi. Lisäksi laitteita joudutaan toisinaan uusimaan ennenaikaisesti kun tietty laitetyyppi osoittautuu epäluotettavaksi.

Investointeja katetaan myös pullonkaulatuloilla Kantaverkkotariffilla katettavien investointien suuruus vastaa lähitulevaisuudessa likimain Fingridin vuotuisia poistoja. Sähkömarkkinoiden edistämiseksi tehtävät investoinnit katetaan lähtökohtaisesti pullonkaulatuloilla. Tämä koskee käytännössä ulkomaanyhteyksiä ja pohjois-etelä suuntaisia siirtoyhteyksiä. Arvio tulevista pullonkaulatuloista 10

Verkon kehittämisen ja kunnonhallinnan tehokkuus

Kantaverkon kehittämisen ja kunnossapidon tehokkuuden kulmakivet Verkon rakenteet ovat vakioituja ja koeteltuja. Verkon koko siirtokyky pyritään hyödyntämään ennen uusien johtojen rakentamista Verkon elinkaari (suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito) hallitaan kokonaisuutena. Rakentaminen ja kunnossapito on ulkoistettu. Vain ydinosaaminen säilytetään talon sisällä. ISO55001 The requirements specification for an integrated, effective management system for asset management Voimajohdot ja sähköasemat uusitaan kuntoperusteisesti oikeaan aikaan. Kunnossapidon keskeytykset minimoidaan huolellisella ennakoinnilla. Sähköasemien esisuunnittelu, voimajohtojen reittivaihtoehdot ja ympäristöselvitykset tehdään ennen investointipäätöstä. Huolellinen suunnittelu pienentää aikatauluriskiä. Toimittajarekisterin hyödyntäminen nopeuttaa kilpailutusta ja varmistaa toimittajien laatua Avaimet käteen kilpailutusmalli varmistaa, että hankkeet pysyvät aikataulussa ja budjetissa Lisätöiden osuus urakkahinnasta pieni (vuosien 2009 2016 keskiarvo 2,4 %) Muuntajat, reaktorit, pääosa johtimista ja joskus myös katkaisijat hankintaan erikseen globaaleilta markkinoilta Moniosaava ja motivoitunut henkilökunta monella asiantuntijalla useita osaamisalueita, esim. projektipäälliköt vastaavat koko hankkeesta (hankinta, kustannukset, työturvallisuus, aikataulu, laatu) ITAMS International Transmission Asset Management Study e3grid International Benchmarking of Electricity Transmission System Operators ITOMS International Transmission Operations & Maintenance Study 12

Kehitystyön tavoitteena tehokkuuden lisääminen Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen vähentänyt merkittävästi vastaostoja, sekä keskeytysten aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia Voimajohtojen tyyppirakenteet lyhentävät projektien kestoa, pienentävät riskivaraa ja helpottavat kunnossapitoa. 95% pylväistä toteutetaan tyyppirakenteilla. Työturvallisuuden verkkokoulu nopeuttaa toimittajien perehdyttämistä ja sen raportointia NordSafety mobiiliraportointityökalu helpottaa työmaan turvallisuuden, laadun ja ympäristön seurantaa ja poikkeamien hallintaa 13

Jatkuvalla parantamisella lisää tehoa Vakioidut projektien hankinta-asiakirjat takaavat, että kaikilla on käytössään asianmukainen ja oikea tieto. Projektien tarjousten lukumäärä on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä Uudet kunnossapitosopimukset kaudelle 2018 2020 samalla hintatasolla kuin aiemmin. Kunnonhallinnan kustannukset (n. 30 milj. ) ovat noin 0.6 % verkon jälleenhankinta-arvosta (n. 5 mrd. ) Keskitetty jätteiden käsittely alentanut kustannuksia ja varmistanut jätteiden oikean käsittelyn 14

