Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu neljässä polvessa

Sipi Tuomaanpojan jälkikasvu neljässä polvessa Sipi Tuomaanpojan taustaa Tunnemme varmana esi-isänämme Sipi Tuomaanpojan, joka on asunut 1720 luvun lopusta aina 1740 luvulle Jämsän Ruotsulassa, toimien lähteistä riippuen Ruotsulan isäntänä tai lampuotina. Sipi Tuomaanpoika oli syntynyt n.1677 ja kuoli 1759 poikansa Yrjön luona tämän Myräjoki nimisessä torpassa. Sipin vaimo oli Sofia Sipintytär, joka ilmeisesti oli syntynyt 1681 ja kuoli kesäkuussa 1769 poikansa Riston luona Jämsän Ruotsulan Liesjärven Järvenpäässä. Lamminsuon torppari Juho Juhonpoika Eeva Juhontytär Sahalassa Sotilas Jonas Joonaanpoika Skogin suku Mikko Joonaanpoika Löjan suku Seppä Lindgrenin suku Yijälä ja myöh. Petäjäveden Kaipomäki LiesJärvenpää torppari Nikodemus Joonaanpoika LiesJärvenpää torppa Liesjärven Järvenpää Risto Sipinpoika Joonas Ristonpoika n.1715-16.6.1785 11.8.1744-16.5.1808 pso Maria pso I Brita Rekontytär Eskilintytär 1742-19.10.1778 pso n.1711-22.12.1788 II Heta Simontytär 1752-30.7.1784 pso III Eeva Mikontytär 1756-22.7.1833 Vähä Edesniemen isäntä Juho Aataminpoika Jääkäri Josef Aataminpoika Eld:n suku Patalan Koskela trp Susanna Juhontytär 23.9.1751 pso Juho Erkinpoika 1748-15.7.1808 Kotiaho torppari Helena Aatamintytär ItsellinenSeppolan Paattilassa Anna Lena Aatamintytär Edesniemen torppa myöhemmin talo Aatami Juhonpoika 29.12.1748-21.3.1807pso I Liisa Eliaantytär1747-21.3.1807 pso II leski Helena Matintytär Helena Yrjöntytär 20.5.1752-23.8.1803 pso 28.3.1773 Aatami Juhonpoikan. 1744-13.5.1765 KarvariJonas Aataminpoika Paatilan Kievarin pitäjä Susanna Aatamintytär Grönvall suku Patalan Koski torppa Patalan Mellassa Juho Sipinpoika n.1721-24.6.1788 pso 1.5.1748 leski Maria Juhontytär n.1705-1.4.1791 Itsellisenä Kattilajärvellä Matti Petterinpoika Jämsän Ruotsulanrusthollin lampuoti Sipi Tuomaanpoika s.n.1677-20.1.1759 pso Sofia Sipintytär s.n.1681 -.6.1769 Matti HeikinpoikaWiialan Salmijärven torppari (Hassissa) Ruotsulan Savi tai Saviranta torpassa Heikki Tuomaanpoika n.1742-12.9.1810 pso 26.12.1763 Maria Yrjöntytär Palmroth 4.5.1744-17.2.1796 Ruotsulan Savi tai Saviranta torpassa Tuomas Sipinpoika n.1705 -? pso 8.5.1732 Kaisa Yrjöntytär n.1712-17.8.1764 Yrjö Sipinpoikan.1711-21.12.1781 pso Sofia Antintytär n.1712-5.9.1781 Myyräjoen torpassa myöh. 1800 luvulla Isoranta niminen talo Kattilajärven talo Edesniemen Säkkijärven torppari Kaisa Petterintytär Maria Yrjöntytär 23.5.1745-8.2.1813 pso 26.11.1766 Leski-isäntä Petteri Erkinpoika Kattilajärvi n.1735-1.1.1813 Itsellisenä ja perheellisenä Maria Petterintytär Yrjö HeikinpoikaWiialan Salmijärven torppari (Hassissa)myöh. itsell. Talvialassa Kakaristossa Elisabet eli Liisa Tuomaantytär16.3.1739 - pso Sotilas Erik Berg Myllyveräjä torpassa Kirsti Tuomaantytär27.5.1973-30.12.1805pso 