Panelia [1] - paljon pienessä kylässä Kyläsuunnitelma 2008-2013
[2] PANELIAN KYLÄSUUNNITELMA 2008-2013 Johdanto...3 1. Sijainti...3 2. Asukkaat...3 3. Elinkeinot...3 4. Historia ja nähtävyydet...4 4.1 Rivimylly...4 4.4 Meijeri ja museo...4 4.3 Panelian kirkko...5 4.4 Kuninkaanhauta...5 4.5 Panelian VPK...6 5. Kyläsuunnitelman toteutus...6 6. SWOT-analyysi...7 Kylän nykytila...7 Vahvuudet...7 Heikkoudet...7 Mahdollisuudet...7 Uhat...7 7. Kehittämistoimenpiteitä Panelian kylälle 2008-2013...8 7.1 Muita kyläilloissa esille nousseita kehittämistoimenpiteitä...8 7.1.1 Liikunta ja harrastustoiminta... 7.1.2 Ympäristö ja viihtyvyys...9 7.1.3 Muut asiat...9 8. Paneliassa toimivia yhdistyksiä...10 9. Paneliassa toimivia yrityksiä...11 Kyläsuunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt...12 Lähteet...12
Johdanto Panelia tunnetaan laajalti aktiivisena ja aikaansaavana kylänä. Kyläläiset ovat aina puhaltaneet yhteen hiileen saavuttaakseen kylällään jotain. Jo historiakin kertoo panelialaisesta vimmasta touhuta yhdessä, esimerkkinä mainittakoon Panelian kirkon rakentaminen. Myös uudempia talkootyön voimannäytteitä, kylältä löytyy kuten Rivimyllyn kunnostus, jäähalli ja Panelian Puuhat -niminen leikkikenttä. Paneliaa voi muutenkin pitää hyvin toimeen tulevana kylänä. Sieltä löytyvät kaikki peruspalvelut kuten kyläkauppa, posti, pankki, kirjasto, terveyspalvelut ja koulu. Mitään konkreettista ei siis puutu. Lisämukavuutta kylälle tuovat aktiivinen yhdistystoiminta ja harrastusmahdollisuudet. Panelia on siis harvinainen maaseudulla olevista kylistä, sillä sieltä ei puutu mitään olennaista peruspalvelua. Paneliassa ei ole aikaisemmin laadittu kyläsuunnitelmaa. Kyläläisten huoli oman kylän säilymisestä jatkossakin elinvoimaisena on nyt aidosti suuri, kun Kiukainen on liittynyt vuoden 2009 alusta Euran kuntaan. Tästä syystä haluttiin yhdessä pohtia, minkälainen on tulevaisuuden Panelia ja yhteisvoimin laaditiin Panelialle oma kyläsuunnitelma viettäen monta mukavaa kyläiltaa kyläläisten kesken. Kyläsuunnitelman tarkoituksena on olla kyläläisille ohjenuorana sekä kunnan päättäjille tietopakettina siitä, mitä kylällä halutaan tulevaisuudessa kehittää ja parantaa. 1. Sijainti Panelian kylä sijaitsee Euran kunnassa, johon Kiukainen liittyi vuoden 2009 alusta. Asukkaita näillä seuduilla on ollut aina siitä lähtien, kun meri väistyi Länteen Eurajoen ja Luvian suuntaan. Panelia sijaitsee keskeisellä paikalla, Raumalle ja Poriin tulee matkaa runsaat 35 kilometriä ja Harjavaltaan ja Euraan 15 kilometriä. Tähän kyläsuunnitelmaan on kerätty tietoa Panelian kylästä, jonka rajat on tässä määritelty Satakuntaliitosta saadun asukastiheyttä koskevan tiedon perusteella. Alueet, jotka tämän määrittelyn mukaan on otettu huomioon Paneliasta tehdyissä tilastoissa ovat Panelia, Virkmäki, Saarenmaa, Peltomaa ja Kauru (ks. liite 1). 