ekipage 1901-2016 KANAKOIRAKERHO-HÖNSHUNDSSEKTIONEN RY I JÄSENLEHTI 1/2016
KANAKOIRAKERHOHÖNSHUNDSSEKTIONEN RY www.kkk-hhs.fi Päätoimittaja / Redaktör Juha Immonen Puheenjohtaja Rahkeenniementie 148 A 81270 Paukkuja immolan@gmail.com puh. 0400 126 059 Jukka Timonen Varapuheenjohtaja Kaskenpolttajantie 27 A, 00670 Helsinki jukka68.timonen@gmail.com puh. 040 500 9045 Timo Laaksonen Fabianintie 2, 42300 Jämsänkoski P. 0400 761 149, ekipage.kanakoirakerho@gmail.com Julkaisujohto / Publiceringsledning Juha Immonen Rahkeenniementie 148 A, 81270 Paukkuja puh. 0400 126 059, immolan@gmail.com Levikki: painettu versio n. 700 Jäsenet Hannu Laitala Seppälänkuja 6, 66300 Jurva hannu.laitala@netikka.fi Lehden julkaisija: Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry www.kkk-hhs.fi Hallitus Antti Keskikangas Mäentie 45, 62150 Rintakangas antti.keskikangas@msk.fi Ekipage -lehti puh. 050 443 7388, (06) 484 6816 puh. 0400 862 408 Petri Törrönen Lehmikentäntie 18 B 11, 90450 Kempele petri.torronen@mail.suomi.net Kari Tuikkala Avaintie 17, 87700 Kajaani tuikku@tutka.net puh. 050 344 4005 Matti Juuti Kalamestarintie 11 E 4, 04300 Tuusula me.juutit@kolumbus.fi puh. 040 505 6935 Ilmoitusmyyntihinnat Tekstisivuilla kertamainonta: (mustavalkoinen, väristä lisämaksu) 1/1 sivu 130e 1/2 sivu 80e 1/4 sivu 40e KKK-HHS ry:n jäsenille alennus: 50 % sisäsivuilla Vuosisopimus: 4 numeroa, 1/1 värimainos + nettibanneri, 600e 4 numeroa 1/1 mustavalko + nettibanneri 300e Aineistopäivät: Ekipage 1/2016 15.1. Ekipage 3/2016 15.7. Ekipage 2/2016 30.3 Ekipage 4/2016 15.11. Sisällysluettelo Puheenjohtajan kynästä...4 Varajäsenet Toimituksen terveiset...4 Harri Huhtala Mäkikuja 6, 62200 Kauhava harri.rj.huhtala@gmail.com puh. 050 567 4467 Matti Bäcklund Myllytie 2 C 11, 62100 Lapua matti.backlund@gmail.com puh. 0400 860 494 Kerhon nettisivut uudistuvat...5 Kanakoirakerho facebookissa...6-10 Päänäyttely 2016... 11 Kanakoirien MM...12-13 Jalostuspäivät Kauhavalla toukokuussa...15 Kanakoirametsästäjä poronhoitoalueella...16 Toimihenkilöitä: Jaakko Laihola Sihteeri Kuusingintie 11A1, 93600 Kuusamo laihola.jaakko@gmail.com puh. 040 1816 188 Sari Kujanpää Jäsensihteeri Marttaristintie 74, 13720 Parola sari.kujanpaa@outlook.com puh. 040 759 0509 Maija Korpela Varainhoitaja Päivälänkuja 7, 58200 Kerimäki maija.korpela@gmail.com puh. 050 357 3002 Katariina Roiha Vuosikirja Webmaster kataroiha@gmail.com Aloittelija(t) tunturissa...17-19 Pentuepalsta...20-21 Englanninsetterijaos...22-23 Gordoninsetterijaos...24-35 Irlanninsetterijaos...36-38 Pointterijaos...40-44 Kansikuva: puh. 040 594 2489 Jari Vettenniemi / Sänkipellon Poju Painopaikka: Pohjolan Palvelut Oy 2016
Puheenjohtajan kynästä Kerhon vuosikokous lähestyy maaliskuussa. Sääntöjen määräämänä kokous sijoittuu joillekin jäsenille pahimpaan aikaan maaliskuun puoleen väliin - sillä kevätmetsästyskausi Ruotsissa on päättymässä juuri samoihin aikoihin. Onneksi kuitenkin perinteisesti kokoukseen on tullut 60-70 kerhomme aktiivijäsentä keskustelemaan roturinkeihin sekä osallistumaan illalliselle sekä palkintogaalaan. Kerhomme on saanut valtakunnallista huomioita aktiivisesta vuosikokousosallistumisesta. Se on hyvä merkki toimivasta yhdistyksestä! Kulunut vuosi oli 114. toimintavuotemme. Pitkän historian taustalta löytyy loistava joukko aktiivisia toimijoita, joiden ansiosta toimintamme voidaan säilyttää nykyisellä kustannustasolla tässä laajuudessaan. Ilman osinkotuloja seuramme olisi nostettava jäsenmaksu tai karsittava palveluitaan jäsenistöään kohtaan. Voimme siis olla kiitollisia niille henkilöille, jotka ovat aikoinaan lahjoittaneet osakkeita kerhollemme! Osinkotuloista huolimatta tulee kerhon toiminta suunnitella toimintansa rahoitettavaksi varsinaisen toiminnan tuloilla. Tämän vuoksi kustannusten tarkasteluun on syytä vuosittain tuloslaskelman valmistuttua sekä seuraavan vuoden budjetin laatimisen yhteydessä. Hallitus teki viime vuonna päätöksen vähentää Ekipage -lehden painettujen julkaisujen määrää kahteen. Toinen lehdistä on vuosikirjan ja Ekipage lehden hybridi, joka ilmestyy perinteiseen vuosikirjan ilmestymisen aikaan. Näillä toimenpiteillä säästettiin vuositasoilla noin 8000. Säästö vastaa yli 10 jäsentä kohti. Näillä säästöillä voitiin tehdä investointeja jalostustietokantaan sekä nettisivujen uusimiseksi. Tammikuisessa hallituksen kokouksessa tehtiin myös päätös kerätä jäsenistöltä sähköpostiosoitteet, johon voimme toimittaa jatkossa jäsenmaksulaskut. Paperilaskukin on saatavissa, mutta siitä peritään nykytavan mukaan erillinen maksu. Näillä muutoksilla voimme säästää 1200 vuositasolla. Nämä säästyneet varat hallitus halusi kohdistaa tämän vuoden budjetissaan lintuistutuksiin. Istutuksilla pyritään parantamaan lintutilannetta kokeissa. Nettisivujen uusiminen on käynnissä ja tavoitteena on saada uudet nettisivut käyttöön ja kouluttaa nettisivujen ylläpitäjät vuosikokoukseen mennessä tai heti niiden jälkeen. Sivujen ylläpidon pitäisi helpottua ja ylläpitokulujen laskea. On kuitenkin syytä muistaa, että nettisivut ovat yhtä hyvät, kuin niitä päivittävien toimijoiden aktiivisuus on. Ei ole eduksi, jos maaliskuussa nettisivuja tarkasteleva törmää viimeisimpään päivitykseen, joka toivottaa hyvää joulua. Tapaamisiin vuosikokouksessa Juha Immonen Toimituksen terveiset Edellinen vuosi muutti paljon julkaisutoimintaa Kanakoirakerhossa. Ekipage siirtyi osittain sähköiseen muotoon, jonka sisäänajovuoden taiton hoiti päätoimittaja. Nyt uudet tuulet puhaltavat jälleen ja taiton hoitaa sama taho, joka hoitaa lehdenkin tekemisen, eli POPA. Tämä helpottaa tietenkin päätoimittajan urakkaa melkoisesti ja vaikuttaa verkkolehden ulkoasuun ratkaisevasti. Nyt tässäkin aviisissa ollaan ns. lehtitaitossa ja täytyy jälleen miettiä hivenen sivumääriä. Ylärajaa verkkolehden sivumäärälle ei edelleenkään tule, mutta formaatin vuoksi sen tulisi olla parillinen. Vuoden alusta päätoimittaja vaihtoi sähköpostiosoitteen, jolla Ekipagea voidaan toimittaa henkilöriippumattomasti. Eli jatkossa kaikki materiaali Ekipageen tulee toimittaa osoitteeseen ekipage.kanakoirakerho@ gmail.com Tietenkin myös aiempi sähköposti tavoittaa, mutta enempi yksityishenkilönä. Tämä jo senkin takia, että materiaalin säilytys siirtyy päätoimittajalta toiselle, sekä oma sähköpostilaatikko ei natise liitoksistaan jatkuvasti. Kuvia ja tarinoita ei ole koskaan liikaa, eli niitä toivotaan lähetettävän lehteen mahdollisimman paljon. Aktiivinen jäsenistö tuottaa aktiivisen julkaisun. Yksi henkilö ei saa kuin yhden näköistä lopputulosta aikaiseksi. Kevätterveisin: Timo Laaksonen Kanakoirakerho- Hönshundssektionen Ry Ekipage - Päätoimittaja / Publiceringsledning P. +358 400 761 149 www.kkk-hhs.fi 4
Kerhon nettisivut uudistuvat Kerhon nettisivut uudistuvat kevään aikana. Uusien sivujen on tarkoitus olla käytössä vuosikokouksen aikaan. Nettisivujen kautta tapahtuvaa tiedottamista tukee jatkossakin viime vuonna käyttöön otettu kerhon virallinen Facebook sivu. Facebook tullaan integroimaan osaksi uusi nettisivuja. Muutokselle asetetut tavoitteet olivat seuraavat; sivujen päivittämisen pitää merkittävästi helpottua, sivujen ulkonäön pitää modernisoitua, rakenteen yksinkertaistua ja sivuston pitää olla käytettävissä mobiililaitteilla. Lisäksi sivuston valikkorakenteen pitää palvella myös heitä, jotka ovat vasta kiinnostuneita roduistamme tai kerhomme toiminnasta. Näin ollen valikkorakenne on laitettu kokonaan uusiksi. Aluksi joudumme kaikki opettelemaan uuden sivun rakennetta. Uskomme kuitenkin, että uusi toteutus palvelee nykyistä paremmin annettuja tavoitteita. On syytä toki muistaa, että rakenne on muokattavissa käyttöönoton jälkeenkin, jos tarpeelliseksi nähdään. Uudistuksen yhteydessä pyritään myös parantamaan sivujemme löytymistä mm. Googlen hauissa ilman, että maksamme sivustojemme mainostamisesta. Tärkeintä on tunnistaa millaisilla hakusanoilla kerhoomme kuulumattomat ihmiset hakevat tietoja toiminnastamme tai roduistamme. Osumatarkkuus tällä hetkellä (31.1.2016) on rotujamme hakusanana käyttäen seuraavanlainen (kanakoirakerhon ensimmäinen linkki Googlen hakutuloslistalla): englanninsetteri (5), gordoninsetteri (6), irlanninsetteri (6), Pointteri (2) ja punavalkoinen irlanninsetteri (3) Nettisivujen yhteydessä hankitaan myös uudet domain -nimet, kuten kanakoirakerho.fi ja hönshundssektion.fi. Nykyinen kkk-hhs.fi jää myös edelleen toimimaan ja se ohjataan käyttöönoton myötä uusille sivuille. Seuraavan kerran vanhaa osoitetta uusittaessa, nykyistä osoitetta ei liene enää hankita. Vanhat nettisivut häviävät ylläpidon ja julkaisun piiristä heti uusien käyttöönoton yhteydessä. Joillekin vanha sivusto voi vielä avautua uusien sivujen käyttöönoton jälkeenkin, mutta ne sivut tulevat näkyviin käyttäjän tietokoneen selaimen välimuistista. Todellisuudessa vanhat sivut sisältöinen otetaan talteen ja piilotetaan julkisuudelta salasanan taakse. Tämä tehdään sen vuoksi, ettei kukaan vahingoissakaan käyttäisi väistyneen sivuston lomakkeita tms. informaatiota, joka ei ole enää päivityksen piirissä. Toisaalta talteenotolla halutaan varmistaa, ettei mitään hävitettäisi. Nettisivujemme kaksikielisyyden lisääminen edellyttäisi ruotsin kielen taitoisia ylläpitäjiä. Niitä ei tällä hetkellä kerhon toimittajakunnassa valitettavasti ole. Jos haluat osallistua toimittajakunnan työskentelyyn tässä roolissa, ole yhteydessä webmasteriin tai puheenjohtajaan. Käyttöönoton varmistamiseksi nettisivujen palveluntuottaja järjestää Skype koulutuksen kaikille nettisivujen ylläpidosta vastaaville. Vuosikokouksen yhteydessä olevissa roturingeissä valituista jaoksista tuleekin järjestäytymiskokouksessa valita henkilö(t), jotka vastaavat jaoksen osuudesta nettisivujen päivittämisessä. Juha Immonen ja Kata Roiha 5
Kanakoirakerho Kevään 2015 aikana käytiin toimittajakunnassa keskustelua kanakoirakerhon liittymisestä sosiaaliseen mediaan. Lähtökohtana oli nopea tiedonjako helposti jäsenistölle. Tarkoitus ei ole luoda nettisivujen käyttöä vähentävää, kilpailevaa tiedotuskanavaa. Kerhon Facebooksivun päätettiin toimivan enemmän tiedottavana kanavana, kuin vapaan keskustelun foorumina. Näin moderointitarve sisällölle vähenee ja homma pysyy ns. lapasessa. Kanakoirakerhon facebooksivu näki päivänvalon 13.6.2015. Alun ryntäyksen jälkeen alkoi kesäinen hiljaiselo. Koekauden lähestyessä sivusto rupesi keräämään seuraajia, eli ihmisiä jotka ovat tykänneet sivusta, tasaiseen tahtiin. 6
facebookissa Liikenne sivuille on enempi tullut suoraan Facebookin muilta sivuilta tai kutsuista, sillä ulkoisten linkkien kautta sivulle on tultu varsin vähän. Muuttaako uusi toimivampi ja toivottavasti aktiivisempi kotisivu tätä asiaa, sen näemme myöhemmin: 7
Vaikka itse koeharrastus on varsin miespainotteista, niin silti kerhon Face-seuraajien sukpuolijakauma on aika tasaisesti painottunut. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että Facebooksivua voi seurata myös sellainen henkilö, joka ei ole edes kerhon jäsen tai sen nettisivuilla käynyt. 8
Sukupuolen suosiosta kertoo myös osion luetuin uutinen. Ladyt Lakialla tulokset on kiinnostanut selkeästi eniten ja kerännyt yli 2400 avausta. Tätä uutista on siis seurattu, jaettu ja luettu moneen kertaan, mikäli oletetaan kävijöiden olevan sivustosta tykänneitä henkilöitä. 9
Sivun julkaisujen seuranta on selkeästi ollut aktiivisinta syys-lokakuussa. Tämä ehkä siksi, että ihmiset ovat jo löytäneet uutuuden ja oppineet seuraamaan sitä kautta nopeampaa tiedotusta. Vaikka tiedotus pääasiassa perustuu kotisivuilta laitettuihin linkkeihin niin kotisivujen käyntitaajuus ei varmasti ole yhtä aktiivinen, kuin ihmisten facebookin ilmoitusten seuranta. Tästähän kerhon Facebookhistoria pähkinänkuoressa. Toivon jokaisen Facebooksivua seuraavan harrastajan kutsuvan tuntemiaan kanakoirainnostuneita henkilöitä seuraamaan kerhon tiedotusta Facebookissa. Tiedä sitä, vaikka pienen pohdinnan jälkeen henkilö innostuisi myös harrastamaan englantilaisia kanakoiria ja saamme tätä kautta aktiivisia harrastajia hienojen rotujemme pariin. Teksti:Timo Laaksonen Kuvat: Facebook kävijätiedot 10
PÄÄNÄYTTELY 2016 Setterit ja pointteri FCI:n ryhmästä 7, myös pennut (5- alle 7 kk & 7- alle 9 kk) ja jälkeläisluokka Ilmoittautuminen 16.5. mennessä 34e, saman omistajan 2. jne koira, pennut ja veteraanit 29e, yli 10 v. vet. ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 17.5.-23.5. 40e koira, ei alennuksia, tilille FI 4520011800002126/ KKK-HHS/Näyttelytili. Lapua 11.6.2016 Lapuan Ravirata Arvostelu alkaa klo 10 Palkintotuomarit: englanninsetteri, gordoninsetteri ja punavalkoinen irlanninsetteri Per-Harald Nymark, Norja punainen irlanninsetteri ja pointteri Vigdis Nymark, Norja Ilmoittautumisosoite: KKK-HHS/Erikoisnäyttely 2016, Pl 267, 45101 Kouvola. Tiedustelut: puh. 040 707 0509 (ark. klo 10-12 ja 18-20) e-mail tmi.bebops@gmail.com tai leena.majala-heino@pp.inet.fi iltaisin puh. 0400 923 914. Ryhmäkilpailut: paras pentu, paras veteraani, paras käyttökoira Vigdis Nymark paras kasvattajaryhmä, paras jälkeläisryhmä ja näyttelyn paras Per-Harald Nymark Järjestää: 11