Jatkuva parantaminen ja yhtiötason muutoshankkeet Reaaliaikamarkkinat Pohjoismaihin RAC raiteilla Kuluttajat markkinoille Data kuntoon ja tuottamaan Valot päällä valtakunnassa ja markkinat toiminnassa. Investoinnit turvallisesti ja tehokkaasti. OL3 verkkoon Digitaalinen sähköasema Fingrid taskuun Vaikuttava kulttuuri Verkkosäännöt käytännöiksi 15

Kohti digitaalista sähköasemaa Digitaalisen sähköaseman pilotointi Prosessin digitalisointi Tulevaisuuden aseman konseptointi ja pilotointi hyötyarvio Monistaminen Digitaalinen Sähköasema IoT& kunnonhallinnan ratkaisut Suojaus & automaatio Ylläpito & osaaminen IoT -ratkaisut & anturointi Prosessin digitalisoinnin tietovirtojen hyödyntäminen Nyt ja tulevaisuudessa tarvittava osaaminen ja ylläpitomallit IEC 61850 järjestelmille 16

Digitalisaatio on Fingridin arkea ja parantaa tuottavuutta merkittävästi

Fingridin liikevaihto ja kulut 2016 (milj. ) 600 ITC Läpisiirtotuotot 13 ITC Läpisiirtokulut 13 500 Tasesähkön myynti 154 Läpilaskutettavat (markkinahankinta ja sääntely) Tasesähkön osto 122 400 Muut tuotot 19 Rajasiirtotuotot 24 Muu markkinalähtöinen hankinta Reservikulut (osin tasesähkön kulu) 45 Muut kulut 12 Henkilöstökulut 29 Suora markkinahankinta Häviöhankinta 58 300 Pääosin julkinen kilpailutus Poistot (investoinneista) 99 200 Kantaverkkotuotot 382 Kunnonhallintakulut 24 Rahoituserät 18 Tuloverot 35 100 Sääntely Tilikauden voitto (perustuu sijoitetulle pääomalle säädeltyyn tuottoon) 139 18 0 Lähde: Fingrid tilinpäätös 2016 IFRS Konserni Liikevaihto Kulut

Fingridin henkilöstömäärä on pienin ja kasvaa hitaasti Organization System Scope Installed Capacity Staff Fingrid, FI RTE, FR Statnett, NO Svenska Kraftnät, SE Swissgrid, CH Tennet, NL/GE 400/220/110 kv Circuit length 14 500 km Transformers and regional grids 400/220/150/90/63 kv Circuit length 100 000 km Transformers and regional grids 400/275/110 kv Circuit length 11 800 km Transformers and regional grids 400/220 kv Circuit length 15 000 km Exclusive of transformers and regional grids 400/220 kv Circuit length 6 700 km Exclusive of transformers and regional grids 400/220/110 kv Circuit length 22 600 km Transformers and regional grids 13 000 MW 330 104 000 MW 8 500 32 000 MW 1 300 29 000 MW 530 7 000 MW 450 19 000 MW 3 200 19

Fingridin kantaverkkomaksu on Euroopan halvimpia Transmission charges from generation to consumption in Europe 2016 including EU and ETA countries / MWh 20 15 330 kv and above 220-150 kv 132-50 kv Peers with comparable infrastructure to Fingrid Peers with non-comparable infrastructure to Fingrid 10 5 0 SI NO BG FI BE GR FR EE DK IT CZ IS LT GB IE SK SE NL LU HU LV PL RO AT PT HR DE ES 330 kv and above 1,7 4,2 4,3 5,3 5,7 6,7 3,5 5,1 10, 10, 10, 8,7 12, 14, 14, 15, 3,4 3,3-5,4-7,0 7,6 7,0 6,7-11, 12, 220-150 kv 1,7 4,2 4,3 5,3 5,8 6,7 5,6-10, 10, 10, 8,7 12, 14, 14, 15, 3,4 6,7 5,0 5,4-7,0 7,6 8,4 6,7-11, 12, 132-50 kv 1,7 4,2 4,3 5,3 7,4 6,7 10, 10, 10, 10, 10, 12, 12, 14, 14, 15, - - - 5,4 6,0 7,0 7,6 - - 11, - - Fingrid's effectiveness and efficiency enable low charges and keeping FIN as one price area 20