3.12.1769leski Elias Yrjönpoika1732-15.6.1797 Myyräjoen torppari Matti Yrjönpoika19.9.1741-2.12.1802 pso Liisa Eliaantytär Ylä- Mellastan.1742-8.3.1805 Kattilajärven isäntä Juho Petterinpoika Mikko HeikinpoikaLinjamäen torppari (Hassissa) Kähö - Tikan emäntä Helena Petterintytär Erkki ErkinpoikaJärvenpään torppari Havun kylällä Edesniemen Karhilan talon emänta Lisa Eliaantytär Myyräjoen torppari myöh Arvajan isäntä Aatami Matinpoka Kuhmoisten Kopsala Karttilan isäntä Juho Matinpoika Kuhmoisten Kopsala Karttilan isäntä Matti Matinpoika Virkajärven Nisun talo Emäntä Helena Matintytär Sipi Tuomaanpoika tavataan ensi kerran 1726 Jämsän rippikirjoissa merkittynä Ruotsulan isännäksi. Tätä ennen ei löydy mitään merkintöjä, vaikka hänelle on tällä välillä syntynyt 4 tai 5 lasta. Tältä ajalta on Jämsästä säilynyt ainakin osittain kastekirjauksia, mutta missään niissä ei esiinny Sipi Tuomaanpoika. Jämsän asutusluettelot alkavat uudestaan vuodelta 1724, jolloin Ruotsulan emännäksi on mainittu Sophia, v.1730 esiintyy Tuomas Sipinpoika lampuotina äitinsä Sophia kanssa ja v.1732 ilmestyy Tuomaan vaimo Kaisa Ruotsulaan. Asutusluetteloissa ei ole mainintaakaan Sipi Tuomaanpojasta, vaikka hänen mainitaan käyneen ripillä v.1726 rippikirjojen mukaan. Kenties Sipi on tänä aikana ollut sodassa ja ainakin osittain pois paikkakunnalta. Toisaalta v.1726 Sipi on ikäkirjausten mukaan n. 50 vuotias ja näin ollen hän ei enään välttämättä esiinny veronmaksajana. Sipi Tuomaanpojan taustaa mietittäessä voidaan myös ajatella, että hänen tai hänen vaimonsa tausta liittyy jollakin tavoin joko Ruotsulaan tai Auvilaan, jota vaihtoehtoa puoltaa seikka, että hänet mainitaan Ruotsu-

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-2 - lan isäntänä varhaisimmissa rippikirjoissa. Auvilan suvun vaihtoehdossa voitaisiin olettaa Tuomaan ja hänen poikansa Sipin olleen jotakin sukua Ruotsulan omistajalle Erik Kekoniukselle, jonka seurauksena Sipi tavataan lampuotina Ruotsulassa. Tämä päätelmä perustuu ajatukseen, että lampuoteina toimi varsin tavallisesti omistajan sukulaismies. Tätä sukulaisuutta puoltaa myös se seikka, että mm. Kekkossuvuista tehdyissä tulkinnoissa, ollaan päädytty siihen ajatukseen, että Jämsän Keckonius muista Suomessa esiintyvistä Keckoniuksista ja Kekkosista poiketen, eivät kuulu laajaan Kekkos sukuun, vaan nimi on otettu sukuun Jämsän Kähön kylän nimestä, joka esiintyy aikaisemmin muodoissa Keckois Kechkois, Käckois jne. Sipi Tuomaanpojan geenitutkimus Sipi Tuomaanpojan isälinjaisesta jälkeläisestä on tehty geenitutkimus, jonka mukaan Sipin haploryhmä on I1a1b3a1. Eli Sipin suku on ainakin pari tuhatta vuotta asunut Suomen maankamaralla ja periaatteessa Sipi kuuluu samaa päähaploryhmä ryhmään kuin viikingit tai vaikkapa Mauno Ladunlukko. I1-haploryhmä on siis lännestä Suomeen tullut perimä. Sipi Tuomaanpojalle löytyy