Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen



Samankaltaiset tiedostot
Gasum Petri Nikkanen 1

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum Petri Nikkanen

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo Sami Seuna Motiva Oy

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

ENERGIATODISTUS. Kalevankatu 26 b 80100, JOENSUU. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

LUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

ENERGIATODISTUS. LUONNOSVERSIO - virallinen todistus ARA:n valvontajärjestelmästä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Asuinrakennus Xxxxxxxxxx Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka XX-XXXX-XX XXXX. Yhden asunnon talot (tms) XXXX

Suomen Energiainsinöörit

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

ENERGIATODISTUS 00550, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

ENERGIATODISTUS. Leineläntie , VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Aurinkolämpöjärjestelmät

ENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

ENERGIATODISTUS. Matinniitynkuja , ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Leinelänkaari 11 A 01360, VANTAA. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Talonpojantie 10, rakennus A 00790, HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso 2012

Aurinko- ja poistoilmalämmitysjärjestelmä. GES-verkostotilaisuus Lappeenrannassa Ville Terävä, Kymi-Solar Oy. OptiSun

ENERGIATODISTUS. Kissanmaankatu , TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Kohti nollaenergiarakentamista SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

ENERGIATODISTUS. KOy Tampereen keskustorni Tampellan esplanadi Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Yhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Suurpellon Apilapelto Talo E Piilipuuntie 3 C-E Espoo Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. Mika Waltarinkatu 14, Talo A Mika Waltarinkatu Porvoo. Pientalo (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Lämmityskustannus vuodessa

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Asunto Oy Saton Kahdeksikko talo F Vaakunatie Kaarina Uudisrakennusten.

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. Haukilahdenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

ENERGIATODISTUS. HOAS Opastinsilta 2 Opastinsilta , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 177 Linnankuja 2 Linnankuja , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

ENERGIATODISTUS. Rotisentie , VALKO. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY.

ENERGIATODISTUS. HOAS 145 Kurkisuontie 12 Kurkisuontie 12 A 00940, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

Transkriptio:

Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään esimerkiksi maalämpöä tai aurinkoenergiaa. Tässä ohjeessa kuvataan hybridiratkaisuja, jotka mahdollistavat maalämmön ja aurinko energian hyödyntämisen osana pienkohteiden kaasulämmitysratkaisua. Lämmitystarve Kaasukondenssikattila Kaasulämpöpumppu Hybridijärjestelmä tuo eri energialähteiden parhaat puolet asukkaan hyödyksi. Aurinko Hybridijärjestelmä HUHTIKUU KESÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU TOUKOKUU HEINÄKUU JOULUKUU MARRASKUU Hybridilämmityksellä tarkoitetaan usean lämmitysmuodon yhdistämistä. Hybridijärjestelmä tulee suunnitella huolellisesti ja kohteen ominaisuudet huomioiden parhaan mahdollisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Valitsemalla energiatehokkaan kaasukondenssikattilan rinnalle lämpöpumppu- tai aurinkoenergiaratkaisu, päästään erittäin alhaiseen primäärienergian kulutukseen. Toimivaan hybridiratkaisuun kuuluu aina energiavaraaja ja automatiikkaa. Näiden suunnitteluun on kiinnitettävä erityishuomiota, jotta järjestelmä toimisi oikein ja energiatehokkaasti. Automatiikka huolehtii siitä, että käytössä on edullisin energialähde, huoneistossa on miellyttävä lämpötila ja lämmin käyttövesi riittää kaikissa olosuhteissa. Oikein toteutettuna asukkaan ei juuri tarvitse kiinnittää lämmitykseen huomiota. Aurinkolämmitys Energiatehokkaaseen aurinkolämmitysjärjestelmään kuuluu kaasukondenssikattila, aurinkokeräimet ja energiavaraaja. Aurinkokeräimet sijoitetaan pääsääntöisesti rakennuksen katolle. Talon sijainti ja suunta vaikuttavat oleellisesti saatavan aurinkoenergian määrään, mikä tulee huomioida investointipäätöstä tehtäessä. Aurinkoenergialla pystytään usein hoitamaan rakennuksen ja käyttöveden lämmitys kokonaan keväisin ja kesäisin. Talvisin suurimman osan lämmitysenergiasta tuottaa kaasu.

