SISÄLLYS ALKOHOLI JA HUUMEET -yksikkö (ALHU) 2013... 2 YKSIKÖN TEHTÄVÄ JA TAVOITE... 2 Tutkimustoiminta... 2 Vuoden 2013 tutkimustoiminta... 3 HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLISET RESURSSIT... 3 TUTKIMUSPROJEKTIT VUONNA 2013....... 5 Päihdepolitiikka ja päihdepreventio..... 5 Alkoholipolitiikan muutokset... 5 Addictions and lifestyles in contemporary Europe Reframing addictions project (ALICE RAP).... 6 Alkoholi- ja päihdeongelmien ehkäisytyö... 6 Lasten seurassa -valistusohjelma... 7 Alkoholin ja huumeiden käyttötavat ja seuraukset..... 8 Juomatapatutkimus..... 8 Juomisen kulttuurisen paikan muutos (MUJKKU)... 8 Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD)... 9 Päihdetutkimus / Huumeseurantakyselyt... 9 Sekakäyttöprojekti... 10 Perhe ja päihteet... 10 Parisuhdeväkivalta ja päihteet... 10 Päihdehaitat muille. 11 Images of addiction (IMAGES). 11 Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa projekti (ITLA).. 12 Rahapelitutkimus... 12 Yhteiskuntatieteellinen rahapelitutkimus... 12 MUU TOIMINTA KOTIMAASSA... 12 Yhteistyösuhteet THL:ssä... 12 Seminaaritoiminta.... 13 Huumetutkimusseminaari Seula... 13 Tislaamo... 136 Esitelmät kotimaassa... 13 Jäsenyydet eri organisaatioissa... 13 Yliopistotoiminta... 14 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 14 Osallistuminen kansainväliseen toimintaan... 14 Esitelmät kansainvälisissä kokouksissa... 15 JULKAISUT... 20 1 / 25
ALKOHOLI JA HUUMEET -yksikkö (ALHU) 2013 YKSIKÖN TEHTÄVÄ JA TAVOITE Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategiassa väestön terveyden ja hyvinvoinnin kohentamisella sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisella on keskeinen sija. ALHU:lla on tässä tärkeä rooli, sillä päihteiden ja erityisesti alkoholin käyttöön liittyvät haitat ovat huomattava rasitus kansanterveydelle ja -taloudelle, ja nämä haitat osaltaan myös kasvattavat terveys- ja hyvinvointieroja. ALHU:n tavoitteena on tuoda esille, kuvata ja selittää yhteiskunnallisia päihde- ja rahapeli-ilmiöitä ja -ongelmia sekä tuottaa uutta politiikkarelevanttia tietoa päihde- ja rahapeliongelmien yhteiskunnallisen säätelyn tueksi. Tutkimustyön tekemisen lisäksi yksikön tutkijat toimivat laaja-alaisesti päihde- ja rahapelialan asiantuntijoina erityisesti kansallisilla mutta myös kansainvälisillä areenoilla. Yksikön tutkimustoiminta sisältää kansainvälisesti arvostettuja, akateemiset standardit täyttäviä projekteja, jotka usein saavat ulkopuolista rahoitusta, kuitenkin tutkimustoimintaa suunniteltaessa tärkeintä on vastata kansallisten toimijoiden tiedontarpeisiin, mitä toteutetaan muun muassa kotimaisen sääntelyn keinoja ja soveltamista arvioivien tutkimusprojektien avulla. Tutkimustoiminta Alkoholi ja huumeet -yksikön tutkimuksellisia vahvuusalueita ovat 1) päihteiden käyttötavat ja niiden muutokset 2) päihteiden käytön seuraukset 3) alkoholipoliittiset ja huumepoliittiset järjestelmät 4) päihdehaittojen ehkäisy ja valvonta sekä 5) rahapelaaminen, siihen liittyvät rahapelihaitat ja niiden yhteiskunnallinen sääntely. Monissa yksikön hankkeissa sovelletaan monitieteistä lähestymistapaa ja niissä pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Päihteiden käyttötapoja ja rahapelaamista sekä niiden muutoksia tutkitaan ennen kaikkea kvantitatiivisilla toistuvaistutkimuksilla. Erilaisia haittaseuraamuksia sekä päihteiden käyttökulttuureja ja rahapelikulttuureja on tarkasteltu laajojen haastattelu- ja kyselytutkimusten lisäksi usein ulkopuolisen rahoituksen turvin - myös etnografisin ja kvalitatiivisin tutkimuksin sekä rekisteriaineistoin. Alkoholi-, huume- ja rahapelipoliittisia järjestelmiä seurataan ja arvioidaan useilla eri menetelmillä, joissa aineistoina käytetään tilastoja, rekistereitä, arkistoja, haastatteluja ja julkista keskustelua. Viime vuosina on tehty myös useita päihdehaittojen ehkäisytoiminnan arviointitutkimuksia. ALHU:n tutkimustoimintaa ohjaavat THL:n strategia, sen mukaisesti Päihteet ja riippuvuus -osastolle määritetyt tavoite- ja toimintasuunnitelmat, sekä kansalliset ja kansainväliset päihde- ja rahapelialan tiedontarpeet. Näiden pohjalta tutkimustoiminnan tarkempi määrittäminen sekä tulevaisuuden ennakointi tapahtuu yksikön kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tutkimusohjelmakokouksissa ja viikoittain pidettävissä tutkimuskokouksissa. Tutkimusrahoitushakujen yhteydessä pohditaan myös kriittisesti, miten toimintaa suunnataan. Yksikön toiminnassa tärkeä sija on myös yhteistyöllä samoissa tiloissa toimivan Alkoholitutkimussäätiön ja sen tutkijoiden kanssa. 2 / 25
Vuoden 2013 tutkimustoiminta Perustyö yksikön toistuvaistutkimusten jatkoraportointien osalta jatkui niin Juomatapatutkimuksen, huumekyselyn, rahapeliväestökyselyn kuin ESPAD-koululaiskyselynkin parissa, sekä EU- ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuoden 2013 tutkimustoiminnassa teema Alkoholinkäytön haitat muille kuin juojalle itselleen' oli keskeisellä sijalla. Teemasta julkaistiin THL:n sarjassa artikkelikokoelma, alkoholinkäytön aiheuttaman kestävyysvajeesta käynnistettiin rekisteritutkimusprojekti, ja päihdeongelmien ylisukupolvisia vaikutuksia tutkiva rekisteritutkimusprojekti jatkui. Tutkimustoiminnan uusina avauksina käynnistettiin delfoi-tutkimus Ehkäisevä päihdetyö 2025 sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön rahoittama projekti Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa, jossa tutkitaan alkoholin käyttöä ja sen hallintaa lasten ja perheiden näkökulmasta. Yksikön projekteista valmistui kaksi väitöskirjaa, Janne Härkösen Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968 2008, joka oli kvantitatiivinen analyysi suomalaisen juomiskulttuurin muutoksesta, ja Jenni Simosen kvalitatiivista tutkimusotetta soveltava väitöskirja Lähentyvätkö naisten ja miesten juomatavat? Kvalitatiivinen tutkimus sukupuolesta ja juomisesta. Yksikön asiantuntijuudelle oli paljon kysyntää erityisesti alkoholipolitiikan osalta. ALHU:lla oli keskeinen panos vuonna 2012 THL:ssä aloittaneen WHO:n Alkoholipolitiikan toimeenpanon ja arvioinnin yhteistyökeskuksessa. WHO:lle valmistettiin opas Community action to reduce the harmful use of alcohol sekä yhteistyössä kansainvälisen kirjoittajakunnan kanssa käsikirjoitus alkoholijuomien hinnoittelusta ja veropolitiikan toimeenpanosta. Kansallisella tasolla keskeinen tuotos oli alkoholilain uudistuksen taustakatsaukseksi toimitettu Alkoholi Suomessa -raportti, ja lisäksi kysyntää oli jälleen seurantatiedoille alkoholin matkustajatuonnista, rajakaupasta