HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO KURSSIT
Helsingin luonnontiedelukio Mäkelänkatu 84, 00610 HELSINKI PL 3803, 00099 Helsingin kaupunki www.heltiedelu.edu.hel.fi rehtori 09 31082062 koulusihteeri 09 31080458 faksi 09 31080555 WILMA https://wilma.edu.hel.fi/ Wilman kautta opiskelijat ilmoittautuvat kursseille. Wilmasta näkyvät myös opiskelijoiden ja opettajien työjärjestykset sekä opiskelijan kurssiarvosanat. Fronter https://fronter.com/helsinki/ Fronter-verkkoalusta on lukion intranet. Fronterin käyttäjätunnuksena toimii sama tunnus, jolla pääset koulun verkkoon ja koulun edu.hel.fi -sähköpostiisi. Helsingin luonnontiedelukio 2014 Teksti: Helsingin luonnontiedelukion aineopettajat ja Eeva-Riitta Mustelin Taitto: Eeva-Riitta Mustelin Kuvat: Eeva-Riitta Mustelin, Nils Mustelin, Tomas Mustelin, Kirsi Wendelin, Heikki Lindberg, Markku Niskanen, Eija Koli, Nina Arola, Helsingin opetusvirasto, Worldprints.com
HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO Hyvä opiskelija! Tämä kurssiseloste (Kurse) on laadittu vuoden 2005 opetushallituksen lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Oppaan tehtävänä on helpottaa opintojesi suunnittelua. Kurssiselosteessa on yleistä luonnehdintaa oppiaineesta, sen opiskelun merkityksestä sekä yleisiä opiskeluohjeita. Oppaassa kuvataan lyhyesti kaikki Helsingin luonnontiedelukion opetussuunnitelmaan sisältyvät kurssit. Yksittäisistä kursseista on kerrottu keskeiset tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arvosteluperusteet. Kursesta selviävät myös suositeltu suoritusjärjestys ja kurssin aloittamista edellyttävät tai tukevat saman tai läheisen oppiaineen kurssit. Täydellinen opetussuunnitelma kurssikuvauksineen on koulun kansliassa ja opinto-ohjaajilla. Tarkempia tietoja kursseista ja niiden toteuttamisesta voi kysyä opettajilta. Opintokortista näet suosituksia kurssien sijoittamiseksi eri vuosille. Opintokortin suoritusjärjestys on suunniteltu siten, että lukio suoritetaan kolmessa vuodessa. Periaatteessa kurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta tietyt aineet, esimerkiksi kielet ja matematiikka, edellyttävät tiettyjä esitietoja. Huomaa, että kurssien numerojärjestys ei välttämättä ole sama kuin suositeltu opiskelujärjestys. Lukio-opinnot rakentuvat valtakunnallisista pakollisista kursseista ja valtakunnallisista valinnaisista syventävistä kursseista sekä valinnaisista koulukohtaisista soveltavista kursseista. Lukion opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa myös muissa oppilaitoksissa opiskeltuja kursseja. Kun suunnittelet opintojasi, ota huomioon seuraavat asiat: Lukion suoritus edellyttää vähintään 75 kurssin opiskelua. Pakollisista kursseista kertyy pitkän matematiikan valinneille 51 kurssia ja lyhyen matematiikan valinneille 47 kurssia. Valtakunnallisia syventäviä kursseja opiskelijan on valittava 10. Lukio on tarkoitettu suoritettavaksi kolmessa vuodessa, joten suositeltava kurssimäärä on ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena 28-32 kurssia ja kolmantena opiskeluvuotena 15-20 kurssia. Pakollisten valtakunnallisten kurssien koodit päättyvät numeroon (ÄI4, HI5, MAA2). Valtakunnallisten syventävien kurssien koodit päättyvät S-kirjaimeen (ÄI8S, ENA8S, BI5S). Koulukohtaisten soveltavien kurssien koodit päättyvät K-kirjaimeen (ÄI12K, GE7K). Huolehdi siitä, että suoritat oppiaineen pakolliset kurssit ja riittävän määrän (vähintään 10) syventävää kurssia. Musiikista ja kuvataiteesta on suoritettava vähintään kolme kurssia (KU1+KU2+MU1 tai MU1+MU2+KU1). Ylioppilastutkinto perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinnon reaalikokeessa on kullakin tutkintokerralla kaksi koepäivää: ensimmäisenä koepäivä: PS, FI, HI, FY, BI ja toisena koepäivä: UE, OU, ET, YH, KE, GE, TE. Kokelas voi osallistua
Kurssiselosteet yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Samalla tutkintokerralla voi siis suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Jos haluat suorittaa molemmat samana päivänä pidettävän aineen kokeet, esimerkiksi fysiikan ja biologian, sinun on hajautettava tutkintosi. Ota tämä huomioon kurssivalintoja tehdessäsi. Kaikkia opetussuunnitelmassa olevia kursseja ei toteuteta joka vuosi. Voit valita kursseja opinto-ohjelmaasi myös muista oppilaitoksista ns. yhteistoiminta-aikana tai iltaisin. Opinto-ohjaajat antavat lisätietoja toisten oppilaitosten kursseista ja niille ilmoittautumisesta. Osa oman lukion kursseista toteutetaan yhteistyössä lähioppilaitosten kanssa. Tämä koskee esimerkiksi eräitä vieraita kieliä, tiettyjä lukiodiplomeikursseja ja muita erikoiskursseja. Suunnitellessasi jaksoittaista opinto-ohjelmaasi tutustu Kursen avulla kurssien työtapoihin ja niiden edellyttämään työpanokseen - älä valitse useaa tutkielmakurssia samaan jaksoon, ainakaan miettimättä mihin sitoudut. Luonnontiedelinjan opiskelijat Lukion oppimäärään tulee sisältää luonnontiedelinjan opiskelijalle vähintään 12 kurssia lukion erityistehtävän mukaisia oppiaineita, joita ovat fysiikka, kemia, biologia ja maantiede. Näiksi kursseiksi ei hyväksytä valtakunnallisia pakollisia kursseja, vaan niiden tulee olla valtakunnallisia syventäviä kursseja tai koulukohtaisia kursseja. Tällöin opiskelija voi jättää opinto-ohjelmastaan pois enintään kahdeksan muun aineen pakollista kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Mikäli pakollisia kursseja on esimerkiksi viisi, opiskelijan pitää suorittaa niistä kolme. Opiskelijan on kuitenkin opiskeltava kaikki niiden oppiaineiden pakolliset kurssit, joiden ylioppilaskirjoituksiin hän osallistuu. Kurssien koodit Tässä oppaassa käytetään kursseista samoja koodeja kuin Wilmassa ja kurssitarjottimessa. Wilmassa näkyy myös jokaisen kurssin jälkeen pisteellä erotettuna, kuinka monennesta oppiaineen samasta kurssista on kysymys, esimerkiksi ÄI2.5 = äidinkielen toinen kurssi viidennen kerran. Ylioppilastutkintolautakunnan käyttämät koodit poikkeavat hieman tämän oppaan koodeista. YTL:n ainekoodit ovat: A = äidinkieli, A5= suomi toisena kielenä, BA = ruotsi A-kieli, BB = ruotsi - keskipitkä kieli, EA = englanti A-kieli, EC = englanti - lyhyt kieli, SA = saksa A-kieli, SC = saksa - lyhyt kieli, FA = ranska A-kieli, FC = ranska - lyhyt kieli, VA = venäjä A-kieli, VC = venäjä - lyhyt kieli, L1 = latina, lukiossa alkanut, L7 = latina - peruskoulun 7. alkanut, PA= espanja A-kieli, PC = espanja - lyhyt kieli, TC = italia - lyhyt kieli, GC = portugali - lyhyt kieli, M = matematiikka - pitkä, N = matematiikka - lyhyt, PS = psykologia, FF = filosofia, HI= historia, FY = fysiikka, BI = biologia, UE = uskonto, ev. lut, UO = uskonto, ortodoksi, ET = elämänkatsomustieto, YH = yhteiskuntaoppi, KE = kemia, GE = maantiede, TE = terveystieto.