Kanakoirien MM 25-26-27.10.2014 Italian Pieve Santo Stefanossa, Arezzon alueella, pidettiin tänä vuonna 36 World Championship of practical hunting for pointers and St. Hubert Championship (italiaksi; 36 Campionato del mondo con cani da ferma e Campionato del mondo S. Uberto. ) Osanottajia oli jälleen ennätysmäärä ja uusia maita olivat Romania ja Turkki. Pieve Santo Stefano on vanha kaunis kaupunki josta paikalliset ovat hyvin ylpeitä ja haluavat tuoda esille historiansa. Viralliset kokoukset pidettiin kaupungintalolla joka on alkujaan 1200-luvulta ja muistuttaa pienen linnan ja katedraalin välimuotoa veistoksineen ja freskeineen. Virallinen avajaisseremonia taas pidettiin kaupungin vanhalla torilla jota seuraamaan ilmestyi runsaslukuinen väestö. Kun päivällä 24.10 järjestelykomitean kokoukset, lounas ja virallinen avajainen oli saatu päätökseen oli ohjelmassa arvonta ensimmäisen päivän kilpailuihin ja sen jälkeen palkintotuomareiden kokous. Aamulla 25.10 kl. 8 oli kokoontuminen hotellin edessä josta jonossa maastoon. Kävimme seuraamassa ensimmäisen ryhmän edesottamuksia. Maasto joka sijaitsee lähistöllä on yksityisomistuksessa, aika pienimuotoista viljely ja laidunmaata, korkeudella n. 600 900 metriä yli merenpinnan. Osittain kivistä ja puskaista, usein olivat koirat kateissa. Sää oli yllättävän vilpoisaa +10 - + 16 astetta. Riista oli peltopyy (perdix perdix), fasaani ja punajalkapyy, jota esiintyi kohtalaisen tasaisesti. Koirien taso vaihteli kuten aina valtavasti, kaksi yksilöä jäivät erityisesti mieleeni, ranskalainen musta pointterinarttu Etoile, jonka tyyli on uskomaton ja viime vuoden voittaja pu. Era Ora. Toinen MM-päivä eli 27.10. oli ensimmäisen kaltainen, seurattiin tällä kertaa ryhmä II nähtiin mitä nähtiin, paleltiin kosteassa tuulessa, juotiin viiniä ja keskusteltiin enimmäkseen koirista. Koirien tulokset eivät olleet hätkähdyttäviä, yksikään ei onnistunut täydellisesti molempina päivinä, ranskalainen musta pointterinarttu Etoile de Gouyre ohjaajana Patrick Teulieres vei voiton ansaitusti ja on v.2014 maailmanmestari. Illalla 25.10 pidetään St. Hubertuskilpailun tuomaripalaveri, meitä on kuusi palkintotuomaria koska ryhmiä on kolme. Ryhmän kolme tuomarit ovat Kjell Duedahl Norjasta ja allekirjoittanut. Käytiin läpi säännöt, jotka ei suoranaisesti monimutkaiset mutta hyvä aina virkistää muistia, minulle tämä kuitenkin suht. tuttua, olenhan aikoinaan osallistunut sekä arvostellut kahdesti. Sovittiin että fasaania ja punajalkapyitä saa pudottaa, mutta ei peltopyitä. Arvottiin maastot ja omalle osalle tuli kaikkein korkeimmalla olevat, mikä osoittutui positiiviseksi lintujen suhteen, punajalkapyitä (redlegs) oli todella hyvin. Minusta St. Hubertuskilpailu on erittäin hieno, se on metsästystä herrasmiestasolla ja euroopassa hyvin suosittu. Kilpailu/hakuaika on 20 minuuttia, ohjaajalla on kuusi patruunaa, pudottaa saa vain kaksi lintua. Arvostellaan ohjaajan ominaisuudet max. 50 pistettä, koiran ominaisuudet max 30 pistettä, ja ampuminen/laukaukset max. 20 pistettä, eli täydellinen työ voisi antaa 100 pistettä. Käytännössä koe viedään läpi niin että ekipage tulee esittelemään itsensä, kertoo itsestään, koirasta ja aseesta sekä esittää lupapaperit ja patruunat ja kiittää kutsusta metsästykseen kysymällä mitä tänään ammutaan. Tuomarit arvostelevat 20 minuutin ajan ohjaajan ja koiran yhteistyötä, miten viisaasti he hakevat maaston, koiran työskentelya, tyyliä ja vauhtia, ohjaajan käyttäytymistä seisonnalla, avanssissa ja ammuttaessa, kuten tietysti myös koiran työtä. Pudotus yhdellä patruunalla/laukauksella antaa 10 pistettä, kahdella 5 pistettä jne. Ryhmässämme oli lintuja hyvin ja osanottajat hyvinkin erilaisia. Koirat olivat pieni Munsterinseisoja, muutama karkeakarvainen saksanseisoja, irlanninsetteri, lyhytkarvainen saksanseisoja, englanninsetteri, muutama pointteri sekä bretoni. Jotkut ohjaajat olivat elegantisti pukeutuneet toiset käytännöllisiin metsästyasuihin ja joku melko yksinkertaisesti. Kaikilla koirilla oli mahdollisuudet linnuille, muutamalla jopa kolme komeata punajalkaparvea. Maasto ei kuitenkaan ollut aivan helppoa, kuljimme kuuden tunnin ajan yhä korkeammalle, 900 metrissä oli jopa vilpoisaa ja kosteata, muilla oli käsineet käsissä. Vain neljä koiraa sai pisteitä 53 95 välillä, erot olivat siis aikamoiset. Yksi ekipage onnistui täydellisesti tehden hienoa vakuuttavaa työtä, yhteistyö oli erinomaista, haku oli hyvää, linnunotot hienoja, koira nostaa näppärästi ohjaajan seistessä 15 metriä sivussa, ja ammuttaessa täysin rauhallinen, erinomaiset laukaukset ja lopuksi täydellinen nouto. Tämä ruotsalainen Amir Zand ja Remkilens Qwiss SE44615/2012 pääsi tietysti loppukilpailuun (barrage) jossa ryhmien parhaat kilvoittelivat. Barragetuomarit valitaan erikseen, eikä ne voi olla osallistujien maanmiehiä. Seuraavat kolme herraa valittin, espanjalainen Jose Orabil, belgialainen Alain De Witte sekä allekirjoittanut. Erien pituudeksi sovittiin 10 minuuttia. Arvottiin järjestys ja ensimmäisenä starttasi norjalainen lkssn, joka parin minuutin jälkeen ajoi kaurista haukkuen riittävän pitkälle, joten sen päivä päättyi äkisti. Seuraavana lähti italialainen bretoni jolla aikaisemmin erinomaiset pisteet ja ita- 12
lialaisten odotukset tietenkin korkealla, tämä koira haki mallikkaasti paitsi hieman toispuoleisesti, hyvin ohjattu, ei lintuja. Kolmantena Amir ja Qwiss, hyvä riittävän laaja haku joka johtaa seisontaan harvan pensasaidan reunassa, lintu valitettavasti karkottuu ennenkuin ohjaaja ehtii perille ja aika päättyy. Parhaan työskentelyn ja linnunoton johdosta Amir ja Qwiss voittavat ja vievät maailmanmestaruuden Ruotsiin. Tämänkertaisen MM-tapahtuman päättää mahtava juhlaillallinen ja palkintojenjako. Hyvästit ja halaukset kaikille rakkaille ystäville ja nokka kohti Roomaa. Amir Saidizand ja Remkilens Qwiss "Lexus" (Remkilens Commandora/ Håkoya's C-Spitfire) Henrik Standertskjöld-Nordenstam 13
MRP-CUP jälleen lokakuussa! MRP-Cup on vaasalaisen Maanrakennus Risbergin sponsoroima kenttäkoe. Yritys tukee tapahtumaa mm. lintuistuksin. Tarkemmat tiedot tapahtumasta myöhemmin.
Kevätpäivät uudella otsikolla: Jalostuspäivät Kauhavalla toukokuussa Viime keväänä koeponnistettiin Kauhavalla kevätpäivien nimellä kaikkien rotujen yhteinen tapaaminen. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton, niinpä tänä vuonna toivomme vieläkin useamman innostuvan mukaan. Nyt tavoitteena on tarjota hieman enemmän pureskeltavaa luentojen ja keskustelujen muodossa, niinpä nimikin muuttui vähän juhlavammaksi. Ettei otsikko säikäyttäisi, korostettakoon vielä, että tapahtuma on tarkoitettu kaikille, koiran karvoihin tai omistajan harrastusvuosiin katsomatta. Monilla rotujärjestöillä vastaavien päivien otsikkona käytetään myös kasvattajapäivää. Se ei kuitenkaan tuntunut pienessä rotujärjestössämme toimivalta, koska tarkoitus on tarjota tietoa roduistamme jokaiselle kiinnostuneelle, vastaalkajat mukaan lukien, ei yksin kasvattajille. Tapahtuman henki sinällään pysyy toivottavasti yhtä letkeänä kuin pilottivuonnakin. Uutta on tänä vuonna myös se, että tapahtumat ajoittuvat kolmelle päivälle. Pyyjahti-ampumakilpailu aloittaa yhteisen viikonlopunviettomme perjantaina. Lauantai on luentopäivä ja sunnuntaina kisaillaan jälleen noutomestaruuksista, ensin rotukohtaisesti ja päivän huipennukseksi parhaimmisto ottaa toisistaan mittaa finaalissa. Sunnuntaina halukkailla on myös mahdollisuus suorittaa noutotesti. Luentopäivän otsikot täsmentyvät vielä kevään aikana, mutta tähän mennessä puhujiksi ovat lupautuneet Kirsi Sainio, Helena Koskentalo ja Eeva Anttinen. Kirsi Sainio on Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja ja omaa valmiudet vastata moniin meitä askarruttaviin kysymyksiin. Helena Koskentalo on valvontaeläinlääkäri joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. koiran käyttäytymiseen liittyen. Lisäksi monen kasvattajan käsissä kuluva kirja, «Parempaan pentutulokseen», on Helenan käsialaa. Omista riveistämme mukana on rotujärjestömme ulkomuototuomarikou- 15 lutksesta vastaava Eeva Anttinen. Eeva on lupautunut avamaan meille rotumääritelmien sisältöä ja merkitystä. Luvassa on siis varsin tuhti tietopaketti, jonka ympärille toivomme vilkasta keskustelua. Tarinointi jatkuu viime vuoden tapaan illalla ruokailun, saunomisen ja vapaamuotoisen seurustelun merkeissä. Tarkemmat tiedot ohjelmasta, aikataulusta, ja ilmoittautumisesta julkaistaan kevään aikana Kerhon nettisivuilla ja facebookissa. Tässä vaiheessa tärkeintä on merkata ajankohta omaan kalenteriinsa: Jalostuspäivät järjestetään 20.-22.toukokuuta. Tervetuloa! KKK-HHS ry/jalostustoimikunta
Kanakoirametsästäjä poronhoitoalueella Onko suunnitelmassasi maaliskuinen talviriekkojahti Ylä- Lapissa? Kaavailetko suuntaavasi ensi syksynä koirasi kanssa kanalintujahtiin Kainuuseen, Koillismaalle tai Lappiin siis poronhoitoaluelle? Poronhoitoaluehan kattaa Lapin maakunnan (Kemi-Tornion seutua lukuun ottamatta) sekä pohjoisosat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnista. Poronhoito on perinteikäs ja edelleen tärkeä pohjoisen elinkeino. Se on erityisesti pienemmissä pohjoisen kylissä tärkeä työllistäjä ja kylien elinvoimaisuuden ylläpitäjä. Poronhoidon taloudellinen merkitys suorine ja välillisine vaikutuksineen on vuositasolla miljardin luokkaa. Tästä syystä meidän, jotka metsästämme poronhoitoalueella, tulee toimia yhteistyössä niin, ettei harrastuksemme häiritse poromiesten elinkeinoa. Kanakoiran omistajan ensimmäinen tehtävä on pyrkiä saamaan koiransa porovapaaksi. Ehdoton perustottelevaisuus auttaa asiaa. Jos koira ei ole ennen poroja kohdannut, kannattaa se pitää tiukassa kontrollissa ja hakukuviossa niin, että pääsee reilusti kertomaan pelin hengen, jos oma metsästyskaveri vähääkään osoittaa kiinnostusta poroja kohtaan. Mitä nuorempana tämä asia on koiralle selvä, sitä vähemmällä takahampaiden kiristelyllä metsästäjä itsekin selviää ja koiran kanssa kulkemisesta tulee nautinnollisempaa. Metsähallituksen ylitarkastaja ja kanakoiramies Ahti Putaala neuvoo tutustumaan Metsähallituksen eraluvat.fi -sivustoon, johon on koottu Pohjois-Suomen metsästykseen liittyviä erityispiirteitä. Kun metsästyslupa on plakkarissa, metsästäjän tulee käydä huolellisesti läpi metsästysluvan ehdot. Ylä-Lapin luvista löytyvät ohjeet yhteydenpitoon alueen paliskuntaan ja poronhoitajiin ; muistuttaa Ahti. Yhteystiedot löytyvät paliskuntain yhdistyksen nettisivuilta (paliskunnat.fi). Poroisäntä osaa kertoa, missä suurimmat porotokat sijaitsevat. Osa paliskunnista ilmoittaa reaaliaikaisesti käynnissä olevista porotöistä osoitteessa porotyot.fi. Yhteydenotto poroisäntään on tarpeen myös muualla poronhoitoalueella. Syksyn kanalintumetsästyskausihan ajoittuu juuri porojen kiima- eli rykimäajalle. Rykimäaika on porotalouden kiireisintä aikaa: porot kerätään aitauksiin ja teuraaksi menevät porot erotellaan eloporoista. Vaikka koira ei poroja ajaisikaan, on viisainta vaihtaa kulkusuuntaa, jos porotokka osuu etumaastoon. Porot kun saattavat laumassa hermostua ohi juoksevasta koirasta tai pelkästään metsästäjistä, ja poromiesten päivien työ valuu hukkaan tokan hajotessa. Omalla aktiivisuudella, siis yhdellä puhelinsoitolla, tällaisen vahingon ja konfliktien syntyminen ovat näppärästi vältettävissä. Kairassa kulkiessa poroihin tuppaa törmäämään - joko yksittäisiin tai suuremmissa tokissa. Jos kaikesta huolellisuudesta ja koirankoulutusyrityksistä huolimatta oma metsästyskaveri lähtee poron perään tai käy peräti kisuraan kiinni, vastuun kantaa koiranomistaja. Omistaja on velvollinen ilmoittamaan vahingosta poroisännälle. Koiran katoamisestakin kannattaa reilusti kertoa, sillä poromiehet liikkuvat maastossa ja ovat saattaneet karkurin nähdäkin. Poronomistajalle ja mahdollisesti paliskunnalle aiheutuneet vahingot tulevat koiranomistajan korvattaviksi. Osa vakuutuksista korvaa oman koiran aiheuttamat vahingot. Metsästäjä saattaa osua joskus poron raadolle. Nappaa GPS:iin paikan koordinaatit ja ota valokuva, josta saattaa saada selville kuolinsyyn. Leikkaa poron korvat talteen niin, että korvien väliin jäävä niskanahka pitää korvat kiinni toisissaan ; neuvoo kokenut kanakoira- ja poromies Kari Kilpimaa. Vielä ilmoitus havainnosta poroisännälle ja korvien toimittaminen poron tunnistamista varten, niin homma on valmis: poromies voi anoa korvausta menetystä porostaan. Tämänkaltainen toiminta rakentaa taatusti poromiesten ja metsästäjien välisiä suhteita. Saatatpa vastineeksi saada vinkin hyvistä lintumaistakin ; vinkkaa Kari. Ylivoimaiset puitteet metsäkanalintujen metsästykseen sijaitsevat poronhoitoalueella. Paikallisen elinkeinon kunnioittaminen, oman koiran kouluttaminen porovapaaksi sekä yhteistyö ja hyvät käytöstavat mahdollistavat kanakoirametsästyksen harrastamisen näillä mestoilla. Minna Loukusa Kun kuljet läpi poroaidan veräjästä, huolehdi että se tulee jälkeesi kunnolla suljettua. 16
Aloittelija(t) tunturissa Sanotaan, että kaikki muu paitsi purjehdus on turhaa. Ilmeisesti sanonnan keksijä ei kuitenkaan ikinä ole käynyt metsästämässä tunturissa. Tunturissa metsästäminen on kanakoiraharrastuksen suola, sokeri ja pippuri. Kun on kulkenut kaiken maailman keppiviidakoissa pitkin syksyä, on upeaa päästä tunturiin jahtiin. 17
Kesärannan koirat käsivarressa. Saatuani ensimmäisen kanakoirani Soman kohta seitsemän vuotta sitten oli alussa kaikki uutta ja opettelua. Sekä koiralle että miehelle. Vaikka olin tunturissa liikkunut, oli koiran kanssa kulkeminen täysin erilaista. Pelkästään lintuja löytyi sillä tavalla paljon enemmän. Koira tuntui olevan kovasti tunturissa elementissään, mutta toimiko se oikein? Luonnollisesti jos koira löytää lintuja ja päivän päätteeksi repussa on saalista, jotain menee oikein. Halu oppia lajista oli suuri ja heräsi kiinnostus tietää miten hyvä kanakoira toimii. Mutta yksikseen tunturissa liikkuminen herätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mistä apua? Aloitteleva kanakoiraharrastaja pommitti kokeneempia monin kysymyksin. Hyviä vastauksia tuli, mutta kuitenkin usein vastaus antoi kuulijalle paljon tulkinnan varaa. Olisi ollut luonnollisesti helpompaa olla jonkun kokeneemman kanssa jahdissa. Sopivan kaverin puuttuessa päätimme osallistua tunturikokeisiin. Kokeissa käyminen avasi silmiä monelta osin. Saamamme palaute ja neuvot niin tuomareilta, kuin muilta koekumppaneilta oli jotenkin konkreettisempaa. Kaikki tapahtui silmien edessä ja oppeja pystyi samalla ottamaan käyttöön. Oli täysin eri yrittää soveltaa jotain luettua, josta oli muodostanut oman mielikuvansa verrattuna tähän paikan päällä tapahtuvaan tilanteeseen. Samalla näki erilaisia koiria eri roduista toimivan niin hyvässä kuin pahassa. Kaiken kaikkiaan kokeisiin osallistumiset olivat erittäin opettavaisia tapahtumia. Mitä opin? Koira ei opi tunturimetsästäjäksi jos sitä ei vie sinne. Ikimuistoinen oli se ensimmäinen päivä puuttomassa tunturissa, jolloin koira oli aivan hölmistynyt: tänne kuun pinnalle minut veit, eihän täällä ole edes puita, mitä täällä tehdään? Koira oli ikäänkuin pissalenkillä, pelkkää päämäärätöntä juoksentelua aina siihen saakka, että ensimmäinen linnun käry tuli nokkaan. Metsäkoira ei oikein tiennyt mitä siellä olisi pitänyt tehdä. Seuraava päivä oli jo täysin erilainen, heti alusta saakka puukko hampaissa. Koiran ollessa nuorempi, tuntui että ensimmäinen tunturipäivä meni nenän ja kompassin kalibrointiin, jolloin vasta seuraavana päivänä haku aukeni kunnolla. Vanhemmiten tuntuu, että tuosta olisi päästy eroon koiran saatua kokemusta. Kokeissa ohjaaja oppi tässä tapauksessa enemmän kuin koira. Kun tarpeeksi näki muita koiria ja tuomareiden näkemyksiä niiden hausta ja toiminnasta, alkoi itselle muodostua jonkinlainen kuva millaista toiminnan tulisi olla. Omassa toiminnassa huomasin kehitystä. Alkuun kontrolloin koiraa liikaa kutsumalla sitä luokse kun luovi tuntui liian pitkältä, tällöin ei ollut itseluottamus ja luottamus koiraan vielä kohdallaan. Seuraava kehitysvaiheeni oli jatkuva koiran ohjaaminen. Kun itsellä oli jokin näkemys miten koiran tulisi hakea, aloin jatkuvasti ohjaamaan koiraa. Tämän seuraus oli, että koira alkoi kyselemään minne nyt pitäisi mennä. Sotkin tällä tavoin koiran hakua, jolloin katsoin paremmaksi laittaa kädet taskuun ja antaa koiran mennä itse. Tässä vaiheessa luottamus koiraan ja sen toimintaan oli syntynyt. Tottelevaisuus korostuu tietyiltä osin. Luovien ollessa pitkiä, tulee koiran tottelevaisuusetäisyys olla sen mukainen. Metsämaastossa opittu yhteydenpito on myös olennainen osa, katoaa se koira tunturiinkin. Tosin gordoneissa en ole vielä törmännyt liian kovakulkuisiin yksilöihin, joita saa hakea seuraavasta paliskunnasta, ongelmana on joskus ollut pikemminkin liian hidas vauhti ja kapea haku. Otantani on kuitenkin vielä kovin pieni, gordoneita ei kuitenkaan turhan usein näe tunturissa. Linnun karkottuessa saalis on koiran näköpiirissä kauemmin verrattuna peitteiseen maastoon. Tällöin houkutus lähteä katsomaan linnun lentoa voi kasvaa. Riekkojen ollessa valkoisia ja maan vielä odotellessa lumipeittoa, on tilanne monesti kovin provosoiva. Fyysiset ominaisuudet tulevat myös hyvin esille. Kilometrejä kertyy koiralle nopeasti jolloin oppii arvostamaan koiran 18