ja alkoholipoliittisista mielipiteistä. Omalta osaltaan asiantuntijuuden kysyntää kuvaa yksikön tutkijoiden pitämät lähes 50 esitelmää kotimaassa ja toiset 50 esitelmää kansainvälisillä areenoilla. Rahapelaamisen teemasta järjestettiin kansainvälinen tutkimuskonferenssi Gambling, Casinos and the Public Good. HENKILÖSTÖ JA TALOUDELLISET RESURSSIT Yksikön päällikkönä toimi erikoistutkija Pia Mäkelä ja sijaisena tutkija Thomas Karlsson. Yksikössä työskenteli kertomusvuoden aikana 30 eri työntekijää 20,5 henkilötyövuoden verran. Vakituisessa työsuhteessa oli 16 henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 14 henkilöä. Budjettirahalla maksettiin palkkoja 13 henkilötyövuoden osalta ja ulkopuolisella rahalla 7,5 henkilötyövuoden verran. ALHU:n kokonaisbudjetti (sisältäen ulkopuolisen rahoituksen) oli vuonna 2013 noin 1.5 miljoonaa euroa ja tästä oli THL:n budjettirahaa 55 prosenttia. THL:n budjettirahoituksesta 95 prosenttia oli palkkakustannuksia ja loput viisi prosenttia yksikön yleisiä ja projektien toimintamenoja. Ulkopuolinen rahoitus tuli pääosin STM:ltä, Suomen Akatemiasta, EU:sta sekä Alko Oy:ltä. 3 / 25
Vakituinen henkilöstö 1.1. 31.12.2013 Ahlström, Salme (tutkimusprofessori), osa-aikaeläkkeellä, eläkkeelle 1.7. lähtien Ahtola, Raija (suunnittelija) Holmila, Marja (tutkimusprofessori), osa-aikaeläkkeellä 1.9. alkaen Huhtanen, Petri (tutkija), virkavapaalla 3.9.2012 25.8.2013 Karjalainen, Karoliina (erikoistutkija), virkavapaalla 22.1. 31.7.2013 Karlsson, Thomas (tutkija) Järvinen-Tassopoulos, Johanna (erikoistutkija) Leminen, Jere (yksikön assistentti), 50 %, hoitovapaalla 1.4. 31.7.2013 Miekkala, Mari (tutkimusassistentti) Mustonen, Heli (erikoistutkija), osa-aikaeläkkeellä Mäkelä, Pia (erikoistutkija) Raisamo, Susanna (erikoistutkija) Raitasalo, Kirsimarja (erikoistutkija), osa-aikaisella virkavapaalla 1.2. 30.4. 2013 Tigerstedt, Christoffer (erikoistutkija) Warpenius, Katariina (tutkija) Österberg, Esa (erikoistutkija) Lisäksi yksikön vakinaiseen henkilöstöön kuuluu erikoistutkija Pekka Hakkarainen, joka toimii osastojohtajan tehtävässä. Määräaikainen henkilöstö Härkönen, Janne (tutkija) 1.8.2011 31.8.2014 Kataja, Kati (erikoistutkija) 1.6.2013 31.12.2014 Kykkänen, Esko (kesätyöntekijä) 10.6. 5.7.2013 Leppänen, Minna (assistentti), 20 %, 1.5. 31.12.2013 Lindeman, Mikaela (tutkija) 1.1.2010 31.12.2014 Luoto, Heikki (harjoittelija) 1.6. 31.8.2013 Montonen, Marjatta (EU-asiantuntija) 1.1.2010 13.2.2013 Paljärvi, Tapio (tutkija), 50 %, 15.2. 14.4.; 100 %, 15.4.2013 15.10.2015 Pietilä, Eija (yksikön assistentti, sijainen), 50 %, 18.3. 30.6. ja 1.8. 31.8.2013 Piispa, Matti (erikoistutkija) 1.1. 31.1.2013 ja 1.10. 31.12.2013 Ranta, Jussi (tutkimusassistentti) 1.8.2013 30.4.2014 Ronkainen, Jenni-Emilia (tutkija) 1.1. 30.9.2013, opintovapaalla 1.10.2013 30.9.2015 Simonen, Jenni (tutkija) 1.11.2012 31.10.2014 Sorvala, Veli-Matti (tutkija, Petri Huhtasen sijainen) 3.9.2012 25.8.2013 Yksikön tiloissa työskenteli myös Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen, sekä säätiön tutkimussopimustutkijoista Marke Jääskeläinen. Marjatta Montonen toimi EU:n komission Suomen kansallisena alkoholipolitiikan asiantuntijana, toimipaikkanaan Luxemburg. 4 / 25
TUTKIMUSPROJEKTIT VUONNA 2013 Päihdepolitiikka ja päihdepreventio Päihdepolitiikan kansainvälistä tutkimuskenttää hallitsi vuonna 2013 suuri EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittama päihdeaiheinen tutkimusprojekti ALICE RAP sekä aktiivinen tutkimusyhteistyö kansainvälisten, eritoten Pohjoismaisten päihdetutkimuslaitosten kanssa. Marraskuussa 2012 THL:stä tuli WHO:n alkoholipolitiikan toimeenpanon ja arvioinnin yhteistyökeskus (Collaborating Centre on alcohol policy implementation and evaluation) vuosiksi 2012 2016. Alkoholipolitiikan muutokset -projektissa toimitettiin alkoholilain uudistuksen taustakatsaukseksi Alkoholi Suomessa -raportti. Projektissa myös seurattiin kansallisen alkoholipolitiikan muutoksia sekä analysoitiin alkoholijuomien matkustajatuonnin ja rajakaupan kehitystä. Lisäksi vuonna 2013 kerättiin uusi aineisto alkoholipoliittisista mielipiteistä. Päihdepreventiotutkimuksessa uutena avauksena käynnistettiin Delfoi-tutkimus Ehkäisevä päihdetyö 2025. Keskeinen tuotos THL:n WHO yhteistyökeskuksen toiminnassa oli opas Community action to reduce the harmful use of alcohol. THL:n eri yksiköiden ja hankkeiden kanssa tehtiin laajaa tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä erityisesti Pakka-mallin toimeenpanossa. Alkoholipolitiikan muutokset Yhtäältä projektissa seurataan, analysoidaan ja ennakoidaan alkoholipolitiikan muutoksia Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja koko maailmassa. Toisaalta projektissa seurataan ja analysoidaan alkoholijuomien tilastoimattoman kulutuksen erityisesti matkustajatuonnin ja rajakaupan kehitystä Suomessa. Projektissa tuotetaan määrällisiä arvioita alkoholin tilastoimattomasta kulutuksesta päihteiden käyttöä koskevaa vuositilastoa varten. Luvut julkaistaan vuosittain Päihdetilastollisessa vuosikirjassa. Vuonna 2013 kerättiin gallup-aineisto alkoholijuomien matkustajatuonnista ja Internet-kaupasta. Keväällä 2013 järjestettiin yhteisseminaari alkoholin tilastoidusta ja tilastoimattomasta kulutuksesta virolaisten tutkijoiden ja virkamiesten kanssa Tallinnassa. Tärkeänä tuotoksena projektissa toimitettiin yhteistyössä yksikön useiden tutkijoiden kanssa alkoholilain uudistuksen taustakatsaukseksi Alkoholi Suomessa - raportti. Raportti jaettiin muun muassa kaikille kansanedustajille. Projekti oli mukana myös 2013 tuottamassa tilastoteosta Information on the Nordic Alcohol Market, jota on julkaistu vuodesta 2004 lähtien. WHO:lle valmisteltiin yhteistyössä thaimaalasten ja kanadalaisten tutkijoiden kanssa käsikirjoitus alkoholijuomien hinnoittelusta ja veropolitiikan toimeenpanosta jäsenmaissa. Lisäksi alkoholiverotuksesta on esitelmöity WHO:n järjestämissä kokouksissa Turkissa ja Moldovassa. Demokraattisissa yhteisöissä harjoitettu alkoholipolitiikka edellyttää väestön tukea ja hyväksyntää. Siksi suomalaisten alkoholipoliittisten asenteiden seuraaminen on olennainen osa tutkimusprojektia. Vuonna 2013 kerättiin uusi aineisto alkoholipoliittisista mielipiteistä ja julkaistiin kaksi kokooma-artikkelia alkoholipoliittisten mielipiteiden kehityksestä viime vuosikymmeninä. 5 / 25
