SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Samankaltaiset tiedostot
TVP Kevätkurssi

Mobiiliverkot. Kirja sivut

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Soluverkot. Jukka K. Nurminen T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin

Televerkko, GSM-verkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä

T UMTS. Tentti T UMTS. Johdanto ja Kehitys GSM:stä UMTS:iin. Muutama käytännön asia

Mikä muuttuu 2015? WRC2015. Pasi Toivonen

MOBIILIVERKKOJEN KEHITYS

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY

MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 18 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki

RF-tekniikan perusteet BL50A Luento Antennit Radioaaltojen eteneminen

MATKAPUHELINVERKKOJEN NELJÄS SUKUPOLVI: 4G LTE

Langattomat verkot ja liikkuvuus

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

Monioperaattoriverkot sairaalassa, lähitulevaisuuden haasteet

@450-verkko langattomassa M2M-käytössä

Tietoliikennetekniikka. Analogisesta digitaaliseen, fyysisestä kerroksesta Internettiin, kaikki tasot hallussa.

Tiedonsiirron kokonaisoptimointi erilaisten tietoverkkojen yhteiskäytössä

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Jari Santikko RADIOVERKKOTUKIASEMAOHJAIMEN OHJELMALOHKON MODUULITESTAUKSEN TUTKIMINEN UUDELLA TYÖKALULLA

PPO Core. Jari Roininen

MATKAVIESTINTÄJÄRJESTELMÄT HARJOITUSTYÖ: MATKAPUHELINVERKKOJEN MITTAUKSIA

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen

Sami Mailasalo. Mobiili datansiirto. Evoluutio GSM-verkosta LTE-verkkoon

Alatunniste

Kuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G?

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

-Matkaviestintekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.

Tiedonsiirto matkapuhelinverkoissa. Jukka K. Nurminen

Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari Mika Klemettinen, Tekes

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Dronejen vaatimukset viestintäyhteyksille

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

ELT Langattoman tietoliikenteen perusteet Terminologiaa, käännöksiä. Luento 1

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

Historia. Mobiiliverkot. GSM:n arkkitehtuuri. Mobiiliverkon periaate. Tukiasemajärjestelmä. Keskusjärjestelmä. Kirja sivut

Ensimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Yritysten digitaalinen toimintaympäristö. Tietoliikenne, nykytila ja kehitystarpeet


3G:n rakenne ja tietoturva

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet

Linkkikerros, Puhelinverkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

erikoistutkija Viktor Sibakov VTT Automaatio, EMC-Laboratorio

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA. Tietoliikennetekniikan opintosuunta

VIIDENNEN SUKUPOLVEN LANGATTOMAN TIETOLIIKENNEVERKON TAVOITTEET JA MAHDOLLISET TOTEUTUSTEKNIIKAT. Tomi Sarvanko. Ohjaaja: Kari Kärkkäinen

HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus

Nykypäivän matkapuhelinverkot

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä?

TIVE

Langattoman verkon spektrianalyysi

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIETOTEKNIIKAN OSASTO MATKAPUHELINVERKON MAP-PROTOKOLLATOTEUTUS ÄLYVERKKOPALVELUIDEN OHJAUSPISTEESEEN

Toni Pekkanen VOLTE Tietotekniikan koulutusohjelma 2015

Suunta-antennin valinta

Vertailussa VoIP- ja GSM- järjestelmä

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma

Dina Sadykova 4G- MITTAUKSET

WRC15 tulokset ja seuraavat askeleet. Pasi Toivonen

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

Rev 2.0. GSM-Line Käsikirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

Antennit. Yleisiä tietoja

TV white spaces taajuuksien käytön tehostamiseen

2G-, 3G-, LTE- ja 5G-mobiiliverkkojen kehitys

-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.

ELISAN 4G-VERKOT. Antti Impiö. Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka

@450-laajakaista kylien tietoliikenneratkaisuna Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu seminaari Pori. Anne Suomi, Digita Oy

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

VIRVE-päivä Mihin viranomaisten turvallisuusviestintä on menossa? Janne Koivukoski Sisäasiainminsteriö Pelastusosasto

Transkriptio:

1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT

MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2

SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön. Tyypilliset uudelleenkäyttökertoimet: CDMA 1, AMPS 7, GSM 12 Kännykän solun vaihtoon liittyy kättelyn -käsite (handover, handoff).

