Pidetään huolta linjoista

Fingrid lyhyesti UTSJOKI Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa. IVALO Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 600 kilometriä, lähes 120 sähköasemaa sekä sähköjärjestelmän vakavissa häiriötilanteissa tarvittavia varavoimalaitoksia. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä nyt ja tulevaisuudessa. Osallistumme EU:n yhteisiin ilmasto- ja energiatalkoisiin vahvistamalla kantaverkkoa uusien energiaratkaisujen mukaisesti. Edistämme sähkömarkkinoiden toimivuutta. Tehokkaasti toimivat yhteiseurooppalaiset sähkömarkkinat, joihin sidosryhmät luottavat, ovat myös kuluttajan etu. HIRVISUO ISONIEMI VALAJASKOSKI PETÄJÄSKOSKI OSSAUSKOSKI VAJUKOSKI KOKKOSNIVA PIRTTIKOSKI TAIVALKOSKI KEMINMAA ASMUNTI SELLEE TUOMELA ISOKANGAS LEVÄSUO PIKKARALA PYHÄKOSKI SIIKAJOKI PYHÄNSELKÄ UTANEN SEITENOIKEA NUOJUA JYLKKÄ VUOLIJOKI UUSNIVALA ONTOJOKI Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2017 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko % ALAPITKÄ TUOVILA ALAJÄRVI SEINÄJOKI KRISTINESTAD VIHTAVUORI KRISTIINA VARKAUS PETÄJÄVESI HUUTOKOSKI JÄMSÄ TOIVILA MERI-PORI VISULAHTI OLKILUOTO RAUMA %% NAANTALINSALMI ULVILA KANGASALA % LAVIANVUORI PYHÄVESI HUITTINEN YLLIKKÄLÄ FORSSA HIKIÄ KORIA HYVINKÄÄ LIETO NURMIJÄRVI KYMI ANTTILA SALO VIRKKALA KOPULA LOVIISA LÄNSISALMI TAMMISTO ESPOO INKOO % % IMATRA LIEKSA UIMAHARJU KIIKANLAHTI 3

Avainasemassa turvallisuus ja sähkönsiirron häiriöttömyys Voimajohtojen tuntumassa sijaitsevan puuston ja muun kasvillisuuden säännöllisellä, asianmukaisella käsittelyllä Fingrid haluaa varmistaa ihmisten turvallisuuden sekä myös voimajohdon käyttövarmuuden. Liian lähelle virtajohdinta ulottuva puu on turvallisuusriski, josta voi aiheutua vakavia vahinkoja. Johtimien päälle kaatuessaan se on myös yksi yleisimmistä sähkökatkosten aiheuttajista. Kantaverkkoyhtiö Fingridin omistamia voimajohtoja risteilee noin 14 600 kilometrin verran ympäri Suomen. Tässä esitteessä kerrotaan voimajohtoja piha-alueiden kasvuston ja reunapuiden käsittelytavoista sekä niistä turvallisuusseikoista, jotka tulee ottaa huomioon käsiteltäessä puita ja puutavaraa voimajohtojen läheisyydessä. 5

Voimajohdon haltijalla käyttöoikeus johtoalueeseen Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata eikä johtoalueen puustoa, vaan ne kuuluvat maanomistajalle. Yhtiö on lunastamalla hankkinut pysyvän oikeuden käyttää johtoaluetta. Lunastuksen perusteella yhtiöllä on oikeus mm. johtoalueen käyttöön, rakentamisen rajoittamiseen, johto aukean raivaukseen ja ylipitkien reunavyöhykepuiden käsittelyyn. Johtoalueen käyttöoikeus on korvattu lunastustoimituksessa määrätyllä kertakorvauksella. Fingrid ei päätä lunastuskorvauksista, vaan niiden suuruuden määrittää puolueeton toimikunta lunastuslain mukaisesti. Mikäli maanomistajalle koituu voimajohdon kunnossapidon yhteydessä haittaa tai vahinkoja, niiden korvaamisesta sovitaan hänen kanssaan tapauskohtaisesti erikseen. 6

