nonsordino www.mamary.fi Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1 /2010 Uutta! MaMa yhteistyössä TAKK:n kanssa» s. 24 Tytillä menee hyvin Lapissa» s.12 Mukana auttamassa kehitysmaan naisia Muutoksia kassan etuuksissa» s.20» s.8
nonsordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 1 /2010 julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki, www.mamary.fi päätoimittaja Kaarina Pehkonen toimituskunta: Kaarina Pehkonen (Helsinki), Jonna Asikainen (Helsinki), Valeria Gasik (Helsinki), Päivi-Mari Hietamies (Kouvola), Virve Konttas (Vaasa) yhteystiedot: Pj. Kaarina Pehkonen 040 7626 286, kaarina.pehkonen@ mamary.fi ulkoasu ja taitto: Jonna Asikainen ja Mikko Pitkänen, Mainostoimisto HINKU, www.hinku. com kansikuvassa: Tytti Bräysy kuvannut: Wilma Rautakangas painopaikka: Ykkös-Offset (Vaasa) paperi: Galerie Art Gloss 200 g / Matt 115 g. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2010. 8 12 4 Leikepöytä 6 Uusi kasvo Kristiina Kalmi hyppäsi tuntemattomaan. Kuin laittaisi rahaa pankkiin Naisten Pankki lainaa rahaa unelmien toteuttamiseen kehitysmaissa. Bures dat manná Hyvin menee Tytti Bräysy vaihtoi maisemaa ja alaa. 16 Vieraalla maalla Anu Hautalampi kirjoittaa elämästä Tansaniassa. 18 Nirsojen lasten herkkupaella Satu Lampi jakaa salaisuutensa. 20 Asiantuntijalta Esa Kivistö kertoo muutoksista kassan etuuksissa. 23 MaMa tiedottaa TAKK kouluttaa ammattitutkintoon. 27 Kevytkenkäistä AD Anu Niirasen tossut kertovat. MaMa ry on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Asiaa sinulle, jäsen! Jäsenten ammatillinen koulutus ei ole perinteisesti kuulunut ammattiliiton tehtäviin. Se on ollut jokaisen oma asia ja siitä on riippunut paljolti menestys työmarkkinoilla. Jotkut työnantajat ovat kyllä huomanneet, että satsaus työntekijöiden koulutukseen on erinomainen keino taata korkea laatu työssä ja samalla se on ollut keino sitouttaa hyviä työntekijöitä. MaMa haluaa turvata jäsentensä asemaa työmarkkinoilla ja on jo parin vuoden ajan järjestänyt jäsenten ammattiosaamista tukevia kursseja. Tänä vuonna harppasimmekin ison askeleen eteenpäin, kun saimme koulutukseen yhteistyökumppaniksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK). Yhteistyön tavoitteena on nyt syksyllä alkava audiovisuaalisen viestinnän tutkintoon johtava koulutus, jonka voi suorittaa vaikka oppisopimuskoulutuksena. Voit lukea aiheesta lisää tästä lehdestä ja kevään aikana myös nettisivuiltamme. Järjestämme edelleen myös päiväkursseja, mutta eri aiheista. Lehtemme NonSordino on uudistunut, teimme tälle pienen face liftingin. Heitämmekin nyt pallon sinulle. Kerro mielipiteesi lehdestä ja kerro Pääkirjoitus PÄÄTOIMITTAJA Kaarina Pehkonen kaarina.pehkonen@mamary.fi TAKK & MaMa yh t ei s - työhön samalla millaisista aiheista haluaisit jäsenlehdestä lukea. Nettisivut, jäsenkirjeet ja tiedotteet toimivat MaMan varsinaisina infokanavina. Niissä on aina ajankohtainen tieto. Lehden tarkoitus on tuoda muuten MaMaa lähemmäksi sinua jäsenesittelyineen ja työpaikkajuttuineen alan tietoiskuja kuitenkaan unohtamatta. Anna palautetta! Ja jos mieleesi tulee uusi sopiva nimi tälle lehdelle, kerro sekin meille. Käyttöönotetun nimen keksijä palkitaan. Tervetuloa mukaan uudistamaan MaMaa. Pallo on heitetty! päätoimittaja suosittelee» Bures dat manná s. 12» Asiantuntijalta s. 20 2 1/2010 1/2010 3
leikepöytä Jotain uutta, jotain lainattua. koonnut Valeria Gasik, Päivi-Mari Hietamies, Kaarina Pehkonen, Petri Ovaskainen KuvituKSET Valeria Gasik Uskon, että kaikki keksi misen arvoinen alkaa olla keksitty. Uusille innovaatioille on enää hyvin vähän tilaa. Julius Frontinus, arvostettu insinööri Roomassa, 1. vuosisadalla jkr. Hiilijalanjälki pienemmäksi Pienistä puroista syntyy suurta. Tämä yksinkertainen ajatus löytyy t au st a lt a myö s Map Suo - men pyrkimyksistä hillitä ilmastonmuutosta. Painotuote voidaan painaa sellaiselle paperille, jonka ostoilla on mahdollista hyvittää ilmastonmuutosta. Tämä hyvitemaksu lasketaan kokonaishiilidioksidipäästöistä, joita valitun paperilaadun tuotanto ja kuljetus ovat aiheuttaneet. Suorittamalla paperiostoksen yhteydessä kyseisen hyvitesumman saa oikeuden merkitä painotuotteeseen ilmastosymbolin, joka kertoo tuesta ilmastonsuojelun edistämisen hyväksi. Kysy mahdollisuudesta omasta painostasi. Symbolin käyttö ei maksa asiakkaalle penniäkään ylimääräistä! Lisätietoja: www.mapsuomi.fi P.S. Valitsemalla vielä kierrätyspaperin, pienenee jalanjälkesi entisestään. Radio Säteily 6. 26.4.2010 Joka vuosi Lapin yliopiston opiskelijat järjestävät radion, joka kuuluu netissä, sekä Rovaniemellä taajuudella 104,4 FM. Tekijäkaartiin kuuluu opiskelijoita koko yliopistosta, ammattikorkeakoulusta, Rovala-opistosta sekä elämän koulusta. Oleellisena osana radiota ovat myös ohessa järjestettävät teemalliset iltatapahtumat tanssahtelun muodossa. MaMa tukee Radiosäteilyä tänäkin vuonna. www.sateily.com Kätevät näppäimet Photoshop Haluatko säästää kaksi sekuntia uuden tason luomisessa? Kokeile Ctrl/ Cmd + Alt + Shift + N -näppäinyhdistelmää. Ilman Alt-näppäintä ohjelma pyytää nimeämään uuden tason. Vinkki: Suurissa töissä seikkailessa myös välilyönnin painaminen helpottaa elämää yllättävän paljon! Word Poista kaikki tekstimuotoilut nopeasti maalamalla tekstin ja painamalla Ctrl + välilyönti. Oletko muuten huomannut Liitä määräten eli Paste Special -komennon Edit-paletissa? Kun liität netistä kopioitua tekstiä muotoilettomana, säästyt linkkien poistolta. SANANLASKU UUSIUTUU Puhaltaa yhteen hiileen = näpyttää samaa koodia. Sairaanhoitokortti Euroopan reissulle mukaan Matkalla voi sattua ja tapahtua. Ota matkaasi Eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sillä saa sairaanhoitopalveluja ulkomailla äkillisessä tarpeessa samoin maksuin ja menettelyin kuin kyseisen maan kansalaiset julkisessa terveydenhuollossa. Kortti on maksuton ja sen voi tilata netin kautta. www.kela.fi SUOMEN LASTEN PARLAMENTTI Suomeen perustettiin Lasten Parlamentti 9.11.2007. Perustajapaikkakunta oli Tampere. Parlamentin toiminnalla tavoitellaan parempaa lasten oikeuksien tuntemista ja oikeuksien toteutumista. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa puhutaan kolmesta pääteemasta: osallistumisoikeudet, oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja oikeus suojeluun. Taustalla parlamentin perustamiseen oli myös v. 2006 hyväksytty nuorisolaki, jonka tavoite on edistää lasten kuulemista ja osallistumista. Suomen Lasten Parlamentti toimii pääasiallisesti netissä www.lastenparlamentti.fi. Valtakunnallisen Lasten Parlamentin lisäksi on Suomessa tällä hetkellä yli kymmenen itsenäistä ja paikallista Lasten Parlamenttia. Nuoret mamalaiset kohtaavat Tervetuloa mukaan tapaamaan MaMan nuoria ja opiskelijajäseniä! Tapaamme Helsingin K aap el it eht aa n H i ma & Sa l i-r av i n- tolassa lauantaina 17.4. Ohjelmassa on vapaamuotoista tutustelua brunssin muodossa alkaen klo 12. Brunssin jälkeen katsastamme valokuvataiteen museon näyttelyn. Koko iltapäivä on jäsenille maksuton, mutta myös kaverit ovat tervetulleita omakustanteisesti (14 eur/hlö). Ilmoittaudu 10.4. mennessä osoitteeseen nuoriso@mamary.fi. Laita viestiin nimesi ja jäsennumerosi (löydät sen jäsenkortista). Ilmoitathan myös mukaan tulevan kaverisi nimen, hänen ei tarvitse olla jäsen. Mukaan mahtuu 26 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tapahtuman vetävät MaMan nuoriso- ja opiskelijavastaavat Päivi-Mari Hietamies ja Jonna Asikainen. Nähdään Kaapelitehtaalla! Valokuvataiteen museon näyttelytiloissa 17.4. Susanna Majuri: Vedentutkijan tytär // Antero Takala: Mindscapes 1930 2010 Muistojeni Pariisi // Kurkistus Lapset valokuvaajina Lisätietoa näyttelyistä www.valokuvataiteenmuseo.fi Tiesitkö? Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa harjoittaa työsuhteen aikana sellaista kilpailevaa toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. On kuitenkin hyvä huomata, että työntekijä saa vapaasti harjoittaa ammattiaan omiin nimiin tai toisessa työsuhteessa, mikäli tästä ei aiheudu vahinkoa työnantajalle. Työsopimuslain mukainen kilpailevan toiminnan kielto ei myöskään velvoita työntekijää enää työsuhteen päätyttyä. Linkkivinkit Neuvot hukassa? Monet ovat jo löytäneet nettivideot opetusvälineinä. Adobe TV:stä löytyy kaikki talon ohjelmistot kattava valikoima opetusvideoita, käy vaikka läpi InDesign CS4:sen TOP 5 pikanäppäimet tai opettele alusta uusi ohjelma! http://tv.adobe.com/ Ideoita erilaiseen markkinointiin ja tuotekehitykseen Innovatiivisia uusia tuotteita ja markkinointikikkoja maailmalta avartamaan ajattelua. Täältä löydät esimerkiksi kasvojesi muodon mukaan personoidut fontit tai treenin jälkeen taskuun litistyvän juomapullon. Ideoita erilaiseen markkinointiin tai vain huviksi ja hyödyksi. http://www.springwise.com/ Asiakas + aasi = aasiakas Tämä sivusto on luotu kaikkien asiakaspalvelijoiden henkireiäksi, jotka joutuvat usein päivittäin käsittelemään tapauksia, joissa asiakas on sekaisin / hölmö / ilkeä / tyhmä. Myös kaikki sivustakatsojat voivat kertoa kokemuksistaan. Parhaat tarinat julkaistaan sivuilla. www.aasiakas.net/ 4 1/2010 1/2010 5
uusi kasvo Hypyt tuntemattomaan Kristiina Kalmi tuli yritysmaailmasta järjestöasiantuntijaksi ERTOon, kun hänen edeltäjänsä Miska Keskinen siirtyi kohti uusia seikkailuja. Kristiinan vahvoihin taustajoukkoihin kuuluu mm. Lenni. Teksti Kaarina Pehkonen Kuva Kaj Dahlström Lenni pitää Kristiinan kunnosta huolta Kuukausi järjestötyössä ERTOssa on Kristiinalla nyt takana. Millainen kuva uudesta työstä on syntynyt ja mitä muuta elämään kuuluu? jestöasiantuntijana voin hyvin mielin todeta matkan jatkuvan edelleen entistä mielenkiintoisempana! Olet bisnesmaailman koulima. Nukutko yösi hyvin tehtyäsi päivän töitä ay-liikkeessä? Mitä mieltä olet tällaisesta lähestymiskulmasta jäsenasioihin? Vaatii rohkeutta uudistua, pöllyttää vanhoja toimintatapoja, uskomuksia ja tottumuksia. Mielestäni ERTO jo tänään osoittaa toiminnallaan edelläkävijyyttä ja uudistunutta lä- Pyrimme myös luomaan uusia palvelumuotoja jäsenillemme; urap a l v e l u m m e tarjoaa neuvontaa työnhakuun, ura- ERTO ja MaMa toimivat paremman työelämän puolestapuhujina. Työelämän laadun teemat, kuten työllisyys, tasaarvo, työkyky ja työssä jak- Mistä sinut löytää vapaa-aikanasi? Nykyään pääasiallisesti rakennustyömaalta; rakennamme yhdessä puolisoni kanssa taloa ns. hartiapankilla. Minut löytää myös päivittäin lenkkipolulta kultaisennoutajamme, Heh, hyvä kysymys! Olen siunat- hestymistapaa. suunnitteluun ja saminen sekä Lennin, kanssa. Lenni on aivan upea Kristiina, millaisten reittien tu hyvillä unen lahjoilla ja nukun On äärimmäisen tarpeellista tuo- omassa työssä kehittymiseen liitty- syrjäytymisen estäminen ovat hyvin lenkkikaveri ja myös erinomainen kautta tiesi toi ERTOon ja MaMan yöni hyvällä omallatunnolla erittäin da esille liiton todellista vaikutusta vissä kysymyksissä. Tarjoamme mm. ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja sekä kunnon kirittäjä; ulos on lähdettävä järjestöasiantuntijaksi? hyvin. ja arvoa työntekijän elämään, lähes- myös mahdollisuutta hyödyntää il- työntekijöille että työnantajapuo- kelistä riippumatta! Hyvin monipuolisten työtehtävien Mielestäni ratkaisevaa on olemi- tyä aidosti jäsentä. ERTOn arvot jä- maiseksi Life coachin eli elämänohjaa- lelle. Yhteisvastuullinen ja avoin ote Vapaa-aikanani viihdyn erin- kautta. Ennen toimenkuvaani ER- sen tasapaino ja tietoisuus siitä, että senlähtöisyys, oikeudenmukaisuus, jan palveluja. asioihin ilman jyrkkää vastakkain- omaisesti myös kotona hyvän kirjan, TOssa työskentelin pitkään MaMan työskentelee aidosti tärkeän asian asiantuntemus ja edistyksellisyys asettelua on hyvän työelämän kehit- musiikin tai elokuvan parissa. edustamilla toimialoilla erilaissa eteen täydellä sydämellä ja tahdol- näkyvät mielestäni tänä päivänä Miten esittelisit MaMan tämisen edellytys tulevaisuudessa. työtehtävissä. laan. vahvasti sen toiminnassa; palvelem- työnantajapuolelle? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Urani on koostunut ostamiseen, Kun työ on mielekästä, ja allekir- me henkilökohtaisesti jäseniämme, ERTO ja MaMa toimivat aktiivisesti Mikä on haasteellisinta työssäsi? Oma perhe on ehdottomasti tärkein myyntiin ja markkinointiin liittyvis- joittaa yhteisesti ymmärretyt pää- parannamme jäsentemme asemaa paremman työelämän puolestapu- Haasteellisuus ilmenee varmasti- onnellisuuden tekijä. Myös työura ja tä tehtävistä erityistavarakaupan ja määrät, voi myös päivän päätyttyä työmarkkinoilla ja valvomme hei- hujana, työskentelevät työelämän kin hyvin samankaltaisena, kuten opiskelu ovat minulle erittäin tärkei- media-alan yrityksissä. Toimin alalla levätä yönsä rauhassa ennen uutta dän etujaan työelämässä. Teemme ja työolosuhteiden kehittämisen kaikissa työtehtävissä: kuinka prio- tä. Kun tähän lisätään läheiset ys- pitkään myös esimiestehtävissä. työpäivää. jatkuvaa työtä palvelumme laadun puolesta. Keskeisenä tavoitteena risoida ajankäyttö niin, että pystyy tävät ja rakkaat harrastukset, kuten Tie on kaiken kaikkiaan ollut Työpaikkasi haluaa olla ay-liik- takaamiseksi, ja kehitämme koulu- on saavuttaa yhteisesti sovitut työ- täyttämään kaikki itselle luotetut musiikki ja lukeminen, ovat kaikki hieno, ja nyt tuoreena ERTOn jär- keen uudistaja ja edelläkävijä. tustarjontaamme aktiivisesti. olot ja edut. vastuut mahdollisimman hyvin. onnellisuuden ainekset kasassa. 6 1/2010 1/2010 7
Tavararivistön pitää olla tip top. Kambodzhalainen Kong Sam An «perusti Naisten Pankin lainan avulla sekatavarakaupan, jossa myydään ruuan ja kosmetiikan lisäksi koulutarvikkeita. Kuin laittaisi rahaa pankkiin Naisten Pankki lainaa rahaa unelmien toteuttamiseen kehitysmaissa. Teksti Turkka Huhtala KuvaT Kirkon ulkomaanapu Kong Sam An näkee unta moposta. Mopo helpottaisi matkaa torille ostamaan tarvikkeita Sam Anin pitämään kauppaan. Sam An on kolmikymppinen nainen, joka pyörittää olosuhteisiin nähden menestyvää yritystä Kambodzhan rutiköyhällä maaseudulla. Sam An on yksi Naisten Pankin myöntämien mikrolainojen saaneista kambodzhalaisnaisista. Hän kuului Naisten Pankin perustamaan paikalliseen kyläpankkiin, joka lainarahan myöntämisen lisäksi kouluttaa yrittäjyystaitoja. Ensimmäisellä lainallaan Sam An perusti maustekaupan, joka kehittyi edelleen muun muassa kenkiä ja koulutarvikkeita myyväksi sekatavarakaupaksi. Kiireapulaisina kaupassa ovat koulua käyvä tytär ja maataviljelevä aviomies. Kambodzhassa Naisten Pankki perustaa kyläpankkeja maaseudulle, missä rahoituspalveluiden tarjonta on vähäistä. Tavallisten lainojen saanti on usein mahdotonta, koska lainanhakijoilta puuttuvat vakuudet. Kyläpankeissa lainoja takaavat kaikki pankin jäsenet yhdessä. Kyläpankkien myöntämät lainasummat vaihtelevat muutamasta eurosta muutamiin satoihin euroihin. 8 1/2010 1/2010 9