HELSINGIN LUONNONTIEDELUKIO 1. Äidinkieli ja kirjallisuus 1 Sisällysluettelo. 2. Suomi toisena kielenä 7 3. Ruotsi - toinen kotimainen kieli 11 RUOTSI A-KIELENÄ................. 12 RUOTSI B1-KIELENÄ................. 14. 4. Vieraat kielet 16 ENGLANTI A-kielenä................. 18 ESPANJA...................... 20 RANSKA....................... 23 RANSKA A-KIELENÄ................ 23 RANSKA C(B2) ja D(B3) -KIELENÄ.......... 25 SAKSA....................... 28 SAKSA A-KIELENÄ................ 28 SAKSA C(B2)- ja D(B3)-KIELENÄ.......... 30 VENÄJÄ....................... 32 VENÄJÄ A-KIELENÄ............... 32 VENÄJÄ C(B2)- JA D(B3)-KIELENÄ......... 34 5. Matematiikka 36 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä.......... 36 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä.......... 42. 6. Ympäristö- ja luonnontieteet 46 FYSIIKKA...................... 46 KEMIA....................... 52 BIOLOGIA...................... 55 MAANTIEDE.................... 59
Kurssiselosteet.. 7. Uskonto ja elämänkatsomustieto 62 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO......... 62 ORTODOKSINEN USKONTO............... 65 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO.............. 68. 8. Humanistiset aineet 71 FILOSOFIA...................... 71 PSYKOLOGIA..................... 74 HISTORIA...................... 77 YHTEISKUNTAOPPI................. 81. 9. Taito- ja taideaineet 83 LIIKUNTA...................... 83 TERVEYSTIETO................... 86 MUSIIKKI...................... 88 KUVATAIDE..................... 92 10. Opinto-ohjaus 100 OPINTO-OHJAUS................... 100 11. Soveltavat kurssit 103 ILMAISUTAITO.................... 103 LATINA....................... 105 TIETOTEKNIIKKA................... 106 YMPÄRISTÖTIETO.................. 109 VAPAAEHTOISTYÖ.................. 106 VAIHTUVAT SOVELTAVAT............... 110 Projektikurssit 1,2,3................. 110 KOSY-kurssit.................... 112 12. Kurssiluettelo 108
Helsingin luonnontiedelukio 1 1. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli on ihmisen identiteetin rakentaja ja elämänhallinnan väline. Siihen perustuvat niin oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus kuin kulttuuriin kasvaminenkin. Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaineena tietoaine. Sen tietoainekset ovat peräisin usealta eri tieteenalalta: kieli- ja kirjallisuustieteistä, viestintätieteistä, lukemisen ja kirjoittamisen tutkimuksesta sekä kulttuurintutkimuksesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu avaa ikkunoita kulttuurin ja taiteen maailmaan äidinkieli on myös taideaine. Kirjallisuus, elokuva ja teatteri vievät perusinhimillisten kokemusten äärelle, pysähdyttävät miettimään ja kyseenalaistamaan, tarjoavat ilon ja oivalluksen hetkiä. Ne syventävät elämysmaailmaa ja rikastuttavat maailmankuvaa. Äidinkieli ja kirjallisuus on toki taitoainekin. Monenlaisia tekstejä tulviva maailma edellyttää jokaiselta kykyä eritellä, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu tähtääkin toimivaan, monipuoliseen lukutaitoon. Tavoitteena on tietenkin myös kyky ilmaista oma sanottavansa suullisesti ja kirjallisesti kulloinkin tarkoituksenmukaisella tavalla. Omia tekstejä laatiessa kehittyvät ajattelun taidot. Vuorovaikutus on äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa keskeistä. Jokaisella kurssilla limittyvät kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja lukeminen. Taitoja kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti työskennellen. Myös työtavat tukevat sosiaalisten taitojen kehittymistä. Pakollisen kurssin aikana kirjoitetaan useimmiten kaksi laajahkoa tekstiä ja useita lyhyempiä. Kaunokirjallisuutta käsitellään lähes kaikilla kursseilla; pakollisilla kursseilla luetaan yleensä ainakin kaksi kaunokirjallista teosta. Kaikilla kursseilla pyritään käymään joko teatterissa tai elokuvissa. Myös puheviestinnän tehtävät kuuluvat kaikkien kurssien ohjelmaan. Koulu tarjoaa kiinnostuneille erilaisia mahdollisuuksia oppiaineeseen liittyvien tietojen ja taitojen hyödyntämiseen. Koulussamme voi suorittaa valtakunnallisen puheviestinnän päättökokeen, niin sanotun PUHVI-kokeen. Sen pohjustukseksi sopii
2 Helsingin luonnontiedelukio hyvin puheviestinnän syventävä kurssi (ÄI7). Valtakunnallisen mediadiplomin voi tehdä soveltavalla Median lukiodiplomikurssilla (ÄI13), kun on ensin suorittanut neljä mediadiplomin pohjakurssiksi soveltuvaa kurssia. Soveltavalla Kirjallisuusdiplomikurssilla (ÄI16) kaunokirjallisuudesta innostuneet voivat tehdä koulun oman kirjallisuusdiplomin. Kurssien suoritusjärjestys Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja on hyvä ottaa opinto-ohjelmaan tasaisesti. Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä niin, että ensimmäisenä vuonna suoritetaan kolme ensimmäistä pakollista kurssia ja toisena loput kolme pakollista kurssia. Kolmanneksi vuodeksi jää kaksi syventävää kirjoittamisen kurssia (ÄI8 ja ÄI9), joilla keskitytään ylioppilaskokeisiin liittyviin erityiskysymyksiin. Syventävä puhumisen kurssi ja soveltavat kurssit sopivat mihin opintojen vaiheeseen tahansa. Itsenäisen suorittamisen periaatteet Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit eivät sovellu itsenäisesti suoritettaviksi. ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Hän monipuolistaa tekstinteon eri vaiheissa - tekstin suunnittelun, ainesten keräämisen, rakentamisen ja viimeistelyn yhteydessä - tarvittavia taitoja. Opiskelija tekee sekä suullisen että kirjallisen tiedon välittämiseen pyrkivän tekstin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja kirjallisuuden kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tarkasteltavana ovat kaunokirjallisuuden päälajit: runot, kertomakirjallisuus ja näytelmät. Opiskelija kehittää kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan taitojaan lukien, katsellen, keskustellen ja kirjoittaen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen ja vallankäytön näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin eli suostutteluprosessiin erittelemällä ja arvioimalla