kestävyyttä Samoin nopeus. Jos maisema ei vaihdu riittävällä vauhdilla on metsästyksen eteneminen tuskallisen hidasta. Koiran kouluttaminen tunturissa on palkitsevaa, näkee koiran liikkeet ja tapahtumat. Vaikkei minulla pellolla liikkumisessa ole kokemusta, voisin kuvitella näiden kahden maaston olevan verrattavissa keskenään. Mahdollisiin rikkeisiin pääsee puuttumaan helpommin, kun näkee mahdolliset rötöstelyt eikä tulkinnoille jää niin paljoa varaa. Tämä siis verrattuna peitteiseen maastoon. Tunturi on tavallaan kanakoiraharrastajan taivas ja helvetti. Parhaimmillaan näkee koko tilanteen kehittymisen, linnun löydön ja täydellisen tilanteen. Pahimmillaan näkee koko 200m peräänmenon... Metsässä on se hyvä puoli, ettei aina koko karmeutta näe. Opetinko koiraa tunturimetsästykseen? Mielestäni en. Enemmän siellä koira opetti miestä. Ehkäpä oman kokemuksen karttuessa oppi omalla ohjauksella ainoastaan tukemaan koiran toimintaa. Gordon tunturissa Soveltuuko gordoninsetteri tunturiin? Miksi ei? Näkemäni perusteella ei varsinaisesti eroa muihin englantilaisiin kanakoiriin. Hyviä koiria löytyy kaikista roduista. Jotkut yksilöt toimivat toki paremmin Keväällä Nuorgamissa. kuin toiset:hakulaajus, maastonpeitto ja nopeus ovat avainkohtia. Rotumääritelmän mukaan Gordoninsetteri on rakenteeltaan setterirotujen rotevin olematta kuitenkaan raskasrakenteinen. Se on voimakas metsästyskoira, linjat ovat tyylikkäät ja liikkeet ilmentävät nopeata ja kestävää laukkaavaa juoksua. Usein kuulee miellettävän gordoninsetterin raskasrakenteiseksi, mikä sen ei kuitenkaan pidä olla. Raskasrakenteinen koira ei todennäköisesti ole kestävyydeltään ja vauhdiltaan sitä tasoa, mitä tehokkaassa tunturipyynnissä tarvitaan. Olen nähnyt upeita rotevia uroksia, jotka pitävät vauhdin ja riittävän hakulaajuuden koko päivän. Jalostuksessa tuon suurikokoisuuden ihannointi ei välttämättä johda hyviin tunturikoiriin, mutta onneksi rodunmukaiseen käyttötarkoitukseen Suomessa tulevat pentueet eivät ole menneet tuohon suuntaan Teksti ja kuvat: Samuli Koskenniemi 19
... Pentuepalsta ENGLANNINSETTERIT KENNEL Junkman s Astutettu 6.-8.1.2016 Ville Saukkoriipi Emä: Junkman s Bertta Terveys: HD A/A, ED 0/0 Koetulokset: KATU AVO2, AVO1 Näyttelytulokset: KÄY ERI Isä: SEUCH Östkysten s V Franco Jalostusrekisterissä: Kyllä (Ruotsi) Terveys: HD A/A, ED 0/0, PRA terve, CL terve Koetulokset: NUO1, AVO1, VOI2 Näyttelytulokset: 3 x SERT KENNEL North Walkers Astutettu: 17.12.2015 Janne Koskela 040 563 5051 Emä: KM -14 Heegård s Hilla Terveys: HD B/B, ED 0/0, PRA terve, CL terve Koetulokset: KUL 1, 4*NUO 2, 2*NUO 3, AVO 3 Näyttelytulokset: JUN ERI Isä: NJCH NJ(K)CH Ildfoten s L-Yukon Jalostusrekisterissä: Terveys: HD-B, PRA terve, CL terve Koetulokset: VOI 1 + Cacit Näyttelytulokset: SERT KENNEL Fornjot s Astutusajankohta: helmi-huhtikuu 2016 Antti Korhonen, Askola @: apo.korhonen@ gmail.com Puh: 040 725 3148 Emä: Olderfjord s Vielges Toffi Terveys: HD A/A, ED 0/0, PRA terve, CL terve Koetulokset: KUL-2, 2 x AVO-3, ES-Open 5, 2 xavo-2. Näyttelytulokset: SERT Jalostusrekisterissä: Kyllä Isä: NJCH Slottvidda s I M Ramses Terveys: HD-A, PRA terve, CL terve Koetulokset: VK1 x 5, VK2 CK, VK1 CK x 6 ja VK1 CACIT x 5. Näyttelytulokset: 1 BK 2 BKK Jalostusrekisterissä: Poistettu rekisteristä ikänsä vuoksi KENNEL Huntingwhite Esa Karjalainen, Espoo 040-558 5574 huntingwhite@gmail.com Astutusajankohta: helmi-maaliskuu 2016 Emä: Huntingwhite Mai Jalostusrekisterissä: Ei Terveys: HD A/A, ED 0/0, PRA terve, CL terve Koetulokset: NUO1 (Norja) Näyttelytulokset: JUN EH Isä: Tiurforten s Jagger Jalostusrekisterissä: Kyllä Terveys: HD B/B, ED 0/0, Pra-kantaja, CLvapaa Koetulokset: AVO2, 2 AVO3, 2*NUO2 Näyttelytulokset: SERT Yhdistelmän sukutalu GORDONINSETTERIT Kennel Puronperän A-pentue Syntyneet 1.1.2016, luovutus 19.2 alkaen. Emä: Puronperän Unelma Elma FI24300/12A Koetulokset: NUO 1, NUO 2, 2 X AVO 3, Derby finalisti Näyttely: JUN T Terveys: HD: A/A ED: 0/0 CCA: terve (negative) isä: SE MVA Glavaris DV Zlatan SE35639/2011A Koetulokset: mm. ÖKL 1 & HP (avoimen luokan ensimmäinen palkinto kunniapalkinnon kera) Näyttely: SE UCH Terveys: HD: A/A PRA: rcd4 terve (clear) CCA: terve (clear) sukutaulu yhdistelmästä: sukutaulu ja kuvia yhdistelmästä Jukka Puro Purontie 9 62630 Karvala, Lappajärvi 0400 542 472 puronpera@gmail.com www.gordoninsetteri.fi Astutettu 22.-24.12.2015 Ultrattu tulossa noin 5-6 pentua, luovutus huhtikuun puoliväli 2016 Emä Puronperän Taiga FI39978/11 Koetulokset: KAKE AVO 3 Näyttely: AVO ERI Terveys: HD B/B, kyynärät 1/1, PRA terve, CCA terve Isä Högtinden`s Mosku NO54581/12 Koetulokset: KAME 4 x AVO 2, AVO 3, KATU NUO 2, AVO 2 Näyttely: KäY EH, Terveys: HD A/A, CCA-terve hyväksytty jalostusrekisteriin Vuoden Nuori Gordoninsetteri 2014 Sukutaulu yhdistelmästä: http://jalostus. kennelliitto.fi/frmsukutaulu.aspx?reknoi=fi 11578%2F14&RekNoE=FI39978%2F11&Suk upolvet=4 Tiedustelut Marko Holopainen Paanalantie 5 81220 Jakokoski, Kontiolahti, Pohjois-Karjala puh. 050 599 6469 tai markohenrik@hotmail.com Suunnitteilla: Kennel Loukasahon H-pentue Emä Loukasahon Baileys FI12775/12 Koetulokset: KAME NUO 1, AVO 1 ja VOI 1 KAKE AVO 2 X 3 ja AVO 3 Näyttely: AVO-EH Terveys: lonkat B/B, kyynär 0/0 Isä Zettertjärns Xmas Boy FI17635/14 SE 13143/2014 Näyttely: NUO-EH Terveys: lonkat A/A, kyynär 0/0 Astutetaan joulukuussa 2015 Tiedustelut Tero Soronen 040 132 7170 tai tero.soronen@gmail.com www.gordonsetter.fi Astutetaan viikolla 6, 2016 Pennut syntyvät viikolla 15, 2016 Emä: Opendora s Katarina FI18622/10 Koetulokset: KAKE AVO 2 Näyttely: AVO EH Terveys: HD: B/B, kyynär: 0/0, PRA terve Hyväksytty jalostusrekisteriin Isä: Puronperän Rico FI25644/09 Koetulokset: KAKE AVO2 x 2, AVO3, KAME AVO 1, VOI 1, KATU AVO3, Gordon Race voittaja -15, Derby 4. Näyttely: ERI SA Terveys: HD: A/A Hyväksytty jalostusrekisteriin sukutaulu yhdistelmästä Kasvattaja: Jasu Sinkkonen Soikkalantie 191, 40660 Jyväskylä 040 5198819, kers_jj@hotmail.com Kennel Metsäleimun Emä Tjäderkullens Nr Bella FI46524/11 Koetulokset: KAKE AVO3, GR 3-12,-14 Näyttely: NUO H Terveys: lonkat A/A, PRA terve Isä Åshöjdens Nelson FI13053/10 Koetulokset: KAKE AVO2, AVO3 KAME AVO3, GR 1-13, NOUTOMESTARI -13, -14 JA -15 KERHON NOUTOMESTARI -15 Näyttely: NUO VARA SERT Terveys: lonkat A/A, PRA ei ole tutkittu mutta emä on kantaja sukutaulu yhdistelmästä Yhteyshenkilö Harri Ala-Kotila puh. 045 313 2400 harri.alakotila@gmail.com www.metsaleimun.com KENNEL Markkalehdon Astutusajankohta maaliskuu 2016. Emä: Markkalehdon Ava FI25854/11 Koetulokset: Ei koetuloksia (Emä KAME AVO 3, Isä Norjan käyttövalio, Sisko KAME AVO 3 ja KAKE AVO 3, veli KAME NUO1) Näyttelyt: JUN ERI, AVO EH Terveys: lonkat A/A, kyynärät 0/0, PRA (rcd 4) kantaja,, CCA perinnöllisesti vapaa Uros: J Nord UCH Glavaris DV Ztorm, SE35638/2011 Koe: 1 UK (Dk) fält, 1HP UKL fält, 2 UKL fält, 2 UK höstfjäll 2 AK fält/norge, 1 ÖKL HP fält Näyttely: 1 Excellent Ukl, 3 x CERT, BIR Dansk CERT Finsk CERT, BIR, BIG Terveys: HD A, PRA (rcd 4) vapaa, CCA vapaa Lisätietoja Ztormista: www.glavaris.se Tiedustelut Anna Kurkela Kihlakangas 3 96800 Rovaniemi puh. 040 762 5833 tai anna.kurkelaa@gmail.com 20
IRLANNINSETTERIT Kennel Pinebay, Suvi Lintukangas, Honkilahti puh. 040-7361398 e-mail: suvi.lintukangas@gmail.com isä: Razzmuzz (ulkomainen uros) Lonkat: A/A Kyynärnivel: ei tutkittu Muu silmätutkimus: ei tutkittu PRA rcd-1: ei testattu PRA rcd-4: terve CLAD: terve Koetulos: ÖKL2 x3, ÖKL1+HP, SKL3, SKL2, SKL1 Näyttelytulos: SERT emä: Pinebay Blixt Lonkat: A/A Kyynärnivel: 0/0 Muu silmätutkimus: Distichiasis todettu Selkä: OK PRA rcd-1: ei testattu PRA rcd-4: terve CLAD: terve Koetulos: AVO 3 Näyttelytulos: EH PENTUE TÄYTTÄÄ JALOSTUSKRITEERIT Kennel Taigalinnun, Ahti Putaala, Tyrnävä, puh. 0408272574, email: aputaala@hotmail.com isä: Tintorama s TS Tikru, FI15827/13 Lonkat: A/A kyynärnivelet: 0/0 silmät: terveet PRA rcd-1: terve PRA rcd-4: terve Koepalkinnot: 1 x AVO2, 1x AVO3 Näyttely EH emä: ELIT-2015 Taigalinnun Saga Lonkat B/B kyynärät 0/0 Silmät: terveet PRA1 ja PRA4, terve Koepalkinnot: 2 x NUO1, 1 x NUO2, 1 x NUO3, 1 x AVO1, 1 x AVO 2, 1 x AVO3, 2 x VOI1 ja 1 x VOI2 Vuoden nuori irlanninsetteri 2014, Pohjois- Pohjanmaan kennelpiirin mestari 2015, Elit -Voittaja 2015 Näyttely: EH PENTUE TÄYTTÄÄ JALOSTUSKRITEERIT Kennel Koitelinkuohun, Pekka Soini, Kiiminki, puh. 0440505106, Pentuvaraukset Ville Peltola +358414318978, email: pekka.soini@canon.fi isä Taigalinnun Jalmari Lonkat: A/A Kyynärät: 0/0 silmätutkimus: OK PRA rcd-1: perinnöllisesti vapaa PRA rcd-4: perinnöllisesti vapaa Koepalkinto: ei koepalkintoa Näyttelytulos: H emä: Koitelinkuohun Aava FI43976/11 Lonkat: A/A Kyynärät: ei tutkittu silmätutkimus: terve PRA rcd-4: perinnöllisesti vapaa PRA rcd-1: ei tutkittu CLAD: ei tutkittu Koepalkinto: AVO 3 Näyttelytulos: EH PENTUE TÄYTTÄÄ JALOSTUSKRITEERIT Kennel Eräyön, Jukka Rouhiainen, Muurame puh. 0407255323, email: erayon@hotmail.com isä Forestset Hero FI27686/09 Lonkat: A/A Kyynärät: 0/0 silmätutkimus: OK Koepalkinto: AVO 3 Näyttelytulos: ERI, SA emä: Douedal s Peggy FIN30964/08 Lonkat: A/A Kyynärät: 0/0 silmätutkimus: OK Koepalkinto: AVO 3 Näyttelytulos: ERI, SA PENTUE TÄYTTÄÄ JALOSTUSKRITEERIT. Kennel Finby, Ismo Kyngäs, Karjaa puh. 050 5179817 isä Finby Figaro Lonkat: B/B Kyynärät: ei tutkittu silmätutkimus: ei tutkittu PRA rcd-1: ei tutkittu PRA rcd-4: ei tutkittu Koepalkinto: KAKE AVO 1, KAME AVO 3 Näyttelytulos: SERT emä: Settermosen Brownie FI35614/14 Lonkat: A/A Kyynärät: ei tutkittu silmätutkimus: ei tutkittu PRA rcd-4: ei tutkittu PRA rcd-1: ei tutkittu CLAD: ei tutkittu Koepalkinto: KUL 3, KAKE NUO 2 Näyttelytulos: EH PENTUE EI TÄYTÄ JALOSTUSKRITEEREJÄ: MOLEMMILTA VANHEMMILTA PUUTTUVAT VIRALLISET SILMÄPEILAUSTULOKSET Kennel Golden Annies, Juha Immonen, Paukkuja Puh. 0400-126 059 email: immolan@gmail.com isä: Yggdrasil KN-Preto (ulkomainen uros) Lonkat: A/A Kyynärnivel: ei tutkittu Muu silmätutkimus: ei tutkittu PRA rcd-1: ei testattu PRA rcd-4: ei testattu CLAD: terve Koetulos: AVO 1 Näyttelytulos: ERI emä: Ljungviddens Red-Shadow Lonkat: A/A Kyynärnivel: 0/0 Muu silmätutkimus: terve CLAD: terve Koetulos: VOI 2 Näyttelytulos: EH 21 POINTTERIT Syntynyt 12.2. 6 urosta 2 narttua. Vapaana 2 urosta. Yhdistelmän jalostukselliset tavoitteet: - Linjasiitoksen tavoitteena jalostaa erinomaista linnunlöytökykyä ja hakutyöskentelyä, vahvaa riistaviettiä sekä tasapainoista luonnetta. Linkki yhdistelmään kennelliiton sivulla. Isä: Tawastian Sumu FI24927/09 Käy: NUO1, Kultamalja 2., Derby 3, AVO1, VOI3 3., VOI2, ELIT5 Näy: Käy-EH HD: A/A, Kyynär 0/0 Emä: Silverforsens Mymlan FI50691/12 Käy: NUO3, AVO3 Näy: Sert HD: B/B, Kyynär 0/0 Marikki Forell Email: marikki.forell@gmail.com P. +358 40 779 2259 Astutettu 2.1 Ajankohta: Pentuja odotetaan viikolla 9-10 Yhdistelmän jalostukselliset tavoitteet: Toimivia metsästyskoiria Isä: SE JCH Fugledes Odin SE42191/2013 Koetulokset: SE JCH Näyttely: 1BK 2BKK Terveys: HD: A/A Emä: ELIT-12 ELIT-13 FIKVA Hirvasvuopion Eva FI22194/09 Koetulokset: FiKVA Näyttely: Sert Terveys: HD: B/B Kyynär: 0/0 Lisätietoja: Vilho Korteniemi P. +0400 362069 Email: vilhokorteniemi@hotmail.fi Astutussuunnitelma Ajankohta: Kevät 2016 Jalostukselliset tavoitteet: Metsästys- ja koekoiria. Vahvistaa Dinan isän puolelta saatua Ribot Della Nocen perimää, joka tulee molemmista sukulinjoista. Italian ja Ranskan huippulinjat, lisättynä terveellä hollantilaisen Dansk Dynasty ja tanskalaisen Matresses -kennelin linjoilla; ulkomuotoa, nopeutta ja kestävyyttä. Isä: Matresses E.Felix Regnr: DK14962/2012 HD: A/A Käy:2 1uk.1 3ak.1 2ak Näy: Junior kl Exc-1kk.-Sølvhund uts-exc 1bk ck cert 2bhk. Emä: Dina de Akelarre FI12742/10 HD: A/A Kyynär: 0/0 Käy: AVO3 Näy: Sert Lisätietoa: Jorma Rissanen 0400 844452 jopari@nic.fi
ENGLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2016 Pentti Impiö Puheenjohtaja Tapulitie 2 67200 KOKKOLA p. 040 5618 281 pentti.impio@gmail.com Tero Laaksonen Varapuheenjohtaja Asessorintie 7 42100 Jämsä p. 040 7382 309 laakstr@gmail.com Nina Vettenniemi Sihteeri, webmaster, jäsen Pohjolankuja 15 29570 Söörmarkku p. 040 7460 522 nina.vettenniemi@ noormarkunmurske.fi Antti Korhonen Jäsen, pentuvälitys Joukkasuontie 30 07500 Askola Puh: 040 7253 148 apo.korhonen@gmail.com Janne Koskela Jäsen Leimaajankuja 16 96460 Rovaniemi p. 040 563 5051 janne.koskela@tapiola.fi Matti Bäcklund Jäsen KKK-HHSry hallitus Myllytie 2 C 11 62100 Lapua p. 0400 860 494 matti.backlund@gmail.com Kari Juntunen Jäsen Mikkolantie115 42700 Keuruu p. 040 737 1054 kari.juntunen@linjalaser.fi Englanninsetterijaos Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi es-jaos@kkk-hhs.fi Lunta ja pakkasta! Talvi saatiin vihdoinkin koko maahan ja se metsästyskoiran omistajallekin mukavaa aikaa vaikkei aina uskoisi. Metsästyshommat on kaikilla englantilaisten settereiden omistajilla vähissä etenkin kun päivä on vielä lyhyt ja pakkanenkin paukkuu, ainakin välillä. Koiran kanssa voi kuitenkin harrastaa monenlaista. Lumiset maastot tarjoavat mainion tavan pitää koiran kuntoa yllä. Lumessa juokseminen ja etenkin toisen koiran kanssa hyppääminen väsyttää kuumimmankin setterin paljon tehokkaammin kuin pelkät kävelylenkit. Lumi tarjoaa hyvän vastuksen ja monien näkemysten mukaan kuntovaikutus on liki uimisen luokkaa. Jos siis on lunta niin sinne vain koirat kahlaamaan ja itse perässä. Itse kahluutan koiria aina kuin vain voin vaikka asuinseudullani lumensyvyyden kanssa on ollut toivomista viime talvina. Tänä vuonna meri kuitenkin jäätyi lopulta ja lunta tuli sen verran, että jää ei ole enää koiralle liian liukas, joten sinne on helppo suunnata pimeälläkin ulkoilemaan. Koirille vain vilkkuvat ledit kaulaan ja menoksi. Englanninsetterinkin kanssa voi harrastaa siis monenlaista. Vaihtelu on mukavaa ja helmikuusta eteenpäin aurinkoakin alkaa olla mukavasti esim. hiihtämiseen tai kilpapotkukelkalla koirien vedättämiseen. Itse olen käyttänyt tätä perinteisen kelkan kevyempää ja ohjattavampaa muotoa koirien kanssa ulkoiluun ja voin vain suositella sitä. Potkukelkalle riittää huonompikin ura maastossa ja koirien kanssahan ei ole ilman eri lupaa edes laduille asiaa. Avoimessa ja kovettuneella lumella esim. järvellä ja osin tunturissakin se on mainio peli etenkin lopputalvesta. Suosittelen kaikkia kokeilemaan. Tulette yllättymään. Setterin kanssa on talvella harmia tassuihin ja turkkiin kertyvästä lumesta ja karvat tuleekin pitää tassuissa lyhyenä, mutta ihan paljaaksi ei ehkä pidä ajaa. Muutenkin tassujen kuntoa kannattaa seurata sillä ongelmat niissä heijastuvat heti juoksuun. Pienetkin halkeamat polkuanturoissa etenkin näin talvella näkyvät koiran liikkeissä. Rasvaamisella ja ruokinnalla on mahdollista vaikuttaa asiaan. Laiminlyönnit näkyvät pitkään ja syksyn koittaessa on jo myöhäistä tehdä mitään. Talvella on aikaa perehtyä näihinkin asioihin ja on hienoa, että meillä alkaa Suomessakin olla hyvää tietoa ja kokemusta asioista. Urheilukoirien harrastajia on paljon eri roduissa ja kannattaa todella kuunnella ja katsella ympärilleen esim. tietoverkkojen maailmoissa. Sieltä löytää paljon sovellettavaa tänne englantilaiseenkin metsästävän setterin maailmaan. Tänä keväänä odotellaan monia mielenkiintoisia pentueita englanninsetteri puolelle. Toivottavasti saamme myös uusia harrastajia pentujen ottajista. Uusien harrastajien opastaminen on minusta meidän kaikkien asia eikä pelkästään kasvattajan. Uusi harrastaja tekee uuden harrastajan kysymyksiä, kuten jokainen meistä on aikoinaan tehnyt ja yksikään niistä ei ole turha. Moni itselle itsestään selvä asia kannattaa selvittää niin kuin asian näkee ja ohjata etsimään asiasta tietoa asiallisesti muilta jos ei itse tiedä. Etenkään metsästyskoulutukseen liittyvät näkökulmat ovat varsin moninaiset. Ei nämä harrastukseen liittyvät jutut vuosikin harrastaneillekaan ole selviä. Esimerkkinä tulee mieleen verkossa käyty keskustelu koiriemme valioitumisesta metsästyskokeissa Pohjoismaissa. Keväällä kokoonnutaan vuosikokoukseen ja menneen kauden menestyjiä muistetaan. Onnea jo tässä vaiheessa menestyneille englanninsettereille. Tervetuloa kaikki myös mukaan jaoksen tapaamiseen esittämään ajatuksia ennen illan kokousta ja juhlintaa. Siellä on mahdollista keskustella ja suunnata toimintaamme kaikkien rodun harrastajien hyväksi. Nähdään siellä. Pentti Impiö 22