Projektiin kuuluu Thomas Karlssonin väitöskirjahanke "Nordic Alcohol Policy in Europe", joka käsittelee pohjoismaisten alkoholijärjestelmien viime vuosikymmenten muutoksia. Projektissa osallistuttiin International Council on Alcohol and Addictionsin (ICAA) Alcohol policy -ryhmän toimintaan. Projekti osallistuu myös Alcohol and Public Policy -ryhmän (APPG) toimintaan. Projektin julkaisuja ilmestyi 11, joista 7 oli kansainvälisiä. Projektin tuloksia esiteltiin 12 esitelmässä, joista 9 pidettiin kansainvälisillä areenoilla. Projekti toimitti julkisuuteen materiaalia myös lehdistön, radion ja television kautta. Tutkijaryhmä: Esa Österberg, Thomas Karlsson, Mikaela Lindeman, Raija Ahtola ja Mari Miekkala. Addictions and lifestyles in contemporary Europe Reframing addictions project (AL- ICE RAP) Alice Rap, joka on EU:n 7. puiteohjelmaan kuuluva viisivuotinen projekti, käynnistyi 1.4.2011 ja loppuu 31.3.2016. ALHU osallistuu neljään Alice Rapin osaprojektiin: Sidosryhmien analyysi (Marja Holmila ja Katariina Warpenius). Etelä- Kymenlaakson ensiapupoliklinikoilla kerätty aineisto analysoitiin ja kirjoitettiin artikkelikäsikirjoitus. Katariina Warpenius osallistui huhtikuussa 2013 Barcelonassa pidettyyn Alice Rap-projektin yleiskokoukseen. Riippuvuuksien laskeminen (Esa Österberg). Osaprojektin vetäjälle toimitettiin pyydetyt tiedot ja osaprojekti jatkoi loppuraportin toimittamista. Hallinnan käytännöt (Thomas Karlsson, Mikaela Lindeman ja Esa Österberg). Työpaketissa 14.1 (Scales measuring comprehensiveness and strictness of policies) kehitetään vertailua mahdollistavia politiikkaskaaloja alkoholi-, tupakka-, rahapelija huumepolitiikan tarpeisiin. Mikaela Lindeman ja Thomas Karlsson osallistuivat huhtikuussa 2013 Barcelonassa pidettyyn Alice Rap-projektin yleiskokoukseen etäyhteyden kautta, jossa he esittelivät alkoholi- ja tupakkapolitiikkaskaalojen vertailua sekä päivitettyjä suunnitelmia rahapelipolitiikan tiukkuutta ja huumepolitiikan (heroiini ja kannabis) laajuutta mittaavista skaaloista. Nuorten ja lasten terveen kasvun edellytysten ymmärtäminen ja edistäminen (Marja Holmila ja Kirsimarja Raitasalo). Nuorten ja lasten terveen kasvun edellytysten ymmärtäminen ja edistäminen (Marja Holmila ja Kirsimarja Raitasalo). Aiheesta julkaistiin yksi kansainvälinen artikkeli. Projektin yhdyshenkilönä toimi Christoffer Tigerstedt. Alkoholi- ja päihdeongelmien ehkäisytyö Projektin tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa kansallisen ja paikallistasoisen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepolitiikan kehittämiseksi. Tähän mennessä työ on keskittynyt alaikäisten juomisen vähentämiseen, alkoholin humalakäytön ja siihen liittyvien haittojen vähentämiseen sekä alueellisen ja seudullisen ehkäisyorgani- 6 / 25
saation kehittämiseen. Projektissa tutkitaan paikallisia politiikkoja ja hallintajärjestelmiä, joilla päihde- ja riippuvuushaittoja pyritään torjumaan ja ehkäisemään. Lisäksi projektissa tuetaan tutkimuksellisin keinoin ehkäisevän työn menetelmien ja hyvien käytäntöjen syntyä ja toimeenpanoa. Vuonna 2013 käynnistettiin Delfoi-menetelmään perustuva ennakointitutkimus Ehkäisevä päihdetyö 2025, jossa selvitetään asiantuntijoiden käsityksiä ehkäisevän päihdetyön ja paikallisen alkoholipolitiikan rakenteista ja mahdollisuuksista Suomessa. Kirjoitettiin ensiapuhenkilökunnan asenteita päihde-ehtoisten asiakkaiden tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen tarkasteleva englanninkielinen käsikirjoitus. Vuonna 2013 Nuorten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen paikallinen ehkäisy (ALPAKKA) -hankkeessa tutkittiin integroitua näkökulmaa alkoholin, tupakan ja rahapelien paikallisessa ehkäisytyössä, erityisesti ikärajakontrollissa. Riippuvuutta aiheuttavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) ennalta ehkäisyn tutkimus arvioi ikärajalainsäädännön toimivuutta ja pyrkii syventämään ymmärrystä siitä, mitä integroidulla päihde- ja rahapeliehkäisyllä tarkoitetaan. Kirjoitettiin raportti päivittäistavarakauppojen ikärajavalvonnasta (pelit, tupakka, alkoholi) Suomessa. Katsaus rahapelihaittojen ehkäisystä ja siitä, miten tämä olisi sovellettavissa integroituun päihde-ehkäisyyn Suomessa. Kirjoitettiin yhteistyössä Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikön ja Aluehallintoviraston kanssa yhteistyössä Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy Käsikirja yhdessä toteutettavaan Pakka-toimintamalliin. Osallistuttiin Pakkakehittäjäverkoston toimintaan ja raportoitiin tulokset toisen asteen oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön käytännöistä. Osana THL:n WHO yhteistyökeskustoimintaa kirjoitettiin opas Community action to reduce the harmful use of alcohol. Yhdessä Tapaturmat ja toimintakyky -yksikön Ehkäise Tapaturmat -hankkeen kanssa kirjoitettiin loppuraportti. Projekti on toiminut läheisessä yhteistyössä Alkoholiohjelman, TURI-yksikön ja Tapaturmat ja toimintakyky -yksikön sekä paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkijaryhmä: Katariina Warpenius, Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Jussi Ranta, Thomas Karlsson, Jaana Markkula (TURI), Anne Heikkilä (Kotkan kaupunki), Irmeli Tamminen (Alkoholiohjelma), Raija Ahtola ja Mari Miekkala. Lasten seurassa -valistusohjelma Yksikössä on tehty vuodesta 2009 lähtien arviointitutkimusta Alkon rahoittamasta ja Alkon, A-klinikkasäätiön, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Vanhempainliiton ja THL:n toteuttamasta Lasten seurassa -valistusohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on virittää mediakampanjoiden, verkkosivujen ja julkaisujen avulla pohdintaa vanhempien ja muiden aikuisten alkoholikulttuurin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin sekä vähentää lasten ja nuorten kokemia alkoholihaittoja. Arvioinnissa on tutkittu valistuksen vaikuttavuutta, ohjelmaan liittyvää mielipideilmastoa ja Alkon roolia sekä arvioitu Lasten seurassa -ohjelman vaikutuksia muun muassa väestökyselyiden ja verkko- ja media-aineistojen avulla. Arvioinnin tulokset kultakin ohjelman toimintavuodelta on julkaistu THL:n raportteina ja yleistajuisina aikakauslehtiartikkeleina. Vuonna 2013 julkaistiin yhteenvetoarvio Lasten seurassa ohjelmasta vuosilta 2009 2012 THL:n työpaperina, ja Yhteiskuntapolitiikka lehdessä ilmestyi tämän kokemuksen pohjalta kirjoitettu tapaustutkimus valistuksen vaikutuksesta. Lisäksi vuonna 2013 valmistui analyysi internetissä käytävästä 7 / 25