KuRSSISELOSTEET 3 erilaisia argumentoivia tekstejä. Tarkasteltavana ovat lähinnä mediatekstit. Opiskelija tekee myös oman suullisen ja kirjallisen vaikuttamaan pyrkivän tekstin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä niin, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Esimerkiksi kaunokirjallisuutta voidaan lukea ihmiskuvan, maailmankuvan ja arvo- tai aatemaailman ilmentäjänä sekä aikakautensa edustajana että nykynäkökulmasta. Opiskelija kehittyy pohdiskelevan, esseemäisen tekstin kirjoittajana. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hän tarkastelee myös omaa suhdettaan suomalaisuuteen ja syventää tietojaan Suomesta monikielisenä ja -kulttuurisena maana. Kurssin aikana opiskelija tekee äidinkielen ja kirjallisuuden päättötyön. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. Helsingin yliopiston kirjasto ÄI7S PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Saatko sanottua, mitä ajattelet? Kuunnellaanko sinua? Osaatko sinä kuunnella muita? Pelottaako esiintyminen? Haluatko kokeilla rajojasi puhujana? - Kurssi on tarkoitettu kaikille,
4 Helsingin luonnontiedelukio jotka haluavat kehittää omia esiintymis- ja ryhmäviestintätaitojaan. Kurssi sopii mihin tahansa opiskelujen vaiheeseen. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI8S TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Kurssilla vahvistetaan tekstianalyysitaitoja eli eritellään, tulkitaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä. Samalla valmistaudutaan ylioppilaskokeen tekstitaidon kokeeseen. Kurssi suoritetaan opintojen loppuvaiheessa pakollisten kurssien jälkeen, koska se valmentaa äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI9S KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Kurssilla kerrataan oman tekstin tekemisen perusasioita. Tavoitteena on, että opiskelija kirjoittaa niin sisällöltään, rakenteeltaan kuin tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syvenee median ajankohtaisaiheiden ja nykykirjallisuuden äärellä. Omiin teksteihin etsitään ajattelun itsenäisyyttä ja ilmaisun omaäänisyyttä: kypsyyttä, jota ylioppilaskirjoitusten esseekoe edellyttää. Kurssi suoritetaan opintojen loppuvaiheessa pakollisten kurssien jälkeen, koska se valmentaa äidinkielen ylioppilaskokeeseen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssi arvostellaan numerolla. ÄI10K MEDIAN MAAILMA Mitä katsoit viimeksi televisiosta ja mitä jätit katsomatta ja miksi? Millaisia ovat nykymedian tekstit? Miten ne syntyvät ja vaikuttavat? Kuka mediassa käyttää valtaa ja miten? Mikä on vastaanottajan rooli? Kurssi on mediaopintojen peruskurssi. Sen aikana opiskelija tarkastelee omaa suhdettaan mediaan sekä paneutuu erilaisten viestimien ja niiden välittämien mediatekstien tarkasteluun. Kurssin voi suorittaa lähiopiskeluna tai joko osittain tai kokonaan verkossa. Median maailma -verkkokurssi on tarjolla osoitteessa <www.edu.fi/oppimateriaalit/medianmaailma>. Sen suorittamisesta sovitaan mediakursseista vastaavan opettajan kanssa etukäteen. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI11K ELOKUVAN ANALYYSIKURSSI Katso elokuvaa toisin silmin, näe kuvien ja äänen taakse, syvennä kokemuksiasi elokuvasta. Tarjolla on tietoa elokuvan historiasta, keinoista, lajeista, klassikoista ja mahdollisuus jakaa elokuvakokemuksia samanmielisten ja erimielisten kanssa. Kurssilla kehittyvät elokuvan erittelemisen ja tul-
KuRSSISELOSTEET 5 kitsemisen taidot. Työtapoina ovat muun muassa keskustelu ja kirjoittaminen. Kurssin voi suorittaa missä tahansa opintojen vaiheessa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI12K TOIMITTAJAKURSSI Haluatko kirjoittaa siitä, mitä koulussa ja maailmalla nyt tapahtuu? Tahdotko kokeilla, miten kiinnostava lehtijuttu kirjoitetaan ja kuvitetaan? Toimittajakurssin aikana ideoidaan ja kirjoitetaan erilaisia juttuja koulun verkkolehteen. Kirjoittamiseen etsitään toimittajan otetta: opiskelija oppii kirjoittamaan muitakin juttuja kuin pakollisten kurssien asiatekstejä. Jutun tekoon liittyy usein myös kuvituksen ja taiton suunnittelu ja toteuttaminen. Kurssilla käy asiantuntijavieraita, ja kurssi voi tehdä tutustumiskäynnin vaikkapa johonkin media-alan yritykseen. Kurssi kestää koko lukuvuoden. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. ÄI13K MEDIAN LUKIODIPLOMIKURSSI Kiinnostaisiko perusteellinen paneutuminen johonkin mediailmiöön? Houkuttelevatko median keinot? Haluaisitko kerrankin suunnitella kurssityösi alusta loppuun itse? Kurssilla keskitytään itseä kiinnostavaan median ilmiöön. Kurssin aikana suoritetaan median lukiodiplomi, joka koostuu varsinaisesta päättötyöstä ja kirjallisista tehtävistä. Itsenäinen päättötyö tehdään joltakin median alalta itse valituin keinoin. Työprosessia kuvataan ja arvioidaan kirjallisesti työsuunnitelmassa ja kurssin lopuksi tehtävässä esseessä. Kurssi toteutetaan kahdelle jaksolle hajautettuna. Kurssille voi osallistua, kun on suorittanut neljä mediaan liittyvää syventävää tai soveltavaa kurssia. Nämä kurssit on kurssiselosteissa osoitettu maininnalla Kurssi sopii mediadiplomin pohjakurssiksi. Mediadiplomista saa erillisen arvosanan ja todistuksen, kurssista numeroarvostelun tai suoritusmerkinnän. ÄI14K PUHEVIESTINNÄN JATKOKURSSI Matka taitavammaksi puhujaksi jatkuu Kurssilla edetään siitä, mihin puheviestinnän peruskurssilla (ÄI7) päästiin. Esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja kehitetään edelleen, ja lisäksi jokainen paneutuu laajahkon suullisen esityksen tekemiseen yksin tai ryhmässä. Kurssille osallistuminen edellyttää peruskurssin (ÄI7, Puheviestinnän taitojen syventäminen) suorittamista.