Ferdesmyras B Lily White Haltia Vuoden 2015 englanninsetterit Vuoden 2015 englanninsetterit on selvillä ja ykköstilan molemmissa sarjoissa nappasi Ferdesmyras B Lily White Haltia (om. Ilkka Korhonen). Nuoret koirat pärjäsivät ilahduttavan hyvin myös Vuoden englanninsetteri -kilpailussa. Vuoden englanninsetteri 1. Ferdesmyras B Lily White Haltia 2. Sänkipellon Rasputin 3. Junkman s Bertta 4. Fornjot s Menja 5. Ailigaslammen Bihci 23 Vuoden nuori englanninsetteri 1. Ferdesmyras B Lily White Haltia 2. Fornjot s Menja 3. Ailigaslammen Bihci 4. Fornjot s Miolnir 5. Ailigaslammen Buolas
GORDONIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2016 Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi gordoninsetteri@gmail.com Jarkko Mannersuo Puheenjohtaja Majavantaival 10 60200 Seinäjoki p. 044 282 7925 jarkko.mannersuo@netikka.fi Jasu Sinkkonen varapuheenjohtaja, pentuvälitys, jalostusneuvonta Wilhelm Shildtin katu 10 a 18 40470 Jyväskylä p. 040 519 8819 kers_jj@hotmail.com Harri Ala-Kotila Sihteeri,tiedotusvastaava Mäkitie 11 B 7, 45360 Valkeala p. 045 313 2400 harri.alakotila@gmail.com Eero Rasinkangas Jäsen Kivitaskuntie 1 c 10 90440 Kempele p. 040 5515 066 eero.rasinkangas@gmail.com Pasi Kovanen Jäsen, tarvikevastaava Teerentie 10, 41350 Laukaa as. p. 050 593 5047 pasi-kovanen@hotmail.com Kepa Teittinen Jäsen, kansainväliset yhteydet, Jalostustoimikunta Maaherrantie 45, 83460 Harinjärvi p. 040 595 1208 kepateittinen@gmail.com Paukkupakkasia Sain joululahjaksi Ilmajoen metsästysseuran 110-vuotis historiateoksen Unisilmästä Riistavallille. Kirjan alussa hyvin tulee selväksi se, että metsästysseura perustettiin hyvän ampumataidon ja sotilaallisen hengen ylläpitämiseen. Ampumakilpailuja pidettiin jokaisen kokouksen yhteydessä. Siinä ammuttiin viisi laukausta. Tuloksen perusteella jaettiin eri sotilasarvoja ampujille, tämän arvon tosin saattoi ensimmäisenä vuonna menettää jo seuraavalla kerralla. Vuonna 1909 ammuttiin Ilmajoella ensimmäinen hirvi. 30-luvulla linnuista hävitettävien listoilla olivat varis ja kanahaukka. Vuonna 1938 rauhoitettiin koppelo ja naarasteeri sekä näätä neljäntenä vuonna peräkkäin. 30-luvun loppupuolella kiinnitettiin Ilmajoella erityistä huomiota koirakuriin. Koirain kurissa pitämistä pidettiin yhtenä suurena tekijänä riistakantojen runsauden suhteen varisten ja petolintujen hävittämisen lomassa. Sotien aikaan peltopyy oli suosittu riistaeläin. Helsingin herrat, joita aluksi oli kuusi, kävivät metsästämässä kanakoirilla peltopyitä. Eräs herra yritti sitkeästi anoa yksinoikeutta peltopyyn metsästämiseen, mutta seura ei tähän suostunut vaan tämäkin herra pääsi jahtiin yhtenä peltopyyjäsenenä, kuten heitä silloin nimitettiin. 24 Vuonna 1959 seuran puheenjohtaja oli todennut vuosikokouksen avauspuheessaan metsästyksen muuttaneen luonnetta kokonaan viimeisen 25 vuoden aikana. Kaikki seuran jäsenet olivat nyt metsästyksen harrastajia. Metsästys on muuttanut muotoaan tämänkin jälkeen. Monet puhuvatkin jo koiraharrastuksesta. Koko ajan yritetään kiristää sääntöjä metsästystä vastaan. Aselakia väännetään kaiken aikaa tiukemmaksi, nyt terroristien varjolla. Päätäntävaltaa koitetaan viedä koko ajan kauemmas käytännön metsästystä. Mielestäni riistakantojen säätely tulee olla metsästysseuroilla. Heillä on paras paikallinen tuntemus riistakantojen suhteen. Ei heillä, jotka asuvat satojen kilometrien päässä metsästysalueista. Meidän hieno koemuoto, jossa tunteet vaihtelevat hyvin pienen ajan sisällä laidasta laitaan, tulee säilyttää tällaisena kuin se nyt on. Pyssyjen pauke ja pöllyävät höyhenet nostattavat tunnelmaa korkealle! Aseen käsittely on yksi iso osa harrastustamme, joten ensi syksyä silmällä pitäen, ottakaamme kaikki asiaksemme käydä radalla harjoittelemassa samoin, kuten jo metsästysseurojen alkuaikoinakin tehtiin. Silloin toki aseenkäsittelylle oli varmasti painavammatkin syyt, mutta meillä suurena syynä on meidän oman koemuodon säilyminen tällaisenaan.
GS-jaos tulevia tapahtumia: Maaliskuu Roturinki ja kerhon vuosikokous 12.3.2016 Lapua Toukokuu Pyyjahdista, jaosten välinen ampumakilpailu 20.5.2016 Kerhon kesäpäivät 20.-22.5.2016 Syyskuu Gordoninsettereiden metsämestaruus 17.9.016 Ulkomuototuomareiden erikoiskoulutus, Lapua 22.-23.9.2016 Gordoninsettereiden maaottelu, Norja Lokakuu 15.10.2015 Gordon Race ja syyskokous Marraskuu 15.11.2016 Näyttö- ja arvostelukokeet, Lahti Uusi koirakohtainen pöytäkirja Viime syksyn aikana olin koetoimitsijana kuudessa kokeessa, joista kolme oli metsä- ja kolme kenttäkokeita. Käytin kokeissa toista syksyä uusittua koirakohtaista pöytäkirjaa ja tein näistä kuudesta kokeesta koosteen gordoninsettereiden osalta. Tämä kooste sisältää 48 koekäyntiä kaikista luokista ja sama koira voi esiintyä tilastossa muutamia kertoja. Metsäkokeiden käyntejä tässä yhteenvedossa on 33 ja 15 kenttäkokeista. Metsäkokeessa haettiin keskimäärin 4.4 erää, jotka kestivät 11 minuuttia / erä eli hakuaikaa kertyi n. 50 minuuttia / koira. Koirilla oli mahdollisuus kokeissa linnuille 0.8 kertaa / koekäynti. Linnun löytämiseen meni siis aikaa keskimäärin 62,5 minuuttia. Metsästysinnosta annettiin keskimäärin 4.5, vauhdista 4.4, hakulaajuus 3.6, maastonpeitto 4.3 ja yhteistyö 4.1. Kenttäkokeissä haettiin 4.1 erää, jotka kestivät 9.4 minuuttua / erä, hakuaikaa kertyi 38 minuuttia. Koirilla oli mahdollisuus linnuille 1.1 kertaa / koekäynti. Linnun löytämiseen meni aikaa n. 35 minuuttia koiralta. Metsästysinto 4.6, vauhti 4.2, itsenäisyys paritoverista 5.6, hakulaajuus 3, maastonpeitto 3.6 ja yhteistyö 3.5. Selvennykseksi se, että metsästysinnon, vauhdin ja itsenäisyyden paritoverista suositusnumero on 6 ja loppujen 4. Nämä numerot osoittavat mielestäni selkeästi sen, että gordoninsetteri on hieman muita rotuja hitaampi ja lähempänä miestä hakeva rotu. Ainut häiritsevä tekijä näissä numeroissa on metsästysinto. Se jää suosituksesta 25 %, tosin selityksissä sanotaan tämän arvon olevan vielä hyvän ja erittäin hyvän välissä. Metsästysinto on kuitenkin se ensimmäinen tekijä millä linnut löytyy. Treenatkaahan koirianne myös talvella ensi kevään tunturijahteja varten. Ja meille, jotka sinne emme mene, voimme treenata koiran kanssa omaa korvien väliä kuntoon töiden aiheuttamasta turhasta stressistä. Talvisin terveisin, Seinäjoella 17.1.2016 Jarkko Mannersuo 25
Keijo ja Bella. Vuoden 2015 GS-tittelit Vuoden 2015 gordoninsettereiden tittelit ratkaistiin sovittujen pistesääntöjen perusteella viime vuoden aikana tulleiden tulosten perusteella. Pistesäännöt on luettavissa jaoksen nettisivuilla. Gordoninsetterijaos onnittelee vuoden 2015 onnistujia! Vuoden gordoninsetteri 2015 Gordoninsetterit keräsivät vuonna 2015 yhteensä 242 pistettä. Pisteitä saavutti yhteensä 23 koiraa. Tulokset: Vuoden gordoninsetteri 2014, gsn Loukasahon Cheribella Charna (e. Opendora s Isabella, i. Troldmarkens W. Master), Keijo Vuolteenaho, Oulu, 45 pistettä 2. gsu Högtinden s Mosku, Juha Tuura, Rovaniemi 20 p. 3. gsn Opendora s Mercedes (e. Opendora s Juliana, i. Imingens Ek Elle-Gant), Markku Parvianen, Pudasjärvi, 18 p. 4. gsu Puronperän Rico (e. Imingens Et Datter, i. Basco), Eero Rasinkangas, Kempele, 15 p. 4. gsn Loukasahon Baileys (e. Opendora s Isabella, i. Mountaineers Granat), Tero Soronen, Oulu, 15 p. Loukasahon Cheribella Charnan eli Bellan erinomaiseen koevuoteen kuuluivat tunturikokeista 2x NUO1 1x NUO2, 2x AVO2, kenttäkokeista 1x AVO1 sekä Derbyssä 5. sija. Viisi parasta koiraa keräsivät noin puolet kaikista saavutetuista pisteistä. 26
Vuoden nuori gordoninsetteri 2015 Tulokset: Vuoden nuori gordoninsetteri 2015, gsn Loukasahon Cheribella Charna (e. Opendora s Isabella, i. Troldmarkens W. Master), Keijo Vuolteenaho, Oulu, 23 p. 3. gsu Krabbenesmyras Carbon (e. Zettertjärns U-Flax, i. Börgsjitens Diego), Ari-Matti Joki, Rovaniemi, 14 p. 4. gsn Terrismäen Erica (e. Terrismäen Capri, i. Puronperän Rico), Harri Heino ja Leena Majala-Heino, Kausala, 12 p. 5. gsn Hiltujakin Sinni (e. Rypedalen s Sisu, i. Solheimfjellets Brando), Jyri Hiltunen, Kajaani 8 p. 5. gsn Puronperän Äly (e. Imingens Et Datter, i. Vajskär Abidal), Jukka Puro, Lappajärvi, 6 p. Loukasahon Cheribella Charna täytti syyskuussa 2 vuotta ja kerkesi keräämään 23 pistettä ennen kahta ikävuotta ja näin ollen Bellasta tulee myös vuoden nuori gordoninsetteri 2015. Vuoden gordoninsetterikasvattaja 2015 Kotimaiset gs-kasvattajat keräsivät vuonna 2015 yhteensä 147 pistettä. Tulokset: Vuoden gordoninsetterikasvattaja, Kennel Puronperän, Jukka Puro, Lappajärvi, 54 pistettä 2. Kennel Opendora s, Markku Parviainen, Pudasjärvi, 38 p. 3. Kennel Loukasahon, Tero Soronen, Oulu, 32 p. 4. Kennel Terrismäen, Harri Heino ja Leena Majala-Heino, Kausala, 8 p. 4. Kennel Hiltujakin, Jyri ja Mari Hiltunen, Kajaani, 8 p. 6. Kennel Black Seeker s, Pertti Niemelä, Rovaniemi, 7 p. Kennel Puronperän voitti kolmannen kerran peräkkäin tittelin. Puronperän koirista kasvattajapisteitä keräsivät seitsemän koiraa: Puronperän Unica, Ukkoonen, Yrtti, Rico, Villivadelma, Äly ja Thunder. Kennel Puronperän vahvuudesta kertoo hyvin se, että nämä pisteitä keränneet koirat ovat kuudesta eri pentueesta. Kennel Puronperän on kasvattanut vuodesta 2001 lähtien 12 gordoninsetteripentuetta, joista on syntynyt yhteensä 84 jälkeläistä. Jälkeläisistä 44 on osallistunut kokeisiin kotimaassa. Viimeisin pentue on vuodelta 2015 (näistä luvuista puuttuu uusin pentue, mikä on syntynyt v. 2016). Kaksi jälkeläistä on valioitunut muotovalioksi. Kennel Opendora s on kasvattanut vuodesta 1993 lähtien 15 pentuetta, joissa on 88 jälkeläistä. Jälkeläisistä 35 on osallistunut kotimaassa kanakoirien kokeisiin. Kaksi jälkeläisistä on valioitunut muotovalioksi. Kennel Loukasahon on kasvattanut vuodesta 2012 lähtien 6 pentuetta, joissa on 49 jälkeläistä. Jälkeläisistä 14 on osallistunut kokeisiin kotimaassa. Vuoden kasvattaja 2016 ja yksi kasvatti. 27
Vuoden gordoninsetterikasvattaja 2015 Gordoninsetterijaoksen puheenjohtaja Jarkko Mannersuo lähetti onnittelut Vuoden Gordoninsetterikasvattaja 2015 -maininnan saavuttamisesta ja sen kera kysymyspatterin, johon hän toivoi minun vastaavan. Ensinnäkin haluan esittää kiitokset Gordoninsetterijaokselle tästä huomionosoituksesta! Yritän kertoa jotain ajatuksiani, vaikka gordoninsetterit ja niiden kasvattaminen on aivan liian laaja ja rakas aihe, jotta siihen voisi lyhyesti vastata... 1. Kennelnimi ja omistaja(t) Puronperän, Jukka Puro, Lappajärvi Aikoinaan kennelnimi anottiin suomenajokoirien kasvattamiseen 80-luvun alussa. Ajatimme koiria usein läheisellä Puronperän pelloilla, joten se sopi vallan hyvin myös kennelnimeksi. Suomen ensimmäinen ajokoirien kolmoisvalio; muoto- sekä jänis- ja kettukäyttövalio Puronperän Hemppa löytyy vieläkin monen nykykoiran sukutaulusta. Kun suunnittelin ensimmäistä gordonipentuetta, oli luontevaa käyttää tätä jo nimissäni olevaa kennelnimeä. Halusin kennelnimen olevan suomenkielinen ja siitä samasta syystä vieraskieliset kirjaimet on hypätty yli pentuja nimettäessä. 2. Miksi juuri gordoninsetteri ja miten päädyit kasvattajaksi? 90-luvulla minulla oli englanninsetteri, koska ystävälläni oli tällainen, olin metsästänyt sillä ja halusin itselleni tietenkin samanlaisen. Ensimmäinen kanakoirani oli tuomareiden mieleinen luokkakoira : haki lujaa ja laajasti, löysi hyvin lintuja ja teki täydelliset lintutyöt. Olen kuitenkin ensisijaisesti metsästäjä ja mielestäni se piti liian huonosti yhteyttä - etenkin metsämaastossa. Olin lukenut gordoninsetterin pitävän paremmin yhteyttä. Sain viimein hankittua sellaisen, tykästyin ja en ole nähnyt mitään syytä siirtyä toiseen rotuun. Kasvattajaksi päädyin, koska halusin itselleni uuden koiran. Ensimmäinen gordonini oli menestynyt kokeissa ja oli luonnollista ottaa siitä pentue, sillä kokemusta astuttamisesta ja pentueista oli jo ennestään. Hyvien kokemusten kannustamana olen sittemmin jatkanut kasvatustyötä. Nuori lupaus Puronperän Äly, Viima, on niinikään sijoituskoira, jolle Kauhavalta tuli nuorten kakkonen parin lintutyön myötä. 3. Mihin ominaisuuksiin kiinnität huomiota yhdistelmissäsi? Toimin gordoninsetterijaoksen jalostusneuvojana kymmenkunta vuotta. Osittain varmasti tuolta tulee ajattelutapa, jossa tulee mietittyä yhdistelmiä hieman laajemminkin kuin pelkästään yksittäisen yhdistelmän kannalta. Tuolta ajalta juontuvat myös hyvät kontaktit muihin Pohjoismaihin. Vuosien varrella on tullut pidettyä kiinteästi yhteyttä muiden Pohjoismaiden jalostusneuvojiin. Tämä hyvä yhteistyö jatkuu edelleen ja kontaktia pidetään erilaisissa asioissa lähes viikottain. Käyn muutaman kerran vuodessa muissa Pohjoismaissa metsällä, kokeissa ja erilaisissa koiratapahtumissa. Näissä näen muiden maiden gordoninsettereitä sekä ennen kaikkea potentiaalisia urosehdokkaita. Voin arvioida niiden ominaisuuksia käytännössä, etenkin luonnetta. On hyvin tärkeää tuntea jalostukseen käytettävä uros tarkasti etukäteen, jotta nartulle valitaan oikeatyyppinen uros. Tässä asiassa omat havainnot ja luotettavat yhteistyökumppanit muissa Pohjoismaissa ovat kallisarvoisia. Kaikkia uroksia ei kuitenkaan ole mahdollista nähdä, joten 28