Tausta-aineisto

Fingridin verkkoinvestointien perusteet Fingridin investointitoiminnan lähtökohtina ovat yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeet. Keskeisenä tavoitteena on taata asiakkaan tarpeisiin riittävä ja hyvälaatuinen kantaverkon sähkönsiirto ja tätä kautta sähkömarkkinoiden toimiminen. Investointitoiminnan tulee samalla vastata yhtiön omistajien asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Kantaverkko mitoitetaan ennusteiden perusteella riittäville siirtokapasiteeteille. Sähköjärjestelmän murros aiheuttaa merkittäviä muutoksia tuotanto- ja kulutusprofiileihin, mikä puolestaan vaikuttaa siirtotarpeisiin ja tekee niistä vaikeammin ennustettavia. Fingrid mitoittaa 400 kv verkkoa yhteisten pohjoismaisten ja eurooppalaisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti ja muuta verkkoa kansallisten kriteerien pohjalta. Keskeinen kriteeri on (n-1), eli sähköjärjestelmän on kestettävä kaikissa tilanteissa yksittäisen kohteen vika. Verkko-osien kunnossapito, perusparannus- ja uusimishankkeet optimoidaan kokonaisuutena ja sovitetaan kantaverkon kehittämissuunnitelmaan. Tätä varten: Sähköasemille ja voimajohdoille tehdään säännönmukaisia tarkastuksia koko eliniän ajan. Jokainen tapahtuma (vika/poikkeama/havainto) raportoidaan ja analysoidaan. Kun sähköasema tai voimajohto on tulossa käyttöikänsä päähän, katsotaan kokonaisuutta koko elinkaaren ajalta. Lisäksi voidaan tehdä tarkempia selvityksiä esim. perustusten kunnosta. Edellä mainittujen tietojen perusteella määritetään perusparannuksen/uusimisen laajuus ja ajankohta. 22

Fingrid saavutti täyden 100% tehokkuuden 21 eurooppalaisen TSO:n vertailussa 2013 Tulokset Fingrid saavutti täyden 100% tehokkuuden 21 eurooppalaisen TSO:n vertailussa Fingridin tulos oli poikkeavan tehokas ja 3 muun tehokkaimman yhtiön joukossa (outlier) Yhteensä 8 yhtiötä saavutti vertailussa 100% tehokkuuden Kustannuksissa Fingrid saavutti n. 90% tason Taustaa tutkimuksesta Tutkimuksen on tilannut 2013 eurooppalaiset kantaverkkoja valvovat viranomaiset (Council of European Energy Regulators, CEER) Fingrid 4 tehokkaimman yhtiön joukossa vertailussa Vertailututkimus pyrkii selvittämään tehokkuutta kokonaisvaltaisesti erityisesti kantaverkon rakentamisen, kunnossapidon, suunnittelun ja hallinnon osalta Euroopassa neljä maata käyttää tutkimusta regulaatiossaan (Saksa, Alankomaat, Norja ja Tanska) 23

Huolellinen suunnittelu mahdollistaa tehokkaan rakentamisen Verkon rakenteet ovat vakioituja ja koeteltuja. Verkon koko siirtokyky pyritään hyödyntämään ennen uusien johtojen rakentamista Hankkeiden huolellinen suunnittelu etukäteen mahdollistaa hankkeen kilpailutuksen käynnistämisen pian investointipäätöksen jälkeen. Urakoitsijat uskaltavat tarjota, kun aikatauluriski puuttuu hyvien etukäteisvalmistelujen ansiosta. Sähköasemien esisuunnittelu, voimajohtojen reittivaihtoehdot ja ympäristöselvitykset ovat valmiina ennen investointipäätöstä Maankäyttö on tehokasta: 90% voimajohdoista rakennetaan olemassa olevalle johtokadulle ja yhteispylväitä (400 + 110 kv) hyödynnetään kaventamaan tarvittavaa johtokatua. 24