350 300 250 200 150 100 50 0 2. Asukkaat Paneliassa asuu asukastiheyden mukaisen määrittelyn perusteella noin 1200 asukasta, mutta todellinen asukasmäärä on suurempi, ts. noin 1600. Sukupuolten välinen jakauma on lähes tasan miesten ja naisten välillä. Kuten oheisesta kaaviosta näkyy asukkaista hieman alle puolet on 50-vuotiaita tai sen yli, ja vastaavasti hieman yli puolet on alle 50-vuotiaita. Vähiten paneliassa asuu 15-17-vuotiaita. Tarkastelemalla panelialaisten kotitalouksien kokoa voi todeta, että suurin osa on 1-2 -henkisiä talouksia. Tätä tulosta voisi verrata panelialaisten ikäjäkaumaan, jossa lähes puolet asukkaista oli yli 50-vuotiaita. Monella yli 50-vuotiaalla saattaa olla lapset jo muuttaneet pois kotoa, joten kotitalouden koko pienenee. Myös kotitalouksia, joissa on mahdollisesti yksi tai kaksi lasta, on enemmän kuin monilapsisia perheitä. Ikä 0-6 v 7-14 v 15-17 v 18-29 v 30-49 v 50-64 v 65-74 v yli 74 Kuva 1. Panelian väestön ikäjakauma. Satakuntaliitto 2007. 250 200 150 100 50 0 Kotitalouden koko 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä Kuva 2. Kotitalouksien koko Paneliassa. Satakuntaliitto 2007. 3. Elinkeinot [ 3 ] Panelialaiset työpaikat ovat kehittyneet pitkälti oman kylän nyrkkipajoista teollisuuslaitoksiksi kuten Jaakko - Tuote Oy, Panelian Kone Oy, Panelian Metallirakenne Oy, Hakalan Metalli Oy ja Panelian Metallivalimo. Vientikivi Oy on kylään muuttanut kivialan yritys. Erikoisalaa edustaa Mallivaruste Oy, joka valmistaa puu- ja muovimalleja valimoille. Paikallinen Lammelan kauppiassuku on toiminut Paneliassa vuodesta 1878. Paikallinen, kylän isäntien perustama sähkötehdas, nykyinen Paneliankosken Voima Oy on perustettu 1912. Paneliankosken Voima Oy on nykyään moderni ja asiakasläheinen sähköyhtiö. Paneliassa on runsaasti 1-2 hengen yrityksiä monelta eri alalta. Tarkastelemalla missä panelialaiset käyvät töissä, voi todeta, että yli puolet
[4] Työpaikat v. 2005 alkutuotanto jalostus palvelut muut Kuva 3. Panelialaisten työpaikkojen toimialat. Satakuntaliitto 2005. Työpaikkakunta Kiukainen Muu malla myllyjä. Näin Panelian kuuluisat myllyt saivat alkunsa. Ensimmäisiä virallisia merkintöjä myllyistä kirjattiin 3.11.1600 Euran käräjillä. Panelian rivimylly on ainoa Euroopassa säilynyt neljän myllyn rivimylly. Rivimylly koostuu neljästä itsenäisestä myllystä. Prunnimylly on koskessa jokiuoman päällä, sitä seuraa Keskimylly, jonka jatkeena on maan puolella Maamylly. Myllyrivin eteläpäähän rakennettiin köylypolvelaisten ja laihialaisten Rantoomylly. Vuodesta 1991 kyläläiset ovat talkoovoimin kunnostaneet kaksi myllyistä toimintakuntoon. Prunnimylly toimii vesivoimalla ja Rantoomylly sähköllä. Rivimyllyllä järjestetään erilaisia tapahtumia ja myllypuodista saa ostaa vastajauhettuja jauhoja. Panelian kotiseutuyhdistys on talkoovoimin kunnostanut pohjoismaalaisittainkin ainutlaatuisen rivimyllyn toimintakuntoiseksi matkailukohteeksi. Työ on tehty Satakunnan Museon valvonnassa ja ohjauksessa. Rivimyllystä on muodostunut eräänlainen kylän keskus, jonne mielellään poiketaan kahville tai tuttuja tapaamaan. Myllyllä on myös vietetty häitä ja syntymäpäiväjuhlia, joulunavaustapahtumia, yhteislaulutilaisuuksia sekä kirjanjulkaisuja. 