Voimajohdon rakenne ja johtoalue Suomessa käytetään voimajohtojen jännitetasoina 110, 220 ja 400 kilovolttia (kv)*. Jännitetason voi helposti tunnistaa eristinketjun pituuden ja eristinlautasten lukumäärän perusteella. Jännitetaso kv Eristinketjun pituus Eristinlautasten lukumäärä 110 noin 1 metri 6 8 220 noin 2 metriä 10 12 400 noin 4 metriä 18 21 *1 kv = 1 000 volttia (V) Ukkosjohdin Ukkosuloke Orsi Eristinketju Eristinlautanen Virtajohdin Vaakaside Jalka Harus Numerokilpi MAANALAISET RAKENTEET Perustus Maadoitusjohdin Harusankkuri Kuvan pylvästyyppi on yleisimmin käytetty harustettu portaalipylväs, mutta käytössä on myös ns. vapaasti seisovia teräspylväitä, joista harukset puuttuvat. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joissa puiden kasvukorkeus on rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei yllä johtoon. 20 m 10 m 10 m 20 m Reunavyöhyke Johtoaukea Johtoalue / Rakennusrajoitusalue Reunavyöhyke 110 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 26 30 metriä. 220 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 32 38 metriä. 400 kv johdon johtoaukean leveys on yleensä 36 42 metriä. Reunavyöhykkeen leveys on johdon molemmin puolin yleensä 10 metriä. 7

Puuston säännöllinen käsittely takaa käyttövarmuuden Johtoaukeiden puusto raivataan joko koneellisesti tai miestyövoimin 5 8 vuoden välein. Voimajohtojen reunavyöhykepuut käsitellään 10 25 vuoden välein. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2 4 metriä helikopterisahauksella. Latvasahattuja puita ei tarvitse korjata heti. Latvotun puun lahoaminen etenee niin hitaasti, että lahovauriot eivät ehdi alentaa puiden arvoa, kunhan niiden hakkuu liitetään jonkin läheisen metsäkuvion hakkuuseen lähivuosina. Myös latvomattomat reunavyöhykepuut kannattaa hakata samalla kertaa. Fingrid ilmoittaa johtoaukeiden raivauksista ja reunavyöhykkeiden puustonkäsittelystä maanomistajille kirjeitse. Mikäli reunapuut joudutaan kaatamaan, Fingrid pyrkii järjestämään korjattaville puille yhteishakkuun ja -myynnin. Puuston omistajana maanomistajalla on kuitenkin oikeus päättää, miten johdon kunnossapidon aiheuttama reunapuiden korjuu ja myynti järjestetään. On silti muistettava, että sähköjohdon lähellä tehtävä hakkuu vaatii erityistä ammattitaitoa, eikä sitä pitäisi tehdä omatoimisesti metsänomistajatyönä. Jos suurin osa reunavyöhykepuista on ylipitkiä, on yleensä järkevintä käsitellä reunavyöhyke kokonaisvaltaisesti niin, että vyöhykkeeltä hakataan pois kaikki muut paitsi sivun 7 kaaviokuvan mukaista pituutta selvästi lyhyemmät puut. Reunavyöhykkeiden metsänhoitoon liittyy monia erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon reunametsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteistä päätettäessä. Kehittääkseen näiden erityiskohteiden metsänhoitoa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on laatinut metsänhoitosuositukset reunavyöhykkeille. Tämä Suurjännitejohtojen reunametsien hoito -esite on ladattavissa Fingridin internetsivuilta kohdasta Verkkohankkeet > Verkon kunnossapito ja rakenne > Puuston käsittely. Voimajohto ja korkeiksi kasvaneet puut ovat huonot naapurukset. 9