Jämsän seudulta kolme läheistä DNA osumaa vuoden 2016 kesään mennessä. Näitä osumia vastaavat vanhimmat tunnetut esi-isät ovat: - Korpilahden Putkilahden Peuhan 1700-luvun alun isäntä Yrjö Tuomaanpoika - Längelmäen Laurilan 1700-luvun alun isäntä Juho Yrjönpoika - Jämsän Heikkilän lampuoti Mikko Ristonpoika 1780-luvulla Edellä mainitut ovat 5-7 mutaation päässä Sipi Tuomaanpojan testatusta, jolloin odotusarvoisesti yhteiset esivanhemmat pitäisi löytyä 1600-luvun lopulta. Sipi Tuomaanpojan mahdillisesta taustasta Sipi Tuomaanpojan taustaa pohdittaessa näyttää, että hän olisi tullut Ruotsulaan vasta isonvihan jälkeen jostakin muualta kuin Jämsästä. Eräänä tätä ajatusta tukevana ajatuksena voitaisiin pitää rippikirja havaintoa, jossa Sipi kanssa samassa taloudessa asuu Korpilahden kappalaisen Johan Forsanderin leski Kristiina Florin (Jämsän kirkkoherra Kristofer Florinin tytär) lastensa tai lastenlastensa kanssa. Kristiina Florinin esiintyminen Ruotsulassa hämmästyttää sikäli, että hänellä olisi varsin läheisiä sukulaisia Kekoniusten, Swanstrupen ja Kihlin suvuissa, eikä mitään näkyvää sukulaisuussuhdetta Sipi Tuomaanpoikaan. Toisin sanoen voimme ihmetellä, miksi Kristiina Florin asettuisi asumaan Sipin talouteen ilman sukulaisuussuhdetta, kun muitakin ilmeisiä vaihtoehtoja olisi olemassa. Asutusluetteloita tutkittaessa voidaan huomata, että Korpilahden kappalaisen virkatalon naapurissa Oittilassa eli Dihtarissa 1710 esiintyy vävy Sipi ja hänen vaimonsa Sofia ilman patronyymejä. Onko kyseessä meidän Sipi ja Sofia? Tähän on mahdotonta vastata, mutta Oittilassa oleminen sopisi hyvin siihen ajatukseen, että Sipin ja Sofian jälkeläisten syntymäkirjauksia ei näy Jämsän, eikä muidenkaan lähialueiden kastettujen luetteloissa. Korpilahdella he voisi olla, sillä Korpilahden kastettujen luettelot ovat kadonnet Päijänteen pohjaan, kun niitä siirrettiin emäkirkolle. Tätä oletusta vastaan toisaalta puhuu se seikka, että Oittilassa ei tunnu esiintyvän ketään Sipiä, jonka tytär Sofia olisi. Toisallta Sofia voi olla myös Oittilan leski, joka selittäisi hänen isän nimen. Lisäksi on myös olemassa sellainen mahdollisuus, että sekä Sipi että Sofia ovat toisessa tai mahdollisesti myöhemmässäkin aviossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että myöhemmin jälkeläistauluissa esiintyvät Sipin ja Sofian lapset olisivat ainakin jossakin määrin sisarpuolia. (I) Arveluja Sipin isästä Tuomaasta Vahvimpana vaihtoehtona olisi DNA tutkimusten perusteella Korpilahden Peuhan isäntä Tuomas Laurinpoika, joka oli Peuhan isäntänä 1662-1676 ja 1690-1691. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli nimeltään Maisa ja toinen vaimo oli nimeltään Kirsti Antintytär, joka isännöi taloa 1694-1702, jonka jälkeen isännäksi tuli Yrjö Tuomaanpoika. Sipi Tuomaanpoika sopisi DNA tutkimuksen perusteella Yrjö Tuomaanpojan veljeksi.