keskustelusta, joka koski vanhempien ja muiden aikuisten alkoholinkäyttöä lasten seurassa. Tutkija: Matti Piispa Alkoholin ja huumeiden käyttötavat ja seuraukset Vuoden 2013 toiminnassa teema Alkoholinkäytön haitat muille kuin juojalle itselleen' oli keskeisellä sijalla. Teemasta julkaistiin THL:n sarjassa artikkelikokoelma, alkoholinkäytön aiheuttama kestävyysvajetta käsittelevä rekisteritutkimusprojekti käynnistyi, ja päihdeongelmien ylisukupolvisia vaikutuksia tutkiva rekisteritutkimusprojekti jatkui. Uutena avauksena alkoholin käyttöön lasten ja perheiden näkökulmasta käynnistettiin Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön projekti Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Yleisemmin suomalaista alkoholikulttuuria tutkivan nk. MUJKKU-projektin osana valmistui kaksi väitöskirjaa. Alkoholin ja huumeiden käyttötapoja ja seurauksia kartoitetaan ALHUssa toistuvaistutkimuksilla. Vuonna 2013 ei kerätty uusia aineistoja. Vuoden 2010 ja sitä edeltävistä huumekyselyistä julkaistiin ensimmäinen väestötason kartoitus lääkkeiden väärinkäytöstä, ja työ vuoden 2011 koululaistutkimuksen (ESPAD) parissa jatkui artikkelikäsikirjoitusten työstämisen muodossa. Eri päihteiden sekakäytöstä valmisteltiin uusi tutkimussuunnitelma, johon haettiin rahoitusta Suomen Akatemialta. Juomatapatutkimus Juomatapatutkimuksia on toteutettu vuosina 1968, 1976, 1984, 1992, 2000 ja 2008. Tutkimuksessa on tehty laajat vertailukelpoiset haastattelut 15 69-vuotiaan väestön juomatavoista. Juomatapatutkimuksilla on kerätty tietoja erityisesti alkoholin käyttötavoista, alkoholin käyttöön liittyvistä asenteista ja seurauksista sekä juomistilanteista. Vuonna 2008 haastattelu sisälsi myös laajahkon rahapeliosion. Juomatapatutkimuksen aiheista tehty työ tehtiin vuonna 2013 Juomisen kulttuurisen paikan muutos -projektin piirissä (ks. alla). Vastaavat tutkijat: Pia Mäkelä ja Heli Mustonen, projektiryhmään kuuluivat Petri Huhtanen, Janne Härkönen, Mari Miekkala ja Kirsimarja Raitasalo. Juomisen kulttuurisen paikan muutos (MUJKKU) Suomen Akatemian rahoittaman projektin Drinking, gender differences and social change (2011 2014) sekä sen edeltäjän (Changes in the cultural position of drinking; 2007 2010) yhteydessä tehdyn työn pohjalta puolustettiin kahta väitöskirjaa: Janne Härkösen väitöskirja Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968 2008 oli kvantitatiivinen analyysi suomalaisen juomiskulttuurin muutoksesta, ja Jenni Simosen väitöskirjassa Lähentyvätkö naisten ja miesten juomatavat? Kvalitatiivinen tutkimus sukupuolesta ja juomisesta analysoitiin suomalaista juomiskulttuuria kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kvalitatiivisista tutkimusaineistoista julkaistiin seitsemän referee-artikkelia. Artikkeleissa käsiteltiin muun muassa juomisen maskuliinisuuksia ja feminiinisyyksiä ja niissä tapahtuneita muutoksia, eri-ikäisten suomalaisnaisten juomiseen liittämiä asenteita, arvoja ja normeja, suomalaisen alkoholinkulutuksen nousuun vaikutta- 8 / 25
via tekijöitä sekä menetelmällisiä ja teoreettisia ratkaisuja identiteettien tutkimisessa. Lisäksi projektin naistenlehtiaineiston kolmen artikkelin paketista valmistui yksi alkoholismia käsittelevä käsikirjoitus. Projektin kvantitatiivinen analyysi perustuu Juomatapatutkimuksen aineistoon, josta julkaistiin Härkösen väitöskirjan lisäksi kaksi artikkelia ja valmisteltiin kolmea käsikirjoitusta. Yhteistyö Ruotsin, Tanskan ja Italian kanssa jatkui. Tutkijaryhmä: Jukka Törrönen (SoRAD), Petri Huhtanen, Janne Härkönen, Heli Mustonen, Pia Mäkelä, Jenni Simonen ja Christoffer Tigerstedt. Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD) Projektin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia tietoja nuorten alkoholin ja huumeiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista eri Euroopan maissa. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän ja ruotsalaisen Centralförbundet för alkohol och narkotika -järjestön (CAN) aloitteesta on vuosina 1995, 1999, 2003, 2007 ja 2011 kerätty aineistoa 15 16-vuotiailta koululaisilta. Vuoden 2011 tutkimukseen osallistui 35 maata. Valmisteltiin käsikirjoitusta nuorten rahapelaamisen yhteydestä päihteidenkäyttöön sekä nuorten päihtyneenä ajamisesta. Osallistuttiin projektin kansainväliseen suunnittelukokoukseen Budapestissa 13. 15.8.2013. Kansainvälisellä tasolla ESPAD-projektia koordinoivat Björn Hibell ja Ulf Guttormsson (CAN). Salme Ahlström oli Steering Committeen jäsen. Vastaava tutkija: Salme Ahlström 30.6.2013 asti, Kirsimarja Raitasalo 1.7.2013 alkaen, projektiryhmään kuuluivat Petri Huhtanen ja Mari Miekkala. Päihdetutkimus / Huumeseurantakyselyt Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin huumepainotteinen päihdekysely. Päihteiden käytön lisäksi siinä kartoitettiin ensi kerran kannabiksen kotikasvatuksen yleisyyttä. Kyselyyn liittyi doping-osio, josta vastaa Nuorisotutkimusverkosto. Kysely kuului päihdekyselyjen sarjaan, joita on aiemmin tehty huumepainotteisina vuosina 1998, 2002 ja 2006. Vuonna 2013 julkaistiin ensimmäinen väestötason kartoitus lääkkeiden väärinkäytöstä, joka pohjautui 2000-luvulla toteutettujen huumekyselyjen aineistoon. Lääkkeiden väärinkäyttöä koskien valmisteltiin myös englanninkielistä käsikirjoitusta. Kyselyiden tuloksia käytettiin kirjoitusten ja esitelmien pohjana sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Osallistuttiin EMCDDA:n järjestämään vuosittaiseen huumeiden väestökyselyjä koskevaan asiantuntijakokoukseen Lissabonissa 18. 19.6.2013 Aloitettiin seuraavan vuoden 2014 syksyllä toteutettavan päihdekyselyn tiedonkeruun valmistelu. Tutkijaryhmä: Pekka Hakkarainen (Päihteet ja riippuvuus -osasto) ja Karoliina Karjalainen. 9 / 25
Sekakäyttöprojekti Alkoholinkäytön ja sen seurauksien tutkimus on valtaosin tehty erillään laittomien huumeiden ja laillisten tai laittomien lääkkeiden käytön ja niiden seurauksien tutkimuksesta. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäytöstä sen sijaan on varsin vähän tutkimusta. Silti merkittävällä osalla päihteiden käyttäjistä on kokemuksia erilaisten päihteiden joko samanaikaisesta tai eriaikaisesta käytöstä. Huumeiden käyttäjien näkökulmasta on todettu, että normina on nimenomaan sekakäyttö. Vuonna 2011 Päihteet ja riippuvuus -osastolla käynnistettiin projekti, joka selvittää sekakäytön moniaineksista tutkimuskenttää ja suunnittelee kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten aineistojen analyysia. Vuoden 2013 aikana kirjoitettiin ja viimeisteltiin tutkimussuunnitelma, jolla haettiin Suomen Akatemian rahoitusta projektille vuosiksi 2014 2018. Sekakäyttöilmiöön liittyvän kvalitatiivisen aineiston keruuta jatkettiin, sekakäyttäjien haastatteluaineistoa täydennettiin, ja tämän lisäksi kerättiin sähköpostikyselynä päihdehuollon ammattilaisten näkemyksiä sekakäytöstä. Kvalitatiiviseen aineistoon pohjautuvia alustavia tuloksia käytettiin esitelmissä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Artikkelikäsikirjoitus päihteiden käyttäjien ja päihdehuollon asiantuntijoiden sekakäyttöä koskevista tulkinnoista valmistui, jonka lisäksi valmisteltiin artikkelikäsikirjoitusta sekakäytön typologiasta. Projektiryhmään kuuluivat Kati Kataja, Karoliina Karjalainen ja Christoffer Tigerstedt sekä Pekka Hakkarainen (Päihteet ja riippuvuus -osasto), Sanna Kailanto (Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö), Kristiina Kuussaari (Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö) ja Sanna Väyrynen (Lapin yliopisto). Perhe ja päihteet Projektissa tarkastellaan perhesuhteitten ja päihteiden käytön yhteyksiä. Perhe vaikuttaa haittojen hallintaan, ja toisaalta päihdehaitat vaikuttavat perheenjäsenten elämään ja hyvinvointiin. Päihdeongelmien ylisukupolvisia vaikutuksia tarkasteleva VANLA-tutkimus tähtää tiedon saamiseen lasten riskistä kokea vanhempien päihdeongelmasta aiheutuvia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja, ja tähän vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista suojata lapsia riskeiltä. Vuonna 2013 tarkasteltiin äitien päihdeongelmien vaikutusta pieniin lapsiin sekä päihdeäitiyteen liittyviä riskitekijöitä. Tuloksista raportoitiin useassa kotimaisessa ja kahdessa kansainvälisessä seminaarissa. Tutkimusaiheesta ilmestyi yksi suomenkielinen kirja-artikkeli, yksi kansainvälinen artikkeli ja lisäksi valmistui kaksi kansainvälistä artikkelikäsikirjoitusta. Tutkimukselle saadaan EU-rahoitusta vuosille 2011 2014 (ALICE RAP). Tutkijaryhmä: Marja Holmila, Kirsimarja Raitasalo, Marke Jääskeläinen (ATS), Veli-Matti Sorvala, Heli Tapanainen (Ravitsemusyksikkö) ja Raija Ahtola. Parisuhdeväkivalta ja päihteet Suomen Akatemian rahoittama tutkimus tarkastelee parisuhdeväkivallan ja päihteiden käytön välisiä suhteita. Tutkimus pyrkii tuottamaan syventävää ymmärrystä parisuhdeväkivaltaa koskevista näkemyksistä, erityisesti pyrkien ymmärtämään 10 / 25
miten päihteiden käytön nähdään liittyvän parisuhdeväkivaltaan. Tutkimus toteutettiin käyttäen samanlaista ryhmähaastattelumenetelmää seitsemässä maassa. Aineisto kerättiin nuorten aikuisten ryhmähaastatteluilla sekä sen lisäksi ammattilaisten yksilöhaastatteluin. Kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen osallistuvat Suomi, Italia, Nigeria, Uganda, Sri Lanka, Argentiina ja Uruguay. Vuonna 2013 tuloksia esiteltiin kansainvälisessä seminaarissa, ja englanninkielinen käsikirjoitus lähetettiin julkaistavaksi. Suomalainen tutkijaryhmä: Marja Holmila ja Raija Ahtola. Päihdehaitat muille Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Harms to others from drinking: effects on health, wellbeing and the burden to society 2012-2015 (Alkoholinkäytön haitat muille: vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja kestävyysvajeeseen; tarkastellaan päihteiden käytön aiheuttamia haittavaikutuksia muille kuin käyttäjälle itselleen. Tutkimushanke yhdistää kolme tutkimusteemaa: päihdeongelmien ylisukupolvisuus; alkoholihaittojen aiheuttama kestävyysvaje yhteiskunnassa; ja muiden alkoholin käytön aiheuttamat terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Tutkimus liittyy kansainväliseen IGSAHO (International Group for the Study of Alcohol's Harm to Others) -hankkeeseen, jossa selvitetään muiden kokemien päihdehaittojen esiintyvyyttä ja tästä aiheutuvia kustannuksia. ALHUn tutkijat toimittivat aiheesta THL:n kustantaman artikkelikokoelman Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle, jossa oli kahdeksan ALHUn tutkijoiden kirjoittamaa lukua. Lisäksi päihdeongelmien ylisukupolvisuudesta ilmestyi tieteellinen artikkeli ja valmistui käsikirjoituksia, ja alkoholinkäytön aiheuttamasta kestävyysvajeesta valmistui käsikirjoitus. Lisäksi ALHU osallistui Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen NVCn käynnistämään pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön aiheesta alkoholinkäytön haitat muille. Tutkijaryhmä: Pia Mäkelä, Katariina Warpenius, Christoffer Tigerstedt, Marja Holmila, Kirismarja Raitasalo ja Petri Huhtanen. Yhteistyötahot: Pekka Martikainen (Helsingin yliopisto, sosiologian oppiaine) ja Tiina Pensola (Rehabilitation Foundation, Helsinki). Images of addiction (IMAGES) Projekti on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa addiktioteorioita ja mielikuvia tutkivaa IMAGES konsortiohanketta, jossa tutkitaan addiktion käsitehistoriaa ja teorioita sekä eri riippuvuuksia koskevia mielikuvia. Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksella toteutettavassa osaprojektissa, johon THL:n tutkija osallistuu, tutkitaan surveyn keinoin, miten erilaisten riippuvuusongelmien luonne, vastuukysymykset ja riippuvuudesta vapautumisen mahdollisuudet mielletään eri maissa (Suomi, Ruotsi, Kanada, Venäjä). Projektista julkaistiin yksi artikkeli suomenkielisessä kirjassa. Projektin uudessa Sorad:n (Tukholman yliopisto) johtamassa osiossa kerättiin vuonna 2012 lisäksi aineistot Puolasta, Norjasta ja Saksasta. Vuonna 2013 aineistot yhdistettiin ja aloitettiin analyysit. Projektia johtaa professori Jan Blomqvist (Sorad, Tukholman yliopisto). Projektiryhmään kuuluivat Kirsimarja Raitasalo, joka vastasi datan käsittelystä, sekä tutkijat kustakin tutkimukseen osallistuvasta maasta. 11 / 25
Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa -projekti (ITLA) Vuoden 2013 aikana valmisteltiin tutkimussuunnitelma ja saatiin rahoitus projektiin, joka on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) 5- vuotisohjelmaa Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013 2017). Osaohjelman keskeisenä tavoitteena on pureutua alkoholin keskeiseen rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan ryhmähaastatteluaineistojen valossa, miten alkoholin käyttötavat muovautuvat perheessä, minkälaisia juomiseen liittyviä pelisääntöjä ja tukemisen strategioita nuorten ja heidän vanhempiensa keskuudessa on. Erityistä huomiota kiinnitetään ryhmiin, joiden alkoholinkäyttöön liittyvistä merkityksistä tiedetään vain vähän. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi monikulttuuriset nuorten ryhmät sekä päihteitä runsaasti käyttävien vanhempien ryhmät. Tutkimuksen käynnistämistä johtivat Marja Holmila ja Cristoffer Tigerstedt. Rahapelitutkimus Yhteiskuntatieteellinen rahapelitutkimus Projektissa tehdään tutkimusta rahapelaamisesta, sen sosiaalisista haitoista sekä rahapelihaittojen hallinnasta. Lisäksi projektissa seurataan suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittymistä ja rahapelipolitiikan muutoksia eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteydessä. Tutkimuksen painopisteitä ovat väestötason tutkimus suomalaisten rahapelaamisen trendeistä ja ongelmapelaamisen laajuudesta sekä Vaalimaalle perustettavan kasinon toiminnan merkityksistä ja tavoitteista suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Tutkimusta tehtiin myös rahapelaamisen yleishyödyllisyydestä ja ongelmapelaamisesta, nuorten ja nuorten aikuisten rahapelaamisesta sekä rahapeliyhtiöiden vastuullisuudesta. Projekti järjesti 26.9.2013 Gambling, Casinos and the Public Good - kansainvälisen tutkimuskonferenssin, johon pääpuhujiksi saatiin huippututkijoita Euroopasta, Australiasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Tutkijaryhmä: Johanna Järvinen-Tassopoulos, Susanna Raisamo, Jenni-Emilia Ronkainen, Minna Leppänen ja Heikki Luoto. MUU TOIMINTA KOTIMAASSA Yhteistyösuhteet THL:ssä Yksikön työntekijät tekevät tiiviistä yhteistyötä THL:n sisällä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Päihteet ja riippuvuus -osasto, erityisesti TURI-yksikön ehkäisevän päihdetyön tiimi ja rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito -tiimi sekä toimiala 2 (mm. lihavuustyöryhmä, varusmiestutkimus, ehkäise tapaturmat projekti, eriarvoisuutta torjutaan jo lapsuudessa -työryhmä), THL:n väestötutkimusprojektit (ATH, Terveys 2011, HYPA, AVTK), TIETO-osaston tilastotuotanto sekä mielenterveys ja päihdepalvelut -yksikkö. ALHUn rahapelitutkijoiden keskeinen yhteistyötaho on Pelihaitat-THL-verkosto, johon osallistuu sekä THL:n että talon ulkopuolisia tutkijoita ja kehittäjiä. Yksikön työntekijät osallistuivat myös työskentelyyn monissa THL:n hallinnollisissa ryhmissä (esim. yhteistyötoimikunta ja palkkausjärjestelmän arviointi ja kehittämisryhmä, työsuojeluryhmä, TUPA-työryhmä). 12 / 25
Seminaaritoiminta Huumetutkimusseminaari Seula Seula on seminaari, johon osallistuu niin THL:n kuin talon ulkopuolisia tutkijoita. Seulan tarkoituksena on edistää suomalaista huumetutkimusta parantamalla alan tutkijoiden yhteydenpitoa, keskustelua ja ohjaustoimintaa. Seula kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa ja käsitteli 11 esitelmää. Seminaariosallistujista Petra Kouvonen väitteli 11.1.2013. Koollekutsujat: Christoffer Tigerstedt ja Pekka Hakkarainen Tislaamo Tislaamo on keskustelupiiri, jossa käydään läpi erilaisia alkoholinkäytön haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja niihin liittyvää tutkimustietoa. Vuonna 2013 Tislaamo tapasi kaksi kertaa aiheinaan alkoholilain kokonaisuudistus sekä Nudge eli käyttäytymismuutosten houkuttelu esimerkiksi rakenteellisten tekijöiden avulla. Koollekutsuja: Pia Mäkelä Esitelmät kotimaassa Vuonna 2013 yksikön henkilöstö piti 46 esitelmää kotimaisissa tilaisuuksissa. Esitelmien aiheena olivat muun muassa alkoholipolitiikka, alkoholijuomien matkustajatuonti, juomatavat, alkoholin kokonaiskulutus, alkoholihaitat muille, alkoholin käytön ja väkivallan muutokset, paikallistason ehkäisevä päihdetyö, huumeet sekä raha- ja ongelmapelaaminen. Esitelmiä pidettiin pääasiassa päihde- ja sosiaalialan ammattilaisten tilaisuuksissa, mutta myös yliopistoissa ja muulle yleisölle. Jäsenyydet eri organisaatioissa Yksikön tutkijat toimivat kertomusvuoden aikana puheenjohtajina tai jäseninä useissa kotimaisissa organisaatioissa. Salme Ahlström oli Tampereen yliopiston asettaman yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston valtakunnallisen neuvottelukunnan jäsen ja Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistyksen (VAK Ry) hallituksen jäsen. Marja Holmila oli Valtakunnallisen päihdetyön kehittämisen ohjausryhmän, Tiimilehden toimitusneuvoston, Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyohjelman toimeenpano -ohjausryhmän ja Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän työvaliokunnan jäsen, sekä raittiustyölain uudistamista valmistelevan työryhmän jäsen. Thomas Karlsson oli alkoholijuomien matkustajatuonnin kehitystä seuraavan ryhmän sihteeri. Pia Mäkelä oli Alkoholitutkimussäätiön hallituksen jäsen. 13 / 25
Esa Österberg oli Alkon MATKU-työryhmän jäsen sekä alkoholijuomien matkustajatuonnin kehitystä seuraavan ryhmän puheenjohtaja. Yliopistotoiminta Useat yksikön tutkijat pitivät yllä aktiivisia suhteita yliopistomaailmaan. Salme Ahlström oli Helsingin yliopiston sosiologian dosentti ja toimi Hanna Samposalon (Tampereen yliopisto) väitöskirjatyön ohjaajana. Marja Holmila oli Helsingin yliopiston sosiologian dosentti ja ohjasi yhtä väitöskirjan tekijää. Johanna Järvinen-Tassopoulos ohjasi kahta graduntekijää (Helsingin yliopisto). Karoliina Karjalainen työskenteli Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa ja piti tieteellisen kirjoittamisen seminaaria jatko-opiskelijoille. Thomas Karlsson oli jatko-opiskelijana Åbo Akademin sosiaalipolitiikan laitoksella Vaasassa. Pia Mäkelä oli Helsingin yliopiston dosentti ja hänellä oli ohjattavanaan kaksi väitöskirjan tekijää. Susanna Raisamo oli Tampereen yliopiston kansanterveystieteen dosentti. Kirsimarja Raitasalo ohjasi yhtä gradun tekijää (Helsingin yliopisto). Christoffer Tigerstedt oli Åbo Akademin sosiologian laitoksen dosentti. Hänellä oli ohjattavanaan kaksi väitöskirjan tekijää. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Osallistuminen kansainväliseen toimintaan Yksikön tutkijat osallistuivat aktiivisesti kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin (ks. projektiluettelo). Kansainväliseen toimintaan osallistuttiin lisäksi toimimalla puheenjohtajina, jäseninä tai asiantuntijoina erinäisissä ulkomaisissa organisaatioissa ja työryhmissä. ALHUn tutkijat toimivat myös aktiivisesti PARO-osastolle sijoitetussa WHO:n alkoholipolitiikan yhteistoimintakeskuksessa. Salme Ahlström oli ICAA:n (International Council on Alcohol and Addictions) varapresidentti, ICAA:n sektioitten puheenjohtajiston koordinaattori, ICAA:n epidemiologiasektion puheenjohtaja yhdessä Kaye M. Fillmoren ja Anne Rochen kanssa, NAD:in tieteellisen ryhmän ja kansainvälisen The European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) -projektin johtoryhmän jäsen. Marja Holmila oli Nordic Studies on Alcohol and Drugs-lehden tieteellisen neuvoston ja Cotemporary Drug Problems -lehden toimitusneuvoston jäsen sekä Genacisprojektin kvalitatiivisen tutkimusryhmän vetäjä. Marja Holmila oli laadullisten menetelmien kouluttajana alkoholi- ja päihdetutkimuksen menetelmien koulutustyöpajassa Ugandan Kampalassa, 8. 10.6. Koulutustyöpaja järjestettiin yhteistyössä Kettil Bruun Societyn ja Makerere yliopiston kanssa. 14 / 25