Pihapuut ja voimajohto Piha-alueiden puuston käsittely on tärkeä tehtävä, josta Fingrid haluaa huolehtia mahdollisimman hyvin. Fingridin voimajohdot on alun perin rakennettu etäälle asutuksesta, mutta talojen ja kesämökkien pihapiirien laajentuessa vuosikymmenien mittaan pihoja on levittäytynyt voimajohtojen reuna-alueille tai jopa johdon alle. Piha-alueiden osuus Fingridin hoitovastuulla olevasta, kaikkiaan noin 52 000 hehtaarin johto alueesta on kuitenkin varsin vähäinen, vain parin pro sentin luokkaa. Fingrid pyrkii pihapuiden raivauksessa 5 8 vuoden kiertoon johto- ja reunaalueiden raivausmallin mukaisesti. 11

Turvallisesti voimajohdon naapurina Voimajohtojen läheisyydessä kasvavaan pihapuustoon liittyy tuntuvasti suurempi henkilövahinkoriski kuin metsässä tai muilla asutuksesta etäällä sijaitsevilla johtokaduilla ja reuna-alueilla kasvaviin puihin. Mitä pidemmäksi puu venähtää, sitä suuremmaksi kasvaa turvallisuusriski. Pihapuiden aiheuttamien vaaratilanteiden eliminoimiseksi Fingrid tarkastaa ja käsittelee voimajohtojensa lähialueilla sijaitse vien pihojen puuston säännöllisin väliajoin. Liian lähelle virtajohdinta kasvanut tai kaatunut puu aiheuttaa oikosulun virtajohtimen ja maan välille. Tällainen maaoikosulku synnyttää valokaaren ja voimakkaan sähköiskun virtajohtimesta maahan. Maasulussa purkautuva sähköenergia ja sen aikaansaama valokaari voivat aiheuttaa vahinkoja useiden metrien etäisyydelle vikapaikasta. Johtoaukealle maahan kaivetut kaapelit ja muut johdon alla olevat sähköä johtavat rakenteet voivat toimia johtimina, joiden kautta sähköisku voi levitä vaarallisen voimakkaana myös lähellä oleviin asuinrakennuksiin. Puutarha- ja pihaistutuksia tehtäessä kannattaa ottaa huomioon johtoalueen läheisyys. Valitsemalla matalakasvuisia puita ja pensaita voidaan raivaustarve välttää jopa kokonaan. Lisäksi puustoa hoitamalla, esim. säännöllisellä oksien ja latvan leikkaamisella, vältytään suuremmilta toimenpiteiltä. Nyrkkisääntö on, että voimajohtojen läheisyydessä ei saa kasvaa mitään kolmea metriä pidempää. Fingrid tarjoaa pihapuita koskevissa asioissa neuvontaa ja maksutonta kaatoapua. Fingridissä pidetään tärkeänä mahdollisimman hyvää yhteistoimintaa kiinteistöjen omistajien ja pihapiirin asukkaiden kanssa kaikissa voimajohdon naapuruuteen liittyvissä asioissa. 12