Jo 25 eurolla voi lahjoittaa ammatin, joka tuo hyvinvointia «kokonaisille perheille. Naisten Pankin rahastoon on kerätty helmikuun 2010 loppuun mennessä jo yli puolitoista miljoonaa euroa. Kehitysmaiden äidit ovat avain asemassa, sillä heitä kouluttamalla oppi siirtyy edelleen lapsille. Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhanke, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Naisten Pankin toiminnanjohtajan Riitta Vermaksen mukaan raha lainataan naisille, koska heidän tukemisensa uskotaan auttavan parhaiten perheitä ja kokonaisia kyläyhteisöjä. Lainan saaneilta naisilta kysytään, miksi he ovat lainan ottaneet. He kertovat haluavansa mahdollistaa lastensa koulunkäynnin ja opiskelun, jotta lapset saavat paremman elämän. Tätä kautta koko kyläyhteisön elämä paranee. Naisten Pankki on perustanut jo yhteensä 177 vastaavaa kyläpankkia kuudessa kehitysmaassa: Perussa, Nepalissa, Liberiassa, Kambodzhassa, Etiopiassa ja Ugandassa. Noin 5000 naista on saanut lainan ja yli 30 000 ihmistä hyötyy lainarahan mahdollistamasta toimeentulosta. Naisten Pankki tarjoaa hyvän alun, mutta lainansaajat luovat lopulta itse hyvinvointinsa. Hyvä kiertää ja kasvaa korkoa Naisten Pankin perustivat suomalaiset naisvaikuttajat vuonna 2007. Rahoitus tulee pääosin yksityishenkilöiltä ja kuka tahansa voi lähteä mukaan. Jo 25 eurolla voi lahjoittaa Kong Sam Anin kaltaiselle naiselle ammatin, joka turvaa jatkossa itsenäisen toimeentulon. Parhaimmillaan 25 euron sijoitus parantaa useamman naisen elämää, sillä kun laina on maksettu kyläpankille takaisin, summa voidaan lainata uudelleen. Luottotappioita ei käytännössä Rahan lainaamisen lisäksi naisille koulutetaan yrittäjyystaitoja ole, sillä esimerkiksi Kambodzhassa lainojen takaisinmaksuaste on ollut liki 100%. Lainarahaa annetaan vain naisten omille yritysideoille. Lainan kylkiäisenä saa aina koulutuksen siitä, miten rahan saa kasvamaan. Naisille opetetaan luku- ja laskutaitoa, kirjanpitoa ja markkinointia. Näin varmistetaan, että kehitys on kestävää. Tavoitteena on se, että kyläpankkien säästöohjelman kautta naisista tulee oman kertyvän pääoman kautta niin itsenäisiä, etteivät he enää tarvitse Naisten Pankin rahoja, Riitta Vermas laskee. Kun laina on maksettu tunnollisesti takaisin, kyläpankilta saa tarvittaessa uuden lainan yritystoiminnan kehittämiseen entisestään. Korkotuotot käytetään kyläpankin pääoman kasvattamiseen, jotta lainoja voidaan myöntää jatkossa yhä useammalle alkupääomaa tarvitsevalle. Sam An toteutti unelmansa moposta myyntituloista kertyneiden säästöjensä ja kyläpankin lainan turvin. Säästöurakka vei vuoden, mutta nyt tarvikkeet kulkevat vaivatta torilta kaupalle. Sam An erosi kyläpankista, koska hän ei tarvitse pankkia enää. Hän halusi antaa muille vähävaraisille naisille saman mahdollisuuden kuin hänellä itsellään oli. Yhteistyö MaMa ry:n kanssa MaMa ry tekee Naisten Pankin hyväksi pro bono -työtä suunnittelemalla hankkeelle mainoksia ja tarjoamalla markkinointiviestinnän osaamista korvauksetta. Yhteistyökuvio kirkastui Naisten Pankin kirpputorilla viime vuoden marraskuussa. MaMa:n puheenjohtaja Kaarina Pehkonen ja Naisten Pankin vetäjä Satu Mehtälä hahmottelivat yhteistyökuvion vuodeksi 2010. Kaarina Pehkonen on kuulunut Naisten Pankin tukijoihin jo aikaisemmin. Kehitysmaiden äidit ovat avainasemassa. Kun heitä autetaan ja koulutetaan oppi siirtyy edelleen myös lapsille. Tällainen apu on konkreettista ja mitattavaa. Pehkosen mukaan MaMa:n apu otettiin ilolla vastaan, sillä Naisten Pankilla oli pula markkinointiviestinnän osaamisesta. Apu jonka voimme antaa on toki pientä, mutta pystymme ainakin tekemään Naisten Pankkia tunnetuksi. Haluamme omalta osaltamme tehdä tätä maailmaa paremmaksi, Pehkonen summaa. Viestinviejistä on ollut hyötyä, sillä mielenkiinto Naisten Pankin toimintaa kohtaan on kasvanut kiihtyvällä tahdilla. Rahalahjoitusten määrä on ollut alkuvuonna tuplasti sen verran kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Naisten Pankin toiminnanjohtaja Riitta Vermas on erityisen tyytyväinen maakuntiin perustettujen aluesolujen saavutuksista. Jokainen haluaa kantaa kortensa kekoon. Rahalahjoituksia tulee nyt suuremmassa määrin muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Se takaa Naisten Pankille hyvän kasvun. Suurin haaste on uuden ansaintalogiikan löytyminen rahavirran jatkuvuuden takaamiseksi, Vermas arvioi. www.naistenpankki.fi Herätä kaverisi liittoon! 10 1/2010 1/2010 11 Kurkkaa sivulle 15
Bures dat manná - Hyvin menee Tytti työn touhussa. Gaafisesta suunnittelusta on hyötyä myös korujen muotoilussa. Kun työpaikka lähtee, jää ihminen usein tyhjän päälle. Huoli tulevasta kalvaa mieltä eikä pitkä työttömyysjakso houkuta ketään. Yksi vaihtoehto työttömyydelle on vaihtaa alaa ja maisemaa, kuten oululainen Tytti Bräysy teki. Hän vaihtoi kaupunkimiljöön jyminän verkkaiseen kyläelämään ja luonnonrauhaan Lapissa. Teksti Maarit Itkonen Kuvat Tytti Bräysy Syksyllä 2008 taantuma teki tuloaan eikä tuotanto AD Tytti Bräysyllä mennyt töiden puolesta hyvin. Pitkäaikainen työsuhde mainostoimistossa päättyi kahdeksan vuoden jälkeen ulosostoon. Myös uudessa työpaikassa tulivat pian tuotannollis-taloudelliset syyt eteen eikä työsopimusta koeajan jälkeen jatkettu sovittuun määräaikaan asti. Tunti- ja pätkätöitä vielä tarjottiin, mutta Tytti päätti tehdä jotain aivan muuta. - Minulla muhi monta vuotta ajatus opiskella ihan konkreettinen käsityöammatti päivittäisen hiiren ja näppäimistön käsittelyn sijaan. Hopea työstömateriaalina kiinnosti, sillä sitä pystyy muokkaamaan halutulla tavalla luovasti, kunhan tekniikat vain oppii. Kävin muutaman kansalaisopiston hopeatyökurssin ja niiden jälkeen olikin luontevaa valita tulevan alan käsityömateriaaliksi jalometalli. Päätöksen tehtyään Tytti otti yhteyttä Saamelaisalueen Koulutuskeskukseen, Inariin, missä pystyy opiskelemaan käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja valmistumaan korukivi- ja jalometallialan artesaaniksi. Vaikka yhteishaku oli jo mennyt, oli koulussa jälkihaku päällä sekä opiskelupaikkoja vapaana. - Lappi opiskeluympäristönä kiinnosti eniten sijaintinsa puolesta sekä mahdollisuus tutustua uuteen kulttuuriin ja kauniiseen luontoon. Inarissa yhdistyivät pohjoinen ulottuvuus että toivottu opetus, joten olen todella iloinen, kun pääsin tän- 12 1/2010 1/2010 13