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-3 - Peuhan eli Ihalaxin talon sanotaan olleen Hauvalan taloja, mutta 1600-luvulla Ihalax kulkee veroluetteloissa Auvilan ja Jaatilan kanssa yhdessä peräkkäisinä taloina ennen Vitikkalaa. Tästä voisi päätellä, että Ihalax on tavalla tai toisella liittynyt Auvilaan tai sen omistuksiin. (II) Sipi Tuomaanpoika (II) Sipi Tuomaanpoika sn.1677 ja kuoli 20.1.1759 poikansa Yrjön luona tämän Myräjoki nimisessä torpassa. Sipin vaimo oli Sofia Sipintytär sn.1681 ja kuollut kesäkuussa 1769. Sipi Tuomaanpoika mainitaan ensin Ruotsulan isäntänä Jämsän vanhimmissa rippikirjoissa ja myöhemmin Ruotsulan lampuotina, josta hän siirtyi rippikirjojen mukaan isännäksi Nokkalaan. Nokkalassa näyttäisi asuvan Sipin lapsista Yrjö, Risto ja Eeva. Nokkalasta Sipi siirtyi poikansa Yrjön mukana Myräjoelle, jossa hän kuoli. Vaimo Sofia siirtyi Myräjoelta Liesjärvelle pojan poikansa Jonas Ristonpojan luokse, jossa hän kuoli. Asutusluettelojen perusteella voitaisiin olettaa Sipin olleen kenties sotilas ainakin isonvihan aikana, koska hän ei esiinny veronmaksajana, vaan hänen vaimonsa. Syynä voi olla myös Sipin ikä, jonka vuoksi hänen sijastaan maksajana on hänen poikansa. Sipi Tuomaanpojalla oli ainakin neljä poikaa Tuomas, Yrjö, Juho ja Risto ja tytär Eeva. Lisäksi Sipillä saattoi olla tytär nimeltään Maria. 1. (III) Tuomas Sipinpoika sn.1705 avioitui Aseme-Yrjölän Kaarin Yrjöntyttären kanssa, asuivat Savi torppaa. 2. (III) Yrjö Sipinpoika sn.1711 avioitui Pietilän Sofia Antintyttären kanssa, asuivat Nokkalaa ja Myräjoen torppaa. 3. (III) Risto Sipinpoika sn.1715 avioitui Säyrylän Tolmun Maria Eskilintyttären kanssa. Risto tavataan ensin Ruotsulassa, sitten veljensä luota Nokkalassa ja hän kuolee Ruotsulan Liesjärvellä 16.6.1785. 4. (III) Juho Sipinpoika sn.1721, menee rengiksi Witikkalaan n.1743 ja sieltä Kelhään n.1746 ja edelleen Patalaan leski Maria Juhontyttären puolisoksi 5. (III) Eeva Sipintytär s.18.5.1724 Ruotsulassa ja kuoli 26 vuotiaana 29.5.1752 naimattomana Nokkalan talossa. Epävarma lapsi: 1. (III) Maria Sipintytär s.n.1706-1710. Maria esiintyy Jämsän asutusluetteloissa ensikerran v. 1731 rakuunan vaimona. Tästä voitaisiin arvella Marian olleen toiseksi vanhin lapsi, joka on syntynyt ennen vuotta 1710. Tuntuisi siltä, että Henrik Fager olisi Maria Sipintyttären mies. Marian isännimi vaihtelee kovin ollen Yrjö, Henrik ja Sipi. Mikä näistä lienee oikea. Piika Maria Sipintytär Auvilasta avioituu 11.5.1727 rakuuna Hindrik Juhonpoika Fagerin kanssa. Tässä vihkimiskirjauksessa Marian patronyymi on Yrjöntytär, vuonna 1729 hänen mainitaan Heikintyttäreksi ja 1737 Sipintyttäreksi. Kuolinkirjauksessa Maria on jälleen patroonyymiltään Yrjöntytär. Maria perhe asuu samassa taloudessa Sipi Tuomaanpojan kanssa ainakin vuoteen 1745 asti, jonka jälkeen Sipi Tuomaanpojan talous siirtyy Nokkalaan. Asutusluetteloissa Ruotsulassa Maria mainitaan rakuunan n:o 16 vaimona ja rippikirjoissa hänet mainitaan rakuunan vaimoksi ilman patronyymiä. Rakuunan vaimo Maria kuoli 28.8.1769 66 vuotiaana Mutajärvellä. Rakuuna Heikki Juhonpoika Fager on s.n. 1703 ja kuoli n.93 vuoden ikäisenä 