laaja kontaktiverkosto on osoittautunut korvaamattomaksi voimavaraksi. Jalostustyössä painotan terveyttä ja luonnetta. Näiden seikkojen suhteen olen joutunut tekemään vuosien varrella raskaitakin päätöksiä, mutta näissä ei voi oikein tehdä kompromissejä. Metsästyskoiran tulee olla terve ja hyväluonteinen. Jos jommassa kummassa on huomauttamista, niin sen ei voi odottaa täyttävän täysin metsästyskoiran vaativaa tehtävää. Mitä kattavammin vanhempien terveys tunnetaan ja ne ovat tutkittuja, sitä paremmin pentujen terveyttä voi ennustaa. Rodun lonkkatilanne on saatu parannettua 2000-luvulla. Uudet dna-testit poissulkevat tältä perusterveeltä rodulta pois mm. PRA- ja CCA-sairaudet. Tänä vuonna julkistettava SLO:n dna-testi tulee täydentämään paletin. Pikavoittoja ei kasvatustyössä ole luvassa. Suuri kiusaus on hakea menestystä ikäluokkakilpailuissa ja pyrkiä jalostamaan mahdollisimman kovia hakijoita. Vaikka Puronperän kasvatit ovat menestyneet Kultamaljassa ja Derbyssä, niin tämä ei ole ollut ensisijaisena tavoitteena. Näissä finaalin saakka on edennyt 10 kasvattia (4+6) ja näistä sijoitettu kahdeksan (3+5). Sijoitettujen määrä on puolet gordoneiden saavuttamista kaikista sijoituksista 2000-luvulla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvatit ovat tuoneet jopa kaksi kolmasosaa sijoituksista. Kirkkaimpana saavutuksena Viggon Kultamalja-voitto, mutta huimaa jälkeä on tullut etenkin Derbyssä. Olen halunnut jalostustyössäni gordoninsetterin pysyvän yleiskoirana, joka toimii erilaisissa maastoissa ja metsästyksissä. Jos kilpailukoiran haluaa, niin se on valittava pientä metsästyssegmenttiä silmällä pitäen. Parhaat metsäkoirat eivät yleensä nouse huipulle kentällä tai tunturissa sekä päinvastoin. Vuosituhannen vaihteessa gordoni ei ollut rotuna kovin varhaiskypsä. Tähän seikkaan panostettiin jalostusneuvonnassa ja olen kiinnittänyt tähän huomiota jalostusvalinnoissani. Nykyisin tämä näkyy ja pennut seisovat lintua lähes poikkeuksetta jo luovutusikäisinä. 4. Millainen on mielestäsi ihanteellinen gordoninsetteri? Luonne tekee gordoninsetterin. Ihanteellinen gordoni on luontainen seisoja ja helppo kouluttaa. Se tekee kaikkensa emäntänsä ja isäntänsä eteen. Luonnollisesti paketissa tulevat hyvät metsästysominaisuudet, mutta sitä samaa painottavat kaikki kanakoirarodusta riippumatta. Sen sijaan nyansseista kiistellään ja joskus koira, jota toinen ylistää, ei juurikaan sykähdytä toista harrastajaa. Gordonin metsästysominaisuuksissa korostuu linnunlöytökyky. Olen vuosien varrella todistanut aivan huimia suorituksia. Kolme ehdottomasti parasta näkemääni kanakoiraa linnunlöytäjäjänä löytyy juuri tästä rodusta, vaikka olen nähnyt satoja eri rotuisia seisovia kanakoiria koulutuksissa, metsällä ja kokeissa. Normaali metsästäjä ei halua luokkakoiraa, vaan toimivan ja kontaktia pitävän kanakoiran, jolla voi metsästää - metsästystoverin. Luonteen osuus korostuu kotona arjessa. Sen pitää olla jahtikoiralla kunnossa. Jossakin asioissa on jalostuksessa onnistuttu, koska tällä hetkellä gordoninsetterin pentuja kysytään metsästykseen ennätyspaljon. 5. Neuvokkaat terveiset harrastajille? Neuvokkuus voi olla näissä neuvoissa hieman toissijalla, sillä kanakoiraharrastus ei ole mitään avaruustiedettä. Perusasioilla pääsee jo pitkälle. Neuvoja tulee tavallisesti annettua kasvattajan näkökulmasta, koska juuri tätä paljon kysytään. Ensinnäkin kannattaa panostaa pentua hankittaessa sen laatuun. Gordoninsetterin keski-ikä on 10 vuotta, joten hankintahinnalla ei juurikaan ole merkitystä. Hyvästä yhdistelmästä olevalla pennulla on aivan erilaiset lähtökohdat, vaikka tämäkään ei takaa kaikkea. Hyvä yhdistelmä ei tarkoita pelkästään sitä, että vanhemmilta löytyy korkeat koepalkinnot. Sen sijaan se on kyllä sitä, että vanhemmat ovat terveystutkittuja ja ne ovat sellaisia, jotka soveltuvat omaan metsästystapaan. Silloin niiden pennunkin voi olettaa olevan uuteen kotiin sopiva. On melko turha ottaa pentu Norjan tuntureilla menestyneistä kilpailukoirista, jos aikoo metsästää pääasiassa Suomen tiheissä metsissä. Toki näistäkin yhdistelmistä tulee joskus meille hyviä yksilöitä, mutta tärkeää on tuntea hyvin vanhempien ominaisuudet, jotta oikeanlainen pentu matkaa oikeaan kotiin. Kun pentu tulee uuteen kotiin, kannattaa sen kouluttaminen aloittaa heti. Usein koulutus laiminlyödään pentuna ja koiran herätessä laajempaan hakuun puolivuotiaana ei ole riittäviä välineitä hallita koiraa. Tällöin koira oppii herkästi vääriä toimintatapoja, joita joutuu sitten jatkossa kitkemään pois. Poisopettaminen on paljon työläämpää, kuin uuden asian opettaminen koiralle. Itse olen niin laiska kouluttamaan koiriani, että teen sen heti pentuna, niin pääsen paljon helpommalla. Pennun kouluttamiseen on saatavissa paljon neuvoja kirjallisuudesta, paikallisilta koiraharrastajilta ja -kerhoilta sekä ennen kaikkea kasvattajalta. Kasvattaja on yleensä omistajan tukena koulutuksessa etenkin alkutaipaleella. Tätä kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Puronperän-koirille järjestetään vähintään 2-3 koulutusviikonloppua vuosittain ja tulokset ovat olleet palkitsevia. 6. Vapaa sana, jos haluat kertoa jotain muuta aiheeseen liittyen? Gordoninsetteripentueiden kasvattaminen, jalostuskoirien meriittien kerääminen ja erilaiset terveystutkimukset ovat melko tyyris harrastus. Myös pyrkimys mahdollisimman korkeatasoiseen pentueeseen, esimerkiksi ulkomaisia uroksia käyttämällä, lisää kustannuksia. Tämä heijastuu luonnollisesti myös pennun hintaan. Niin sen tuleekin. Mielestäni hyvästä kannattaa maksaa, kun taas huonoa ei kannata ottaa edes ilmaiseksi. Joskus koemeritoituneiden koirien siitoskäyttöä kritisoidaan. Koepalkinto ei periydy, mutta se osoittaa, että vanhemmat ovat koulutettavissa ja ottavat riittävän hyvin koulutusta vastaan. Koulutettavuus ja yhteistyökyky ovat kanakoiran kallisarvoisia ominaisuuksia. Tervetulleena pidän sitä, että yhä useampi gordoninsetterinartun omistaja teettää rohkeasti pentueen omasta koirastaan. Ei ole kenenkään etu, että valtaosa metsästykseen soveltuvista pennuista tulee vain kolmelta kasvattajalta ja vieläpä pääosin samoista verilinjoista. Pitäisi käyttää rohkeammin koepalkittuja koiria siitokseen ja kokeilla erilaisia parituksia. Mitä useampi kasvattaja kasvattaa hyviä metsästyskoiria, sitä useampia erilaisia yhdistelmiä on tarjolla ja kotimainen koirakanta pysyy monimuotoisempana. Lopuksi haluan esittää kiitoksia moneen suuntaan. Ilman monen henkilön apua en olisi tilanteessa, jossa kennelini saavuttaa jo kolmannen kerran peräkkäin Vuoden Gordoninsetterikasvattaja -maininnan. Tähän on vaadittu monen vuoden pitkäjänteinen työ, mutta ennen kaikkea lukuisten ystävien apu niin Suomesta, 29
Tanskasta, Ruotsista kuin Norjastakin. Puronperän kennelin menestys pohjautuu ennenkaikkea pentujen omistajiin, jotka aikaa ja kustannuksia säästämättä metsästävät koiriensa kanssa, kouluttavat niitä ahkerasti ja osallistuvat jopa kokeisiin koirien koulutuksen saavutettua riittävän tason. Viime vuosina on vuosittain kymmenkunta kasvattia noussut koepalkinnoille. Tämän lisäksi on vielä koko joukko muita pentujen omistajia, joiden koirat on koulutettu korkealle metsästykselliselle tasolle. Olen siinä onnellisessa asemassa, että hihnan toiseen päähän on valikoitunut laaja joukko hienoja ihmisiä ja metsästäjiä. Kiitokset Puronperän koirien omistajille - te olette tehneet tämän! Kasvatus- ja kanakoiraharrastus vaatii työtä ja joustamista läheisiltä. Yhtään pentuetta ei olisi meillä kasvatettu ilman muun perheen panosta. Tästä syystä haluan kiittää myös vaimoani Tarjaa sekä lapsiani Hetaa, Toukoa ja Otsoa. Olette kaikki olleet kallisarvoinen apu! Puronperän Villivadelma eli kotoisammin Vattu on kasvattajan tämän hetken ykköstykki, jonka lupaavasti alkaneeseen koeuraan on lähiaikoina tarkoitus satsata hieman enemmän. 7. Yhteystietosi julkaisuun, jos haluat ne antaa? Tottahan toki yhteystiedot voi esille laittaa. Lisää tietoa löytyy kotisivuilta osoitteesta www.gordoninsetteri.fi Jos jokin asia jäi askarruttamaan, eikun ottamaan yhteyttä: Jukka Puro, Lappajärvi, p. 0400 542 472 tai puronperan@mail.com Kasvattajan rooliin kuuluu starttaaminen muidenkin koirilla. Kuluneen syksyn Ruotsin tunturijahtiviikon päätteeksi Puronperän Yrtti, Myrtti, nappasi avoimen luokan kakkosen Gällivaren tunturista hienon noudon päätteeksi. 30
Gordoneiden talvipäivät Olipas mukava huomata kanakoirakerhon sivuja lukiessa, että oli ilmestynyt kutsu Gordoneiden talvipäiville Ilmajoelle. Tuonne lähdetään ilman muuta! tuli heti mieleen. Koko viikon ennen h-hetkeä sai jännittää että kuinka päivät mahtavat onnistua kelin suhteen, kun mittarissa huiteli pakkanen -30 tietämillä. Taitaa olla kylmä pellolla seisoskella noilla lukemilla! Onneksi juuri viikonlopuksi pakkaset hellitti ja päivät saatiin vietyä lävitse aikalailla täydellisessä kelissä J Kovasti odotettuun viikonloppuun lähdettiin jo perjantai-iltana. Lauantaina aamupäivästä Pakarisen Tiina tuli kertomaan meille koulutusnoudosta. Paljon sai taas uusi harrastaja siitä mietittävää ja taitaa käydä niin että sieltä muutamat hyvät vinkit otetaan meilläkin käyttöön. Tämän jälkeen siirryttiin pelloille. Ensiksi sai kaikki käydä vähän juoksuttamassa koirilta suurimmat paineet pois. Viikonlopuksi sai varata fasaaneja koulutukseen ja mekin muutama niitä otettiin. Tässä vaiheessa alkoi jo allekirjoittanutta pikkasen jännittämään Kun nyt on 2 koiraa kotona, niin olen nuorimmaista koittanut itse kouluttaa ja kovasti uhonnut että minä sitten koiraa ohjaan metästyk- sessä ja kisoissa. Joten ei auttanut kuin lunastaa lupaukset ja kaivaa vanha perintöhaulikko pussista ja lähteä koittamaan! Eipä tuo homma vielä mitenkään rutiinia uudelle harrastajalle ole, vaan kyllä se tahtoo sydän alkaa jyskyttämään kun koiran laskee hakuun ja haulikon ottaa käteen. Mannersuon Jarkko lähti neuvoja antamaan tilanteeseen. Nuori koira ottikin hienosti fasaaniseisonnan ja siitä tilanne, nostokäsky, lintu ilmaan ja laukaus perään. HUH, onnistuhan se!! Siinä päällimmäinen ajatus tapahtuneen jälkeen. Nyt on viikonlopun tavoite saavutettu. Sen jälkeen olikin mukava seurata muiden tilanteita, ja huomata että aika moni sai niitä onnistumisia aikaiseksi mitä lähdettiinkiin hakemaan. Pellolla tehtiin tulet ja makkarat paistettiin samalla kun seurattiin osan ryhmän harjoituksia. Mikäs sen mukavampaa J Siitä vielä hämärään asti jatkettiin koirien juoksuttamista ja toinen fasaanitilanne Oonalle päivän päätteeksi. Ei huono päivä ollenkaan! Sieltä palailtiin Riistavallille syömään, saunomaan ja vietettiin porukalla mukavaa iltaa. Aika monet fasaanit vielä ammuttiin illan tuoksinnassa pöydän ääressä J Sunnuntaina aloitettiin päivä nuoren koiran kenttäkoulutuksella, mitä siinä tulisi ottaa huomioon ja kuinka ohjata koiraa. Täytyy todeta, että taas saatiin paljon uutta ja hyvää tietoa. Mikäs sen parempaa kuin saada kuunnella kokeneiden ohjaajien ajatuksia ja esimerkkejä koiran viemisestä eteenpäin. Tämän jälkeen taas pelloille, jossa ryhmä jaettiin kahtia. Siitä jälleen parihakua treenaamaan. Me päästiin omaa erää varmaan 5-10 min eteenpäin kun koira jäi pyörimään ojan reunaan sen näköisenä että jotain hajuja siellä oli.. Ei tarvinnut montaa sekuntia arvailla mikä siellä on, kun rusakko ponkaisi juoksuun. Siinä kohtaa tuli kiire pillittää koiraa takaisin joka oli autuaan tietämätön sillä hetkellä koko elukasta. Mutta kun pilli soi, pää nousi ylös ja katse suoraan pakenevaan saaliiseen. Koira seisoi hetken paikallaan kuin miettien, että mitäs tässä nyt tehtäisiin. Päätös tuli kyllä nopeasti sen jälkeen, PERÄÄN!. Näin saatiin ensikosketus rusakkoon No, tästä ei voi muuta kuin parantaa. Loppupäivästä meidän kohdalle ei onneksi toista tilannetta tullut, muita kyllä useampikin rusakko kävi kiusaamassa. Todettiin kun päivä oli päätöksessä, että saatiinkohan yhtä monta fasaani- kuin rusakkotilannetta. Pelloilta 31
kuitenkin hyvin luonnonfasaanejakin löytyi, mutta meille ei enää niin että oltaisiin tilannetta saatu siitä aikaiseksi. Lähtivät vähän ennen aikojaan lentoon, mutta koira niitä onneksi kunnioitti eikä lintujen suhteen ollut mitään takaa-ajo ajatuksia! Hyvä päivä oli kuitenkin myös sunnuntai ja kaikki tilanteet opettavat. Viikonloppu oli kyllä näin aloittelijalle todella hyvä tilaisuus päästä treenaamaan! Saatiin nuorelle koiralle ensikosketus isolle pellolle ja muutama hyvä lintutilanne. Ohjaajakaan ei ehkä tämän jälkeen purista sitä haulikkoa käsissään ihan niin lujaa kuin aikaisemmin J Kiitos myös kaikille mukana olleille hyvästä seurasta ja jaokselle talvipäivien järjestämisestä! Taas ollaan monta kokemusta rikkaampia ja naurulla saatu monta vuotta lisää J Kirsi Tuominen, Laukaa kuvat Suvi Salo 32