Pohjoisen kaunis luonto antaa aiheita Tytin koruihin. ne opiskelemaan. Näin jälkikäteen ulos astuttaessa niin lähellä ja mo- yhdistämällä eri materiaaleja kuten monellakin muullakin alalla. Vaikka Tytti opiskeleekin uutta Tytti Bräysy, 37 v. mietittynä taantumalla oli minulle positiivinen merkitys, sillä tuskin nimuotoisena. Retkeilyreiteistä voi valita monenlaista ja kiivetä tuntu- luuta ja kiveä. Yhteisesti keräämme koululle kenkäheinää, juuria, pahko- - Me voimme tehdä opintojen ohella tilaustöitä sekä omia töitäm- ammattia, ei hän ole graafista alaa tyystin unohtanut. Yli kymmenen Asuinpaikka: Syntynyt Oulussa, nykyinen asuinpaikka Oulu / Inari Opinnot: Valmistunut Raahen Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitokselta graafiseksi suunnittelijaksi 1997 artenomina. Aloittanut syksyllä 2009 opinnot Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa korukivi- ja jalometallialan artesaaniksi, koulutusaika n. 3 vuotta. Työhistoria: Työskennellyt eri mainostoimistoissa Oulussa 1998 2009 Luottamustoimet: MaMa ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2007. Ammattiliitoissa vuodesta 1992. olisin uskaltanut jättää vakituista työpaikkaa sekä palkkatuloa ja hypätä uuteen ja tuntemattomaan. Ajoitus oli oikea. Suurin muutos Tytin mielestä oli muutto omasta Oulun keskustaasunnosta koulun asuntolaan, pieneen askeettiseen huoneeseen. Myös asuntolan sijainti on syrjäinen, päivittäinen koulumatka tekee melkein neljä kilometriä suuntaansa. - Pyörällä tai potkurilla koulumatka taittuu, jos vain pakkanen sen sallii ja muistaa pukeutua oikein. reilla. Vaikka välillä kiire sattuisi iskemään, niin ulkona liikkuessa mieli rauhoittuu. Toisaalta, napapiirin pohjoispuolella kiire on todettu aika suhteelliseksi käsitteeksi. Luonto antaa ainekset Opintojen edetessä opiskelijat työstävät pohjoisen materiaaleja, jalometalleista hopeaa sekä Lapin kultaa ja puolijalokivistä mm korundia sekä granaattia. Tunneilla tutustutaan myös saamenkäsitöihin, kuten puu-, ja sekä kiviä myöhemmin työstettäväksi. me, osallistua esimerkiksi paikallisiin Poronnahkoja käsitellään myyjäisiin ja erilaisiin suunnitteme, koulun tiloissa aivan tallukilpailuihin. Lisäksi meillä jojen alkumuokkauksesta lähtien, mikä ei välttämättä kaikkien näkö- ja hajuaistia miellytä. Ilahduttavaa on ollut kuitenkin nähdä miten monenlaista käyttöä porolle kokonaisuutena on olemassa. Opinnoissa perehdytään myös Ideaalitilanteessa pystyn yhdistämään molemmat alat. tarjotaan yrityksen perustamiseen tähtääviä opintojaksoja. Myös valinnaistunneilla voi painottua niihin käsitöihin, jotka edesauttavat omia tulevia suunnitelmia. Aika näyttää, onko Tytin tulevasta ammatista leivän antajaksi. Ensimmäisen luku- vuoden työskentely jätti häneen lähtemättömän jälkensä. - Graafisen alan työt ovat niin paljon verissä, että tuskin niistä tulen koskaan luopumaan lopullisesti. Koulutöissähän kaikesta aiemmin opitusta ja tehdystä on jo nyt ollut selvästi hyötyä. Ideaalitilanteessa pystyn yhdistämään nämä molemmat alat esimerkiksi yrittäjyyden kautta. Eihän yhdellekään yrittäjälle ole haittaa markkinoinnin osaamisesta. Tämän vuoksi seuraan myös graafisen alan kehitystä ympärilläni. Alan Useimmiten kävelen ja vaikka se pahka-, luu- ja sarvitöihin. Koulus- koko tuotantoprosessiin, miten hy- vuoden lähestyessä loppua hänestä ohjelmat ovat käytössä viikottain ajallisesti vie hieman kauemmin, toi- sa painotetaankin ensisijaisesti saa- västä ideasta työstetään valmis tuote ainakin tuntuu, että suunta on oikea luonnosten puhtaaksipiirtä- mii se päivän rauhoittumishetkenä melaiskulttuurin tuntemusta sekä asiakkaalle asti. Yrittäjyyteen halu- ja paljon on opittu, mutta rutkasti on misen ja kuvankäsittelyn metsätietä tallustaessa. Itse asiassa perinteisten saamelaiskäsitöiden te- taan panostaa, sillä valmistuttuaan vielä sisäistettävää. merkeissä sekä ystä- säät ovat kyllä kurjempia rannikko- koa. Myös saamenkieltä opiskellaan ammattia työkseen harjoittavat pe- - Se on selvää, että opiskelua on vien iloksi tehtyjen seudulla kuin täällä sisämaan Lapis- pakolliset kaksi opintoviikkoa, mikä rustavat usein oman yrityksen, jot- jatkettava vuosia koulun jälkeen- piirustustöiden sa. Täällä lumi hävittää pahimman tuo oman lisänsä kulttuurin sisäistä- kut alkuun yhteistyössä toisten alan kin, jos mielii osata alasta mahdol- mukaan. pimeyden melkein koko kaamosajan miseen. artesaanien kanssa tai osuuskunnis- lisimman paljon. Tekemällä oppii, ja ilman lisävalojakin näkee kyllä - Perinteisistä saamelaishopea- sa. Valmiita työpaikkoja jo toimivissa joten minun täytyy miettiä huolel- mihin askeleensa suuntaa. töistä voisin mainita riskun, kom- yrityksissä on harvassa korukivi- ja la tulevat työharjoittelupaikat omaa - Muutenkin luonto on täällä pa- siopallon ja lapinsormukset. Me jalometallialan ammattilaisille, ku- opiskelua ja tulevaisuutta parhaiten rasta antia. Se löytyy heti ovesta suunnittelemme myös omia tuotteita ten toki tässä maailmantilanteessa tukeviksi. 14 1/2010 1/2010 15
vieraalla maalla Palstalla vaihtuvat ulkosuomalaiset pohtivat eroja ja yhtäläisyyksiä. Tansaniassa ei ole koskaan kuuma KYNÄSSÄ Anu Hautalampi kertoa kotiorganisaationi UNDP:n eli YK:n kehitysohjelman työstä ja sen tuloksista Tansaniassa. Kohderyhmä näille viesteille on työmme rahoittajat, ja pääasiallinen heidät tavoittava viestintäkanava on webbi. Työntekoni vastaa siis pitkälti viestinnän toimistotyötä Suomessa ja päivät kuluvat tietokoneella takoen. Sähkökatkokset ovat yleisiä, mutta varavirtalaitteet tekevät niistä harmittomia. Työasioiden hoitaminen Tansania: Itä-Afrikan helmi, Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteis- tuloksellisempaa ja sillä on myös puhelimitse ja kasvotusten on usein työkumppanimaa ja enemmän painoarvoa kuin Suomessa. Toisinaan pääsen myös matkus- swahilin kielen kehto. Maa, joka kuten muutkin Afrikan alueet, on vetänyt puoleensa tutkijoita, riistäjiä ja uteliaita. Mantereesta on käsityksiä, mielikuvia ja kliseitä; savimajoista, nälänhädästä ja alkeellisista oloista. Sitä kaikkea siellä on, mutta se ei missään nimessä ole koko tamaan ns. kentälle, tansanialaisiin kyliin, joissa konkreettinen työ tapahtuu ja sen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat. Kyläläisten haastatteleminen ja heidän elämänlaatunsa paranemisen todistaminen on ollut sekä motivoivaa että antoisaa. totuus. Elämä Tansanian suurimmassa Teen Tansaniassa vapaaehtoistyötä, joka on Suomen valtion tukemaa, sillä olen yksi Suomen YK:lle vuosittain rahoittamista vapaaehtoisista (UNV, UN Volunteer). YK:n vapaaehtoiset tekevät työtä YK:n eri järjestöissä kaikilla saroilla, YK:n eri kaupungissa Dar Es Salaamissa Intian valtameren rannalla on melko helppoa, ainakin näin perusvarallisen, ja aiemmin maanpäällisessä infernossa eli Delhissä asuneen suomalaisen näkökulmasta. Dar on aika turvallinen, kaupunkilaiset ystävällisiä, toimialojen asiantuntijoina, hallinnollisissa päiväntasaajan ilmasto tehtävissä ja viestinnässä. suotuisa, merinäkymät kauniita ja paikalliseen elämämenoon sopeutuminen Koska työskentelen YK:n alaisuudessa, suhteellisen mutkatonta. on työyhteisöni lähtökohtaisesti kansainvälinen, koulutettu Sopeutuminen riippuu paljon ja asiantunteva, eikä ehkä sinänsä edusta tyypillistä tansanialaistyöpaikkaa, omasta asenteesta, kyvystä joustaa ja avoimuudesta, sekä halusta oppia jos sellaista onkaan. Pes- ja opetella paikallista kieltä, tapa- Kirjoittaja on MaMa ry:n jäsen ja työskentelee tällä hetkellä YK:n vapaaehtoisena viestintäasiantuntijana YK:n kehitysohjelmassa (UN Development Programme) Tansaniassa. tini kulkee nimellä Communications kulttuuria ja hötkyilemätöntä läsnäoloa. Specialist ja pääasiallinen roolini on Kuulumisten vaihtaminen on tärkeää ja kuuluu perustapoihin. Suoraan asiaan leikkaaminen on tökeröä ja tylyä. Työmatkat kuljen polkupyörällä, mikä ei ole tyypillistä ulkomaalaisille Darissa. Helle ja välimatkat saavat enemmistön turvautumaan ilmastoidun nelivedon rattiin. Pyörämatka työpaikalle kestää viitisentoista minuuttia ja kulkee japanilaisten rakennuttaman Selander-sillan yli. Pyöräteitä ei Dar Es Salaamissa ole joten ajan osan matkasta ajotien reunaa, jalkakäytävää sekä hiekkatietä pitkin. Puolen vuoden työmatkojen