9.5.1796 Mutajärvellä. Heikin jäätyä leskeksi hän avioitui 26.12.1770 Sophia Gregorintyttären kanssa, Sophia kuoli kuitenkin varsin nopeasti 20.11.1772 lapsivuoteeseen 31 vuotiaana synnytettyään kaksoistytöt Eva ja Helena, jotka kuolivat hieman ätinsä jälkeen. Heikki avioitui jälleen leskeksi jäätyää 31.5.1773 Kerttu Sipintyttären kanssa, josta avioliitosta ei näytä syntyneen lapsia. Kertun syntymäaikaa tai kuolinaikaa ei tunneta. Heikki Fageria edelsi rakuuna Hieronymys Fagerström, joka kuului isonvihan jälkeen 1721 Ruotsista Suomeen siirrettyihin sotilaisiin ja hänen alkuperäinen sijoituspaikkansa oli alisen Hollolan rakuunarykmentti. Kyseinen Hieronymus kuitenkin palasi Ruotsiin vaimonsa ja lastensa kanssa ja Heikki Fager tuli hänen tilalleen. Hieronymys Fagerström avioitui 10.6.1722 leski Maria Erkintyttären kanssa, joista avioliitosta syntyy 1722 Carin niminen tytär ja 1724 Juho niminen poika. Tämän jälkeen kummastakaan ei myöhemmin ole mitään mainintaa Jämsän historiakirjoissa. Se, että Maria patronyymi (isännimi) vaihtelee, voisi johtua siitä, että Maria olisi 21.12.1707 syntynyt

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-4 - Maria Yrjöntytär, joka syntyi Olkkolan Yrjö Antinpojalle, ennen kuin hän jätti perheensä. Näin ajatellen Maria olisi kasvanut Sipin perheessä ja patronyymin vaihtelu olisi selitettävissä. Sipi Tuomaanpojasta periytyy varsin mittava joukko jälkeläisiä ympäri Jämsää. Lisäksi Sipin kanssa samassa taloudessa Ruotsulassa asui myös monen moista väkeä, joiden yhteys Sipin perheeseen on arvelujen varassa. Taloudessa esiintyy mm. vanha sotilas Christer Swart tyttärensä Ingeborgin kanssa, Juho Yrjönpoika vaimonsa Kaarin Antintyttären kanssa (Vaimo kenties Olkkolan tytär), rakuuna Fager perheineen, Yrjö Eskilinpoika vaimonsa Kirstin kanssa, Korpilahden kappalaisen Forsanderin leski lapsineen. Sipin perheen mukana kulkee myös eräs Brita Niilontytär, joka on Olkkolassa asuneen vanhan ratsumiehen tytär ja jonka sisaren lapsesta Mikko Juhonpojasta ilmeisesti tulee Kuhmoisten Haljalan isäntä. Vuodelta 1738 alkavassa rippikirjassa on Ruotsulan kohdalla (Ruotsula VA 7 sivu 95) vasemalla sivulla pitkähkö vaikea lukuinen teksti, jonka kohdetta on vaikea päätellä, ja joka menee seuraavasti: Har anbudit sig H.H. Nattward men kan..z läsa simpl fina Christerdoms stycken, mycket midre har något förstånd om dett H. Sacramentetz rätta bruuk och nytta, hwa(r)före han eij kan admitteras för än han sig förbättrar Tarjouduttuaan herran pyhälle ehtoolliselle, mutta (ei) osannut lukea kristinuskon kappaleita, vielä vähemmän omasi ymmärrystä Pyhän sakramentin oikeasta käytöstä ja hyödystä, minkä vuoksi häntä ei voi päästää ripille ennen kuin on parantanut osaamistaan. Kun näitä muita Ruotsulassa asuneita seurataan, kiinnittyy huomio Juho Yrjönpojan ja Kaarin Antintyttären poikaan Simo Juhonpoikaan, joka avioituu myöhemmin Eva Jeremiaantyttären kanssa (Jeremias Tuomaanpojan tytär). Pariskunta näyttää olevan Auvilan lampuoteina, ja myöhemmin perustavat Säyrylään Järvenpää nimisen torpan, jossa Jeremias Tuomaanpoika esiintyy nimellä Yrjö Tuomaanpoika (Jeremias muuttuu nimeksi Jöran). (III) Tuomas Sipinpoika Ruotsulan Tuomas Sipinpoika sn.1705 ja Asemen Kaarin Yrjöntytär sn.1708 vihitään 8.5.1732. Tuomas asui ensin perheineen Asemessa ja myöhemmin Savi nimisessä torpassa, jonka ensimmäisiä asukaita he olivat. Tuomaan tarkkaa kuolinpäivää ei tiedetä, mutta oletettavaa on, että hän on elänyt 17.8. 