6 Helsingin luonnontiedelukio Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. ÄI15K LUOVA KIRJOITTAMINEN Kirjoita loitsu. Kirjoita novelli, jonka kertoja on epäluotettava. Vaikkapa tällaisiin tehtäviin luovan kirjoittamisen kurssilainen etsii ratkaisua omaa tekstiä kirjoittaessaan. Kurssilla kirjoitetaan fiktiivisiä tekstejä, etupäässä runoja ja novelleja, monenlaisista lähtökohdista. Palautteen saaminen ja antaminen kehittävät sekä fiktion kirjoittamisen että ymmärtämisen taitoja. Kurssin aikana tehdyistä teksteistä kootaan kurssijulkaisu. Kurssi toteutetaan kahdelle jaksolle hajautettuna. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän. ÄI16K KIRJALLISUUSDIPLOMIKURSSI Vihdoinkin mahdollisuus lukea kasa niitä kirjoja, jotka olet aina halunnut lukea ja muutama sellainen, josta et ehkä ole koskaan kuullutkaan. Opiskelija valitsee kurssin lukulistalta 10 kiinnostavaa kirjaa klassikoista nykykirjoihin: eri maiden, eri kulttuurien, eri kirjallisuudenlajien eri-ikäisiä teoksia. Lukemastaan hän kirjoittaa erilaisia tekstejä, esimerkiksi analyyseja, esseitä ja arvosteluja, jotka kokoaa portfolioksi. Luettua käsitellään myös yhdessä: lukupiirit kokoontuvat 4 6 kertaa lukuvuoden aikana keskustelemaan lukemastaan kulloinkin eri näkökulmasta. Kurssi suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Sen voi suorittaa missä opintojen vaiheessa tahansa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän ja erillisen kirjallisuusdiplomin ÄI17K KIELEN KUNTOKURSSI Saatko tekstisi takaisin runsain korjauksin ja reunahuomautuksin varustettuna? Onko sinun vaikea ymmärtää kirjoitelmista saamaasi palautetta? Pidätkö kielenhuoltotuntien seuraamista työläänä, koska et ole varma, mistä puhutaan? Kielen kuntokurssi on tarkoitettu juuri sinulle! Kurssilla kerrataan keskeisiä kieliopin käsitteitä ja kielenhuollon periaatteita sekä opiskellaan oikeinkirjoitusta ja muita oikeakielisyyskäytänteitä. Opit soveltamaan ohjeita ja sääntöjä omiin kirjoitelmiisi. Kaiken kaikkiaan saat kurssilta varmuutta kirjoittamiseesi. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta se sopii tuki- tai kertauskurssiksi myös muille. Kurssista saa suoritusmerkinnän (S), kun on tehnyt hyväksytysti kurssin alussa sovitut tehtävät. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki
KuRSSISELOSTEET 7 2. Suomi toisena kielenä Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan (S2), jos hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Käytännön järjestelyt Helsingin lukioissa suomi toisena kielenä -opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä. Koulumme opiskelijat saavat lukion aloittaessaan tietoa S2-opintojen järjestelyistä ja tarpeen mukaan ohjeita kursseille hakeutumisesta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden asioita hoitaa tehtävään määrätty vastuuopettaja yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelijaa autetaan laatimaan hänelle soveltuva opinto-ohjelma, jossa huomioidaan suomi toisena kielenä -opinnot. Opiskelija saa lukioaikana ohjausta myös äidinkielen ja kirjallisuuden päättökokeen valinnassa. Opiskelija voi korvata pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen suomi toisena kielenä -kokeella, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
8 Helsingin luonnontiedelukio Arviointi Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Suomen kielen oppimäärän mukaisesti suoritetut äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit luetetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Kurssiarvosanan voi nostaa tenttimällä, ja päättöarvosanaa harkittaessa voidaan tarvittaessa antaa kurssiarvosanojen keskiarvoa korkeampi arvosana. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisinaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. S21 PERUSTEET HALLINTAAN Opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti. Opiskelija tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmemmaksi niiden hallinnassa. Hän pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. Kurssin aihepiirinä on opiskelijan tausta ja kokemukset, kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen. kielitaidon kartoitus suomen kielen opiskelu lukiossa erilaiset sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet, esim. äänteiden kesto ja vaihtelu, vokaalisointu, keskeisten merkityserojen havaitseminen, transitiiviverbit ja intransitiiviverbit, sanaluokat, yleisimmät nominityypit ja nominijohdokset, verbityypit: taivutus, aktiivi ja passiivi, aikamuodot, modukset otsikkoaine valmentautumista aineistopohjaiseen kirjoittamiseen tutustuminen ulkomaalaisille tarkoitettuihin suomen kielioppeihin ja sanakirjoihin sekä niiden käyttäminen käsikirjoina S22 KIELI KÄYTTÖÖN Opiskelija harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutuksessa. Hän oppii erottamaan eri rekistereitä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Opiskelija oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita ja ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja. erilaisten kielellisten rekistereiden käyttö erilaisia kaunokirjallisia tekstejä, kuten helpohkoja runoja ja novelleja sekä vähintään yksi kaunokirjallinen teos käytännön vaativat asiointitilanteet, esim. asiointi pankissa ja KELAssa raportointi suullisesti ja kirjallisesti, prosessikirjoittamisen perusteita suomen kielen lauseoppia, peruslauseet, erilaiset lausetyypit esim. kieltolauseet ja yksipersoonaiset ilmaukset, lauseenjäsennys sananmuodostusta, esim. johto-oppia kielenhuoltoa