aikana vastaani on tullut ainoastaan kaksi naispuolista pyöräilijää. Muu pyöräilijäkunta koostuu miehistä, joista osa kuljettaa mukanaan erinäisiä myyntiartikkeleita kuten hedelmiä. Matkanteko pyörällä on välillä kuin tietokonepelistä, tielle saattaa tulla porteista syöksyviä autoja, hiekkakasoja, koulubussista tulvivia lapsia, kuoppia ja ylikasvaneita puunoksia. Hiki kirpoaa, mutta pyöräily paikallisten keskellä on myös iloista ja piristävää. Autot seisovat ruuhkajonossa, kun pyörällä voi ajaa vapaasti eteenpäin. Kyläläisten elämänlaadun parantuminen on motivoivaa. Matkan varrella tapaan kadunkulmassa pyöräkorjaamoa pitävän Lucaksen, joka aina huutaa iloisesti Mambo, mitä kuuluu. Lucaksen lähistöllä istuu usein aamuisin äiti lapsineen myymässä tuoretta intialaistyyppistä chapati-leipää, joka on yksi tansanialaisen aamiaisen peruselementtejä. Palatessani iltapäivällä on kadunvarressa jäätelömyyjiä polkukärryineen, joiden uumenistä löytyy suklaatuutteja ja Boom 50-50 -nimisiä eskimoita. Yllättävä yhtymäkohta Suomeen on Zanzibarin saarelta Itä-Afrikkaan levinnyt swahilin kieli, joka paikoin näyttää ja kuulostaa kotimaiseltamme. Swahilin ja suomen eroava yhtäläisyys ilmenee yllättävissä tilanteissa. Me hikiset pohjoisen siirtotyöläiset tuskastelevat lämpötilaa, joka hipoo välillä 40 ºC. Tansaniassa ei kuitenkaan ole koskaan kuuma siitä yksinkertaisesta syystä, että swahiliksi sana kuuma viittaa naisen privaattiosiin. Tyydymme täällä siis hikiseen ja sikalämpimään itseilmaisussamme. Tavalliset arjessa vastaantulvivat ilmaisut ovat universaalin sympaattisia kaikkialla. Dar Es Salaamin keskustan ökyhotellista ei saa lattea, mutta listalta löytyy kyllä Café Late. Ylisanojen käytöstäkään ei ole paikallisia yrittäjiä varoiteltu. Toisaalta mikä vetoaa paremmin kuin Spectacular haircut salon? Missäpä suomalaisessa kulmaparturimossa luvattaisiin moista extravaganssia? Lisätietoa ja UNV-paikkoja:» formin.fi» unvolunteers.org» undp.org 16 1/2010 1/2010 17
Nirsojen lasten herkkupaella Herkkupaella voittaa maukkaudessa ja terveellisyydessä niin äidin lihapullat kuin mummon lihamakaronilaatikonkin. TekstI ja kuva Satu Lampi KuvITUS Valeria Gasik Herkkupaella 1 2 kypsää punaista tomaattia 1 2 vihreää, kartion muotoista ohutseinästä paprikaa 1 iso punainen paprika 1 pieni sipuli 2 3 valkosipulin kynttä 250 400 g broilerin rintafileitä pilkottuna 2 2,5 kkp puuroutumatonta riisiä 1 tlk valmista vihannes-, kana- tai kalalientä 1 3 liha-, kala- tai vihannesliemikuutiota 1 laakerinlehti ½ 1 tl paellamaustetta suolaa (maun mukaan) ripaus muskottipähkinää sahramia neitsytoliiviöljyä (tai muuta oliivi-, auringonkukkarypsi- tai soijaöljyä) 1 2 sitruunaa Ruuan suhteen ronkeleiden lasteni ollessa pieniä koin välttämät tömäksi ideoida paellan, josta pitäisivät niin aikuiset kuin lapsetkin. Siksi herkkupaella ei seuraa orjallisesti perinteisiä espanjalaisen paellan kaanoneita. Tarkoitus oli saada jälkikasvu ahmimaan terveellinen ja runsaasti vihanneksia sisältävä ateria, ei ryhtyä gourmet-cheffiksi. Kevyesti broilerilla Käytän paellassa paloiteltua broilerin rintafileetä. Muuta lihaa ei välttämättä tarvita. Yhdessä lihan kanssa paellaan sopivat myös katkaravut ja pienet simpukat, jotka lisätään paellaan vasta aivan lopussa. Ruodoton kala käy myös lihan tai katkarapujen kumppaniksi. Broilerin tilalla tai rinnalla voidaan käyttää myös kalkkunan, sian, tai naudan lihaa. Eräs tuntemani espanjatar loihtii paellan vaikka paloitellusta lampaanviulusta tai naudanmaksapalleroista. Kekseliäs kokki tekee paellan melkein mistä tahansa ja onnistuu erinomaisesti. Maukas paella syntyy myös pelkistä vihanneksista. Lisämakua saadaan vihanneskuutioista tai valmiista vihannesliemestä. Paellaan sopivia vihanneksia ovat mm. tuore artisokka, tuoreet vihreät pavut, vihreät ja/tai punaiset suuret paksuseinäiset paprikat sekä valkosipulin kynnet. Sitten kokkaamaan Aloita paellanteko vihanneksista. Halutessasi kuori tomaatit. Poista vihreistä paprikoista siemenkodat, kuori sipuli ja pilko kaikki kolme lautaselle tai kulhoon. Espanjalaiset tekevät yleensä ns. sofriton, eli paistavat vihanneksia pannulla muutamassa ruokalusikallisessa öljyä kunnes ne pehmenevät. Itse kiehautan vihanneslohkot vesitilkkasessa 5 7 minuuttia. Kun vihannekset ovat pehmeitä, lisää tilkka vihanneslientä ja soseuta tehosekoittimessa. Näitä vihanneksia ei nirsoinkaan muksu enää kaivele lautasenreunalle. Riisi imee kaiken, eikä kukaan edes huomaa syövänsä vihanneksia. Jätä valmis vihannessose odottamaan vuoroaan. Mittaa 2 2,5 kahvikupillista raakaa riisiä valmiiksi lautaselle. Kuori valkosipulin kynnet. Jätä ne kokonaisiksi tai puolita. Jätä kynnet ja riisi odottamaan vuoroaan. Esipaista paloitellut lihapalaset. Voit maustaa ne jo edellisenä iltana tilkalla öljyä, suolalla ja murennetuilla lihaliemikuutioilla. Silloin öljyä ei tarvitse enää lisätä pannulle, paitsi jos liha tuntuu kovin kuivalta ja tarttuu pannuun. Lihan ei pannulla tarvitse paistua läpikypsäksi. Jos laitat aikuisia varten paellaan myös punaista paksuseinäistä paprikaa, pilko se isoiksi lohkoiksi, jotta palat on helppo noukkia lasten lautaselta pois. Pehmennä paprikanpalasia jokunen minuutti pannulla oliiviöljyssä. Sen jälkeen jätä ne odottamaan seuraavaa vaihetta yhdessä lihan kanssa. Mittaa kattilaan tarvittava neste. Jokaista riisi-kahvikupillista kohti laita 2 2,5 kupillista valmista vihanneslientä. Haihtumisen vuoksi on hyvä lisätä ylimääräinen puolikuppia vettä. Kaada valmis vihannessose kattilaan liemen kanssa. Sekoita joukkoon teelusikallinen jauhettua sahramia, ripaus muskottipähkinää, ½-1 tl paellamaustetta, 1 laakerinlehti ja liemikuutio. Laita kattila liedelle kunnes seos melkein kiehuu. Jos haluat välttää suolaa, korvaa liemikuutio ja suola jollain muulla tai jätä kokonaan pois. Jätä myös kuuma liemi vielä hetkeksi odottamaan vuoroaan. Et tarvitse erityistä paellapannua. Tavallinen Ø24 cm paistinpannu käy hyvin. Jos käytät enemmän riisiä, pannun pitää olla suurempi. Voit käyttää myös isoa kattilaa. Kaada pannulle tai kattilaan muutama reilu ruokalusikallinen oliiviöljyä ja anna lämmetä hetki. Kuullota öljyssä minuutin verran valmiiksi kuorimiasi valkosipulin kynsiä. Kaada valmiiksi mitatut riisinjyvät pannulle valkosipulin kynsien kanssa. Kuullottele riisiä öljyssä juuri sen verran, että se kostuu. Kaada kattilasta melkein kaikki kuuma liemi riisin päälle. Neste alkaa välittömästi kiehua. Lisää esipaistettu liha ja mahdolliset paprikanpalaset ja sekoita hieman. Tarkista maku. Anna kiehua hiljalleen n. 20 min. Sammutettuasi lieden anna riisin seistä kannen alla vielä 5 10 min. Vielä nytkään paellan ei tarvitse olla kokonaan kuivaa. Seistessään riisi voi hyvinkin vielä turvota. Jotkut pitävät paellasta, johon on tarkoituksella jätetty liikaa lientä. Espanjassa sitä kutsutaan nimellä arroz caldoso. Paella tarjoillaan sitruunalohko lautasen reunalla. Jokainen puristaa omasta lohkostaan annoksensa päälle sitruunamehua niin paljon tai vähän kuin tahtoo. Ylijäänyt paella on yhtä herkullista vielä seuraavanakin päivänä. Kylmän paellan voi lämmittää mikrossa tai pannulla. Loppuvinkki: Kun on oppinut tekemään sellaisen perusliemen, jonka mausta koko perhe pitää, voi korvata riisin esimerkiksi makaronilla. Paellamaustetta kannattaa kuitenkin käyttää vain paellaan. Perusliemeen voi toki keittää myös perunoita ja porkkanoita ja lisätä vaikkapa terveellisiä kikherneitä tai linssejä. Kikherneet vaativat perunoita pitemmän keittoajan. 18 1/2010 1/2010 19