DGSK s bestyrelses beretning for året 2015 Det totale medlemstal var pr. 31.12.2015 på 176 medlemmer mod 154 ultimo 2014. Der har været en tilbagegang i A og B medlemmer på 6 medlemmer (heraf er 2 æresmedlemmer bortgået), men en pæn fremgang i familiemedlemmer, grundet sidste års tiltag om frit medlemskab for hjemmeboende familiemedlemmer. Til almindelig orientering lå medlemstallet for knap 50 år siden, ganske stabilt, på mellem 120-130 medlemmer inkl. alle typer af medlemmer. 3 Dobbelt Champion. Vinterdalens Tillaaens (Finnvolas Kid - Åshöjdens Vivi) ved Erik Petersen, blev i februar, med sit 3. Certifikat ny dansk Eksteriør Champion på specialklub udstillingen for de 5 Engelske Racer i Fredriks. Tillaaens var i forvejen dobbelt Champion Brugschampion & Jagtchampion og kan hermed tilføje den 3. titel. DGSK Forderby. DGSK s Forderbyprøve 2015 blev afviklet i det Sønderjyske med Robert Paulsen, som prøveleder, Johnny Nielsen som terrængiver og Thomas Klit, som dommer. Johnny er garant for mange parhøns og trods en kold vind lykkedes flere af hundene rigtig godt. Resultatet blev følgende: 1. vinder Østjyllands Pointer v/ Søren Thygesen 2. vinder Nr. Løgums Fighter v/ Karl Jensen 3. vinder Lilleskogens Wayne v/ Søren Thygesen 4. vinder Vajskær Cato v/dennis Lauridsen 5. vinder Nr. Løgums Frække Frida v/ Kim Schmidt Dansk Jagthunde Derby Derbyet blev i afholdt på Sjælland. Desværre lykkedes det ingen Gordon Settere at kvalificere sig til lørdagens finale. Resultaterne blev som følger: B Tjalfe- John Madsen DERBYVINDER 2015 ES Heegårds Laika- Jørgen Heegård Nielsen 2. vinder P Södersjöns Tresette - Lisbeth Bodén 3. vinder P Astrups Rik -Erik Aarøe 4. vinder P Södersjöns Zetema - Lisbeth Bodén 5. vinder P Boelsgaard s A Sifu- Steffen G Olesen 6. vinder DGSK Hovedprøve 2015 ved Holbæk. Søminestationen er et fantastisk standkvarter for vores hovedprøve ved Holbæk. Der er værelser nok til at stedet rummer alle, også campingvognene er der plads til og ikke mindst har vi stedet helt for os selv. I år var vi tillige beriget af et flot vejr, hvilket gør Søminen, med den ekstremt flotte udsigt, til et endnu bedre sted at være. Service og mad er i en klasse for sig selv. DGSK ønsker at rette en helt særlig tak til køkkenchefen Lars og hans bror Thomas for fremragende mad. Ligeså en særlig tak til serviceassistenterne Michaela og Malou samt deres veninde, fordi de puklede for os under hovedprøven. Alt kørte, for os at se, gnidningsløst. Vel sidder vi lidt tæt under festmiddagen, men det går an, ikke mindst når alle viser overskud. Helt i særklasse var, som sædvanligt fristes man til at sige, også terrænerne og dommerne. Der skal derfor også lyde en kæmpestor tak til alle fordi I, endnu engang, velvilligt stillede op for vores klub og brugte nogle af deres kostbare påskedage på os. Vi afviklede ca. 160 starter, med deltagende hunde fra alle de engelske racer, over de 3 dage. Vi havde udenlandske deltagere fra Sverige, Finland, Norge og Tyskland, og så naturligvis vores egen islænding, Ásgeir Páll Júlíusson, som også denne gang var en venlig og kompetent prøveleder, godt assisteret af hans regnskabskyndige hustru Ann Køj og sekretær Christina Bak. Vi vil også bringe en stor tak til vores sponsorer, særligt Prof-Dog og Foder & Fritid, for de flotte præmier til vores lotteri, som ved hjælp af vores ihærdige og dygtige lotterisælgere, sørger for god økonomi på hovedprøven. Hovedprøven har i år givet et overskud på ca. kr. 12.000, hvilket stort set svarer til lotteriet. Det er vigtigt for bestyrelsen, at prøve, at holde deltagernes omkostninger til overnatning og forplejning på et rimeligt niveau. Under festmiddagen overrakte vi vores helt særlige hæderspokal, som vi uddeler til personer, som gennem flere år har ydet en betragtelig og stor frivillig indsats for vores klub, thi uden sådanne uselviske hæderspersoner vil det være svært at afvikle vore arrangementer på det nuværende høje niveau. Pokalen overraktes i år, under stående applaus, til Pernille og Bjarne Kleis. 33 Pernille og Bjarne står i øvrigt i spidsen for næste år hovedprøve, som afvikles med standkvarter ved Vordingborg, som afholdes (i påsken) fra lørdag den 26. marts til og med mandag den 27. marts. Bente Friberg var desværre, for første gang i ca. 25 år, forhindret i at deltage i denne hovedprøve. Hele DGSK takker hende mange gange for endnu en stor og utrættelig indsats med at lave årbogen for 2014, som allerede på hovedprøven fik mange rosende ord med på vejen. Det er primært grundet Bente, at vi stadig har mulighed for at have en egen årbog. Der skal lyde et stort tillykke til alle de præmierede ekvipager. I UK/ÅK var der rundt regnet små 50 præmieringer. De bedste hunde i UK, ÅK, UKK (ungdomskonkurrence-klassen) og VK var følgende: Bedste hund med 1.UK: Troldmarkens Ilova Lene Knuth Bedste hund med 1.ÅK: Svitjods Ronja Thore Larsen UKK (ungomskonkurrenceklasse med hunde, som har opnået 1.UK i det forgangne år): 1. vinder Vajskærs Cora Lorenz Clemmesen 2. vinder Lilleskogens Wayne Søren Thygesen 3. Vinder Nørre Løgums Frække Frida Kim Schmidt DGSK international Vinderklasse med CACIT: 1. VK m. HP Østjyllands RB Liv Anton Dahl 2. VK m. HP Østjyllands RBZ Sandy Søren Thygesen 3. VK Røsnæs Gaucho Karl Jensen 4. VK Vinterdalens Tillaaens Erik Petersen 5. VK Østjyllands PB Mal Ulrik Stadelhofer 6. VK Røsnæs Guizo Niels Erik Krüger Hele UKK og Vinderklassens 2. Heat og matchning blev afholdt på Eriksholm, hvor den dygtige skytte Bo førte os rundt på de store velegnede marker.
Selve præmieoverrækkelsen fik vi lov at holde foran hovedbygningen hvor vi som afslutning på hovedprøven råbte et trefoldigt leve for Dansk Gordon Setter Klub. Vi glæder os til engang at komme tilbage. DKK Mesterskabsprøven 12. april ved Tuse Næs på Sjælland. Hele 6 Gordon Setter havde kvalificeret sig til at stille på Mesterskabsprøven og af disse lykkedes det 2 at blive placeret. 3. VK med HP Østjyllands RBZ Sandy Ejer Søren Thygesen, Fører Anton Dahl 6. VK Røsnæs Guizo Ejer og fører, Niels Erik Krüger Mesterskabet blev flot vundet af pointer Fugledes Ultra, ejer og fører Flemming Fuglede, som ønskes tillykke. FJD s udstilling ved Vissenbjerg. Årets udstilling havde dette år deltagelse af 8 Gordon Settere. Vinder af udstillingen med EXCL. CK 1.BHK CERT BIR blev Glavaris DV Diesel v. Christina & John Bak. Flot klubweekend for første gang på Sjælland, ved Sorø. Hvis aldrig man tør prøve noget nyt, sker der heller ingen udvikling. Det var derfor lidt af et eksperiment, da vi aftalte med John og Christina Bak, at de skulle være prøveledere på vores klubweekend i 2016 på Sjælland, hvor vi aldrig tidligere har haft standkvarter til klubdagene. Med ca. 35 deltagere må klubweekenden siges at være en gedigen succes. De senere år, i det jyske, har vi godt nok været en del flere, men deltagerantallet på Sjælland oversteg i hvert fald klart formandens forventninger. Økonomien bliver knap så god, som vi plejer, men fuldt ud tilfredsstillende, også selv om vi skulle komme ud med underskud. Det er vigtigt for klubben, at vi er til stede på Sjælland og støtter op omkring det arbejde og det store engagement der gennem mange år er lagt for dagen på øen. Også uanset at det kostede noget tilslutning fra en del af de normale trofaste jyske deltagere, hvoraf flere påstår, at det er væsentlig længere at køre fra Jylland til Sjælland end omvendt J Bestyrelsen vil naturligvis evaluere på tiltaget, men måske kunne man f.eks. lægge klubweekenden på Sjælland hvert fjerde år. John og Christina havde også fået den strålende ide at invitere medlemmer af DISK med til arrangementet, hvilket bl.a. udmøntede sig i at 11 Irske Settere stillede op til anerkendt certifikat udstilling. Derudover var der i Gordon settere ringen 13 deltagere. Det er vigtigt vi dyrker disse specialklub udstillinger, det er netop på disse, vi selv kan udvælge og invitere de udstillingsdommere vi ønsker. Et af udvælgelseskriterierne er bl.a. at dommerne har en god portion jagtlig ballast med i bagagen. Det må man sige svenske Marina Bengtson har, hvilket også udmøntede sig i, at hun på ypperlig og meget kompetent vis klart og tydeligt begrundede de præmieringer hun gav. Udstillingerne blev vundet af henholdsvis IS Freja v. Per Christoffersen og GS Glavaris Diesel v. Christina Bak. Virkelig flotte repræsentanter for racerne. Klubmesterskabet i apportering blev vundet af den fremgangsrige ekvipage Nakkehages Solveig og Anne Eliassen, et team vi kommer til at høre yderligere om. Det sociale samvær og humøret var ikke mindst grundet fremragende kokkekunst helt i top. Masser af hundesnak blev det til, herunder også lidt udveksling af synspunkter omkring horse face og haleføring. Der blev desuden født et ønske blandt deltagerne, om at forsøge at etablere en årlig Settermatch, hvor også de engelske settere skulle deltage. Anton vil arbejde videre med de konkrete ideer og input deltagerne diskede op med og fremlægge forslaget for både DISK og ESK i løbet af efteråret. Under formandens gennemgang af nyheder og kommende aktiviteter, blev også Dansk Pointer Klubs ophævelse af den indgåede aftale om fredning af de kommende 100 års jubilæer kommenteret og der skal i den forbindelse ikke herske tvivl om, at DGSK s bestyrelse, finder Dansk Pointer Klubs beslutning særdeles kritisabel, hvilket man også, pr. mail, havde meddelt DPK s formand. Næste års klubweekend, med udstilling og apporteringsmesterskab, bliver afholdt med standkvarter på Vejen Idrætscenter i weekenden den 12., 13. og 14 august, hvor der som noget nyt også sættes dressurtips og praktisk ro i opfløj træning på programmet. De irske deltagere henstillede i øvrigt til at man i 2016 gentog klubweekendens samvær. På vegne af klubben skal lyde en kæmpestor tak til John Og Christina, samt deres flittige medarrangører og hjælpere for en helt igennem super klubweekend. DGSK Efterårsvinderklasse med CACIT ved Bramming lørdag den 26. sept. Efterårsklassen blev afholdt på de velkendte Bramming terræner med Kristian Frøkjær, som prøveleder. Dommere var Poul Valdemar Nielsen (ordf.) og Erling Clausen De fem vindere fra DGSK s efterårsvinderklasse 2015. 1. VK m. HP Østjyllands Sandy v/ Søren Brøndum Thygesen 2. VK m. HP Østjyllands Liv v/anton Dahl 3. VK Østjyllands Mal (Scott) v/ Ulrich Stadelhofer 4. VK Lyngmosegaards Gismo v/ Ole Kai Frank 5. VK Vinterdalen Tilaaens v/ Erik Petersen, fører Peter Jensen DGSK ønsker vinderne tillykke og Sandy og Liv knæk og bræk på det kommende Danmarksmesterskab! Brugsklasserne. Følgende opnåede 1. præmier på brugsklasserne, Nakkehages Orkan v. Peter Eliasen, Vajskær Abidal v. Robert Paulsen, Østjyllands Pointer v. Søren Thygesen, Lilleskogens Wayne v. Søren Thygesen. Der ud over havde Gordon Setterne flere gode placeringer på de fælles efterårsvinderklasser. Østjyllands Pointer stod for en af de flotteste præstationer, med sin 1. VK med HP i Hejnsvig, på DJ s vinderklasse. Danmarksmesterskabet 2014 ved Gørdinglund, Gørding et særdeles flot DM. DM var i år lagt i hænderne på Erling Clausen for de engelske og Ove Nissen Nielsen for de kontinentale. De kan, sammen med deres mange dygtige hjælpere bryste sig af et særdeles veltilrettelagt Danmarksmesterskab, hvor alt klappede som det skulle. Der deltog 5 Gordon settere på årets DM, Vajskær Abidal Robert Paulsen, Østjyllands Pointer Søren Thygesen, Nakkehages Orkan Peter Eliasen, Østjyllands Sandy Søren Thygesen, Østjyllands Liv Anton Dahl. Da dagen var omme kunne man konstatere følgende placeringer: 1. VK Melsgård s Q Whitney v/ H.P.Clausen, Danmarksmester 2015 Hjerteligt tillykke! 2. VK P Fugledes Tinka v/peter Rafaelsen fører Flemming Sørensen 3. VKP Fugledes Ultra v/flemming Fuglede Jørgensen 4. VK B Asta v/kennet Schultz 5. VK P Fugledes Merlot v/ Flemming Fuglede Jørgensen 6 VK Østjyllands RB Liv v/anton Dahl 11 nye vinderklassehunde med 1. præmie i åben klasse. Nakkehages BZ Solveig v. Anne Eliasen Nakkehages BZ Orkan v. Peter Eliasen Nak- 34
kehages BF Walter v. Preben Pedersen Buskogens Isa v. Ole Halberg Puronperän Unicka v. Lorenz Clemmesen Troldmarkens Toto v. Kristian Frøkjær Vajskær B Sasja v. Christian Bertelsen Lyngmosegårds Gismo v. Ole Frank Nakkehages BD Uno v. Lene Carstens Østjyllands SR Pointer v. Søren Thygesen Lilleskogens Wayne v. Søren Thygesen. Nye Jagtchampions, DKJCH. DKJCH Østjyllands RBZ Sandy v. Søren Thygesen Nye Brugschampions, DKBRCH. DKJCH DKBRCH Østjyllands RB Liv v. Anton Dahl Organisationerne, FJD, DJU DKK, DJ. I FJD har man primært været beskæftiget med at få skrevet og vedtaget et sæt nye vedtægter. På november mødet blev man enige om de nye vedtægter, som underskrives i maj 2016. Det er DGSK bestyrelse opfattelse, at de nye vedtægter er særdeles egnede og at de vil fremme både demokratiet og samarbejdet. Vi har de senere år afholdt udstilling med de andre engelske klubber ved Viborg i februar måned. Oprindeligt startede denne udstilling som en weekend festival med flere foredrag, udstilling, m.m. og det var tanken at lave et sådant større festival arrangement hvert 3. eller 4. år. Nu er det blevet en mere permanent ren udstillings begivenhed, som også konkurrerer med FJD udstillingen i Vissenbjerg og DGSK udstillingen på klubweekenden i august. De sidste 2 år har der i Viborg været udstillet 5 hunde. Vi har derfor meddelt de øvrige 4 engelske klubber, at vi trækker os fra Viborg udstillingen fra og med 2016, med den begrundelse at vi ønsker at samle kræfterne om de to førnævnte udstillinger, som vi finder vigtigere. De af vores medlemmer, som går efter certifikater til brug for en evt. champion titel, har derudover ca. 12 forskellige datoer at vælge imellem på Dansk Kennel Klubs årlige udstillinger, som også er placeret geografisk rundt i landet. Der er således rigtig mange muligheder for at deltage på udstillinger. DJU har i årets løb gjort sig særligt uheldigt bemærket ved fremsendelse af et brev til en af FJD s specialklubber, hvori DJU gav hele specialklubbens bestyrelse forbud mod at dømme (hvis de var markprøvedommere) stille på nogen prøver, eller være prøveledere og lign., kort sagt måtte de stort set ikke omgås stående jagthunde i hele deres fritid, bl.a. fordi DJU mente, at den pågældende klub skyldte at betale en forfalden bøde på kr. 500,00. Specialklubben valgte at henvende sig til Dansk Kennel Klub og kort efter modtog specialklubbens bestyrelse dog også et nyt brev, hvori DJU omgjorde deres, mildest talt, særdeles uhensigtsmæssige beslutning og annullerede alle forbud, samtidig med at de frafaldt kravet på betaling af bøden. Hele DJU s handlemåde har naturligvis efterfølgende afstedkommet overvejelser omkring, hvorvidt DJU s bestyrelse ikke kender grænserne for organisationens kompetencer. I et forsøg på at fremme samarbejdet og tillige afmystificere, f.eks. hvordan valg af kandidater til de styrende udvalg foregår, har DGSK via FJD stillet et forslag til DJU om bl.a. at offentliggøre kandidater og deres opstillere til de forskellige DJU udvalg, (Dommerudvalg, Markprøveudvalg m.m.). DGSK s bestyrelse føler os sikre på, at en generel positiv holdning til at vise transparens og åbenhed er den bedste vej at gå, særligt hvis man har ønske om at respekten for vores øverste instans højnes, på både kort og lang sigt. DJU har i 2015 også promoveret et forslag om at indføre en helt ny bedømmelsesklasse på markprøverne. Man kalder det for mellemklasse og er tilsyneladende at betragte som en prøveklasse, hvor alle hunde uanset alder og dressurmæssigt niveau kan starte, med det formål at tiltrække flere deltagere på markprøve. DGSK s bestyrelse er imod indførsel af en sådan klasse, idet vi altid er åbne for nye forslag, men kun så længe at formålet fremmer og stimulerer interessen for veldresserede stående jagthunde. Forslaget og sagen bliver formentlig belyst bredere gennem 2016, via høringer og i bladet Jagthunden. Indførelse af en ny afprøvningsklasse (avlsprøve) er ikke en lille sag. Bortgang DGSK Æresmedlem Johan B. Steen. Den 9. april gik vores æresmedlem, norske Johan B. Steen bort, efter længere tids sygdom. Johan B. Steen har betydet uendeligt meget for udviklingen af Gordon setteren, også i Danmark. Ikke mindst da han havde modet til at søge om kryds parringen i 60 erne med Engelsk Setter. Johan har tillige været i Danmark flere gange og blandt andet fungeret som dommer. Dansk Gordon Setter Klub har været stolt over at have et æresmedlem, som via sine meningers mod, samt egne flotte resultater, har været medvirkende til at skabe stor fremgang for vores race. Æret være Johan B. Steens minde. Bortgang DGSK Æresmedlem Grethe Strømkjær. Efter et langt og begivenhedsrigt liv døde Grethe Strømkjær søndag den 5. juli 2015. Grethe Strømkjær var i årtier med til at præge Gordon setteren. Sammen med sin afdøde mand Ernst Strømkjær opdrættede hun, med start helt tilbage i midten af halvtredserne, mange gode Gordon Settere under det kendte navn Kennel Øens, som Grethe senere overdrog til Ann Køj og Ásgeir Páll Júliússon. Med Øens navnet blev det til en god del Champions, hvoraf kan nævnes Øens Carin, Øens Charlie, Øens Gorm, sidst men ikke mindst Øens Debbie, som tillige blev DKJCH. Grethe satte ikke mindst sit præg på Gordon Setterens udvikling ved sit virke som udstillingsdommer, hvor hun talrige gange har dømt racen på DGSK, FJD og DKK udstillinger. Det er faktisk ikke mere end 6 år siden hun dømte sidst. Grethe skrev selv senere til DKK og bad sig fritaget for det ærefulde hverv, grundet et lidt skrantende helbred. Et dommerhverv hun gennem mange år, med stor dygtighed og omhyggelighed, varetog. Det er i øvrigt heller ikke så længe siden Grethe dømte den store fællesudstilling i Norge, med over 50 hunde. Efter en blodprop, deltog Grethe de sidste par år, desværre ikke længere i DGSK hovedprøve, men meget fornøjeligt og hyggeligt var det, når de 2 æresmedlemmer Grethe Strømkjær og afdøde Knud Pedersen var med til at bringe stemningen i top ved formandens bord, under festmiddagen. Trods Grethes positive livsindstilling, havde hun dog absolut sine meningers mod, det kan flere af de, hun gennem tiderne har krydset klinger med, bl.a. på generalforsamlinger, tale med om. Vi er rigtig mange der kommer til at savne Grethes lyse og positive sind. Æret være Grethe Strømkjærs minde DGSK bestyrelse takker hjerteligt alle vores trofaste medlemmer for den store støtte, også gennem 2015. Vi takker ligeledes vores samarbejdspartnere, søsterklubber, sponsorer og øvrige organisationer, både i Danmark og i udlandet, for samarbejdet gennem 2015. Sluttelig vil jeg gerne takke bestyrelsen for et godt, åbent og konstruktivt samarbejde. Dansk Gordon Setter Klub Bjert den 06. januar 2016 Formand Anton Dahl 35