KuRSSISELOSTEET 9 S23 KIELELLÄ VAIKUTETAAN S25 SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI Opiskelija ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä. Hän oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin. Hän rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä ja oppii perustelemaan niitä. Hän oppii ymmärtämään, miten häneen vaikutetaan. Opiskelija tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana. Opiskelija varmentaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita erilaisia mielipidekirjoituksia ja vastineita tekstejä ajankohtaisista, yhteiskunnallisista aiheista tekstianalyysiä ja ymmärtävää lukemista keskustelua yhteiskunnallisista aiheista ja oman mielipiteen perustelua, ohjelmapuhe, väittelyä mediatekstien kriittistä lukemista kaunokirjalliset tekstit vaikuttajina nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua vertailumuotoja ja rektioseikkoja kielenhuoltoa S24 SYVEMMÄT TEKSTITAIDOT Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon ja rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen. Opiskelija harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset ja tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä. Hän totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. erityyppisten tekstien tekstianalyysiä, merkityssuhteita ja tekstien tulkintaa aineistopohjainen kirjoittaminen referaattien ja tiivistelmien laatiminen kielenhuoltoa Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin. Vertaillaan suomalaista kulttuuria opiskelijoiden tuntemiin muihin kulttuureihin. Opiskelija hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä. Hän saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. kirjallisuuden keskeisiä lajeja suomalaisen kirjallisuuden lukemista (novelleja, runoja, romaanikatkelmia ja vähintään yksi kokonaisteos) opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esim. teatteriesityksen katsominen kirjallisuusaiheinen esitelmä taiteesta ja kirjallisuudesta kirjoittamista ja keskustelemista kuva-analyysi kielenhuoltoa S26 KOHTI TOIMIVAA KAKSIKIELISYYTTÄ Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä. Hän saa valmiuden suoriutua suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta. Hän syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Opiskelija laajentaa käsitystään suomalaisuudesta esim. suomalaisen kirjallisuuden avulla. vaativien suomen kielen rakenteiden kertaamista syventävää tekstien kielenhuoltoa suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeen harjoittelua suomalainen kaunokirjallinen teos suomen kieli suomalais-ugrilaisessa kielikunnassa
10 Helsingin luonnontiedelukio S27S PUHEKIELI TARKASTELUUN Opiskelija perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin, oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä toisiinsa. suomen puhekielen erityispiirteitä (assimilaatio, loppukahdennus, sana- ja lausepaino) yleispuhekieli, murre, slangi puhekielen sanastoa itsenäinen työ, esim. suomalaisen henkilön haastattelu ja puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi kielenhuoltoa S28S ERILAISTEN TEKSTIEN KIRJOITTAMISTA Opiskelijoiden kirjallisen ilmaisun taidot syvenevät ja monipuolistuvat. Opiskelija varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa. Harjaannutaan kirjoitusprosessiin. asia- ja asioimiskirjoittamista, esim. hakemus tai selvitys aineistopohjaista kirjoittamista tekstilajit kirjoittaminen prosessina kielenhuoltoa kieliopin syventämistä S29S TEKSTIEN MAAILMASSA Helsingin yliopiston kirjasto Oppilaan taidot lukea erittelevästi ja eläytyvästi syvenevät. Opiskelijan suomalaisen ja yleisen kirjallisuuden tuntemus syvenee. kaunokirjallisuuden eri lajeihin tutustuminen erityyppiset asiatekstit tietokirjallisuus kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista kielenhuoltoa
KuRSSISELOSTEET 11 3. Ruotsi - toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli antaa suomalaiselle osan hänen yleissivistystään ja kansallista identiteettiään. Ruotsin kielen taito auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuutta, ymmärtämystä ja arvostusta. Ruotsin kieli on tärkeä oppiaine lukion opetusohjelmassa mm. seuraavista syistä: Työelämän kielitaitotarvetutkimukset osoittavat, että ruotsi on työelämässä englannin jälkeen tarpeellisin kieli maassamme. Suomi kuuluu Pohjoismaihin, joissa asuu n. 22 miljoonaa ihmistä. Kaupankäynti, matkailu ja kulttuurivaihto näiden maiden kesken lisääntyvät jatkuvasti. Pohjoismaat muodostavat myös yhteisen työmarkkina-alueen. Yritysmaailmassa ruotsin kielen tarve on lisääntynyt fuusioiden ja yritysostojen myötä. Ruotsin kieltä hyvin hallitsevan opiskelumahdollisuudet paranevat. Suomessa on monia ruotsinkielisiä oppilaitoksia ja korkeakouluja, joihin myös suomenkieliset voivat hakeutua. Suomalaiset opiskelijat voivat myös opiskella ja suorittaa tutkintoja muiden Pohjoismaiden yliopistoissa ja korkeakouluissa. Useimpiin maamme korkeakouluissa suoritettaviin loppututkintoihin sisältyy pakollinen ruotsin kielen hallinnan koe. Maamme kaksikielisyyden tähden ruotsin taitoaan voi helposti kohentaa ja syventää eri tiedotusvälineiden ja kulttuurilaitosten ruotsinkielistä ohjelmaa hyödyntämällä. Lukion ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii ilmaisemaan itseään ruotsin kielellä ja selviytyy erilaisista viestintätilanteista sekä oppii itse kehittämään opiskelu- ja kielitaitoaan. Opiskelija saa ruotsin opintojen yhteydessä myös runsaasti tietoa elämästä Pohjoismaissa. Kurssien suoritusjärjestys Ruotsin pitkän oppimäärän ylioppilaskoe perustuu kahdeksan kurssin, keskipitkän seitsemän kurssin oppimäärään. Siksi opiskelija tekee viisaasti valites-