asiantuntijalta Muutoksia kassan etuuksiin ERTOn työttömyyskassan johtaja Esa Kivistö kertoo vuoden alussa tapahtuneista jäsenetuuksien muutoksista. Teksti Esa Kivistö Kuva Arja Kuittinen Peruspäiväraha Peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan sekä lapsikorotuksen määrät pysyvät ennallaan vuonna 2010. Myöskään ulosoton suojaosuudet eivät muutu, vaan pysyvät samansuuruisina kuin vuonna 2009. Yksi työssäoloehto Työssäoloehto lyhenee ensimmäistä kertaa päivärahaa saavien kohdalla 43 kalenteriviikosta 34 kalenteriviikkoon. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän lähinnä edellisen 28 kuukauden aikana on ollut vähintään 34 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Uutta työssäoloehtosäännöstä sovelletaan niihin henkilöihin, jotka ovat työskennelleet vuonna 2010 vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työssäoloviikon. Myös jäsenyysehdon edellytys on 34 kalenteriviikkoa, kun se aiemmin on ollut 10 kuukautta. Aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneilla tarkastelujakso on ollut 24 kuukautta ja 1.1.2010 se pitenee 28 kuukauteen. Tämän vuoksi aiemmin päivärahaa saaneen henkilön tarkastelujakso ulotetaan enintään 1 päivään tammikuuta 2008, ellei tarkastelujaksoa ole syytä pidentää. Yrittäjien työssäoloehto lyhenee 24 kuukaudesta 18 kuukauteen. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea yrittäjän työssäoloehdosta 10 kalenteriviikkoa (aiemmin 11 kalenteriviikkoa). Työttömyyskassan johtaja Esa Kivistö Tarkastelujakson pidentäminen Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiseksi laajennetaan. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää vastaavasti ajalta, jolta henkilölle on maksettu alennettua sairasajan palkkaa. Tarkastelujaksoa voidaan jatkossa pidentää myös työllistymistä edistävien palvelujen ajoilta. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat 1) työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, 2) omaehtoinen opiskelu, työkokeilu, 3) työharjoittelu ja työelämävalmennus, 4) työ- ja koulutuskokeilu, 5) maahanmuuttajan kotouttamistoimenpide, jonka TE-toimisto on rinnastanut 1) tai 3) kohdassa tarkoitettuun palveluun, ja 6) kuntouttava työtoiminta. Omavastuuaika Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Sovitellun päivärahan enimmäisaika Sovitellun päivärahan enimmäisaika poistuu ja soviteltua päivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan estämättä edellyttäen että 500 päivän enimmäisaika ei ole tullut täyteen. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat etuudet Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta 1.1.2010 lukien. Vuodenvaihteen jälkeen ei siis enää makseta koulutuspäivärahaa, eikä 1.1.2010 alkaviin koulutuksiin makseta koulutustukea vaan nämä etuudet korvataan työttömyysetuudella, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Työttömyysetuutena maksettavat päivät kerryttävät työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaa. Jos koulutuspäivärahalla opiskelu on alkanut ennen 1.1.2010, voidaan työttömyyspäivärahaa ja koulutuspäivärahaa maksaa yhteensä enintään 565 päivältä. Jos koulutustuella opiskelu on alkanut ennen 1.1.2010, maksetaan koulutustukea opiskelun päättymiseen asti. Työllistymistä edistävät palvelut ovat: - julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus - työelämävalmennus tai -harjoittelu - työ- ja koulutuskokeilu - maahanmuuttajien rinnasteisen toimenpiteet - kuntouttava työtoiminta. Etuuden yhtenä edellytyksenä on, että työllistymistä edistävässä toimenpiteessä oleva henkilö on työnhakijana TE-toimistossa. Etuutta pitää myös jatkossa hakea etuushakemuksella. Työllistämistä edistävien palvelujen ajalta etuutta maksetaan myös tilanteissa, vaikka siihen ei olisi oikeutta, jos se johtuu korvauksettomasta määräajasta, omavastuuajasta, työssäolovelvoitteesta, tarveharkinnasta, ammatilliseen koulutukseen liittyvästä rajoituksesta tai odotusajasta. Ylläpitokorvaus maksetaan kaikkiin työttömyysetuuksiin, jotka edistävät työllistymistä. Työllistymistä edistävä omaehtoinen opiskelu Omaehtoiseen opiskeluun osallistumisen ehtona olevasta 10 vuoden työhistoriavaatimuksesta luovutaan. Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä: - Opiskelija on vähintään 25-vuotias - TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi - Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä avoimilla markkinoilla - Opiskelusta sovitaan työnhakusuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmassa. Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta. Edellytykset täyttävästä omaehtoisesta opiskelusta maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta. Ylläpito korvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, on ylläpitokorvaus 18 euroa päivässä. Ansiopäivärahan määrä Ansio-osa lasketaan siten, että ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa isompi kuin 105-kertainen perusosa (aiemmin 90-kertainen perusosa), on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 %. Korotetun ansio-osan prosentit ovat 57,5 % ja 35 %. (aiemmin 55 % ja 32,5 %). Muutosturvan ansio-osa 65 % ja 37,5 %. (aiemmin 65 % ja 37,5 %) Vuonna 2010 ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta tehdään 3,5 % lakisääteinen työeläkemaksuvähennys (vuonna 2009 vähennys 4,5 %). Korotettu ansio-osa Korotettua ansio-osaa maksetaan jatkossa seuraavissa tilanteissa: 1. Työttömyyden alkaessa a) henkilölle, joka on ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa, jokaista 500 päivää kohden työttömyyden alkaessa yhteensä 20 päivältä. - Korotettua ansio-osaa ei makseta, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella ellei korotettua ansio-osaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella, jonka jälkeen henkilö täyttää uuden työssäoloehdon - Uusi työssäoloehto nollaa kertymän 2. Pitkän työuran päätyttyä eli kun henkilö on menettänyt työnsä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ja hänellä on ollut työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. a) Samat edellytykset kuin korotetussa ansio-osassa on ollut tähänkin asti. b) Voidaan maksaa enintään 100 päivää (aiemmin 150 päivää). Jos henkilö on hankkinut oikeuden 150 korotettuun ansio-osaan ennen lain voimaan tuloa, voidaan vanhan lain mukaista korotettua ansioosaa maksaa enintään 150 päivää. 31.12.2010 asti vuoden korotettua ansio-osaa maksetaan vuoden 2009 yliteprosenteilla, mutta uuden taitekohdan (105-kertainen) perusteella ja 2011 alkaen vuoden 2010 voimaantulleiden yliteprosenttien perusteella. 3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta a) Voidaan maksaa enintään 200 päivältä b) Voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää 20 1/2010 1/2010 21