IRLANNIN- SETTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2016 Irlanninsetterijaos Kotisivut: www.kkk-hhs.fi e-mail: isjaos.kanakoirakerho@gmail.com Markus Kallio Puheenjohtaja p. 0400 655 551 markus.kallio@varjola.com Virpi Sarparanta Sihteeri, webmaster Laurilantie 29 04410 Järvenpää p. +358 40 7615719 virpi.sarparanta@elisanet.fi Puheenjohtajan palsta webmasterin sähköposti: isjaos.kanakoirakerho@gmail.com Karri Heinonen Varapuheenjohtaja IS-jaos punavalkoisten irlanninsettereiden edustaja Vadbackantie 31 10140 Päivölä p. +35840 517 0346 karri.heinonen@engblom.fi Jyrki Toljander Jäsen, pentuvälitys Lammasahontie 112 42700 Keuruu p. +358 400 915 529 jyrki.toljander@pp.inet.fi Jouni Määttä Jäsen Nurmilinnuntie 2 D 17 02620 Espoo p. +358 400 215 083 jouni.maatta@elisanet.fi Uusi vuosi uudet kujeet, ei niinkään. Jaoksen toimintasuunnitelma menee kutakuinkin edellisvuosien malliin. Vuoden tärkeimmät ponnistukset jaoksen osalta tulevat olemaan syksyn kokeiden järjestelyt, huipentumana rotumestaruus Irish Trial. Maaliskuussa Irlanninsetteri harrastajat kokoontuvat Tanskaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettävään maaotteluun. Suomestakin saamme paikalle joukkueen, kiitos siitä Santin Matille joka omien koirien lisäksi sai hankittua nuorten luokan koiran mukaansa ja näin edustustusjoukkue saatiin kasaan. Eurooppa Cupiin maaliskuun lopulla Ranskaan ei innostusta riittänyt ja edustus tässä tapahtumassa jäänee meiltä väliin. Jatkossa olisi hienoa, että laajempi joukko kiinnostuisi näistä kansainvälisistä tapahtumista. Tammikuun kovat pakkaset ovat takana ja kevään tunturijahtireissut lähenevät. Toivotaan tälle vuodelle hankikelejä myös alavemmille jängille kantamaan metsämiehiä ja koiria. Kelien sattuessa kohdilleen en tiedä mitään hienompaa metsästysmuotoa kuin jahtipäivät tunturissa kevätauringossa. Maaliskuun roturinkiin ja Kanakoirakerhon vuosikokoukseen toivomme runsasta osallistumista. Tammikuussa pidetyssä Kanakoirakerhon hallituksen ja jaosten puheenjohtajien yhteiskokouksessa saimme kuulla uusien nettisivujen valmistumisesta, toivotaan että jäsenistö ottaa sivut omakseen ja harrastukseemme liittyvä tieto olisi entistä paremmin saatavilla. Samaisessa kokouksessa kerrottiin, että kerhon panostusta koemaastojen lintukantojen eli istutusten lisäämiseksi selvitetään. Uskonkin, että tällä toiminnalla on koko kokeissa käyvän harrastajajoukon tuki. Näin viimeisessä puheenjohtajapalsta kirjoituksessa haluan kiittää jaosta aktiivisesta toiminnasta ja toivon uudelle puheenjohtajalle ja jaokselle tsemppiä tuleville vuosille. Koko kerhon toimintaan toivoisin entistä avoimempaa keskustelukulttuuria kaikkesta harrastukseen liittyvästä toiminnasta. KEVÄTTÄ RINNASSA Markus Kallio Markku Hakuli Jäsen 36
Vuoden irlanninsetteri Taigalinnun Saga Se että Saga koskaan näki päivänvalon oli tavallaan epäonnekkaan tapahtuman seurausta. Olin nimittäin suunnitellut Taigalinnun S pentuetta alun perin aivan muusta yhdistelmästä. Tarkoituksenani oli teettää kennelini toiset pennut edelleen voittajaluokan nartullani Elsalla (Ginger av Kjerringholm). Uroskin oli jo valmiiksi Norjasta katsottuna ja puhuttuna. Mutta kuinka ollakaan, Elsa menehtyi yllättäen jo viiden vuoden iässä ennen kuin suunniteltu yhdistelmä ehdittiin toteuttaa. Suunnitelmani näin romututtua minun pitikin yht äkkiä alkaa etsimään itselleni uutta narttua. Siinä tilanteessa ystäväni, joka oli hyvin perehtynyt irlanninsettereiden jalostuksen historiaan ja koiranjalostuksen genetiikkaan, teki aluksi hurjalta kuulostavan ehdotuksen: käytettäisiin urostani Redneckiä, Nekkua ja vieläpä rohkeasti sisarpuoleensa Idaan! Mitä enemmän asiaa sitten pohdin, sitä enemmän tuo esitys alkoi minua tosissaan kiehtoa. Nekun vahvoja ominaisuuksia, mm. varhaiskypsyyttä ja erinomaista lintujen löytökykyä kannatti mielestäni koettaa periyttää eteenpäin. Samat ominaisuudet olivat vahvana myös Idassa. Tiedostimme toki sisäsiittoisuuden riskit, mutta myös sen miten sitä on koiranjalostuksessa aina hyödynnetty. Tuumasta toimeen -- kasvattajana tarvitsee joskus tehdä rohkeitakin ratkaisuja, joista myös vastuun ottaa. Yhdistelmä herätti odotetusti kritiikkiäkin: Kannattaako tuollaista yhdistelmää tehdä, ties mitä kääpiöidiootteja sieltä vain tulee?. Nyt sen tiedän, että kyllä kannatti! Mitään terveysongelmiakaan ei pentueen kuudessa koirassa ole ilmennyt. Itselleni pentueesta valikoitunut Saga osoittautui jo varhain hyvin miellyttämishaluiseksi ja auliisti tottelevaksi koiraksi, jolle ei ollut tarpeen ääntä korottaa. Minun tarvitsi vain saada se ymmärtämään, mitä siltä halusin. Myötäsyntyisenä lahjana Sagalla on hyvin voimakas riistavietti, mikä näkyy uutterana hakutyöskentelynä. Linnunlöytökykykin sillä on kehittynyt yhtä hyväksi kuin isällänsä nuoruuden päivinä, ehkä jopa vieläkin paremmaksi. Saga on ollut poikkeuksellisen varhaiskypsä. Seitsemän kuukauden ikäisenä se seisoi jo hyvin lintuja ja jaksoi myös odottaa isäntäänsä seisonnalle jo vaikka kuinka kauan. Kun lintujen siivittyminenkään ei ole Sagassa koskaan laukaissut hillittömiä peräänmenohaluja, niin helppopa minun oli siitä toimiva kanakoira saada! Aikaisempiin koiriini verrattuna arvostan Sagassa erityisesti sen hyvää yhteydenpitoa isäntäänsä. Jos aikaisemmilla koirillani olikin joskus tapana hakea lintuja joskus toispuolta tunturia, on Saga ainakin toistaiseksi pysynyt aina hyvin tontilla. Saga on perusvarmana ja lahjakkaana koirana ehtinyt nuoresta iästään huolimatta saavuttaa jo monia koepalkintoja. Sagan palkitsemisprosenttina nuorten luokassa oli 57% (mm. 2 x NUO1), avoimessa luokassa 75%, ja nyt voittajaluokan neljässä startissa toistaiseksi myös 75%. Voittajaluokkaan Saga nousi viime kevään tunturikokeessa Ruotsissa vasta vähän yli 2 vuoden ikäisenä. Tähän astisten saavutusten kruununa Sagalla on ELIT voitto viime syksyltä. Kevään suunnitelmissani on vielä teettää Sagalla pennut. Aika näyttänee millaisia pelimiehiä Sagan jälkeläisistä sitten kehkeytyy. Ahti Putaala 37
Vuoden nuori irlanninsetteri ja Vuoden punavalkoinen, Jeti Margårdens Racer, Jeti, täytti tammikuun puolella kaksi vuotta ja siirtyi nuorten luokasta avoimen luokan koiraksi, näin koetermein ilmaistuna. Ensimmäinen elinvuosi Jetillä meni käytännössä elämää, tapoja ja kuria opetellessa. Helppoon kotiin ei kaveri nimittäin päätynyt. Jos ei isäntä ohjeita antanut, niin ohjeistuksesta piti huolta emäntä tai kaksi vanhempaa ja kokeneempaa koiraherraa. Sinänsä oli oikeastaan sattumaa, että Jeti alkujaan edes päätyi Suomeen. Tarkoituksenani oli nimittäin alun alkaen tuoda Ruotsista toisen koirani Jimin eli Rilward s Avalanchen jälkeläinen. Jimi ei kuitenkaan ollut sekatyömies vaan päräytti maailmalle pelkkiä narttuja. Tämä puolestaan ei sopinut omaan suunnitelmaan ja ajatusmaailmaan, joten homma sai uuden piirteen heti alkuunsa. Jimin pentueen kasvattaja oli astuttanut samaan aikaan myös toisen narttukoiransa ja asiassa päästiin letkeästi ruotsinkieltä vääntäen sopuun siitä, että tästä toisesta pentueesta luovutettiin sitten ns. astutuspentu. Toisin sanoen hienoisella onnella kuljettiin. No, jos aivan totta puhutaan, niin itse olin enemmän kuin tyytyväinen asioiden saamaan käänteeseen. Jetin vanhemmat olivat hyvin menestyneitä metsästyskoiria. Käväisin Ruotsissa tutkimassa tulevaa pentuetta sen ollessa suurin piirtein puolivälissä luovutusikäänsä. Tuossa vaiheessa Jeti oli selkeästi vilkas ja erittäin hyvin syönyt. Pentuja ei muuten tutkittu millään vähäpätöisellä porukalla, kun yksi tutkailijoista oli Amir Saidizand, maailmanmestari ja ruotsalaisen Långtora Hund & Sport -paikan omistaja. Läsnäolijoiden osaamisesta huolimatta veikkaukset siitä, että Jetistä tulisi vielä kooltaan todennäköisesti pentueen suurin koira, eivät toteutuneet. Valinta oli kuitenkin helppo ja sitä säesti Jetin suorittama mieletön naaman pesu. Alun alkaen tähtäimessä oli Jetin kautta nostaa punavalkoisen irlanninsetterin osakkeita Suomessa ja luonnollisesti kasvattajan tarkoituksena tehdä sama Ruotsissa. Jostain syystä rotua kun on hieman väheksytty, ainakin täällä meillä, ja sen kykyjä epäilty. Viime syksyn jälkeen voisi sanoa, että punavalkoinen irlanninsetteri on kelpo metsästyskoira. Jetin kanssa pääsin toteuttamaan hieman erilaista koulutusstrategiaa kuin aikoinaan Jimin kanssa. Jimi aloitti uransa vasta noin puolitoistavuotiaana, joten työsarkaa oli huomattavan paljon. Jeti puolestaan sai aloittaa koulutuksensa sillä hetkellä kun se autoni kuljetushäkkiin Ruotsissa nakattiin. Kaverit ovat myös luonteeltaan hyvin erilaisia, Jimi itsenäinen jääräpää ja Jeti miellyttämisenhaluinen sekä varhaiskypsä. Oppi on mennyt perille helpolla ja jos hieman on joutunutkin äksyyntymään, niin ei se ole Jetin tilanteista palautumiseen ja toimintahaluun millään muotoa vaikuttanut. Erityisen ärsyttävänä piirteenä Jetillä on alusta asti ollut hirveä vilkkaus ja säätäminen tosin oikeastaan vain kotioloissa. Metsällä ja linnuilla Jeti on osoittanut jäätävää viileyttä. Koekausi sujui hienosti. Palkintoja kertyi ja taisi joku tilastoista jotain tutkinut sanoakin, että harva koira on napannut nuorten luokassa moisen menestyksen kuin Jeti viime syksynä. Jetin veli Ruotsissa on osoittanut vastaavia elkeitä, joten onnenkantamoisesta ei taida oikein voida puhua. Mieleenpainuvia hetkiä on ollut useita ja syksyn tapahtumissa on ollut mukava käydä kokeet ovat olleet tapahtumarikkaita ja kanssaosallistujat hienolla asenteella liikkeellä. Kiitos siitä kaikille vastaan tulleille! Jetillä on siis jo alussa mainitusti tänä vuonna edessä avoin luokka. Avoimen luokan toiminta tuo mukanaan taasen hieman uutta lisämaustetta. Siihen valmistautuessa uskoisin kuitenkin, että tämä Vuoden nuori irlanninsetteri ja Vuoden punavalkoinen irlanninsetteri tulee nauttimaan hetkistään kotosalla, metsällä ja etenkin kokeissa onnellisen tietämättömänä saavuttamistaan titteleistä. Karri Heinonen 38
OMAA RAUHAA SUOMUSSALMEN PIISPAJÄRVELLÄ Piispajärvi on kaunis erämainen järvi, jossa on nyt myynnissä 23 kokonsa ja maastonsa puolesta vaihtelevaa tonttia. Kohde on erityisesti metsästäjän toivekohde, sillä noin 20 ensimmäistä tontin ostajaa pääsee mukaan maksutta Perinne-eräilijät ry:n toimintaan. ESITTELY JA MYYNTI: LKV Rantamökki Oy, Tykistökatu 3 as 7, 90130 Oulu Juhani Saari, puh. 0400 184 884 www.bonvesta.fi Suomen parhaat rantatontit ja metsätilat. UPM BONVESTA
POINTTERI- JAOS YHTEYSTIEDOT 2016 Maija Korpela Puheenjohtaja, KKK-HHS ry:n Jalostustoimikunnan sihteeri Päivälänkuja 7 58200 Kerimäki puh. 050 357 3002 maija.korpela@gmail.com Arto Kurvinen Varapuheenjohtaja Harmokuja 6 B 17 01200 Vantaa arto.kurvinen@kotiportti.fi puh. 040 749 1171 Marikki Forell Sihteeri Auneentie 3, as. 8 66300 Jurva puh. 040 779 2259 marikki.forell@gmail.com Jorma Korpela Jäsen Pentuvälitys, Jalostusneuvoja Päivälänkuja 7 58200 Kerimäki puh. 045 1413664 jorma.korpela@mhy.fi Pekka Männistö Jäsen, KV-vastaava Jussilantie 3 a 3 04300 Tuusula pekka.mannisto@onbone.com puh. 050 447 8297 Jarkko Nygård Jäsen Heinosentie 4 62800 Vimpeli jarkko.nygard@tikli.com puh. 040 740 1313 Timo Laaksonen Webmaster Fabianinitie 2 42300 Jämsänkoski puh. 0400 761 149 timo.laaksonen@tlp.fi Pointterijaos Kotisivut: e-mail: www.kkk-hhs.fi pointterijaos@kkk-hhs.fi Puheenjohtajan terveiset Hyvää tätä vuotta 2016 kaikille teille, ystävät. Saatiinhan se talvikin vaikka tuossa joulun alla näytti todella surkealta. Nyt sitten onkin näitä pakkasia riittänyt. Toivottavasti olette päässeet edes hiukan ulkoilemaan koirienne kanssa. Uusi Jalostuksen tavoiteohjelma, JTO, on astunut voimaan 1.1.2016 ja sen mukana myös uusi PEVISA. Molemmat ovat voimassa vuoteen 2020 saakka. JTO löytyy Pointterijaoksen nettisivuilta samoin kuin PEVISA. JTO on myös Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä pointtereiden kohdalla. Suurimpina muutoksina tuli pakollisena kyynärkuvalausunto ja jälkeläisrajoitus 20 pentuun. Toki viimeinen pentue rekisteröidään kokonaan. Samalla haettiin pysyvä poikkeuslupaa koskien ulkomaisten urosten ja ulkomaisten urosten tuontisperman jalostuskäyttöä kyynärkuvausten rekisteröintiehtojen osalta. Poikkeuslupa hyväksyttiin Kennelliitossa ja näin ollen ulkomaisilta uroksilta ei vaadita kyynärnivellausuntoa. Poikkeuslupa koskee kahta pentuetta yhdellä ulkomaisella uroksella. Mielenkiinnolla odotan millaisia kyynärkuvalausuntoja koiriltamme saamme. Vuonna 2019 kun valmistellemme uutta JTO:ta ja PEVISAa, joudumme ottamaan kantaa mitä vaikutusta näillä rajoituksilla on ollut tämän JTO:n ja PEVISAn voimassa olo aikana. Kuten viime lehdessä kirjoitin, on meillä mahdollisesti paikkoja auki pointterijaostoimikuntaan. Jäsenethän valitaan jaokseen kerhon vuosikokouksen yhteydessä pidettävässä roturingissä. Siellä myös suunnitellaan vuoden 2016 toimintaa sekä käydään läpi vuoden 2015 toimintakertomus sekä talous. Toivottavasti pääsette mukaan sankoin joukoin. Se on paras paikka vaikuttaa pointterijaoksen toimintaan. Kanakoirakerho on järjestämässä toukokuussa kerhon yhteistä tapahtumaa, Kasvattajapäiviä, jossa käydään läpi koiran rakennetta, jalostus ym. Samassa yhteydessä pidetään Pyyjahti sekä jaosten välinen noutokilpailu. Ohjelma muotoutuu tarkemmin varmasti lähiaikoina. Tässä lehdessä saattaa jo olla toisaalla näistä päivistä enemmän. Tästä syystä pointterijaos ei järjestä omia kesäpäiviä ellei jäsenistö niitä ehdottomasti halua. Erikoisnäyttely on 11.6.2016 Lapualla. Viimevuonna jäi nuorten pointtereiden koulutusviikonloppu puintitilanteen takia pitämättä mutta tänä vuonna se on taas tarkoitus järjestää syyskuun alkupuolella. Perinteiset kokeet, Pointtereiden Metsämestaruus, Diarmid Cup ja Ladyt Lakilla, pyritään järjestämään normaalisti syksyn 2016 aikana. Näihin kaikkiin tilaisuuksiin otetaan mielellään apukäsiä vastaan. Ja jos kiinnostusta ja tekijöitä löytyy, niin voitaisiin yrittää järjestää myös AVO/ NUO- ja VOI-luokan kokeet. Kultamalja- ja Derbyviikonloppuna järjestetään jo perinteeksi tullut jalostuskatselmus Kultamaljaikäisille koirille. Sinne toivotaan osallistuvan kaikki kultamaljaan osallistuvat koirat. Jalostuskatselmuksen tulokset tulevat varmasti konkreettisemmaksi, kun saadaan tietokanta käyttöön. Sinne päästään syöttämään katselmuksen 40
