SANAN SEPPÄ opettajille
SANAN SEPPÄ Yli kolmesataa vuotta Suomen niemen kirkoissa on kaikunut latinankielinen messu. Turkulainen Katariina Heikintytär kuuntelee hartaana pyhää kieltä. Hän anoo pyhimyksiltä lasta itselleen ja miehelleen, seppä Olaville, ja poika syntyy. Mutta Euroopasta vyöryvät uudet ajatukset pohjolaan. Ne mullistavat Katariinan, Olavin ja Hemminki-pojan maailman. He kohtaavat Mikael Agricolan, ja niin käsityöläissuvun kehitys kääntyy yllättävään suuntaan Lisätyn todellisuuden sovellus Sanan seppä tarjoaa virtuaalisen näkymän reformaation vaikutuksiin kirkossa ja suomalaisten elämässä 1500-1600-luvuilla. Sanan seppä yhdistää tarinankerrontaa ja nykyteknologiaa. Elokuvallisessa lisätyn todellisuuden sovelluksessa virtuaaliset hahmot tulevat tabletin näytöllä osaksi tabletin kameran kautta näkyvää kirkkotilaa. Kahdeksan muutaman minuutin mittaista kohtausta, joissa on sekä toimintaa että keskustelua, tiivistävät reformaation sisältöjä ja historiaa. Kohtaukset tapahtuvat eri puolilla Turun tuomiokirkkoa. Virtuaaliset hahmot kutsuvat rinnalleen kokemaan tapahtumia Hemmingin autuuttamisen juhlasta, viimeisestä suuresta katolisesta juhlasta, aina ensimmäisen suomenkielisen Raamatun ilmestymiseen 1514-1642. Sanan seppä soveltuu 4. luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Sanan seppä on osa Reformaation merkkivuoden 2017 viettoa. Sanan sepän ovat toteuttaneet yhteistyössä Turun yliopisto ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Mukana on ollut myös Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallitus. Tekemiseen on osallistunut kymmeniä eri alojen asiantuntijoita ja taitajia. Lue lisää sananseppa.fi. Sivuilta löydät myös havainnollisen trailerin.
Kahdeksan kohtausta 1514-1642 Turun tuomiokirkossa vietetään piispa Hemmingin autuuttamisjuhlaa 18.6.1514 Katariina Heikintytär ja Olavi Mikonpoika ovat tulleet Turun tuomiokirkkoon seuraamaan piispa Hemmingin autuuttamisjuhlaa. Hemmingin kuolemasta on kulunut lähes 150 vuotta ja vuosikymmenien ajan hänen nimiinsä on kirjattu monia ihmeitä. Nyt hän on Autuas Hemminki. Yhtä mahtavaa juhlaa ei Turussa ole nähty! Tanskalaiset tuhoavat Turkua ja Tuomiokirkkoa 23.5.1522 Katariina ja Olavi ovat menneet naimisiin ja saaneet pojan. Lapsi on kuitenkin kuollut, ja Katariina kumartuu Pyhän Ristin kappelissa Pyhä Anna kolmantena -veistoksen eteen, rukoilee Neitsyt Marialta toista lasta ja lupaa hänet kirkolle. Yllättäen juutit eli tanskalaiset hyökkäävät kirkkoon ryöstääkseen arvokkaat esineet. Hemminki Olavinpoika kastetaan 28.5.1527 Katariina ja Olavi ovat vihdoin saaneet pojan ja tuoneet lapsen kristillistä kastetta varten Tuomiokirkkoon. Katariina ei saa astua sisälle kirkkosaliin, sillä häntä ei ole vielä kirkotettu lapsen syntymän jälkeen. Lapsi saa nimekseen Hemminki. Reformaatio muuttaa kirkkoa 28.5.1532 Katariina ja Hemminki ovat tulleet kastepäivän muistoksi Tuomiokirkkoon. Pyhän Ruumiin kappelin rauta-aidan luona kaksi pappia kulkee ohi ja väittelee uskonpuhdistuksesta eli reformaatiosta ja sen seurauksista. Katariina ja Hemminki kuuntelevat hämmentyneinä. Hemminki pääsee Turun kouluun 31.8.1540 Katariina ja Olavi tuovat 13-vuotiaan Hemmingin Turun katedraalikoulun rehtorin, maisteri Mikael Agricolan puheille. He toivovat Hemmingin pääsevän koulun oppilaaksi. Agricola haluaa tietää Hemmingin lukutaidon ja ojentaa hänelle luettavaksi Abckiriansa sivun. Agricola antaa Hemmingille latinankielisen sukunimen Ferrarius, seppä.