1764, kun hänen vaimonsa kuoli Savi torpassa. Olettamus perustuu siihen, että vaimon kuolin kirjauksessa vaimoa ei ole mainittu leskeksi. Tuomaan kuolinpäivä voi olla 15.2.1769, jolloin Ruotsulassa on kuollut Tuomas niminen torppari, jonka patronyymiksi on merkitty Yrjönpoika. Kyseessä voi olla meidän Tuomas, sillä Ruotsulassa ei samaan aikaan tuntuisi olevan toista Tuomas nimistä torpparia. Asutusluettelojen näkökulmasta tilanne näyttää hiukan toiselta, nimittäin Tuomas katoaa asutusluetteloista vuonna 1749, ja vaimo Kaisa merkitään veronmaksajaksi. Vuonna 1755 torpan verot näyttää maksaneen tytär Kirsti ja poika Heikki vuodesta 1760 alkaen Tuomas Sipinpoika oli vuonna 1739 käräjillä, koska hänen kunniaansa oli loukannut Hauvalan emäntä Kirsti Tuomaantytär. Emäntä oli haukkunut Tuomasta varkaaksi ja mustalaisten kapteeniksi, mistä häntä sitten sakotettiin. Samainen Kirsti joutui usemmankin kerran oikeuteen mm. vääräuskoisuudesta. Tämä käräjätuomio pohdituttaa sen vuoksi, että siinä voi olla avain Sipi Tuomaanpojan taustaan. Tuomas Sipinpoikaa siis haukuttiin varkaaksi ja mustalaisten kapteeniksi. Tuomasta ei ole merkitty mustalaiseksi, joten nimitys littynee johonkin muuhun ulkoiseen seikkaan tai käyttäytymiseen. Varovasti arvioiden voitaisiin esittää epäilys, että tuomio olisi viittaus Tuomaan perheen muu paikkakuntalaiseen taustaan. Varkaaksi syyttäminen oli myös vakava asia, sillä erityisesti irtaimen varkautta pidettiin alhaisimpana rikoksena, josta aiempina vuosisatoina oli muitta mutkitta hirtetty varkaaksi todettu henkilö. Tuomas Sipinpojan tavataan kirkonkirjojen mukaan Asemessa vuosien 1733-1737 välillä vaimonsa Kaarin Yrjöntyttären kanssa. Asutusluettelojen mukaan hän on tuona samana aikana Ruotsulan lampuoti. 1739 Tuomas löytyy Saviranta nimisessä torpassa (Nimi esiintyy monessa muodossa, kuten Savi, Sawi, Sawilda,

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-5 - Sawo, Saviranta, Safwi), joka on vaihtelevasti Ruotsulan tai Asemen kylässä. Saven muistellaan perintötiedon mukaan muuttuneen myöhemmin Kivistö nimiseksi paikaksi. Tämän paikan sijainniksi oletetaan nykyinen Kivistö Patalahden rannalla Himos-Golfin pohjoispuolella. Savi torppa mainitaan kirkonkirjoissa jo 1739, mutta Jämsän asutusluetteloihin se ilmestyy vasta 1746. Savi torppaa asutaan ainakin 1739-1790 noin puolen vuosikymmenen ajan. Siellä asuu ensin Tuomas Sipinpoika, sen jälkeen hänen poikansa Henrik Tuomaanpoika, ja vielä Matti Henrikinpojan ja Sophia Vilpuntyttären esikoinen syntyy Savi-torpassa, jolloin isä Henrik on merkitty Asemen asukkaaksi. Savi torppa häviää 1790 luvun alussa, eikä se esiinny myöhemmin missään lähteessä. Tuomaan ja Kaarinin avioliitosta syntyy ainakin seuraavat lapset: 1. (IV) Maria Tuomaantytär s.12.9.1733 (Asemessa) k. 28.9.1741 Savi torpassa 2. (IV) Liisa Tuomaantytär s.5.9.1735 (Asemessa) k. 2.6.1737 Savi torpassa 3. (IV) Kirsti Tuomaantytär s.27.5.1737 avioitui Alhon leski torpparin Elias Yrjönpojan kanssa. 