RADIOSIGNAALIN VAIMENEMINEN 4 Signaali vaimenee 1/r n -lain mukaisesti. n = path-loss exponent n on tyypillisesti 2...6 kaupunkiympäristössä. Vain ilmailu- ja avaruussovelluksissa päästään lähelle 1/r 2 lain mukaista vapaan tilan vaimenemismallia. Taajuusalue vaikuttaa antennin kautta: mitä suurempi taajuus (lyhempi ), sitä nopeammin signaali vaimenee etäisyyden kasvaessa. Taustalla Friisin siirtoyhtälö, joka huomioi antennit. G r, G t = antennivahv., d = etäisyys, L = häviökerroin 1 (suod., antennit, jne.), A e = antennin efektiivinen pinta-ala. P ( d ) r 2 PG t tgr, G 2 2 4 d L 4 A 2 PG t tgr 4 d LossdB 10log 20log L 1 Pr L Siksi solun koko 900 MHz:n alueella (esim. NMT-900, 2G:n GSM, 3G:n 900 MHz UMTS/WCDMA) on suurempi kuin 2 GHz:n lähellä olevissa järjestelmissä (esim. 3G UMTS/WCDMA). Solukokoa pienentämällä radiotaajuuskaista & verkon kapasiteetti tulee paremmin hyödynnetyksi. e

ETENEMISVAIMENNUS, HIDAS & NOPEA HÄIPYMINEN 5 Small-scale fading Large-scale fading (shadowing)

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄN SOLUN KOKO 6 Käsitteet mega-, makro-, mikro-, nano-, piko- ja femtosolu. Karkeita solukokoja: mega ( n 1000 km), makro (<40 km), mikro (<2 km), nano ( n 100 m), piko (<200 m), femto ( n 10 m) riippuvat keskitaajuudesta ja ympäristöstä. Koot eivät täsmällisesti määriteltyjä. https://en.wikipedia.org/wiki/microcell

2G GSM-VERKKO PELKISTETYSTI 7 PSTN = public switched telephone network, MSC = mobile switching center HLR = home location register, VRL = visitor location register BSS = base station subsystem, BSC = base station controller BTS = base transceiver station, AI = air interface, MS = mobile equipment https://en.wikipedia.org/wiki/base_station_subsystem https://en.wikipedia.org/wiki/mobile_switching_centre_server https://en.wikipedia.org/wiki/network_switching_subsystem

2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) 8

2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) 9

2G GSM-VERKKO TARKEMMIN (S) 10 http://en.wikipedia.org/wiki/gsm

3G UMTS-VERKKO TARKEMMIN (S) 11 http://en.wikipedia.org/wiki/universal_mobile_telecommunications_system

12 ESIMERKKEJÄ MATKAPUHELINJÄRJESTELMISTÄ (S)

AMPS, GSM JA IS 95 (USA:N 2G CDMA) (S) 13 FDMA-käyttö eri siirtosuuntien Uplink & Downlinkerotteluun

LANGATTOMIA JÄRJESTELMÄSTANDARDEJA (S) 14

15 5G TULEE (S) 10 x parempi kuin 4G Standardointi käynnistymässä Toiminnassa 2020-luvulla

5G-AIKATAULU (S) 16

5G-AIKATAULU (S) 17

5G-VISIOITA (S) 18 Ei vielä tiedetä tarkasti mitkä verkon lopulliset ominaisuudet, palvelut ja liiketoimintamallit ovat vasta visiointiasteella. Tukeutunee aluksi pitkälti/osittain 4G-järjestelään. V. 2015 lopussa alkanut standardointivaihe (ITU jne.).

5G-VISIOITA (S) 19 IoT = Internet of Things eräänä johtoajatuksena laitteet ja sensorit kytkeytyvät nettiin (omat IP-osoitteet) elämä & koti verkottuu. 1 Bn = 1 Giganode, 1 EB = 1 Exabyte = 10 18 bytes

5G-VISIOITA (S) 20 E2E = verkon päästä päähän viive kahden solmun (node) välillä. Air latency = viive tukiasemalta kännykälle. Viiveiden tavoite 1/10-osaan nykyisestä.

5G-VISIOITA (S) 21 Vaalean harmaa = 4G, tumman harmaa = 5G tavoitesuorituskyky

5G-VISIOITA (S) 22

5G-VISIOITA (S) 23 Millimetritaajuusalue käyttöön rajoitetulle alueelle (pieni solu). mm-aallot eivät kanna pitkälle ulkotiloissa (vesihöyry absorboi).

5G-VISIOITA (S) 24 Verkon viipalointi: eri vaatimuksia omaavien palveluiden jakaminen eri verkkoviipaleisiin. 5G-viipale (Slice) koostuu joukosta toimintoja ja radioverkkoasetuksia, joita yhdistää siihen sidottu käyttötapaus ja liiketoimintamalli. Kaikii viipaleet eivät pidä sisällään samoja toimintoja. Esim. IoT tasolla vähiten/riisutusti kontrollia (liikkuvuuden tuki ja sen vaatima signalointi) RAT = Radio Access Technology D2D = Device to Device CP = Control Plane UP = User Plane

5G-VISIOITA (S) 25 Device to Device (D2D) communication ilman erillistä verkon ohjausta.

5G-TUTKIMUS OULUSSA (S) 26 Oulussa rakennetaan sekä avoin (OY) että suljettu (VTT) testiverkko. http://5gtn.fi/ Tietoliikennetekniikan osasto & CWC mukana hankkeeessa. Oulun ulkopuolella olevat muiden toimijoiden testiympäristöt Tutkimuspartnerien omat testiympäristöt