Kuningas vaatii Turun teinejä virkamiehiksi Tukholmaan 5.4.1544 On meneillään katedraalikoulun hartaushetki koulumestari Agricolan johdolla. Hemminki lukee Agricolan juuri ilmestynyttä Rucouskiriaa. Kuningas Kustaa Vaasan lähettiläs tuo Agricolalle kuninkaan viestin, jossa vaaditaan koulupoikia Tukholmaan verokamarin ja hovin kanslian palvelukseen. Piispa ja kuningas kohtaavat 25.8.1555 Kuningas Kustaa Vaasa ja piispa Mikael Agricola kohtaavat Turun tuomiokirkossa Kaikkien Pyhien kappelissa. Agricola antaa kuninkaalle suomeksi kääntämänsä kirkolliset käsikirjat sekä luetteloita seurakuntien omaisuudesta, ja kuningas kehottaa häntä valmistautumaan matkalle Moskovan rauhanneuvotteluihin. Koko Biblia suomeksi 1.8.1642 Turun akatemian professori Henrik Mikaelinpoika Ferrarius seisoo poikansa Hemmingin kanssa esi- isänsä haudalla tuomiokirkon Pormestarin kappelissa. Edellisenä päivänä Suomen kirkoissa on vietetty kiitosjumalanpalvelus ja juhlittu suomenkielisen Biblian ilmestymistä.
Muutokset, kieli ja historia Sanan seppä kertoo reformaatiosta uuden median avulla. Käyttäjäkokemusten mukaan myös uudenlainen tekniikka ja mahdollisuus liikkua kirkossa auttavat oppilaita keskittymään ja oppimaan. Kohtausten lopussa kokoava infoikkuna auttaa tarinan seuraamista. Sovellus ohjaa linkeillä hakemaan lisätietoa esineistä, kohtausten historiallisesta tilanteesta ja henkilöiden historiallisesta taustasta. Lisätietoa on tarjolla sovelluksen verkkosivuilla sananseppa.fi. Kehitystarina kertoo muutoksista Sanan sepän tarinassa reformaation vähitellen tuomia muutoksia seurataan yhden fiktiivisen turkulaissuvun kautta. Reformaation synnytti muutoksia muun muassa uskonnon harjoittamistavoissa: messun liturgiassa, kansan tavoissa, esineistössä, symboleissa, uskon sisällössä, ajattelutavoissa kielikysymyksessä: kansankielisyyden arvostaminen, lukutaito kirkon asemassa: Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin paavin alaisuudesta, toteutti reformaation, takavarikoi kirkolta varat ja vei kirkon johdolta aiemman vallan kansalaisen sosiaalinen asema saattoi muuttua koulutuksen kautta Apuna historiantutkimus Vaikka Sanan sepän tarina on kuvitteellinen, sitä eivät ole ne asiat, joista sovelluksen avulla kerrotaan. Tarina on syntynyt asiantuntevan käsikirjoittajan ja historiantutkimuksen ammattilaisten yhteistyönä. Apuna on käytetty monipuolisia lähteitä: alkuperäisasiakirjoja reformaatioajalta, uusinta historiantutkimusta, kuva-aineistoa, esineitä ja rakennuksia, joista tärkeimpänä on luonnollisesti ollut Tuomiokirkko itse. Osoitteesta sananseppa.fi löytyy paljon materiaalia henkilöistä ja tapahtumista sekä niiden historiallisesta kehyksestä.