4.2 Meijeri ja museo Kuva 4. Työpaikkakunnat. Satakuntaliitto 2005. työssäkäyvistä työskentelee oman kunnan alueella (ent.kiukainen). Seuraavat viisi työpaikkakuntaa olivat: Eura (20 %), Eurajoki (12 %), Harjavalta ( 12 %), Rauma (10 %) ja Pori (7 %). Suurin työllistävä ala omassa kunnassa on jalostus ja toiseksi suurin erilaisten palvelujen tarjonta. Työpaikkakunnan tulosta voidaan pitää hyvänä. On hienoa, että oma kunta pystyy tarjoamaan yli puolelle asukkaista työpaikan. 4. Historia ja nähtävyydet 4.1 Rivimylly Keskiajalla kylän asukkaat alkoivat hyödyntää koskiensa vesivoimaa perusta- Panelian rivimylly Panelian Osuusmeijerin edeltäjän Kaikumeijerin toiminta alkoi jo vuonna 1887. Käyttövoimana oli vesi, joka johdettiin
[5] Panelian vanha meijeri kaivettua kanavaa pitkin Pikkujoesta meijeriin. Sota-aikana meijerin kanavan tunneli toimi panelialaisten pommisuojana. Graniitista ja punaisesta tiilestä rakennettu jugend-tyylinen Panelian osuusmeijeri on valmistunut vuonna 1908 talkoovoimin. Arkkitehti Vuokko Löksy teki Panelian Rukoushuoneyhdistykselle Panelian meijeristä tutkimuksen, jonka mukaan meijeri rakennettiin viimeistä teknologista kehitystä noudattaen laadusta tinkimättä. Meijerin sisätilat on uusittu viime vuosien aikana, ja tiloista löytyy nykyisin museo ja seurakuntakoti. Meijerisali on kunnostettu juhlatilaksi ja osin Kiukaisten seurakunnan toimitiloiksi Museoviraston ohjauksessa. Meijeriin kunnostettiin Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistys ry:n Alma-rahoituksella ja talkoovoimin toimiva museotila vuosina 2003 2005. Museotilassa on Kiukaisten kulttuurista (v. 2000 1200 ekr.) kertova pysyvä näyttely. Kyl meil o ennenki jo elett. Näyttelyn tavoitteena on kertoa seudulla asuneiden hylkeenpyytäjien elämästä. Museossa on esillä myös euralaisen korutaiteilija Mari Syrénin Panelia - korusarja, jonka alkuperäismalli on Kansallismuseon vitriinissä. Kaularengas on löydetty Paneliasta v. 1886. 4.3 Panelian kirkko Panelian ensimmäinen kirkko on rakennettu vuonna 1692, mutta se tuhoutui 1714 koko kylän palaessa venäläismiehityksen alussa. On uskottu, että kirkko on sijainnut ns. Maijalan mäellä Kuninkaanhauta kivisillan kupeessa. Maininnat uudesta kirkosta alkoivat kirkon tultua rakennetuksi Kiukaisten pieneen vain kolmen talon kylään vuonna 1761. Paneliaan rakennettiin uusi kirkko, rukoushuone vuonna 1909. Rukoushuone vihittiin kirkoksi vuonna 1950. Myös Panelian kirkko on osoitus kyläläisten voimakkaasta talkoohengestä. Rakennustyöstä huolehtivat kylän omat miehet. Kirkon rakennuskivet ovat Turajärven graniittia. Kirkko on siitä harvinainen suomalainen kirkko, että sen omistaa edelleen Rukoushuoneyhdistys eikä seurakunta. 4.4 Kuninkaanhauta Kiukaisten hautaröykkiöt ovat kaikki Panelian alueella. Tunnettuja hautaröykkiöitä on 100 ja niistä on vielä jäljellä 90. Kuninkaanhauta on materiaalimäärältään ja tilavuudeltaan maamme suurin hautaröykkiö. Siinä on arviolta noin kaksi miljoonaa kiloa kiveä. Jos yksi röykkiön kivi painaisi 30 kiloa, olisi siinä keskimäärin noin 66 000 kiveä. Kuninkaanhauta on lähes neljän metrin korkuinen, 37 metrin pituinen ja 30 metrin levyinen.