12 Helsingin luonnontiedelukio saan myös ruotsin syventävät ja soveltavat kurssit taatakseen parhaan mahdollisen perustan ruotsin kielen kirjalliselle ja suulliselle taidolleen. Ruotsin kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ennen yo-tutkintoon valmistautumista on hyvä suorittaa B-ruotsissa soveltava kurssi RUB8K ja A-ruotsissa RUA9K. Itsenäisen suorituksen periaatteet Itsenäistä suoritusta suositellaan kaksikielisille tai kielikylvyssä olleille. Ensimmäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, ja muihin vaaditaan edellisistä kursseista hyvä arvosana (8). Itsenäisen suorituksen tehtävistä sovitaan kurssikohtaisesti aineen opettajien kanssa. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan on mahdollista vaihtaa ruotsin kielen oppimäärää keskipitkästä B-kielestä pitkään A-kieleen, jos opinnot ovat sujuneet kiitettävästi (kurssiarvosanat 9 tai 10). Perussääntönä B-kielestä A-kieleen vaihdettaessa on, että opiskelija menee vaihtamisvaiheessa yhtä alemmalle kurssille. Esimerkiksi jos opiskelija on suorittanut B-ruotsin kurssit 1 3, seuraavaksi suoritetaan A-kielen kurssi 3 ja jatketaan siitä. Jos opiskelija haluaa vaihtaa A-ruotsista B-ruotsiin, vaihto tehdään samalle kurssitasolle. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut A-ruotsin kurssit 1 3, B-ruotsia jatketaan kurssilla 4. Tasoa vaihdettaessa kurssinumeroa nostetaan/lasketaan yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin. RUOTSI A-KIELENÄ RUA1 ARKIELÄMÄÄ POHJOLASSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla opiskellaan lukio-opiskelun aloittamiseen ja harrastuksiin, liittyviä tekstejä ja kuuntelutehtäviä. Keskustellaan runsaasti, harjoitellaan kuullun ymmärtämistä ja kerrataan kieliopista substantiivien ja verbien taivutus sekä sanajärjestys. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttaa kurssi-koe, opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja harrastuneisuus. RUA2 IHMISET YMPÄRILLÄMME Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Puheviestintää harjoitellaan monipuolisesti ja rakenteiden hallintaa vahvistetaan. Kurssin aiheista laaditaan kirjoitelmia ja tehdään kuunteluharjoituksia. Kurssi arvioidaan numeroin. Kurssin arviointi perustuu kurssikokeeseen sekä kurssin aikaisiin osasuorituksiin ja harrastuneisuuteen. RUA3 SUOMI OSA POHJOLAA JA EUROOPPAA Kurssin aihepiirinä on Suomi, suomalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri osana Pohjoismaita ja Eurooppaa. Aiheeseen tutustutaan tekstien ja kuunteluharjoitusten avulla, laaditaan kirjoitelmia ja valmistellaan ja pidetään
KuRSSISELOSTEET 13 suullinen esitys tai haastattelu. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat kurssikokeen lisäksi edellä mainitut osasuoritukset. RUA4 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssin aiheina ovat viestintä, tekniikka, luonto ja ympäristö. Luetun ymmärtämisvalmiuksia kehitetään haastavien tekstien avulla. Kielen rakenteista opiskellaan partisiipin perfektin ja erilaisten passiivien käyttö. Kuuntelu- ja keskustelu harjoitukset ja kirjoitelmat vahvistavat kurssin aihepiirien sanaston hallintaa. Kurssiarvosana perustuu osasuorituksiin ja kurssikokeeseen. RUA5 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu ja palvelutilanteet yhteiskunnassa. Kurssilla harjoitellaan näille aiheille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää ja myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Kielen rakenteita kerrataan monipuolisesti. Osasuoritukset ja kurssikoe ovat kurssiarvostelun perustana. kurssikoe, osasuoritukset ja tuntiaktiivisuus. RUA7S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssi on syventävä kurssi, joka vahvistaa opiskelijan puhevalmiuksia ja puhutun kielen ymmärtämistä. Tavoitteena on aktivoida aiemmilla kursseilla opittua sanastoa ja rakenteita ja oppia ymmärtämään puhetta paremmin sekä keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Käytännön keskusteluharjoitusten pohjana käytetään, tekstejä, kuunteluita ja teemasanastoja. Kurssin lopussa suoritetaan pareittain Opetushallituksen laatima suullisen kielitaidon koe. Kurssiarvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi opiskelijan muu näyttö kurssin ajalta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUA8S TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Aihepiireinä ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Kurssilla harjoitellaan luetun- ja kuullunymmärtämistä, laajennetaan sanavarastoa myös yo-koetta ajatellen, kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita ja laaditaan kirjoitelmia sekä harjoitellaan ylioppilaskokeen kuullunymmärtämistä varten. RUA6 KULTTUURI JA SEN TEKIJÖITÄ RUA9K ABIKURSSI Kurssilla opiskellaan vaativahkoja kirjallisuuteen, rakennus- ja kuvataiteeseen, näyttämötaiteeseen ja kulttuuripersoonallisuuksiin liittyviä tekstejä ja harjoitellaan yo-tyyppisiä kuunteluita. Kerrataan rakenteita monipuolisesti ja harjoitellaan kirjoittamista. Kurssin aikana luetaan ruotsinkielinen romaani tai katsotaan pohjoismainen elokuva ja kirjoitetaan siitä. Suullisesti esitellään joku pohjoismainen taiteilija. Kurssi arvioidaan numerolla, johon vaikuttavat Kertauskurssi A-ruotsin yo-kokeen kirjoittajille. Harjoitellaan kaikkia kokeen osa-alueita ja tehtävätyyppejä käyttäen apuna aikaisempia kokeita, kieliopin kertausmateriaalia ja ajankohtaista sanomalehtimateriaalia. Kurssilla tehdään harjoituksena useita kuullunymmärtämiskokeita, harjoitellaan tekstin ja kuullun suomeksi tiivistämistä ja kirjoitelman kirjoittamista. Sanavarastoa laajennetaan tekstien ja teemasanastojen avulla.