tulokset samoin kuin syksyn kokeiden tulokset. Toivottavasti tietokanta on jo tämän vuoden aikana käytössämme. Itselläni on haaveena, että syksyllä voitaisiin pitää taas vuoden tauon jälkeen roturinki esim. Diarmid Cupin yhteydessä. Mielestäni syksyllä 2014 se oli todella mukava tapahtuma. Mutta toivottavasti pääset 12.32016 vuosikokouksen yhteydessä järjestettävään roturinkiin suunnittelemaan vuoden 2016 toimintaa tarkemmin. Toivon näkeväni pointteriväen runsaslukuisen a paikalla. Samoin seuraa aktiivisesti kerhon nettisivuja. Siellä kerrotaan lisää tapahtumista sitä mukaan kun aikataulut tarkentuvat. Toivotaan, että pakkaset hiukan hellittää ja päästään nauttimaan pikkuhiljaa kevät hangista. Mutta muistakaa rapsuttaa koirianne ja pitäkää itsestänne ja toisista hyvää huolta. 20.1.2016 Kerimäellä Maija 41
Leewi papin apulainen Virtuksen, oman kasvattimme ja muotovalion, piti olla viimeinen pointterimme. Sitten alkoi tapahtua odottamattomia. Markku Ojasen ja Annette Johansin Oona av Rabbelugn sai suloisen pentueen ja kennelinsä nimen Fennwick. Siitä riemusta Annette ei väsynyt lähettämästä Inkerille nettikuvia, alkuun mönkivistä ja sitten vilistävistä, pennuista. Yksi oli kuin meille varattu. Kun Annette keksi antaa sille nimen Leewi (leeviläinen tarkoittaa papin apulaista), vastarinta oli murrettu ja peli menetetty. Inkeri vastasi: Minä otan Leewin! Näin siitä tuli statukseltaan vihoviimeinen pointterimme. Tällä pennulla ei ollut päätä eikä hän- tää. Emännän Iltatähti (Evening Star) sai lähteä elämän leikkeihin vailla velvollisuuksien ja turhien toiveiden taakkaa. Mutta toisin kävi. Siihen vaikuttivat ajan myötä monet pienet ja suuret tekijät. Leewi oli sinänsä ihan kivan näköinen mustavalkoinen pallopoika, ilo silmälle. Inkeri otti päätöksestään vastuun ja alkoi huolehtia pennun aktivoimisesta ja kamarikouluttamisesta säännönmukaisesti eikä sattumoisin. Pentu oli terhakka, nopeasti oppiva, älykkäästi toimiva ja siitä alkoi kehittyä kaikin puolin sopusuhtainen paketti. Asumme Sipoossa omakotitalossa metsän keskellä. Tontti on kooltaan toista hehtaaria ja panssariaidalla ympäröity. Leewi on kasvettuaan ymmärtänyt mahdollisuutensa eikä ole jättänyt tilaisuuksiaan käyttämättä. Helteiset päivät huhtikuusta heinäkuuhun ovat olleet sille laatuaikaa. Se on starttailut päivittäin tuntikausia pihamaalla ja metsikössä erilaisten mehiläisten, perhosten, sudenkorentojen ja räkättirastaitten poikasten kanssa. Auringon paistaessa lentävien lintujen varjotkin ovat kelvanneet syyksi tehdä nopeita pyrähdyksiä. Suurta ritariperhosta se kummasteli kerran Harri Kirvesniemen tapaan pää kallellaan: Onpa tosi pieni ja kaunis lintu! Näissä riennoissa koira kehittyi vuosien myötä ketteräksi, oman 42
kroppansa erinomaisesti hallitsevaksi liikkujaksi. Lihaskunto muotoutui tasapainoisesti kuin itsestään. Sitä vahvistettiin vain pyörälenkein kuumimman kesähelteen mentyä. Ja yllätys, yllätys itseään aktivoiva, kuntoileva koira alkoikin näyttää kohta suurelta lupaukselta. Tämä tunne vahvistui jo silloin, kun Leewi ensimmäisessä esiintymisessään Koira Varkaudessa näytti julkisesti oman karvansa ja todellisen luontonsa. Se otti kaikkien tuttujen hämmästykseksi ja riemuksi SERT- ja ROP -ruusukkeet ryhdikkäin elkein. Maattomina ja pellottomina meillä on ollut suuri ilo tavata ja löytää hyviä ystäviä, jotka ovat antaneet Leewille mahdollisuudet käydä opettelemassa myös tosi toimia. Mainittakoon heistä tässä muutamia erikseen. Kokenut kanakoirakasvattaja Liisa Pihlajisto kutsui meidät ensiksi mukaan pelloilleen harjoittelemaan. Mäntsälässä opeteltiin hakukuvioiden ja linnunkäsittelyn aakkoset. Ne olivat hauskoja ja rattoisia aikoja. Hyvälle peruspohjalle oli sittemmin mutkatonta rakentaa. Elimäellä olemme saaneet koetuomari Aki ja Sari Turkian kanssa käydä Etelä- Suomen viljavina maina tunnetuilla Raussilan kylän pelloilla. Heidän pointterinsa Turck av Rabbelugn, nouseva tähti, ja Leewi ovat pitkillä saroilla sparranneet toisiaan. Niistä kehittyi vuosien myötä parihakijoita, joiden vauhti ja tyyli ovat hivelleet silmää lukemattomat kerrat. Hämärtyvinä syysiltoina ne ovat välillä suhahdelleet ohitsemme kuin japanilaiset luotijunat. Näissä maisemissa myös kuvattiin tähän mennessä yli kahdeksan tuhatta kertaa You Tubessa katsottu Kanakoiran koulutus video, jonka tekemisessä avainasemassa oli Markku Ojanen. Leewin kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä asioista oli pelon voittaminen. Se onnistui vain riistaa kohtaamalla, ei kiertämällä, ja riistaintoa kartuttamalla. Siihen Aki ja Sari järjestivät monia erilaisia mahdollisuuksia. Koiran tilanne on verrattavissa ihmiseen, joka arkailee esiintymistä. Paras lääke on käydä suoraan kohti asiaa. Viestin riemun tai hädän tärkeyden on oltava suurempi kuin pelon. Jos talo palaa, ujokin huutaa apua ketään kaihtamatta. Sokerina pohjalla tulevat Aulis ja Liisa Vuorijärvi. He ovat Vuorijärven rannalla sijaitsevasta iki-ihanasta kesäasunnostaan avanneet meille portit Pohjanmaan lakeuksille. Isonkyrön, Kauhavan ja Nurmon maisemissa ovat pointterimme päässeet aina syksyisin, kilpailukauden alkaessa olla jo kuumimmillaan, repäisemään silmänsä auki ja taittamaan tassuillaan kilometrejä toinen toisensa jälkeen. Ilman näitä edellä mainittuja rakennuselementtejä Leewin kehitysaskelmat kilpailijana olisivat jääneet ottamatta. Leewillä on hyvä kilpailijan luonto ja sen kilpailu-uraan on sisältynyt monenlaisia värikkäitä vaiheita. Kultamaljakisat menivät vastoin odotusten penkin alle. Kolmannessa erässä Unkarin tuonti teki vain syöksyjä Leewin kimppuun. Lyhyessäkin erässä ehti hienoluonteinen pointteri mennä lukkoon. Mutta jäihän tapahtumasta muistoksi herkästi vuotava korvalehti, jota jouduttiin kolmasti operoimaan ja saatiin vielä seuraavinakin syksyinä seurata ja hoitaa tarkasti. Leewin pettymystä voi kuvailla Eino Leinon runoa mukaillen ja muokaten: Ja minkä mä taidan, jos karsinta tää vain mulle oli suuri fado mihin saimme me Luojalta käpälät nää ja Luojalta käskyn: lado. Kultamaljaa seuraavana päivänä menimme Isonkyrön Palhojaisiin pitäville pelloille, jossa voimakaslihaksinen ponnistaja pääsi näyttämään luokkansa. Leewi kiiti sängillä ja viheriöillä silmän kantaman päässä varttitunnin hervahtamatta. Se oli vapauden hetki kaikista huolista. Se oli lupaus, että täältä vielä tullaan, vaikka korvat verissä. Derby oli Leewin kannalta onnekkaampi. Jos ohjaaja olisi arvannut varustautua aamusumuiselle lakeudelle silmälasien kanssa, Leewi olisi kilpaillut voitosta viimeisessä parissa. Joka tapauksessa se ehti näyttää itsestään ja taidoistaan suuruuden häivähdyksen (Glimpse of Greatness). Matkan varrella on muutoinkin ollut kiinnostavaa seurata, keillä tuomareista on ollut silmää jo varhain nähdä, että kyseessä on tavallista lahjakkaampi pointteri. Ilmajoelle Jalokivikisoja seuraamaan tullut Esa Lahdensuo sanoi minulle taukopaikalla, että sinulla on hyvä koira. Kun empivästi vähättelin asiaa, Esa jatkoi: On se silloin, kun muut kehuu. Se koira ei ole hyvä, jota omistaja kehuu. Tämän painan syvälle sydämeeni, kuittasin Esalle myhäillen. Joroisten Kerisalossa Pauli Tanin muistokisoissa Leewi läpäisi neulansilmän. Olen 30 vuoden aikana nähnyt monia hyviä, moitteettomia, täydellisiksi laskettavia lintutöitä. Jotta tapahtuma olisi myös komea, siihen tarvitaan muutakin kuin 43
koiran ja ohjaajan onnistuminen. Vaaditaan otollinen sää, selväpiirteinen maasto ja kilpailullinen atmosfääri. Kun siihen lisäksi liittyy annos tekemisen hurmaa, dramatiikkaa ja jännitystä ollaan jonkin ainutkertaisen äärellä. Kuukausia myöhemmin sanoin tuomarina toimineelle Esa Häkkiselle, etten ole koskaan nähnyt komeampaa lintutyötä. Esa vastasi: En minäkään! Voittajaluokassa Leewi onnistui mainiosti. Viimeisessä arvostamassani, Lapuan kansainvälisessä, kilpailussa, joka pidettiin Ylihärmässä Kankaankylän maastossa, tuomarina toimi Mikael Grahn aspiranttinaan Birgitta Vuorela ja maastooppaana Antti Keskikangas. Vaikka Leewi ansaitsi voittonsa matsauksessa raskaimman jälkeen, unohtumattominta oli tuomarin toteamus kritiikkinsä päätteeksi: Hieno koira!. Arvostetun ja linjaltaan tiukan tuomarin lausuma tuntuu joskus kantavammalta kuin kaiken maailman palkinnot. Leewi kutsuttiin Elit-kisaan, ja se omasi osallistuneista korkeimmat pisteet. Mutta sille ja paritoverilleen linnuton kilpailumaasto oli kelvoton eikä anna aihetta enempään muistamiseen. Koiran ohjaamisen olen kiteyttänyt yhteen perusajatukseen. Keksin sen professori Jorma Panulalta, joka orkesterinjohdon mestariluokalla ohjasi nuoria alan kansainväliselle huipulle. Auta, älä häiritse! Sen neuvon toteuttaminen taidolla on nopeasti muuttuvissa kilpailutilanteissa paljon haasteellisempaa kuin päältä katsoen kuvittelisi. Kanakoiraurheiluun sisältyy loputon määrä erilaisia variaatioita, joissa oikein valitut menettelyt auttavat koiraa selvittämään tehtävänsä. Joskus pieni tuki oikealla hetkellä riittää ratkaisemaan jopa voiton. Vastaavasti kisoissa joutuu vieläkin näkemään ohjaajia, jotka jatkuvalla pillittämisellä pyrkivät määräämään koiransa hakukuviot. Miten voi tällaisin konstein ratkaista syvällä olevia ongelmia, joiden käsittely treeneissä on jätetty tekemättä? Se on koiran työmaahäirintää. Jos taas piipittämisen tarkoituksena on sotkea vain paritoverin työskentely, käytös on alatyylistä eikä sovi mielestäni hienoon englantilaiseen kanakoiraurheiluun ollenkaan. Meille kanakoiraharrastus on ollut vain yksi juonne elämässä, mutta kuitenkin paljon hyvää makua siihen antanut suola, oikea aromisuola. On ollut runsaasti kohtaamisia ja elämää hienojen ihmisten parissa, joilta on saanut paljon. Marc Chagall, väreinä maailman nähnyt taiteilija, sanoi tämänkin asian kohdalleen: Arkinen päivä kaartuu sateenkaareksi ystävyyden voimasta. Metsästyspeltojen pientareilla on vuosien myötä käyty lävitse myös monet niin tuttujen kuin tuntemattomien huolta aiheuttaneet sairastapaukset ja kertomukset. Inkeriltä on haettu ja saatu hyvät ohjeet ja viitteet jatkotoimiin. Harrastus on antanut terveyttä ja elämän päiviä niin meille kuin heille. Sydämellinen kiitoksemme kuuluu kaikille kohtaamillemme kannustaville ystäville ja lähimmäisille. Fennwick Leewillä papin apulaisella on ollut näidenkin tilanteiden syntymiseen oma osuutensa. Hieno pointteri! Rauno Elomaa Talma 44
Osuva valinta LASTING-SUKAT JA -KERRASTOT WHI 900 70% MERINOVILLAA 10%SILTEX-POLYPROPYLEENIKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL Vaellussukat merinovillasekoitetta. Kaksikerroksista pehmeää neulosta. XOL 900 70% COOLMAX-POLYESTERIÄ 13% POLYAMIDIA X-STATIC HOPEAKUITU 7% ELASTAANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellussukka nopeasti kuivuvaa, lämpöä säätelevää materiaalia. Pohja, varvas- ja kantaosa kaksinkertaista neulosta. TKO 900 45% OUTLAST AKRYYLIKUITUA 35% SILTEX- POLYPROPYLEENIMIKROKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTAANIA S-XL HARMAA / MUSTA Kolmikerroksista neulosta olevat nilkkasukat, jotka on suunniteltu erityisesti vaeltamiseen. TXC 900 30% MERINOVILLAA 30% BB AKRYYLIÄ 20% POLYPROPYLEENIMIKROKUITUA 15% POLYAMIDIA 5% ELASTANIA S-XL MUSTA / HARMAA Vaellukseen suunniteltu villasekoitesukka. Varvas- kanta- ja nilkkavahvikkeet. NAISILLE Heavy 240 g Wory -puolipoolopaita (punainen, koot s-xl) ja Fida -housut (punainen/musta, koot s-xl) molemmin puolin sileäksi neulottua 100 % merinovillaa sopii ainoaksi kerrokseksi urheiluun tai jokapäiväiseen käyttöön MIEHILLE Double heavy 270 g Widi -puolipoolopaita ja Wet -pitkälahkeiset housut (musta, koot m-xxl) kaksikerroksista 100 % merinovillaneulosta johtaa tehokkaasti kosteuden pois iholta ja pitää lämpimänä Nico 160 g bokserit (musta / vihreä koot m-xxl) 100 % superfine-merinovillaa UNISEX Medium 180 g Zubr-paita ja Ziky -pitkälahkeiset housut (musta, koot s-xxl) 100 % superfine-merinovillaa, joka kuljettaa kosteuden pois iholta ja pitää hyvin lämpöä sopii aluskerrokseksi urheiluun tai jokapäiväiseen käyttöön REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan
KO D I A K GORE-TEX TA K K I sh. 329,- KODIAK GORE-TEX PUKU Aktiiviseen liikkumiseen, Pohjoismaissa suunnitellussa kevyessä, hiljaisessa, veden- ja tuulenpitävässä Gore-Tex asussa on paljon teknisiä ominaisuuksia. Takissa on radiopuhelintasku, hengittävä verkkovuori, muotoillut kyynärpäät, säädettävät hihansuut ja kaula-aukko sekä tuuletusaukot kainaloissa vedenpitävillä vetoketjuilla. Olkavahvikkeet ovat luistamattomat ja tuulisuoja on muotoonommeltu, jotta se ei jäisi vetoketjun väliin. Housuissa on hengittävä verkkovuori, tuuletusaukot suojaverkolla housun sivuilla sekä selästä korotettu, säädettävä vyötärö. Lahkeissa portaaton remmikiristys ja vahvikkeet kulutukselle alttiissa paikoissa. Housuista löytyvät kiinnitysnapit olkaimille. Reisitaskut ovat hieman vinoon ommeltu, jolloin taskulle pääsee helposti myös istuessa. KO D I A K P U V U N O M I NA I S U U K S I A : - Ve d e n p i t ä v ä t v e t o ke t j u t r i n t a t a s k u i s s a - Radiopuhelintasku - H i a n s u u t n e o p re e n i ä j a s ä ä d e t t ä v i s s ä - Ta k i n h e l m a s s a j a v y ö t ä r ö l l ä s ä ä d ö t j o i l l a v o i t tr immata alusvaatetuksen mukaan takin tilavuutta - S i v u t a s k u i s s a hy v ä mu o t o i l u - Ko r ke a s ä ä d e t t ä v i s s ä o l ev a f l e e c e - k a u l u s - K a i n a l o i s s a t u u l e t u s a u ko t - Kahisematon päällyskangas - Lämmittelytaskut - O l k a p ä i l l ä l u i s t a m a t t o m a t o l k a v a h v i k ke e t - H a r t i o i s s a l ev i k ke e t a m p u m a t i l a n t e i s i i n. - Muotoillut hihat - H y v i n t u u l e t t u v a v e r k kov u o r i KO D I A K GORE-TEX HOUSUT sh. 219,- SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.sakosuomi.fi