[6] Myllytunnelmaa Panelian VPK harjoituksissa Tutkijat olettavat, että Kuninkaanhautaan on haudattu joku tai joitakin merkittäviä henkilöitä. Olettamusten mukaan hautaröykkiöiden sisään on haudattu saman suvun jäseniä pidemmältä ajalta. 4.5 Panelian VPK Panelian 105 -vuotias VPK toimii aktiivisesti omalla sarallaan ja omalla kalustollaan. Palokunnan pääasiallisena tehtävänä on toimia yhtenä turvallisuustekijänä kyläläisille. Erilaisia kiireellisiä hälytystehtäviä palokunta hoitaa noin 110 kpl vuosittain. Erityisen näkyvä osa palokuntaa on sen ensivastetoiminta. Vuoden 2005 tilastoissa ryhmällä oli lähes 70 lähtöä ensivastetehtäviin. Panelian VPK:n alaisena toimii myös naisosasto, nuoriso-osasto ja veteraaniosasto, joka osallistuu erilaisiin kyläkuviin liittyviin siivous- ja kunnostustalkoisiin. Keväisin VPK avustaa Panelian kyläkeskuksen puhdistusta mm. tomuttavista talvihiekoista. Palokunta on myös aktiivinen järjestötyöntekijä palokunta-alalla, aina valtakunnallisiin tasoihin saakka. Panelian VPK:lla on ollut vuodesta 1975 lähtien ystäväpalokunta Saksassa Fahrenkrugissa. 5. Kyläsuunnitelman toteutus Paneliassa päätettiin aloittaa kyläsuunnitelman toteutus syksyllä 2008. Jokaiselle Paneliassa toimivalle yhdistykselle lähe- tettiin alkusyksystä kirje, jossa toivottiin, että yhdistyksestä pääsisi osallistumaan kolme henkilöä ensimmäiseen kyläiltaan. Ensimmäinen kyläilta järjestettiin Panelian koululla 1.10.2008, jossa Satakuntaliiton kyläasiamies Sari Uoti oli vetämässä tupla-tiimi -illan. Tuplatiimin tarkoituksena on ryhmätyöskentelyn avulla saada esille kyläläisten kaikkein tärkeimmäksi kokemat asiat ja kehittämistoimet omassa kylässä. Tuplatiimi-ilta oli hyvin onnistunut. Monesta Panelialaisesta yhdistyksestä oli ainakin yksi edustaja, joten illan osallistujamäärä oli melko iso ja erittäin kattava. Näin saimme hyvät lähtökohdat kyläsuunnitelman suunnittelutyölle, kun eri toimijoiden mielipiteet ja ajatukset tulivat esille. Toinen kyläilta järjestettiin noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä illasta eli 5.11. Illan aikana käytiin läpi edellisen illan muistio sekä keskusteltiin muista esille nousseista asioista. Kyläillassa nousi myös aiheelliseksi järjestää kyläkysely, jotta myös niiden ihmisten mielipiteet tulisivat esille, jotka eivät kyläiltoihin ole osallistuneet. Sovittiin myös, että seuraavan kyläillan aiheena olisi kyläkaavakäsite ja tonttitarjonta, jotka myös olennaisina asioina liittyvät kyläsuunnitelmaan. Kolmannessa kyläillassa käytiin läpi kehittämistoimenpiteitä. Mietittiin, mitä konkreettista kyläläiset pystyvät yhdessä tekemään ja mihin tarvitaan ulkopuolisten esimerkiksi kunnan apua. Eurajoen virkistyskäyttö ja sen tila ovat nousseet vahvasti kyläsuunnitelmaa tehdessä esille. Niinpä Pyhäjärvi-instituutista pyydettiin asiantuntijat kertomaan Eurajoen tilasta ja mahdollisesti antamaan vinkkejä, mitä tavalliset kyläläiset voivat tehdä omalta osaltaan, jotta joen tila saataisiin parantumaan. Viimeisessä kyläillassa kävimme koko kyläsuunnitelmaprosessissa esille nousseet ajatukset ja pohdimme, mitkä niistä ovat sellaisia, jotka ehdottomasti pitäisi saada kylälle tai säilyttää myös tulevaisuudessa Paneliassa. Esille nousi seitsemän erilaista aihetta, jotka katsottiin ensisijaisen tärkeiksi ja joiden eteen oltiin valmiita tekemään töitä. Muut kehittämistoimet katsottiin myös hyviksi ja tarpeellisiksi ideoiksi ja ne haluttiin myös säilyttää kyläsuunnitelmassa.