Rakentamisen tehokkuus korkeaa laatua edullisesti Toimittajarekisterin hyödyntäminen nopeuttaa kilpailutusta ja varmistaa toimittajien laatua Avaimet käteen kilpailutusmalli varmistaa, että hankkeet pysyvät aikataulussa ja budjetissa Lisätöiden osuus urakkahinnasta pieni (vuosien 2009 2016 keskiarvo 2,4 %) Vakioidut voimajohto- ja sähköasemaprojektien hankinta-asiakirjat takaavat, että kaikilla on käytössään asianmukainen ja oikea tieto. Voimajohto- ja sähköasemahankkeiden kilpailutus on tehokasta, tarjousten lukumäärä on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä Tarjouspyyntöihin parhaimmillaan yhdeksän tarjousta Saadut tarjoukset arvioidaan nopeasti. Hankintapäätös tehdään noin 1-3 viikkoa tarjousten saamisen jälkeen jolloin toimittajat pystyvät arvioimaan resurssejaan jo seuraaviin tarjouksiin. Muuntajat, reaktorit, pääosa johtimista ja joskus myös katkaisijat hankintaan erikseen globaaleilta markkinoilta 25

Kunnonhallinnan tehokkuus Kunnonhallinnan kustannuksia laatuun vertaavan ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) bechmarking vertailussa Fingrid ollut kärkisijoilla jo vuodesta 1995 Kunnonhallinnan kustannukset (n. 30 milj. ) ovat noin 0.6 % verkon jälleenhankinta-arvosta (n. 5 mrd. ) Verkon elinkaaren hallinta ja optimointi: voimajohdot ja sähköasemat uusitaan kuntoperusteisesti oikeaan aikaan. Laitteiden saattohoidolla hallitaan elinkaaren loppu. Kunnossapidon aiheuttamat keskeytykset minimoidaan hankeniputuksella ja huolellisella ennakoinnilla, sekä ajoittamalla huollot rakentamisen vaatimiin keskeytyksiin. Vioista aiheutuneita keskeytyksiä vain vähän Laaja ulkopuolisten toimittajien käyttö ja tehokas kilpailutus tuo joustoa kunnossapitoon Peruskunnossapidon hajauttaminen maantieteellisiin alueisiin takaa nopeamman viankorjauksen Erikoiskunnossapidon keskittäminen turvaa erikoisosaamisen ylläpidon Digitalisaatiota hyödyntämällä kunto- ja riskiperusteiseen kunnossapitoon tavoitteena keskeytysaikojen ja kustannusten vähentäminen 26