Kieli esityksessä Jos nykysuomalainen ja 1500-luvun suomalainen kohtaisivat, ymmärtäisivätkö he toistensa puhetta? Kyllä ymmärtäisivät, vaikka suomen kieli ja sen ilmaisut ovat vuosisatojen aikana muuttuneet. Sanan sepän henkilöiden puheesta on karsittu pois modernit ilmaisut. Siellä täällä vuorosanoissa voi kuulla myös vanhahtavia sanoja, muotoja ja äänteitä. Ne ovat Agricolan ajan suomea. Ilmaisut on tarpeen mukaan selitetty ruututeksteissä. Kielen vanhentamisen on tehnyt professori Kaisa Häkkinen, joka on perehtynyt vanhaan suomen kieleen. Yksi Sanan sepän kohtauksista puhutaan ruotsiksi. Sekin on vanhaa ruotsia. Tekstin on vanhentanut Mikko Kauko. Kohtaus on tekstitetty suomeksi. Sanan seppä sovelluksen tekemisestä kertovat myös blogit osoitteessa reformaatio2017.fi
Vinkkejä vierailuun Sanan seppä soveltuu sekä yksin että 2-3 hengen ryhmissä seurattavaksi. Sovellus toimii parhaiten pienempien ryhmien (max 15 hlöä) yhtäaikaisesti kirkkotilassa käytettäväksi. Sovellus on tarinallinen ja kahdeksan kohtausta muodostavat kierroksen, joka kestää liikkumisineen noin 30-40 minuuttia. Ennen vierailua Tarkista Turun tuomiokirkon varaustilanne puhelinnumerosta 040 3417100. Tuomiokirkossa on kirkollisia tapahtumia, joiden aikana kirkkoon ei pääse kiertelemään, sekä urkuharjoitusaikoja, jolloin kuuluvuus on huono. Sanan seppä kannattaa ladata tableteille jo ennen vierailua. Lista laitteista, joissa Sanan sepän toimivuus on testattu, löytyy osoitteesta sananseppa.fi. Ilmainen sovellus löytyy AppStoresta ja GooglePlaysta. Tuomiokirkossa on muutamia laitteita myös lainattavaksi panttia (passia, henkilöllisyystodistusta tai ajokorttia) vastaan. Käsikirjoitus Lähetämme pyynnöstä käsikirjoituksen ennen vierailua. Meilaa pyyntö osoitteeseen turku.tiedotus@evl.fi. Miten sovellus toimii? Sananseppa.fi sivuilta löydät seikkaperäiset ohjeet sovelluksen käyttämiseen. Sivuilla on myös lista testatuista tablettilaitteista. Hashtagit tarjolle Sanan sepästä sometettaessa toivomme, että käytetään hashtageja #sananseppa #reformaatio2017 #kirkossa
Sanan sepän ohessa Jos Sanan sepän lisäksi halutaan tutustua Turun tuomiokirkkoon historiallisena rakennuksena, hyvä apu ovat Citynomadi-mobiiliopastusreitit. Reitit avautuvat älykännykkään ilmaisen Citynomadi-sovelluksen avulla, QR-koodeilla tai osoitteessa citynomadi.com. Opastusreittejä on kaksi: 18 etapin Turun tuomiokirkko opastusreitti kirkossa ja sen ulkopuolella sekä Turun tuomiokirkon hautakierros, joka avaa näkymät suljettuihin hautaholveihin. Sanan seppää tekemässä Turun yliopisto, Technology Research Centerin tutkijoita Turun yliopisto, Suomen historian tutkijoita Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä Kirkkohallitus Käsikirjoitus Tytti Issakainen Kieli ja käännökset Kaisa Häkkinen, Mikko Kauko, Sara Torvalds, Olli Huhtinen Musiikki Vox Silentii Liike- ja äänitallennuksessa apuna joukko keskiajan liikekieleen perehtyneitä harrastajanäyttelijöitä Kokonainen luettelo Sanan sepän tekijöistä löytyy sovelluksen verkkosivuilta sananseppa.fi Verkkosivujen sisältö: Tytti Issakainen, historiantutkijat Lauri Viinikkala ja Laura Yli-Seppälä sekä tiedottaja Minna Vesanto Esitteen kannen kuvat Timo Korkalainen
Kysymyksiä? Tiedotuspäällikkö Paula Heino, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä, paula.heino@evl.fi, 040 3417281 Tiedottaja Minna Vesanto, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä, minna.vesanto@evl.fi, 040 3417201 Erikoistutkija Teijo Lehtonen, Technology Research Center, Turun yliopisto, teijo.lehtonen@utu.fi, 044 440 0005 Esite päivitetty 16.3.2017