Lämpöpumppu Lämpöpumppu mahdollistaa maaperässä tai ilmassa olevan energian hyödyntämisen tilojen ja käyttöveden lämmityksessä. Esimerkki usean energia lähteen hybridijärjestelmästä Aurinkokeräin Suositeltava lämpöpumppuratkaisu kaasulämmityksessä on ns. absorptiolämpöpumppu, joka käyttää kaasulla tuotettua lämpöä kierron ylläpitämiseksi. Perinteinen kompressorilämpöpumppu vaatii käyttövoimakseen mekaanista energiaa, joka yleensä tuotetaan sähkömoottorilla. Absorptiolämpöpumput soveltuvat toistaiseksi kohteisiin, joissa lämmitystehon tarve on vähintään 100 kw. Lämpöpumppuja voidaan asentaa niin uudiskuin saneerauskohteisiinkin. Tyypillisiä asennuskohteita ovat tuotantolaitokset, uimahallit, sairaalat, hotellit, ravintolat ja rivitalot. Lämpöpumppuja voidaan tarpeen mukaan kytkeä useampia ns. kaskadijärjestelmäksi. Kaasu Patteriverkosto Lämminvesi Lattialämmitys Energiavaraaja GAWP Kaasulämpöpumppu Maalämpö Kaasukondenssikattila

Primäärienergiasuhde Kaasukäyttöinen maalämpöpumppu Ympäristönäkökulmasta olennaisin suure on ns. primäärienergiasuhde (PER).Optimoidulla kaasulämpöpumppuratkaisulla saavutetaan primäärienergiasuhde 1,65. Tämä tarkoittaa, että yhdellä yksiköllä primäärienergiaa (kaasua) tuotetaan 1,65 yksikköä lämpöenergiaa. Toisin sanoen 10 kwh:n lämpöenergian tuottamiseen tarvitaan 6 kwh kaasua. Kaasulämpöpumpun primäärienergiasuhde on yleensä suurempi kuin sähkökäyttöisen lämpöpumpun, koska sähköntuotannossa voimalaitoksissa tapahtuu aina häviöitä. Voimalaitosten häviöiden määrä vaihtelee voimalaitostyypeittäin. Suurimmat häviöt ovat voimalaitoksissa, joita käytetään lisä- ja varavoimana talvisin kovien pakkasten aikaan sähkön kysynnän ollessa suurimmillaan. Sähkön kysyntää kasvattaa pakkasilla etenkin suuri sähkön tarve lämmityksessä. KAASU 6 kwh Maalämpö 4 kwh 10 kwh LÄMPÖÄ Tyypillisessä nykyaikaisessa voimalaitoksessa sähkön tuotannon hyötysuhde on noin 40 prosenttia. Sähkökäyttöisten maalämpöpumppujen keskimääräiset vuotuiset lämpökertoimet (COP) vaihtelevat 2,6 ja 3,6:n välillä 1). Edellä mainitulla sähköntuotannon hyötysuhteella primäärienergiasuhteeksi muodostuu sähkökäyttöisellä maalämpöpumpulla siis noin 1,05 1,45 eli 10 kwh:n lämpöenergian tuottamiseen kuluisi 6,9 9,6 kwh primääri energiaa. Sähkökäyttöinen maalämpöpumppu (esimerkki) PER (Primary energy ratio), primäärienergiasuhde kuvaa tarvittavan lämmitysenergian ja primäärienergian (esimerkiksi polttoaineen sisältämän energian) suhdetta. COP (Coefficient of performance), lämpökerroin tarkoittaa tarvittavan lämmitysenergian ja laitteistoon syötetyn sähköenergian suhdetta. PER= COP= 1) Lähde: Tilastokeskus: Energiatilastot, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry Tarvittava lämmitysenergia Primäärienergian kulutus Tarvittava lämmitysenergia Sähkön kulutus POLTTO- AINE 8 Voimalaitoshäviöt 5kWh 10 kwh SÄHKÖ 3 kwh Maalämpö 7 kwh kwh LÄMPÖÄ

PL 392, Salomonkatu 17 A, 00101 Helsinki p. (09) 586 0840 www.kaasuyhdistys.fi