Johanna Järvinen-Tassopoulos oli ranskalaisen ERANOS-seuran vakituinen kirjeenvaihtaja ja italialaisen Observatoire Processus Communications yhdistyksen jäsen ja yhdistyksen M@gma-lehden toimitusneuvoston jäsen. Thomas Karlsson oli Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden tieteellisen neuvoston ja NVC-Finlandin Alcohol policy opinions -hankkeen jäsen sekä Eyes on Ages tutkimusprojektin Senior Research Advisor. Pia Mäkelä oli Addiction-lehden vanhempi toimittaja ja toimitusneuvoston jäsen sekä Kettil Bruun Societyn yhteistyötoimikunnan ja Genacis R01-projektin neuvoaantavan toimikunnan jäsen. Christoffer Tigerstedt oli Statens institutt for rusmiddelforskningin asiantuntijaneuvoston jäsen. Katariina Warpenius oli The Northern Dimension Partnership TG on Alcohol and Drug Prevention among Youth (ADPY) sekä Expert Group on Alcohol and Substance Abuse (ASA) The Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-being (NDPHS) jäsen. Esa Österberg oli ICAA:n alkoholipoliittisen sektion puheenjohtaja yhdessä Gabriel Romanuksen kanssa, Alcohol and Public Policy -ryhmän jäsen ja NVC:n Alcohol Policy Opinions -hankkeen sekä Addicciones-lehden ja Alkoholizm i Narkomania (Alcohol and Drug Abuse) toimitusneuvostojen ja European Association of Addiction Therapy konferenssien kansainvälisen tieteellisen neuvoa-antavan komitean sekä Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden tieteellisen neuvoston jäsen. Esitelmät kansainvälisissä kokouksissa Vuonna 2013 yksikön tutkijat pitivät 51 esitelmää 42:ssa eri kansainvälisessä työkokouksessa, seminaarissa ja symposiumissa (seuraavassa ilmoitetaan tilaisuuden nimi, paikka ja aika sekä esitelmän pitäjä ja aihe). Alice Rap meeting, Århus, Tanska, 16. 17.1. Katariina Warpenius: WHY NOT? Feasibility of alcohol screening in the primary and special health care units: a case study from Finland. A lecture and a discussion session for students at the University of Helsinki, Helsinki, 27.1.2013. Pia Mäkelä: Research and policy: discussion session on issues relating to alcohol research and policy. European Joint Action in Committee on national alchol policy and action, Luxembourg, 30.1. Pia Mäkelä: Guidelines for lower-risk alcohol consumption as an approach to reducing hazardous and harmful drinking and alcohol related harm. The editorial board for the development of a WHO resource tool on alcohol pricing and taxation policies. Bangkok, Thaimaa, 11-12.2. Esa Österberg: Evidence of the effects of the various pricing and taxation methods. Addiction Seminar, Kairo, Egypti, 13.3. Warpenius] [Katariina وارب ي نوس ك ات ري نا :ال مخدرات من ل لوق اي ة ال حال ية ال م نهج ية ال مداخل overview]. [Current approaches to drug prevention: International دول ية درا سة 15 / 25
اإلدما من ل لوق اي ة ال حال ية ال م نهج ية ال مداخل[ Warpenius [Katariina وارب ي نوس ك ات ري نا [Current approaches to drug prevention: Substance abuse ف ن ل ندا ف ي اإلدمان من ال وق اي ة prevention in Finland] ASA-EGE, Kirkenes, Norja 19. 20.3. Katariina Warpenius: Country Report: Finland. Meetings of Heads of WHO Collaborating Centres working in the area of alcohol and drugs. Geneve, Sveitsi, 21.3. Esa Österberg: WHO Collaborating Centre on alcohol policy implementation and evaluation. Alcohol Policy 16, Washington DC, USA, 3.4. Esa Österberg: Changes in Alcohol Policy Opinions in Finland. STAD:in vierailu THL:ssä, Tilkan Viuhka, Helsinki, 12.4. Thomas Karlsson: Alcohol policy research and reform of the Alcohol act. Kirsimarja Raitasalo: Children of substance abusing parents. Katariina Warpenus: Prevention research in Alhu. Alcohol s harms to others research seminar. Nordic Centre for Welfare and Social Issues, Tukholma, Ruotsi, 17. 18.4. Kirsimarja Raitasalo: Alcohol s harms to others: Children of substance abusing parents. Katariina Warpenius & Christoffer Tigerstedt: Alcohol s harms to others: Concepts, approaches and challenges in research literature. The ALICE RAP 3rd General Meeting, Barcelona, Espanja (via Skype), 24.4. Thomas Karlsson & Mikaela Lindeman: Policy scales, WP 14.1. WHO meeting of National Focal Points for Alcohol Policy in the European Region. Istanbul, Turkki, 25.4. Esa Österberg: WHO Collaborating Centre on Alcohol Policy Implementation and Evaluation. Global Alcohol Policy Symposium, Istanbul, Turkki 26. 27.4. Esa Österberg: Overview of Alcohol Prices and Consumption. Sveriges kommuner ja landsting, Folkhälsoinstitutet ja Socialstyrelsen -vierailu, THL, Tilkan Viuhka, Helsinki, 26.4. Thomas Karlsson: Vad arbetar Institutet för Välfärd och hälsa med? Kirsimarja Raitasalo: Children of substance abusing parents. Council of International Fellowship-vierailu, THL Tilkan Viuhka, Helsinki, 30.4. Mikaela Lindeman: Alcohol in Finland: Policy, consumption and harm. Systembolagets alkoholforskningskonferens, Skarpö, Ruotsi 16. 17.5. Christoffer Tigerstedt: Hur och varför aktualiserades tredjepartsskadorna av alkoholbruk? Eighth Finnish-Estonian Seminar, Tallinna, Viro 21.5. Mikaela Lindeman: News from our neighbors. Recent development and discussions about the Danish/German border trade. Esa Österberg: Alcohol availability and consumption. Esa Österberg: Development of alcohol consumption in Finland. 16 / 25
15 th International Conference on Gambling and Risk Taking, Las Vegas, USA, 28.5. Johanna Järvinen-Tassopoulos: Casino Gambling in the Modern Society The Case of Finland. The Northern Dimension Partnership in Public Health and Social Well-being (NDPHS), Alcohol and Drug Prevention among Youth workshop, Turku, 28.5. Katariina Warpenius: Alcohol and drug use among young people & substance abuse prevention in Finland. The 9 th SNSUS Conference. The Changing Landscape of Gambling, Hamar, Norja, 27. 29.5. Susanna Raisamo: Population gambling trends in Finland N Eyes on Ages Conference, Amsterdam, Hollanti 29. 30.5. Thomas Karlsson: The PAKKA project and sanctions for violating the age limits. VC Seminaari Resilient children of addicted parents. Prevention of social exclusion of children of people with alcohol and drug problems. St. Petersburg, Venäjä, 3. 4.6. Katariina Warpenius: Prevention of substance misuse problems affecting children and young people in Finland. An overview. The 39 th Annual Alcohol Epidemiology Symposium of the Kettil Bruun Society, Kampala, Uganda, 3. 