[7] 6. SWOT-analyysi Kylän nykytila vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Kyläläisiä pyydettiin mietittämään oman kylän vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja toisaalta taas heikkouksia ja uhkia. Tällaisia asioita vastauksista nousi esille: Vahvuudet: Kyläläiset pitävät yhtenä vahvuutenaan omasta kylästä löytyviä melko hyviä peruspalveluita. Harvassa kylässä on asukkaille taattuna kaikki peruspalvelut, jotka Panelian kylästä löytyvät. Erityisen mieluisiksi koettiin terveyspalvelut ja koulu. Panelian kouluun ja sen ympäristöön onkin satsattu paljon. Ensin kyläläiset rakensivat talkoilla jäähallin aivan koulun viereen ja juuri on koulussa valmistunut laajennus. Sekä koululaisia että harrastelijoita nämä puitteet palvelevat erittäin hyvin. Talkoilla on Paneliassa saatu paljon aikaan ja se onkin lisännyt merkittävästi asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Talkoohenkeä pidettiinkin yhtenä kylän vahvuutena. Monipuolisen ja aktiivisen yhdistystoiminnan avulla, Paneliassa on hyvät harrastusmahdollisuudet ja paljon erilaista yhdistystoimintaa. Myös Paneliassa olevaa teollisuutta voidaan pitää kylän vahvuutena. Yrityksillä on pitkät perinteet ja ne työllistävät paljon ihmisiä. Heikkoudet: Suurimpana ongelmana Panelian kylässä nähtiin tietynlainen kyläläisten passiivisuus. Usein samat henkilöt käyvät monen eri yhdistyksen kokouksissa ja jaksavat nähdä vaivaa kylän tulevaisuuden eteen. Paneliassa pitäisi saada uusia ihmisiä mukaan kylätoimintaan ja kannustaa erityisesti nuoria yhdistystoimintaan, jotta sen säilyminen taataan myös tulevaisuudessa Myös palautteesta kävi ilmi, että erityisesti pienistä asunnoista on Panelian kylällä tarve. Asuntoihin liittyen ollaan myös huolissaan siitä, että osasta kylällä sijaitsevista rakennuksista ei pidetä tarpeeksi huolta vaan ne ovat päästetty sekä rakennusten että pihapiirin osalta ränsistymään. Nuorilla ja vanhuksilla on liian vähän tekemistä, heille pitäisi keksiä ja järjestää enemmän virikkeitä. Mahdollisuudet: Vuoden vaihteessa tapahtuneesta kuntaliitoksesta johtuen suur-eura nähtiin Paneliassa myös mahdollisuutena. Nyt olisi kylän mahdollisuus kehittyä vetovoimaiseksi itsenäiseksi kyläksi, jos kyläläiset ovat valmiita tekemään oman kylän eteen yhdessä paljon töitä. Paneliassa on kaikki peruspalvelut kunnossa ja kylä sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla ajatellen Pori-Huittinen-Rauma-sektoria. Tätä elinvoimaisuutta ja sijaintia voidaan pitää myös yhtenä kylän vahvuutena ja mahdollisuutena. Panelian pitää saada enemmän itseään kuuluviin ja näkyviin, jotta esimerkiksi lapsiperheitä saadaan houkuteltua muuttamaan kylälle. Oikeilla markkinointikeinoilla pyritään hankkimaan lisää asukkaita Paneliaan. Isoja maalaistontteja ja kaunista kylänraittia kannattaa ainakin esitellä. Vastausten perusteella suurta arvoa ja kunnioitusta saavat ne ihmiset, jotka jaksavat aktiivisesti nähdä vaivaa oman kylän eteen ja tehdä omalta osaltaan Panelian kylästä mukavan ja viihtyisän paikan asua. Uhat: Vaikka kuntaliitos voidaan nähdä kylässä mahdollisuutena, nähdään se myös uhkana. Kukaan ei vielä tässä vaiheessa tiedä, miten se tulee vaikuttamaan palveluiden tarjontaan ja työpaikkoihin. Suuri pelko kytee, että palveluita aletaan karsia syrjäseuduilta. Myös väestön ikääntyminen ja nuorten muuttaminen pois omasta kylästään nähdään uhkana. Monikaan nuori ei muuta enää takaisin, miten siis houkutella paluumuuttajia takaisin.