mamatiedottaa c) Toimenpiteestä on sovittava työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa - Työssäoloehto nollaa kertymän - Maksetaan aktiivitoimenpiteen ajalta, jos ei ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan Muutosturvalisä Muutosturvalisää maksetaan työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta, joista on tehty työllistymissuunnitelma. Näitä toimenpiteitä ovat mm. julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen koulutus, työkokeilu, työelämävalmennus sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukainen kuntouttava työtoiminta. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös toimenpiteiden välisiltä ajoilta, jos aika on enintään 7 päivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta, eikä omaehtoisen työnhaun ajalta lukuun ottamatta tilanteita, joissa henkilö on saanut oikeuden työllistymisohjelmalisän 20 omaehtoiseen työnhakupäivään ennen uuden lain voimaantuloa, voidaan työllistymisohjelmalisää maksaa 31.3.2010 asti. Korotusosien maksamisjärjestys Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa yhdelle henkilölle kaikilla edellä mainituilla perusteilla henkilön tilanteen mukaisesti seuraavalla järjestyksellä: - Jos henkilöllä on oikeus muutosturvalisään, korotettua ansio-osaa ei makseta. - Jos muutosturvalisää on maksettu enimmäisaika aktiivitoimenpiteen ajalta, ei henkilöllä ole oikeutta korotettuun ansio-osaan aktiivitoimenpiteen ajalta (Ei voi siis saada 200 muutosturvalisäpäivää ja 200 päivää korotettua ansio-osaa) - Jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan useammalla perusteella, maksetaan ensin 3 kohdan perusteella (aktiivitoimenpide), tämän jälkeen maksetaan työttömyyden alkaessa maksettavaa korotettua ansio-osaa 20 päivältä ja viimeisenä korotettua ansio-osaa 2 kohdan perusteella (pitkä työura ja työsuhde ovat päättyneet tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla) - Henkilöllä, jolla on oikeus pitkän työuran vuoksi 100 korotettuun ansio-osapäivään, ei ole oikeutta 20 päivän korotettuun ansio-osaan ellei hänelle ole maksettu vähintään 1 päivä korotettua ansio-osaa pitkän työsuhteen perusteella ja hän on sen jälkeen täyttänyt uudelleen työssäoloehdon - Jos henkilö aloittaa koulutuksen ja hänelle maksetaan korotettua ansio-osaa aktiivitoimenpiteen ajalta, voidaan 20 päivän korotettu ansio-osa maksaa, kun koulutus päättyy, vaikka pääsääntöisesti korotettua ansio-osaa 20 päivältä maksetaan työttömyyden alkaessa - Korotetun ansio-osan maksaminen 20 päivältä aloitetaan aina alusta, kun henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen. Lisäpäiväoikeus Vuonna 1950 1954 syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä. 1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. Eli ns. eläkeputki siirtyy nykyisestä 57 vuoden 1 kk:n iästä 58 vuoteen ja yhteen kuukauteen. Ansiopäivärahan korotettu määrä lisäpäiviltä poistuu kokonaan eli jatkossa ei makseta lisäpäivälisää, koska ansiopäiväraha nousee 1.1.2010 taitekohdan nostamisen vuoksi (105-kertainen peruspäiväraha vs. 90-kertainen peruspäiväraha). Vuorottelukorvaus Vuorottelukorvauksen määrä lasketaan työttömyysetuudesta, johon ei sisälly työttömyyspäivärahaan maksettavia korotusosia. VÄLIAIKAISET MUUTOKSET Lyhennetty työviikko. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Poikkeus koskee vain lyhennettyä työviikkoa tekeviä henkilöitä. Säännöstä sovelletaan lomautuksiin, jotka sijoittuvat ajalle 4.1.2010-2.1.2011. Palkanalennus. Jos palkkaa on alennettu määräaikaisesti ja palkanalennus perustuu työsopimuslain 7 luvun 3 :n mukaisiin irtisanomisperusteisiin tai työpaikalla tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehtyyn henkilöstöä koskevaan kirjalliseen sopimukseen, määritellään ansiopäivärahan perusteen oleva palkka palkanalennusta edeltävältä ajalta. Sovelletaan palkanmäärityksiin, joissa käytettäisiin vuosina 2010 tai 2011 ansaittua alennettua palkkaa. MaMa ry:n kevätkokous, johon kaikki jäsenet ovat tervetulleita pidetään lauantaina 24.4. alkaen klo 11.00 kokoushotelli Rantapuistossa, Ramsinniementie 14, 00980 Helsinki. Kevätkokous on luentojen osalta yhteinen muiden ERTOlaisten yhdistysten kanssa. Kokoushotelli Rantapuistoon järjestetään yhteiskuljetus bussilla. Ohjelma kevätkokouskutsu 10.30 Bussikuljetus lähtee Nykytaiteenmuseo Kiasman edestä 11.00 12.15 Lounas 12.15 13.00 ERTOn kuulumiset, pj. Tapio Huttula 13.00-13.45 Työurien pidentäminen, Edunvalvontayksikön johtaja Markku Salomaa, STTK 14.00 MaMan kevätkokous 15.30 16.00 Iltapäiväkahvit Varsinaisen kokouksen jälkeen MaMa järjestää jäsenilleen käynnin DesignForumissa, Erottajankatu 7, 00130 Helsinki. Näyttelyssä on esillä Grafian Vuoden Huiput 2009, eli mainonnan ja graafisen suunnittelun vuoden parhaat työt. Taidenäyttelyn jälkeen pidetään MaMa s Cafe jossakin keskustan kahvilassa. Paikka ilmoitetaan kevätkokouksen yhteydessä. Kokouksen jälkeiseen ohjelmaan osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, mutta kaikki ovat tervetulleita. Ilmoittautumiset Erja Paajaselle p. 045-2393663 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@luukku.com 10.huhtikuuta mennessä. Kerro mahdollinen ruokavaliosi, tuletko yhteiskuljetuksella Kiasman edestä Rantapuistoon ja osallistutko yhteiseen iltaohjelmaan (DesignForum ja MaMa s Cafe). MaMa ry tarjoaa kokouslounaan ja yhteiskuljetuksen Helsingissä sekä korvaa matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan kotipaikkakunta-helsinki-kotipaikkakunta kuitteja vastaan. Junaliput voi tilata VRYritysmynnistä ennen matkaa numerosta 030-723702 ja lunastaa ne omalta asemalta; ERTOn koodi 708743 viite 1100. Tervetuloa keväiseen Helsinkiin! Luvassa on kokousta, taide-elämyksiä ja kahvilakeskusteluja. Kokouksen esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 3.2 Valitaan kokoukselle sihteeri 3.3 Valitaan pöytäkirjantarkastajat 3.4 Valitaan ääntenlaskijat 4 Kokouksen menettelytavoista päättäminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Käsitellään toimintakertomus vuodelta 2009 7 Käsitellään tuloslaskelma ja tase vuodelta 2009 8 Päätetään vuoden 2009 alijäämän/ ylijäämän käytöstä 9 Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille 10 Muut esille tulevat asiat 11 Ilmoitusasiat 12 Kokouksen päättäminen 22 1/2010 1/2010 23
mamatiedottaa mama tiedottaa AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO TAKK rakentaa MaMan jäsenille viikonloppukoulutuksena suoritettavaa ammattitutkintokoulutusta. MaMa järjesti jäsenilleen Helsingissä ja Tampereella viime vuoden aikana muutamia Illustrator CS4 kursseja ja Flash kursseja. Kursseille saapui jäseniämme muualtakin Suomesta kuin kurssipaikkakunnilta ja kursseja toivottiin lisää. Toinen Tampereen kursseista pidettiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK), jonka koulutuspäällikkö Ilpo Tolvanen kiinnostui kursseistamme antaen ystävällistä apuaan käytännön järjestelyissä. Lopulta keskustelimmekin jo mahdollisesta yhteistyöstä pitempien kurssien muodossa ja niin alkoi yhteistyö TAKK-MaMa-ERTO. Yhteistyön hedelmänä on tällä hetkellä suunnitteilla MaMan jäsenille TAKK:ssa suoritettava Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto, jonka opiskelu kestää viikonloppukoulutuksena n. 1,5 vuotta. Koulutuksen ovat suunnitelleet TAKK:sta koulutuspäällikkö Ilpo Tolvanen sekä opettajat Harri Nurmio ja Tuike Ekroos. Annetaan heidän itse kertoa mistä kaikki lähti ja mihin siinä päädytään. Loistava juttu, Ilpo Tolvanen (IT)! Miten tämä projekti lähti liikkeelle? IT: Kaikki lähti liikkeelle siitä, että kun TAKK vuokrasi Teksti Kaarina Pehkonen Kuva Jussi Mattila tiloja MaMalle, niin minä ihmettelin, kun yhden päivän takia porukkaa kurssilla oli ympäri Suomea ja kouluttajakin Oulusta asti. Niinhän me sitten selvitimme yhdessä ERTOn ja MaMan kanssa tarkemmin MaMan jäsenistön