4. (IV) Elisabeth Tuomaantytär s.16.3.1739 Savi-torpassa, oletettu pso sotilas Erik Berg Iso-Alhossa. 5. (IV) Henrik Tuomaanpoika s.n.1742-12.9.1810, pso 26.12.1763 Maria Yrjöntytär (IV) Alhon torppari Kirsti Tuomaantytär Savi torpasta Kirsti Tuomaantytär s.27.5.1737 Jämsän Ruotsulassa k. 30.12.1805 Jämsän Edesniemessä, avioitui 3.12. 1769 Alhon leski torpparin Elias Yrjönpojan kanssa s.n. 1732 Jämsän Iso-Alhossa k. 15.6.1797 Alhon Myllyveräjän torpassa (Vanhemmat. torp. Yrjö Henrikinpoika 1699-5.4.1771 ja Sofia Matintytär 1708-13.4.1778 Alhon Myllyveräjän torpassa). Elias asuu ensin Myllyveräjän torppaa ja sitten hänet on merkitty Alhon torppariksi. Kirstin ja Eliaan taloudessa Myllyveräjän torpassa asui 1770-luvun alussa myös sisar Elisabet ja veli Henrik puolisoineen rippikirjamerkintöjen mukaan. Kirstillä ja Eliaksella on ainakin seuraavat lapset: 1. (V) Elisabet Eliaantytär 10.12.1773-16.5.1808 syntynyt Alhon Myllyveräjässä, pso 9.11.1794 Karhinojan torpparin poika Juho Matinpoika 28.5.1774-28.6.1835. Myöhemmin heistä tulee Karhinojan talon isäntäpari. Edesniemen Karhilan suku 2. (V) Erik Eliaanpoika 9.5.1781-16.5.1781, kuollut muutaman päivän ikäisenä (IV) Alhon torppari Elisabet Tuomaantytär Savi torpasta Elisabeth Tuomaantytär s.16.3.1739 Savi-torpassa, pso sotilas (myöh. handlangare) Erik Berg Iso-Alhossa. Ajatus, että Erik Bergin puoliso Elisabet Tuomaantytär olisi Saven Elisabet, perustuu pitkälti siihen, että Erik Berg ja hänen puoliso Lisa Tuomaantytär asuvat yhdessä Elias Yrjönpojan ja Kirsti Tuomaantyttären kanssa, ja että sekä Kirsti että Elisabet kuolevat Kirstin tyttären luona Karhinojalla. Karhinojalla kuolee 29.5.1808 Lisa Tuomaantyär, joka on sama nainen, jonka olemme tavanneet jo Myllyveräjän torpassa. Sekä Kirstin, että Elisabetin ikämääritykset seuraavat rippikirjamerkintöjä, joihin jossain vaiheessa on ilmeisesti tullut virhe. Kirsti tiedetään kiistattomasti Elias Yrjönpojan puolisoksi (vihkikirjaus löytyy), vaikka hänen ikänsä on merkitty rippikirjoihin väärin. Näin on kaiketi käynyt myös sisaren Elisabetin kanssa. Elisabetin vaiheista ei voida olla täysin varmoja, sillä kirkonkirjaukset hänen osaltaan ovat varsin puutteelliset. Myllyveräjän torpasta löytyy ensimmäiset kirjaukset Eric Bergistä ja hänen puolisostaan Liisa Tuomaantyttärestä, joiden syntymäajoiksi on merkitty vuodet 1753 ja 1752 (esim VA18 Jämsän rippikirjat 1757-1771). Iät ovat ilmeisesti vääriä, sillä Eerikin kuolin kirjauksessa (paikka Kakaristo) Eerikin syntymäaika on merkitty vuodeksi 1748. Myöhemmin perhe löytyy Myyräjoen torpasta 1782-1795 ja myöhemmin edelleen Kakaristosta, jossa Eric kuolee 15.1.1796. Elisabethille ja Eerikille syntyi 1 lapsi seuraavasti: 1. (V) Erik Eerikinpoika (Berg) s.10.5.1776 joka perustaa Havu Järvenpään, pso Levälahden torpparin leski Maria Erkintytär. Erkki Erkinpoika Järvenpää (Havunkylä) suku (IV) Henrik Tuomaanpoika Savi torpasta Henrik Tuomaanpoika sn. 1742 ja kuoli 12.9.1810 Salmijärvellä. Henrikin tarkka syntymäpäivä puuttuu Jämsän kastettujen luettelosta, ja syntymäaika on päätelty kuoliniän ja rippikirjamerkintöjen mukaan. Henrik vihittiin 26.12.1763 Maria Yrjöntyttären 4.5.1744-17.2. 1796 kanssa, joka oli Hongain sotilaan Yrjö