[ 8 ] 7. Kehittämistoimenpiteitä Panelian kylälle 2008-2013 Kyläilloissa on yhdessä kyläläisten kanssa mietitty, minkälainen Panelian kylä on esimerkiksi viiden vuoden päästä ja mitä kyläläiset haluavat, että siellä on. Seuraavat kehittämistoimenpiteet katsottiin kaikkein tärkeimmiksi. Kehittämistoimenpiteet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Säilytetään terveyspalvelut ja palokunta omalla kylällä. Ensivasteen toimi pitää saada pysyväksi sopimuksen alaiseksi Panelian palokuntaan. Nuorille nuorisotila. Panelian jäähallin tiloista löytyy nuorille pieni tila, jota voisi hyödyntää nuorisotilana. Jäähalli palvelee nuoria hyvin, sillä se on auki iltaisin ja viikonloppuisin. Tiedustellaan kunnalta voisivatko he lahjoittaa nuorille jotain pelejä tiloihin. Panelian Raikas lupasi kysellä asiaa, toteutus syksy 2009. Jäähallin pukutilat ja kuntosali Panelian jäähallille suunnitteilla investointihanke vuodeksi 2010. Toteutuksen avulla jäähalliin saada lisää pukutiloja sekä kyläläisten yhteinen kuntosali. Pururata Pidetään kunnan toimesta kunnossa. Kysytään kunnalta apua valaistukseen ja mahdollisesti kuntoiluvälineisiin. Kylänraitin yleisilme ja tiet -- Kylänraitti on pidettävä maisemallisesti siistinä ja mahdollisen hankkeen kautta kylänraitin yleisilmettä voisi yhtenäistää ja kohentaa. -- Pyöräteiden pinnoite on uusittava. -- Pyöräteitä on saatava väleille: Saarenmaa-kirkko, hautausmaa-seuratalo, seuratalo-simulantie sekä Vähäsaarenmaantie-Hiukon saha. -- Ansion kuivurille saatava bussipysäkki: selvitetään, onko Tiehallinnon teettämä liikenneturvallisuussuunnitelma toteutunut Paneliassa. -- Yksityisteille Loukomäentie ja Liisankujalle saatava katuvalot. -- Järjestetään kerran vuodessa roskaton-teemaviikko, josta tiedotetaan niin koululaisia kuin koko kylän muitakin asukkaita. -- Kylänraitille muutama pienempi roskis esimerkiksi lyhtypylväisiin kiinni sekä meijerin taakse sekäjäte-roskis. Yhdistysten yhteistyö -- Yhdistysten välinen yhteistyö aloitettava. Kokoontuminen vähintään kerran vuodessa, jolloin eri yhdistykset voivat kertoa omasta toiminnastaan kuluvana vuonna sekä yhdistykset voivat yhdessä ideoida yhteisiä tapahtumia. Kannustetaan nuoria mukaan yhdistystoimintaan erilaisten mukavien tapahtumien kautta. -- Järjestetään erilaisia teema-iltoja kyläläisille, jolloin kylän yhteishenki kasvaa. -- Suunnitellaan mahdollista Kyläviesti-lehtistä sekä kylän internetsivut. 7.1 Muita kyläilloissa esille nousseita kehittämistoimenpiteitä Myös muita ideoita edellisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi nousi esille. Seuraavat toimenpiteet katsottiin myös hyviksi ja tarpeelliseksi. Näitä ideoita toteutetaan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. 7.1.1 Liikunta ja harrastustoiminta Liikuntapaikat pidetään käyttökunnossa Paneliaan tehdään luontopolku, joka on yhteydessä joen kanssa ja jonka varrella olisi kylän yhteinen sauna. Ollaan yhteydessä Eurajoki-hankkeeseen. Jäähallin ja koulun alue on erittäin merkittävä alue Paneliassa, joka halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa sellaisena ja sen ympäristöä kehittää. Turvataan jatkossakin harrastustoiminnan säilyminen Panelian kylässä ja yritetään lisätä eri harrastusmahdollisuuksia niin lapsille, nuorille kuin vanhuksillekin. Seuratalon salin kunnostus jumppatilaksi. Seurataloa pitäisi tulevaisuudessa peruskorjata ja rakentaa ajanmukaiset suihkutilat. Kunnostustoimenpiteet rahoitettaisiin mahdollisesti hankkeen avulla. Jäähalli