7.6. Marja Holmila, Franca Beccaria, Kathryn Graham, Siri Hettige, Akinodomo Ibanga, Raquel Magri, Myriam Munné, Moria Plant, Sara Rolando & Nazarius Tumwesegye: Intimate Partner Violence and Use of Alcohol. Qualitative Comparative Study. Heli Mustonen, Pia Mäkelä, Tomi Lintonen: Towards a typology of drinking occasions Latent classes of drinking occasions. Raitasalo, Kirsimarja & Holmila, Marja & Autti-Rämö, Ilona & Martikainen, Jaana & Sorvala, Veli-Matti: Benzodiazepine use as one of the problems among substance abusing mothers. International Alcohol Monopoly Seminar, Banff, Kanada, 6.6. Österberg, Esa: Alcohol policy in international contexts: WHO s global strategy to reduce the harmful use of alcohol. 12 th Nordic Youth Research Symposium, Tallinnan yliopisto, Viro, 14.6. Johanna Järvinen-Tassopoulos: Girls and Gambling Stereotypes and Representations of Girlhood. EMCDDA GPS Annual Expert Meeting, Lissabon, Portugali, 2013. 18. 19.6. Karoliina Karjalainen: Online vs. paper questionnaire the Finnish experience. Journées du CeaQ, Université Paris Descartes, Ranska, 21.6. Johanna Järvinen-Tassopoulos: Le mythe du joueur Propos sur la maladie et la souffrance. European Society for Social Drug Research, Tukholma, Ruotsi, 19.9. Kati Kataja: Users' and professionals' understanding of poly drug use - do they match? Addiction seminar, UM/Kiva, Helsinki, 20.9. Katariina Warpenius: Department of Alcohol, Drugs and Addiction 17 / 25
Gambling, Casinos and the Public Good International Research conference, Ateneum, Helsinki, 26.9. Johanna Järvinen-Tassopoulos: The Border Casino Case Benefits, Costs and Downsides. NVC, Helsinki, 27.9. Kirsimarja Raitasalo: Suggestions for comparative studies of harms to others alcohol use in Nordic countries using register data. ASA-EG-Copenhagen, Tanska, 30.9. 1.10. Katariina Warpenius: Alcohol and Drug Situation in Finland. Country Report. The GAPC Global Alcohol Policy Conference 2013. COEX Convention Center, Seoul, Korea, 7. 9.10. Marja Holmila & Nina Rehn-Mendoza: Community-based alcohol prevention local models of prevention. NVC, Tukholma, Ruotsi, 9.10. Christoffer Tigerstedt: Suggestions for comparative survey analyses of alcohol's harms to others. NordAN Conference, Tallinna, Viro, 12.10. Pia Mäkelä: Income, living conditions and alcohol policies as determinants of population drinking. Katariina Warpenius: Alcohol s harms to others. Research approaches and results from Finnish studies. National Policy with Local Implementation. 141 st Annual Meeting of the American Public Health Association, Boston, USA, 3. 6.11. Giesbrecht, N. & Esa Österberg & M. Quadri & R. Room & I. Rossow & L.A. Schmidt & P. Sulkunen: Building effective policies to reducing non-communicable disease: The relevance of the alcohol experience for curtailing unhealthy diets, physical inactivity and tobacco use. A delegation from Lipetsk Region, Russia visiting THL, Helsinki, 6.11. Thomas Karlsson: Finnish alcohol and taxation policy, policy impact on alcohol consumption and alcohol-related harms 6 th European Public Health Conference, Brysseli, Belgia, 13. 16.11. Antti Impinen & Karoliina Karjalainen: Driving under the influence of alcohol and drugs A public health perspective. National workshop on alcohol policy in the Republic of Moldova and in the WHO European region. Chisinau, Moldova, 15.11. Esa Österberg: Alcohol tax change and use of alcohol in Europe. Alkoholitutkimusäätiön seminaaari Juomatavat Venäjällä ja Suomessa, Helsinki, 4.12. Esa Österberg: Alcohol in Russia - Finnish perspectives Conference AMPHORA project and alcohol prevention policies in Mediterranean Europe and in Italy, Firenze, Italia, 06.12. Esa Österberg: Alcohol policies and contextual factors. Finland. 18 / 25
Ranskalaisille vaihto-opiskelijoille pidetty esitys Suomen alkoholioloista, THL, Tilkan Viuhka, Helsinki, 13.12. Thomas Karlsson & Kirsimarja Raitasalo: Suomen alkoholiolot ja juomatavat 19 / 25
JULKAISUT Vuonna 2013 ALHUn tutkijat julkaisivat kotimaisissa julkaisuissa 44 nimikettä ja kansainvälisissä 19 nimikettä. Julkaisut on järjestetty opetusministeriön julkaisutyyppiluokittelun mukaisesti (yksikköön kuuluvat kirjoittajat on lihavoitu). A=15, B=26, D=5, E=18 A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit Giesbrecht, Norman & Österberg, Esa: WHO s Global Strategy to Reduce the Harmful Use of Alcohol: An assessment of recent policies and interventions in Finland and Ontario, Canada. NAD Nordic Studies on Alcohol and Drugs 30 (4): 297-316, 2013 Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja & Kosola, Mikko: Mothers who abuse alcohol and drugs. Health and social harms among substance abusing mothers of small children in three child cohorts. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 30 (5): 361 373, 2013 Härkönen Janne: Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968 2008. National Institute for Health and Welfare. Research 104. Helsinki, 2013, väitöskirjatyö Härkönen, Janne & Törrönen, Jukka & Mustonen, Heli, & Mäkelä, Pia: Changes in Finnish drinking occasions between 1976 and 2008. The waxing and waning of drinking contexts. Addiction Research and Theory 21: 318-328, 2013 Karjalainen, Karoliina & Hakkarainen, Pekka: Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 78 (5): 498 508, 2013 Karjalainen, Karoliina & Lintonen, Tomi & Joukamaa, Matti & Lillsunde, Pirjo: Mental disorders associated with driving under the influence of alcohol and/or drugs: A register-based study. European Addiction Research 19: 113-120, 2013 Lindeman, Mikaela & Karlsson, Thomas & Österberg, Esa: Public opinions, alcohol consumption and policy changes in Finland, 1993 2013. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 30: 507 524, 2013. doi: 10.2478/nsad-2013-0048 Lintonen, Tomi & Karlsson, Thomas & Nevalainen, Jaakko & Konu, Anne: Alcohol Policy Changes and Trends in Adolescent Drinking in Finland from 1981 to 2011. Alcohol and Alcoholism 2013. doi: 10.1093/alcalc/agt048 Raisamo, Susanna & Doku, David & Heloma, Antero & Rimpelä, Arja: Persistence of socioeconomic differences in adolescents' environmental tobacco smoke exposure in Finland: 1991 2009. Scandinavian Journal of Public Health 42 (2): 184 193, 2014. 10.12.2013 doi: 10.1177/1403494813514301 Raisamo, Susanna & Patja, Kristiina & Broms, Ulla & Kaprio, Jaakko & Rimpelä, Arja: Does Self-Rated Addiction and the Heaviness of Smoking Index Predict Nicotine Replacement Therapy Product Use in Adolescent Smokers? Journal of Child & Adolescent Substance Abuse 22 (4): 284 294, 2013 20 / 25