14 Helsingin luonnontiedelukio RUOTSI B1-KIELENÄ RUB1 KOULU JA VAPAA-AIKA Aihepiirinä on nuoren ihmisen arki: vapaa-aika ja opiskelu. Kurssi painottuu ruotsin kielen suulliseen käyttöön. Kielioppiasioina ovat verbin ja substantiivien taivutus, sanajärjestys ja lukusanat. Kurssi suoritetaan ensimmäisenä kurssina. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB2 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Aihepiireinä ovat ystävät, suku ja lähiympäristö. Kieliopista käsitellään substantiivit ja adjektiivit perusteellisesti, lisäksi tutustutaan osin pronominioppiin ja sivulauseisiin. Pääpaino on edelleen suullisessa harjoittelussa, mutta kirjallisen harjoittelun osuus lisääntyy. Kurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja tarkoituksenmukaisesti. Kurssille tulo edellyttää RUB1-kurssin suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kurssikoe sekä opiskelijan kurssilla osoittamat taidot ja valmiudet. RUB3 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Kurssin käytyään opiskelija pystyy esittelemään omaa maataan ja asuinseutuaan suullisesti ja kirjallisesti sekä ymmärtää aihepiiriin liittyvää puhetta ja tekstiä. Kielioppiasioina on pronominioppia, verbiopista imperatiivi, konditionaali ja erisnimet. Luokka-, pari- ja ryhmätyöskentelyä. Itsenäisen työn osuus lisääntyy. Opiskelija laatii esityksen kotipaikkakunnastaan tai muusta kotimaan kohteesta. Kurssille tulo edellyttää RUB1- ja RUB2 -kurssien suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Kurssiin sisältyy ihmissuhteita ja sosiaalisia suhteita käsitteleviä tekstejä, joita käsitellään tekstin ymmärtämisen ja tuottamisen pohjana. Kurssilla harjoitellaan kirjallista tuottamista eri tavoin. Tekstin ymmärtämistä harjoitellaan myös aihepiiriin liittyvien melko vaativien tekstien pohjalta. Itsenäistä työskentelyä. Kurssille tulo edellyttää kurssien RUB1 RUB3 suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB5 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssin aihepiirejä ovat viestimet ja työelämä sekä ympäristöasiat ja liikenne. Integrointi luonnontiedeaineisiin on mahdollista. Kielen osa-alueista painotetaan luetun ymmärtämistä sekä suullista ja kirjallista tuottamista. Kurssille tulo edellyttää kurssien RUB1-4 suoritusta. Kurssiarvosanaan vaikuttavat loppukoe sekä opiskelijan kurssin aikana osoittamat taidot ja valmiudet kielen eri osa-alueilla. RUB6S PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kuudes kurssi on syventävä kurssi, joka painottuu suullisen kielitaidon harjoittamiseen, mutta puhuminen nivoutuu monin tavoin kuunteluun,
KuRSSISELOSTEET 15 lukemiseen ja kirjoittamiseen. Harjoitellaan erilaisia käytännön puhetilanteita, kuunnellaan ja luetaan tekstejä, laaditaan puhe tai esitelmä. Kurssiin voi sisältyä teatteri- tai elokuvakäynti. Kurssin lopussa suoritetaan pareittain Opetushallituksen laatima suullinen koe, josta opiskelija saa erillisen todistuksen. Arvosanaan vaikuttavat tämä koe ja muu näyttö kurssin ajalta. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. RUB7S YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihepiireinä ovat kulutus, vaikuttaminen ja mainonta, ruotsalainen kulttuuri, kulttuurien vuorovaikutus ja kansainvälisyys. Kurssin käytyään opiskelija pystyy tulkitsemaan kurssin aihepiireihin liittyvää melko vaativaa tekstiä, esimerkiksi sanomalehtitekstiä. Lisäksi hän pystyy osallistumaan keskusteluun ja kertomaan suullisesti ja kirjallisesti yhteiskunnallisista aiheista. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on pakollisten kurssien 1-5 suoritus. Kurssi arvioidaan numerolla. Kurssiarvosana muodostuu ensisijaisesti kokeen perusteella. Kuitenkin myös kurssilla osoitetut taidot ja valmiudet vaikuttavat kurssiarvosanaan. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. RUB8K ABIKURSSI Kurssilla kerrataan aikaisempien kurssien asioita ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen lukemalla, kuuntelemalla ja kirjoittamalla. Materiaalina käytetään aikaisempia yo-kokeita, kielioppiharjoituksia ja ajankohtaista sanomalehtimateriaalia. Kurssi arvostellaan numerolla tai suoritusmerkinnällä. RUB9K RUOTSIN NIVELTÄVÄ KURSSI Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua sanastoa ja kaikkein keskeisimpiä kielioppirakenteita. Kurssi soveltuu lukion aloittaville opiskelijoille, joiden arvosana peruskoulussa on ollut alle 8. Sen voivat valita myös ne toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijat, jotka tarvitsevat perusrakenteiden ja -sanaston kertausta. Kurssista annetaan suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
16 4. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun. Viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on sekä taito-, tieto- että kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet A-kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää hyvin normaalitempoista puhetta pystyy aktiivisesti osallistumaan keskusteluun soveltaen luonnollista ja sujuvaa ääntämistä, painotusta, rytmiä ja intonaatiota ymmärtää vaativankin yleiskielen tekstin sisällön hyvin ja kykenee erottamaan toisistaan kielen eri tyylitasoja osaa käyttää kielen sanastoa, sanontoja ja rakenteita monipuolisesti pystyy kirjoittamaan sujuvaa tekstiä annetusta aiheesta osaa laatia tiivistelmän suullisesti ja kirjallisesti osaa soveltaa kyseiselle kulttuurialueelle ominaisia viestintätapoja ja on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista saa valmiudet suoriutua menestyksekkäästi kielen pitkän oppimäärän kokeesta ylioppilaskirjoituksissa.
