Globaalin kestävän kehityksen Agenda2030:n toimeenpano Suomessa Annika Lindblom, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen toimikunta, YM
Kestävän kehityksen haaste Planetaariset rajat määrittelevät ihmiskunnan turvallisen toimintakentän Neljän biofyysisen prosessin osalta rajat on jo ylitetty: - ilmastonmuutos, - maan käyttö, - biodiversiteettikato, - typen ja fosforin kierrot (Rockström et al.) Globaalisti useat ihmisten perustarpeet ja oikeudet ovet edelleen saavuttamatta tai niissä on puutteita. Ihmisten ja yhteiskuntien toiminnan tulee tapahtua planetaarisissa rajoissa samalla kun huolehditaan että yhteiskunnallinen perusta on kunnossa. KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 20.12.2017 2
Multi-stakeholder Prime Minister led National Commission on Sustainable Development in operation since 1993 - Jäsenyys 50 jäsenjärjestöä + 30 varajäsentahoa - Puheenjohtaja Pääministeri Juha Sipilä - Varapj. Asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asiantuntijapaneeli 8 professoria eri tieteenaloilta - Koordinaatiosihteeristö Valtioneuvoston kanslia - Koordinaatioverkosto kaikki ministeriöt Nuorten Agenda2030 ryhmä 20 nuorta eri puolilta Suomea 3
Uusi globaali kestävän kehityksen aikakausi käynnistyi syyskuussa 2015
Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) Tavoitteena kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja poistetaan äärimmäinen köyhyys maailmasta. 29.2.2016 5
Miten valmiita OECD-maat ovat toimeenpanemaan uusia kestävän kehityksen tavoitteita? (Bertelsmann Stiftung 2015) 6
Miten hallitus vastaa globaaliin haasteeseen?
Valtioneuvoston selonteko: Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti (helmikuu 2017)
Hallituksen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelma PAINOPISTEET Kestävä talous Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi POLITIIKKAPERIAATTEET Pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus Johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus Omistajuus ja osallisuus TOIMEENPANON SEURANTA JA ARVIOINTI 11 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Kansallista toimeenpanoa seurataan indikaattoreilla: Osallistu keskusteluun: kestavakehitys.fi/seuranta 12 I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi
Miten suomalainen yhteiskunta vastaa globaaliin haasteeseen? KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS 20.12.2017 13
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus YHTEISKUNTASITOUMUS: suomalainen yhteiskunnallinen innovaatio Tarjoaa pitkän aikavälin kestävän kehityksen politiikkakehikon (visio, periaatteet ja tavoitteet) hallinnolle, kansalaisyhteiskunnalle ja muille sidosryhmille vuoteen 2050 asti Tarjoaa toimeenpanovälineen yrityksille, järjestöille, kunnille, kouluille, kansalaisille osallistua globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseen konkreettisilla toimilla YHTEISKUNTA- SITOUMUS ON UUSI TOIMINNALLINEN TAPA AJATELLA STRATEGISESTI
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Hyvä terveys, koulutus ja työllistyminen, elämänlaatu kaikille Ei köyhyyttä, eriarvoisuutta. Tasa-arvoa. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta Kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Tunne osallisuudesta ja merkityksellisyydestä. Yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus. Työtä kestävästi Korkea työllisyysaste, työn tuottavuus, tuloksellisuus, laatu. Osaamisen päivittäminen. Kestävän kehityksen työpaikat; uudistuminen, työelämän tasa-arvo, hyvinvointi- ja turvallisuus. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Kestävät, turvalliset, viihtyisät, terveelliset elinympäristöt, yhteisöllisyys. Maaseudun ja kaupunkien elinvoima ja tuki toisilleen. Hiilineutraali yhteiskunta Energiatehokkaat, uusiutuvat, ilmastomyötäiset, monimuotoisten palveluiden ja tuotteiden ratkaisut. Älykkäät liikenne-energiajärjestelmät, kestävä maa- ja metsätalous. Resurssiviisas talous Lisätään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta. Viisas avoimen datan hyödynnys, panostus tutkimukseen ja puhtaaseen teknologiaan. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luonnonvarojen kulutus ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Lisää kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Arvot ja asenteet Luontoa kunnioittava päätöksenteko Loppu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiselle. Luonnonvarojen kestävä käyttö
Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet: Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet: 1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin 2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta 3. Työtä kestävästi 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt 5. Hiilineutraali yhteiskunta 6. Resurssiviisas talous 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat 8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko
Society s Commitment to Sustainable Development Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus EVERY ACTION COUNTS! Tällä hetkellä yli 720 sitoumusta Vision: A prosperous Finland within the limits of the carrying capacity of nature. Companies The public sector Concrete n actios NGOs Clusters NOW 2020 2030 2040 2050 Sauli Rouhinen 2.12.2014 17
Toimenpidesitoumuksista klustereita Esim. ruokahävikki Systeemiset muutokset kohti kestävää yhteiskuntaa Toimenpidesitoumuksia Nyt 2020 2030 2040 2050
Kestävän kehityksen haaste Itämerihaasteelle KUTSU: Itämerihaaste näkyväksi valtioneuvoston kanslian vetämässä yhteiskuntasitoumusprosessissa: laajempi yhteiskunnallinen näkyvyys & VNK:n viestintätuki, kytkentä globaaliin Agenda2030 -prosessiin Helsinki ja Turku kaupunkeina mukaan keke-sitoumustyöhön: ympäristötoimiala voisi kutsua myös muut toimialat mukaan kestävän kehityksen konkreettiseen toteuttamiseen
Lisätiedot ja yhteydenotot Annika Lindblom pääsihteeri annika.lindblom@ym.fi Marja Innanen Apulaispääsihteeri marja.innanen@vnk.fi +358 40 777 5582 Sami Pirkkala Erityisasiantuntija sami.pirkkala@vnk.fi http://sitoumus2050.fi (sitoumustietokanta) Kestavakehitys.fi Twitter: sitoumus2050 Facebook: www.facebook.com/sitoumus2050