Käyttövarmuus Tuotannon ja kulutuksen muutokset Ikääntyminen Uudet liitynnät Kapasiteetti markkinoille Vuosina 2013-2017 valmistuneiden hankkeiden perustelut lyhyesti. Alla on esitelty suuruusjärjestyksessä 30% toteutetuista hankkeista. Nämä hankkeet muodostivat 95% kustannuksista. Pikkaralan 110 kv laajennus, Kalajoen ja Leväsuon muutokset 1 1 220 kv voimajohto otettiin 110 kv käyttöön kun ikääntyneistä 220 kv sähköasemista luovuttiin Pohjanmaalla Raasakka-Maalismaan haara 1 1 Siirtokyvyltään alimittainen huonokuntoinen ikääntynyt johto-osuus uusittiin Pyhäveden uusi 110 kv sähköasema 1 1 Rakennettiin sähköasema liittymisehtojen täyttämiseksi ja käyttövarmuuden parantamiseksi. Kiikanlahden uusi 110 kv sähköasema 1 Ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema uusittiin. Vähänummen uusi 110 kv kytkinlaitos 1 1 1 Järvenpäähän rakennettin uusi sähköasema uuden voimalaitoksen liittämiseksi ja voimajohtoliityntöjen käyttövarmuuden parantamiseksi Seitenoikean 220/110 kv muuntajavaihto 1 1 1 Seitenoikealle vaihdettiin ikääntyneen muuntajan tilalle Pohjanmaalta vapautunut isompi muuntaja tuulivoiman liittämiseksi Uuden muuntajan sovittaminen asemaympäristöön Kangasalla 1 1 1 1 Kangasalle vietiin uusi muuntaja ja olemassa oleva sirrettiin perushuollon kautta Jylkkään Uuden muuntajan sovitus asemaympäristöön Yllikkälässä (YL4) Asemale vietiin uusi isompi muuntaja ja olemassa oleva sirrettiin perushuollon kautta Kristinestadin uudelle asemale. Muuntajavaihto mahdollisti Vuoksen muuntoasemainvestoinnin 1 1 lykkäämisen. Mäntän sähköasema 1 Ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema uusittiin Ontojoen uusi 110 kv sähköasema 1 1 Sähköasema mahdollisti liittymisehtojen mukaiset voimalaitosliitynnät ja paremman käyttövarmuuden voimajohtoliitynnöille Nurmijärven muuntajavaihto 1 Vaihdettiin uusi muuntaja hajonneen tilalle Taivalkosken ja Ossauskosken perusparannus 1 1 1 Ikääntyneet kytkinlaitokset perusparannettin ja laajennettiin tuulivoiman liittämiseksi. Isohaara - Taivalkoski 110 kv johdon sisäänveto Keminmaan asemale 1 Muutettiin verkon rakennetta, jotta saatin liitettyä tuulivoimaa Meri-Lappiin Varkaus 110 kv kytkinlaitoksen uusiminen 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen sähköasema Siikajoen uusi 110 kv sähköasema 1 1 1 Rakennettiin uusi sähköasema Pohjois-Pohjanmaan tuulivoiman liittämiseksi ja Raahen seudun käyttövarmuuden parantamiseksi Kuolajärven 220 kv sähköasema 1 1 Rakennettiin uusi sähköasema tuulipuiston liittämiseksi Hikiä-Nurmijärvi, 110 kv 1 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Hyvinkää-Hikiä, 400 kv 1 1 Vahvistettiin 400 kv verkkoa ja samala mahdollistettiin Hyvinkään aseman purku kokonaan. Koivisto-Vihtavuori 110 kv 1 1 1 Verkkoa oli vahvistettava Äänekosken selutehtaan liittyessä Koiviston asemale. Vajukosken toinen 220/110 kv muunto 1 1 Asemale lisättiin toinen muuntaja, koska verkko ei kestänyt muuntajakeskeytystä. Alueen kulutus oli kasvanut merkittävästi. Pohjanmaan muuntojen kahdentaminen 1 1 Kristinestadiin lisättiin toinen muuntaja tuulivoiman liittämiseksi. Espoon toinen 400/110 kv muunto 1 1 Espoon asemale lisättiin toinen muuntaja, koska alueen kuormat olivat kasvaneet ja tuotanto vähentynyt. Huoltokeskeytyksiä ei enää pystytty järjestämään. Pirttikosken toinen 400/220 kv muunto 1 1 Pirttikoskelle lisättiin toinen muunto, koska verkko ei kestänyt