KuRSSISELOSTEET 17 B2- ja B3 -kielten opetuksen tavoitteena on, että opiskelija Opiskelijalla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Ilmaisulta vaadittu laajuus, monipuolisuus ja tarkkuus lisääntyvät opiskelun edetessä ja kielitaidon karttuessa. hallitsee kielen perusrakenteet, keskeiset sanonnat ja sanaston kykenee keskustelemaan jokapäiväisistä asioista kohdekieltä äidinkielenään puhuvien henkilöiden kanssa ymmärtää yleistekstin pääasiallisen sisällön ymmärtää yleisluontoista normaalitempoista puhetta pystyy kirjalliseen ilmaisuun kohdekielellä osaa soveltaa kyseiselle kulttuurialueelle ominaisia keskeisiä viestintätapoja ja on omaksunut tietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista saa valmiudet suoriutua menestyksekkäästi kielen lyhyen oppimäärän kokeesta ylioppilaskirjoituksissa. Aihekokonaisuudet on otettu mukaan kunkin kielen kurssien sisältöihin ja mainittu kurssiselosteissa erikseen. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Arvostelu perustuu kussakin kurssissa määriteltyihin tavoitteisiin. Oppimisen ja työskentelyn arviointi tehdään mahdollisimman monipuolisesti. Työtavat Aineenopettajan antama opinto-ohjaus Opiskelijaa ohjataan ensimmäisistä kursseista lähtien kehittämään omia opiskelutaitojaan. Häntä ohjataan käyttämään tarvittaessa hyväkseen erilaisia apuvälineitä sekä arvioimaan omaa opiskeluaan ja etenemistään. Aineenopettaja antaa ohjausta oman oppiaineen opiskeluun, ylioppilastutkintoon valmistautumiseen sekä kurssien itsenäiseen opiskeluun. Itsenäinen suorituksen periaatteet Kielten kursseja voi suorittaa itsenäisesti lukuun ottamatta ensimmäistä kurssia. Ensimmäisenkin kurssin suorittaminen itsenäisesti on mahdollista erittäin painavista syistä. Itsenäinen opiskelu on mahdollista silloin, kun opiskelija on suorittanut aineen aikaisempia kursseja hyvin (8) arvosanoin. Englannin kielessä itsenäinen suoritus on mahdollista, jos edellinen kurssi on suoritettu kiitettävästi (9-10). Itsenäiseen suoritukseen kuuluu kurssin sisältöön liittyviä kirjallisia tehtäviä sekä suullinen osuus. Mikäli kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti, se on mainittu kielen opetussuunnitelmassa ja kunkin kurssin kurssiselosteessa. Kurssien suoritusjärjestys Kielten pakolliset ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. B2- ja B3- kielet yhdistyvät B3-kielen kurssista 3 lähtien. Kurssien suositeltava järjestys on merkitty opintokorttiin. Kurssien suorituksesta mainitaan erikseen kunkin kurssin kurssiselosteessa.
18 Helsingin luonnontiedelukio Oppimäärän vaihtaminen Opiskelija voi vaihtaa pitkän kielen oppimäärän lyhyeen oppimäärään oheisen vastaavuustaulukon mukaisesti (A = tasot A1 ja A2, C = taso B2, D = taso B3). A1Pitkästä kielestä lyhyeen vaihdettaessa numeroiden määräytymisen perusperiaate on seuraava: A-kielen 1. kurssi vastaa C- kielen 4. ja D-kielen 6. kurssia, ja arvosanaa korotetaan 2:lla (esimerkiksi A1- kurssin numero 6 on C4/D6-kurssin numero 8). Lyhyestä kielestä pitkään vaihdettaessa neuvotellaan aina opettajan kanssa. Kurssinumerot määräytyvät opettajan harkinnan ja opiskelijalta vaadittavan lisänäytön pohjalta. Kielten oppimäärien vastaavuus tasoa vaihdettaessa A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 C1 C2 C3 C4 C5 C6 C7 C8 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9 D10 ENGLANTI A-kielenä Englantia puhutaan kaikilla mantereilla ja opiskellaan kaikissa maissa ja että kaikkien alojen jatkoopinnoissa luetaan englanninkielisiä kurssikirjoja. Siinä on riittävät perusteet hankkia hyvä englannin taito lukiossa. Kursseillamme sinua opetetaan ymmärtämään englantia sekä itse puhumaan ja kirjoittamaan sitä. Samalla saat tietoa englantia puhuvan maailman kulttuurista, perehdyt lähemmin luonnontieteiden kieleen ja opit ehkä rakastamaan Shakespearea. ENA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssin aihepiireinä ovat ihmissuhteet, lähiympäristö, harrastukset ja kulttuurin tuntemus. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kurssi on englannin ensimmäinen pakollinen kurssi, jota ei voi suorittaa itsenäisesti kuin erittäin painavista syistä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullista kielitaitoa. ENA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiireinä ovat vapaa-aika, matkailu ja
KuRSSISELOSTEET 19 elinympäristö. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kurssilla pidetään suullinen esitelmä. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullisen esitelmän osuutta. ENA3 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiireinä ovat opiskelu ja työ. Painopistealueena on suullinen viestintä. Kirjallista viestintää harjoitellaan laatimalla virallinen kirje, CV ja argumentoiva kirjoitelma. Sen voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisessä kurssissa erittäin hyvin. Kurssi arvioidaan numerolla painottaen aktiivisuutta ja suullista viestintää. ENA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssin aihepiireinä ovat yhteiskunta ja ympäröivä maailma. Kurssilla keskustellaan yhteiskuntaan liittyvistä aiheista ja kirjoitetaan tiivistelmä, kirje yleisönosastoon sekä harjoitellaan kirjoitelman laatimista. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (arvosana vähintään 9). Aktiivisuus, suullinen viestintä sekä kirjalliset tuotokset ovat osa arviointia. Kurssi arvioidaan numerolla. ENA5 KULTTUURI Kurssin aihepiirinä on kulttuuri. Kurssilla laaditaan kirjallisia ja/tai suullisia tuotoksia kulttuurin eri aloilta. Kurssi voidaan toteuttaa portfoliotyöskentelynä. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (arvosana vähintään 9). Portfoliotyyppisellä työskentelyllä voi olla merkittävä osuus arvioinnissa. Kurssi arvioidaan numerolla. ENA6 ENA7S TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssin aihepiireinä ovat tiede, talous ja tekniikka. Kurssilla tutustutaan myös englanninkielisiin julkaisuihin. Laaditaan tutkielma aihepiireihin liittyen. Kehitetään vaativan tekstin ja kuullun ymmärtämisen taitoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (9-10). Tutkielmalla sekä suullisella ja kirjallisella jatkuvalla näytöllä on merkittävä osuus arvioinnissa. Kurssi arvioidaan numerolla. LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, kierrätystalous ja ekologia. Kurssilla harjoitellaan yotehtävätyyppejä ja vankennetaan kokonaiskielitaitoa. Aihepiireihin liittyvän tekstin kirjoittamista voidaan harjoitella esim. tutkielman muodossa. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti, jos opiskelija on menestynyt edellisellä kurssilla kiitettävästi (9-10). Kurssi arvioidaan numerolla kokonaiskielitaidon perusteella.