koulutustarpeita ja niin tämä kuvio alkoi hahmottua. Mitä koulutus sisältää? Harri Nurmio (HN): Kyselyn perusteella eniten kaivattiin tuoreiden Adoben työkalujen koulutusta etenkin paino- mutta myös verkkoviestintään liittyen. IT: Tutustumme myös uusiinkin välineisiin. TAKK:n kotisivuilta (www.takk.fi) Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksista löytyy lähiaikoina tarkempaa sisältöä ja muita tietoja ja osallistujilla on matkan varrella mahdollisuus vaikuttaa sisältöön. Miksi yli vuoden kestävä tutkintoon tähtäävä koulutus? IT: Alalla menestymisen oleellinen edellytys on uusien välineiden tehokkaat ja monipuoliset käyttötaidot. Yksittäisten koulutusten kustannukset nousevat usein melko korkeiksi ja monella ei ole mahdollisuutta osallistua arkipäivinä koulutuksiin. Jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella päädyimme alustavaan runkoon, jossa tavoitteena on Opetushallituksen Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto. (http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/naytot/audiovisviestat.pdf) Tämä mahdollistaa pitkäjänteisen oman osaamisen kehittämisen ja valtionosuus- tai oppisopimuskoulutuksen, jolloin kustannukset jäisivät osallistujille kohtuullisiksi. Lisäksi se antaa erinomaisen mahdollisuuden kokemusten vaihtoon ja verkostoitumiseen. Ketkä ovat kouluttajia? IT: Tutkinnosta ja osasta koulutusta TAKK:ssa vastaa alalla pitkään ollut Harri Nurmio ja koulutuksesta pääasiassa vastaa Tuike Ekroos, jolla on tuore alan koulutus ja monipuolinen alan hallinta. Harri on koulutukseltaan lisensiaatti, jolla on myös Opetushallituksen pedagoginen pätevyys ja näyttötutkintomestarin koulutus. Tuike puolestaan toimii alan yrittäjänä, on valokuvannut toista vuosikymmentä nykyaikaisilla välineillä ja on aikaisemmin toiminut mm. IT-alalla sekä myynnin että tekniikan puolella eikä painoalakaan ole vieras. Miten varmistetaan, että koulutuksiin osallistuvat saavat juuri heille sopivaa koulutusta eikä aika mene hukkaan? Tuike Ekroos (TE): Itse yrittäjänä ja aikuisopiskelijana tiedän, ettei aikaa ole koskaan liikaa. Opiskelijat odottavat saavansa opiskeluun käyttämälleen ajalle täyttä vastinetta. Koulutuksemme sisältämät aiheet ovat ajankohtaisia ja sisältävät tänä päivänä vaadittavia keskeisiä ja tuoreita kokonaisuuksia. Oma lähestymistapani opetukseen on käytännönläheinen ja ammennan paljon omista työkokemuksistani. Kouluttajafilosofiani on, että jokainen koulutuspäivän jälkeen on kunkin opiskelijan lähdettävä kotiin matkassaan jotain uutta. Koulutukseen liittyvät tehtävät lähtevät osallistujien omista ajankohtaisista tarpeista. HN: Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökoh- Ilpo Tolvanen, Harri Nurmio ja Tuike Ekroos tainen opiskelusuunnitelma, jossa otetaan huomi- oon aikaisempi osaaminen. Tällöin voi suunnata opiskelua niihin asioihin, joista tarvitsee eniten tietoa. Kun opiskelijoiltamme kysytään, mistä he ovat saaneet tiedon audiovisuaalisen viestinnän opiskelumahdollisuuksista TAKK:ssa, suurin ryhmä vastaajista on saanut tiedon entisiltä opiskelijoilta. Uskon, että aikaisemmin alaa meillä opiskelleet ovat kokeneet opiskelun hyödylliseksi, koska ovat kertoneet siitä tuttavilleen. Mitä missä ja milloin? IT: Koulutus on tarkoitus aloittaa syyskuussa 2010 Tampereella niin, että keväällä tehdään esittely- ja starttikierros tarvittaessa eri paikkakunnilla. Koulutusta olisi kaikkiaan noin 25 lähipäivää la ja la/su päivisin. Koko koulutus rakennetaan modulaarisesti verkkooppimisympäristöön, jolloin materiaalit tehtävineen ovat koska tahansa tavoitettavissa ja koulutuksen mukana pysyy, vaikka välillä ei pääsisikään paikan päälle. Mitä kaikki maksaa? IT: Koulutuksen hinta on vielä hieman auki, mutta näillä näkymin opiskelijalle maksettavaksi jää noin 500 puolentoista vuoden ajalle. Opetushallituksen ammattitutkinnon suorittaminen mahdollistaa suorittajalle ammattitutkintostipendin (nyt 365 ). Myös MaMa ja ERTO ovat myös sitoutuneet tukemaan opiskelijoita, kumpikin 100 euron stipendillä/tutkinnon suorittaja, eli taitaa jäädä voiton puolelle. Lisätietoa koulutuksesta» www.mamary.fi (huhtikuun lopulla) 24 1/2010 1/2010 25
mamatiedottaa kevytkenkäistä Tällä palstalla analysoidaan mamalainen kenkien perusteella. TEKSTI JA KUVA Turkka Huhtala Mestarin kanssa face-to-face (2/2009) herätti muistelemaan Patsas, joka pysäytti Tämä patsas pysäytti minut Ruotsissa Kristinehamnissa MILLAISELLE JÄSENMATKALLE SINÄ HALUAISIT? MaMa on tehnyt jäsenmatkoja melkein joka vuosi Skandinavian, Baltian tai Euroopan maihin. Ensi kesäksikin on suunnitteilla jäsenmatka, mutta nyt haluammekin kysyä sinulta mikä olisi kohde. Minne haluaisit matkustaa ryhmässä? Onko se kaupunkiloma, kulttuuria, hyvää ruokaa vai onko se joku nähtävyys, bussimatka? Monenko päivän matka? Kuinka kauas? Mikä olisi paras ajankohta? Toteutuneella jäsenmatkalla MaMa ry sponsoroi jäseniään matkan hintaa 100 eurolla/jäsen. Mukaan matkalle voi ottaa ei-mamalaisen seuralaisen, joka maksaa itse täyden hinnan. Tiedotamme matkasta nettivullamme. Vastaa www.mamary.fi/palaute 22.4. mennessä. Rakennetaan yhdessä mukava matka! WEBLYYTI ja -TYTTI PALVELUKSESSASI 24H Osoitteessa www.erto.fi/kirjaudu voit hoitaa jäsenasioitasi. Voit päivittää tietojasi jäsenrekisterissä, maksaa vaikka jäsenmaksuja ja tulostaa jäsenmaksutodistuksen. Vain se, että pidät itse yhteystietosi ajan tasalla takaa sinulle kaiken jäsenelle kuuluvan informaation; sähköisen jäsenkirjeen, lehden, tiedot eduista, tapahtumista, koulutuksista. Voit myös katsoa missä vaiheessa on työttömyys kor vauksesi tai maksujen käsittely. Kun tarvitset tietoa, katso ensin voivatko Lyyti ja Tytti auttaa! Vänern-järven rannalla.totemimainen patsas kohoaa 15 metrin korkeuteen ja on huikaiseva näky rantakalliolla. Patsas näkyy kauas järvelle. Siinä on jotain alkukantaista ja voimakasta. Patsas on Picasson tekemä, kuvaa hänen vaimoaan Jacquelinea. Anneli Lind Äänestä lehden paras juttu Kerro meille mikä juttu sinua miellytti eniten uudistuneessa NonSordinossa. Lähetä mielipiteesi osoitteeseen palaute@mamary.fi 30.8. mennessä. Kaikkien äänestäneiden lähettäneiden kesken arvomme Vastuullisen matkailijan käsikirja. NONSORDINOLLE UUSI NIMI NS? Mainio? Mojova? The Lehti? Anna uudistuneelle NonSordinolle osuva nimi ja osallistu nimeämiskilpailuun! Parhaan ehdotuksen keksijän palkitsemme kahdella Finnkinon leffalipulla. Voit lähettää meille ehdotuksesi 15.5. mennessä osoitteeseen palaute@mamary.fi. Anu Niiranen art director 36 Nämä huopatossut kuuluvat selvästi käsityöläiselle. Omistaja tuntee ne myös nimellä popottimet ja töppöset. Niiden kärjet pitävät pientä suhinaa, kun yläkerrassa tehdään ankaraa ajatustyötä. Kun älynväläys syntyy, tossunkärjet eivät pysy liitoksissaan kun pottuvarpaat juhlistavat erävoittoa. Näillä tossuilla ei ole käyttöikää, koska ne ovat omistajansa kanssa erottamattomat. Niiden elon tielle voi ainoastaan sattua nälkäinen susikoira, joka pistää tossut parempiin suihin. Ne ovat omistajalleen niin rakkaat, ettei niiden käyttöä tarvitse perustella edes seurapiireissä. Nämä tossut on tarkoitettu silti työkäyttöön. Tavaramerkissä lukee Öölanti, mikä viittaa skandinaavisiin arvoihin. Puhtaus ja pohjoisen viileä tyyneys, ne kuvaavat myös omistajaansa. Kuten omistajansakin, ne viihtyvät mieluiten lämpimissä sisätiloissa. 26 1/2010 1/2010 27
28 1/2010