[9] Jaakko-Tuote Panelian kirkko 7.1.2 Ympäristö ja viihtyvyys Joen ulkonäköä pitäisi siistiä. Papinsaareen pitäisi saada silta. Pinokunnan asuinalueelta kylälle oikopolku. Kotiseutuyhdistys lupasi tiedustella maanomistajilta lupaa siltaa varten. Myös kuntaan ollaan tässä asiassa yhteydessä. Parkki-/toripaikka hankerahoituksella Kuninkaanhaudan läheisyyteen, Hannikanpellolle terveyskeskuksen viereen. Kylän yhteiset siivoustalkoot keväisin yhteistyössä VPK:n kanssa. Tiedustellaan kansalaisopistolta mahdollisuutta vanhustenpiirin perustamiseen. Vanhuksille suunnattu jelppipalvelu. Kunta antaisi apua tarvitseville ns.setelin, jolla asiakas voisi maksaa suoritetusta palvelusta. Yhdistykset voisivat olla kiinnostuneita tällaisesta työstä. 7.1.3 Muut asiat Paneliassa pitäisi taata esteetön liikkuminen eli tiet ja kylän palvelut siihen kuntoon, että esimerkiksi pyörätuolillakin niissä pääsee ongelmitta kulkemaan. Pyritään turvaamaan terveyspalveluiden läheisyys kuntoliitostenkin jälkeen, kannustetaan yksityistenpalveluiden luomiseen. Tuetaan Paneliassa yrittäjyyttä käyttämällä, jos mahdollista, lähipalveluita. Pohditaan, onko vanhusneuvostolle kysyntään Paneliassa Panelian koulun pihapiiri Keväinen Eurajoki Paneliassa
[ 10 ] 8. Paneliassa toimivia yhdistyksiä Panelian-kiukaisten invalidit ry Hannu Laine (pj) (02) 864 6078 Anja Kuusinen (02) 864 7158 Panelian kokoomus ry Ari Anttila (pj) (02) 864 5303, Seija Soini (02) 864 6507 044 538 7790 Panelian kotiseutuyhdistys Mikko Tolvi (pj) 044 061 8428 Juhani Vihervuori 050 520 6545 Panelian lasityöntekijät 415 Jari Saarivuori (pj) 02-8647622, Teijo Savila 050-5266753 050-5167929 Panelian maa- ja kotitalousnaiset Eila Katila (pj) (02) 864 7644 Marjut Heikkilä (02)865 3150 Panelian martat ry Irma Lehtinen (pj) (02) 864 7566 Tuula Ruohola (02) 864 7006 Panelian metsästysseura Petri Paavilainen (pj) 040 729 2051, (02) 864 7632 Juha Eskola (02) 864 7402 Panelian Raikas ry Juha Suonpää (pj) 044 701 7383 Merja Junnila 040 718 7839 Panelian rukoushuoneyhdistys ry Kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko Panelian meijerillä Antero Hiitiö mara4@saunalahti.fi Panelian Toive ry Saija Kemppainen 040 512 7439 Matti Haavisto (02) 864 7145, 0500 590 066 Panelian torvisoittokunta Martti Stenberg (02) 864 7619 Kari Lahtonen (02) 864 7317 Kiukaisten vanhustenkotiyhdistys ry Antero Hiitiö mara4@saunalahti.fi Panelian vanhempainyhdistys PALAVA Leena Koskinen 050 442 5664 Peli- Weljet Panelia Ry www.peli-weljet.com Sami Rintamaa (pj) 040 596 4714 Janne Myllykoski 044 284 8385