Peltopylväs helpottaa maanviljelyä Fingridin peltopylväs on maanviljelijöiden toiveiden mukaan kehitetty voimajohtopylväs, joka vapauttaa peltopinta-alaa viljelyyn sekä helpottaa viljelyn konetöitä. Sen huomattavin ero perinteisiin pylvästyyppeihin verrattuna on harusten eli tukivaijereiden puuttuminen. Peltopylvään lähellä voi työskennellä koneilla vapaammin kuin perinteisten harustettujen pylväiden läheisyydessä. Pylväsjalkojen välistä voi ajaa työkoneilla, joten maata voidaan muokata aivan pylväiden lähituntumasta. Yleisimmät Suomessa käytettävät maataloustyökoneet sekä leikkuupuimurit mahtuvat kulkemaan voimalinjan pituussuunnassa 7 metrin ja poikkisuunnassa 14 metrin aukosta. Pylväs on korkeudeltaan samaa luokkaa kuin perinteinen 400 kilovoltin pylväs; yläorsi nousee 31, 33 tai 35 metrin korkeuteen. Pylväiden väli on 300 400 metriä. Peltopylvään alarakenteet ovat huomattavasti paremmin erottuvat kuin perinteisten pylväiden harusvaijerit, mikä pienentää törmäysvaaraa koneilla työskenneltäessä. Peltopylväitä käytetään ensisijaisesti uusien voimajohtojen rakentamiseen. Pylväiden materiaali on sinkittyä terästä ja käyttöikä 80 100 vuotta. Pylvään rakenne ja muotoilu on suunniteltu kestämään vuosikymmenien rasitukset. Pylväät on mitoitettava tuulten ja muiden vaativien sääolojen mukaan. Peltopylväs seisoo tukevasti ilman maanviljelystöitä vaikeuttavia harusvaijereita. 13

Piha-alueiden puut kaadetaan yleensä juuresta, mutta poikkeuksellisesti pihapuita voidaan lyhentää myös latvomalla, mikäli turvaetäisyys virtajohtimiin sen sallii. 14

Tiedä ennen kuin toimit! Voimajohdon läheisyydessä puita ei saa kaataa johtoon päin. Kaatosuunta on aina varmistettava puunkorjuutöiden turvallisuusmääräysten mukaisesti. Puutavaraa tai energiapuuta ei saa varastoida voimajohdon alle eikä sivusuuntaan mitattuna kymmentä metriä lähemmäksi johdon lähintä virtajohdinta. Pylväsrakenteiden läheisyydessä toimittaessa ja liikuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Voimajohdolle aiheutettu pieneltäkin tuntuva vaurio saattaa johtaa vakaviin seurauksiin. Työkoneen tai sen osan osuminen pylväsrakenteisiin voi aiheuttaa jopa hengenvaaran. JOS PUU VAROTOIMISTA HUOLIMATTA ALKAA KAATUA VOIMAJOHTOON PÄIN, TOIMI NÄIN: Keskeytä työskentely välittömästi. Loiki vain toinen jalka maata kerrallaan koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyydelle puusta. Jos kaatuva puu osuu johtoon tai jää kiinni johtimiin, ilmoita siitä heti Fingridin kantaverkkokeskukseen (puh. 030 395 4300) tai yleiseen hätänumeroon 112. Pidä huoli siitä, että kukaan ei mene lähelle puuta. JOHTIMIA KOSKETTAVAA PUUTA EI SAA MENNÄ IRROTTAMAAN. JOS KONETYÖSSÄ KUORMAIN KOSKETTAA JOHTOA, TOIMI NÄIN: Ajoneuvon sisätiloissa olet aluksi turvassa. Yritä ajaa kone irti sähköjohdosta. Jos kone syttyy tuleen tai sen renkaat savuavat, hyppää työkoneesta ulos tasajalkaa. 3 m JOHDON KESKILINJA 3 m 3 m 3 m Älä kosketa työkonetta ja maata samanaikaisesti. Loiki vain toinen jalka kerrallaan maata koskettaen mahdollisimman nopeasti vähintään 20 metrin etäisyyteen työkoneesta. Ota välittömästi yhteys Fingridiin, vaikka sähköjohto ei olisi näkyvästi vaurioitunut. Varmista onnettomuuspaikan vartiointi. Harustettu, kaksijalkainen pylväs. Voimajohdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsrakenteista. Tietoa turvallisesta toiminnasta voimajohtojen lähellä löytyy Fingridin verkkosivuilta www.fingrid.fi. 15

Läkkisepäntie 21, 00620 Helsinki / PL 530, 00101 Helsinki Puhelin 030 395 5000 Faksi 030 395 5196 www.fingrid.fi Fingridin kantaverkkokeskus Puhelin 030 395 4300 (24 h)