muuntajakeskeytystä Petäjäveden uusi muuntoasema 1 1 1Petäjävedelle rakennettin 400 kv muuntoasema, jota käytetään 220 kv jännitteellä kunnes 5. P1-johto valmistuu. Pikkarala 400/110/20 kv muunto 1 1 1 Pikkaralaan lisättiin toinen muunto, jotta voitiin luopua 220 kv jännitetasosta Pohjanmaalla. Anttila 400/110 kv verkkovahvistukset 1 1 1Anttilan asemale lisättiin toinen muunto, jotta voitiin varautua muuntajakeskeytykseen Tuovila 400/110 kv muunto 1 1 1 Tuovilaan rakennettin uusi 400/110 kv muuntoasema 400 kv johtojen risteyspisteeseen. Samalla uusittiin ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos ja luovuttiin 220 kv jännitetasosta. Tihisenniemi-Katerma 110 kv 1 Uusittiin ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Naantalinsalmen 110 kv sähköasema 1 1 Asema korvasi ikääntyneen Naantalin kytkinlaitoksen Alajärven 400 kv kytkinlaitoksen uusiminen 1 1 1Ikääntynyt ja käyttövarmuudeltaan heikko 400 kv kytkinlaitos uusittiin Kopula 400/110kV sähköasema 1 1 Lohjalle lisättiin muuntaja alueen käyttövarmuuden varmistamiseksi Jylkän uusi 400/110 kv muuntoasema 1 1 1 1 1Kalajoen 220 kv sähköasema korvattiin 400/110 kv muuntasemala tuulivoiman liittämiseksi Hikiä 400/110 kv muunto ja kytkinlaitos, FIN6 1 1 1 1 Hikiälle lisättiin toinen muunto, 400 kv kytkinlaitos uuden Hikiä - Forssa johdon liittämiseksi ja ikääntynyt 110 kv kytkinlaitos uusittiin Petäjäskosken uusi 220 kv kytkinlaitos ja toinen 400/220 kv muunto 1 1 1 Ikääntynyt ja huonokuntoinen kytkinlaitos uusittiin ja toinen muuntaja lisättiin muuntajavikaan varautumiseksi. Isokankaan uusi 400/110 kv muuntoasema 1 1 1 1 Muuntoasema rakennettin, koska verkko oli alimittainen ja alueelle rakennettin uutta tuulivoimaa. Samalla varmistettiin rittävä sirtokapasiteetti Ouluun. Lavianvuoren 400/110 kv uusi muuntoasema 1 1 Lavianvuoren muuntoaesema rakennettin, koska Kangasalan muuntoaseman kapasiteetti ei rittänyt syöttämään aluetta. Länsisalmi 400 kv kytkinlaitos ja 2. muunto 1 1 Länsisalmen muuntoasema rakennettin, koska verkko ei kestä muuntajavikaa 400 kv johtojen teräsukkosjohdinten vaihto 1 1 Vaihettiin teräsukkosjohtimia teräsalumiinisiin vaarajännitteiden hallitsemiseksi Varkaus - Kontiolahti 110 kv voimajohdon uusiminen 1 1 1 Uusittiin sirtokyvyltään heikko, ikääntynyt ja huonokuntoinen voimajohto Lieto - Forssa 400 kv voimajohto ja Liedon sähköaseman perusparannus Uusi voimajohto varmistamaan Varsinais-Suomen käyttövarmuutta ja lisäämään Länsi-itä/etelä suuntaista sirtokapasiteettia. Samalla uusittiin 1928 rakennettu rautarouva voimajohto. Liedon 1 1 1 asemala tehtiin perusparannus ja laajennus uutta johtoa varten. Estlink1 osto 1Ostettin tasasähköyhteys Viroon. Hikiä - Forssa 400 kv yhteys 1 1 1 Uusittiin 1928 rakennettu rautarouvajohto ja vahvistettiin länsi-itä/etelä suuntaista sirtokapasiteettia. Yllikkälä - Huutokoski 400 kv yhteys 1 1 1Rakennettiin rinnakkainen 400 kv voimajohto, koska verkko ei kestänyt olemassa olevan johdon vikaa. Ulvila - Kristinestad 400 kv yhteys 1 1 1 1Uusittiin ikääntynyt 220 kv johto ja rakennettin Pohjanmaalle 400 kv verkko Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kv yhteys 1 1 1 1Rakennettiin Hirvisuo - Pyhänselkä 400 kv voimajohto ja rakennettin ja laajennettiin 400 kv kytkinlaitoksia. 27 28 34 28 13 8

Fingrid Oyj Läkkisepäntie 21 00620 Helsinki PL 530, 00101 Helsinki Puh. 030 395 5000 Fax. 030 395 5196