[ 11 ] Panelian VPK Panelian VPK toimii Panelian paloasemalla osoitteessa: Mäkiläntie 2A, Panelia27430 puh. (02) 867 4174 Olli Heiska (pj) (02) 864 7458, 050 553 0568 Ari Reivonen, Sihteeri 0500 786 609 Panelian VPK:n naisosasto Kerhoilta joka toinen maanantai klo 19 Marjaana Ansio (naisosaston johtaja) 0500 631 315 Leena Heine 050 331 4409 Panelian VPK:n ensivasteryhmä Esa Maula (ryhmän vastuuhenkilö) 040 732 5191 Kiukaisten naisvoimistelijat Marjaana Ansio 0500 631 315, Virpi Knihti 0440 812 690 Panelian VPK: hälytysosasto Viikkoharjoitukset maanantaisin klo 19 Juho Ansio (palokunnanpäällikkö) 0400 748 088 Ari Pinomäki (1.varapäällikkö) 0400 539 818 Veli-Antti Ruotsalainen (2.varapäällikkö) 040 518 2630 Panelian VPK:n nuoriso-osasto Viikkoharjoitukset maanantaisin klo 17 Petri Rantala (nuoriso-osaston johtaja) 040 703 9335 Panelian VPK:n veteraaniosasto Jaakko Heiska (veteraaniosaston johtaja) 050 572 7304 Raimo Koski (veteraaniosaston sihteeri) 0400 328 419 MLL:n Kiukaisten yhdistys Elina Mäkipere 050 541 5187 Virpi Knihti 0440 812 690 Kiukaisten-Panelian kädentaitajat Helena Riikonen 050 380 1224 9. Paneliassa toimivia yrityksiä AP-MYLLY OY AUTOTARVIKE- JA PURKAAMO M. NIEMI LAMMELA OY LINJA-AUTOLIIKENNE SALONEN KY RAKENNUS JA RAIVAUS HAAPIO KY RAKENNUSPALVELU VESA HAAPIO HAAVISTON SIITOSKANALA LOUNASKAHVILA MYLLYSILTA KY REKIKOSKI OY HAKALAN METALLI OY HEINILÄN KORJAAMO AUTOT JA MAATALOUSKONEET HERMORATATERAPEUTTI RAUNO TARKKI PANELIA-HALLI OY PANELIAN AUTOTYÖ PANELIAN HANSA SALAOJITUS SUOMINEN & KNIT SALAOJITUS PÄIVIÖ & KUMPP. SATAMUNA OY HÖYLÄÄMÖ A. NUOTIO KY JAAKKOLAN SIITOSKANALA JAAKKO-TUOTE OY JALKOJENHOITOPALVELUT SISKO PAAVILAINEN KAIVUU JA KULJETUS NURMI PANELIAN KONE OY PANELIAN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU KY PANELIAN METALLIRAKENNE OY PANELIAN METALLIVALIMO OY PANELIAN PUUTYÖ KY SATAPIRKAN SÄHKÖ OY SIMON SIIVOUS AY T:MI JUHO ANSIO NUOHOUS JA SAMMUTINHUOLTO T:MI TUULIKKI JÄRVINEN PITOPALVELU T:MI YILDIRIM NEBI OSCAN S PIZZERIA KAIVUU-URAKOINTI JUUSELA KY PANELIAN RAKENNUSTYÖ KY TAKSI MÄKITASKU OIVA KARTANON AUTOHUOLTO KIUKAISTEN APTEEKKKI PANELIANKOSKEN VOIMA OY PARTURI-KAMPAAMO PIRKKO NURMI TAKSI ROSENBERG JARMO TAKSI SAARINEN PIRJO KIUKAISTEN KULJETUS OY PARTURI-KAMPAAMO HIUSTUPA T:MI MIKKO JUUSELA KULJETUSLIIKE ALASMAA OY KURKKUMESTARIT P&S OY PARTURI-KAMPAAMO LEILA RAKENNUS JA ASENNUS MARKO SALO VERHOOMO K. SANTONEN KY PANELIAN HIEKKAPUHALLUS KY
[ 12 ] Kyläsuunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt: Manu Hakala Martti Stenberg Mikko Stenberg Astri Lindberg Kaisa Lietepohja Marjut Heikkilä Airi Kytälä Jari Heikkilä Titta Strömberg Jussi Vartama Jaakko Heiska Ari Jyräkoski Petri Paavilainen Helena Pinomäki Mikko Tolvi Jarmo Piirainen Maria Savolainen Elina Haavisto Lähteet: Satakuntaliitto Panelian Kotiseutuyhdistys ry Kari Fyhr Marita Stenberg Taina Jyräkoski Jari Heikkilä Maria Savolainen Kari Kuusisto Piia Piirainen Tapio Heikkilä Sari Kiiski Marjaana Ansio Mari Halonen Olli Heiska Juhani Vihervuori Raili Mäenpää Matti Salonen Juha Kiiski Anu Valtonen Ari Anttila Petri Rantala Eila Katila Riitta Kuusisto Eila Katila
Liite 1