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-6 - Palmroosin ja Sofia Laurintyttären ensimmäinen tytär. Sofia Laurintyttären ensimmäinen aviomies oli Petäjäveden Kyrämäen talon poika Taneli Henrikinpoika, ja Sofia itse oli Petäjäveden Kaipomäen talosta. Mitä ilmeisemmin Henrik ja Maria asuivat Savi-torpassa aina vuoteen 1790 asti, joskin he ilmeisesti asuivat 1770-luvulla vähän aikaa Asemessa ja Myllyveräjän torpassa. Savi torpassa asui samaan aikaan Henrikin serkku Juho Jaakonpoika appivanhempineen. Savi torpasta perhe muutti Viialan Salmijärven torppaa, jossa sekä Henrik että Maria kuolivat. Henrikillä oli ainakin seuraavat lapset: 1. (V) Matti Henrikinpoika s.12.7.1767 Savi torpassa ja k. 13.10.1835 Uudessa Riihijärvessä, pso 25.3.1790 Kiiskilän Sofia Vilpuntytär 1768-19.4.1837, joista polveutuu Salmijärven Matin suku 2. (V) Yrjö Heikinpoika s. 13.4.1769 Savi torpassa, pso 4.1.1796 Salmijärven torpasta Hedvig Ristontytär, joka oli Olavi Linnun tyttären tyttären tytär, joista polveutuu Salmijärven Yrjön suku 3. (V) Elisabeth Henrikintytär s. 1.8.1770 Savi torpassa ja kuoli 13.9.1773 pudotessaan tuleen 3 vuotiaana 4. (V) Mikael eli Mikko Heikinpoika s.12.8.1779 Asemessa pso 10.10.1802 Kaisa Joonaantytär Heikinniemen sotilaan tytär, joista polveutuu Linjamäen Mikon suku Jämsän asutusluetteloissa Savi torpan torpparina mainitaan 1761 Henrik Tuomaanpoika ja vaimo Maria Yrjöntytär ilmestyy torppaan vuonna 1764. Heidät mainitaan Saven torppareiksi aina vuoteen 1771 asti, jolloin heillä mainitaan olevan 3 lasta. Torpassa asuu lisäksi tänä aikana veroa maksavana Kirsti Tuomaantytär. Tämän jälkeen heidät mainitaan kirkonkirjojen mukaan 1773 Savessa ja 1779 Asemessa. Rippikirjoja seuraamalla voidaan havaita, että Henrik ja Maria ovat asuneet Savi torpan lisäksi Asemessa ja Myllyveräjän torpassa. Rippikirjamerkinnoistä vuosilta 1757-1771 ei löydy ripilläkäynti päiväyksiä, mutta Asemessa ja Myllyveräjässä asuminen lienee tapahtunut n.1770 vuoden tienoilla. Myöhemmin koko perhe siirtyy Salmijärvelle noin 1790. On varsin oletettavaa, että perhe asui koko ajan Savi torpassa, mutta kirkonkirjoissa asuinpaikka on ilmoitettu löyhästi kylänä. Asutusluetteloiden mukaan Savi torppaan ilmestyy vuonna 1772 torppariksi Matti Joosepinpoika, jonka vaimoksi mainitaan Liisa Tuomaantytär Hauvalasta, sekä Matin vävy Juho Jaakonpoika (Asemen renki) vaimonsa Marian kanssa. Mainittu Juho Jaakonpoika on erittäin todennäköisesti Henrik Tuomaanpojan serkku äidin puolelta Aseme-Yrjölän talosta. Jämsän rippikirjojen mukaan Savi torpassa tavataan v. 1708 syntynyt Honkalan Keskisen Maria Yrjöntytär, joka on ilmeisesti Henrik Tuomaanpojan vaimon Maria Yrjöntyttären sukulaisia. Vuonna 1789 tavataan Savi torpasta rippikirjojen mukaan Jaakko Antinpoika s. 1740 ja Kristiina Antintytär s. 1747. Jaakko ja Kristiina siirtyvät myöhemmin Kangaresveden Riihijärven torppaan, jossa he kuolevat. Ilmeisesti samaan torppaan päätyvät myös myöhemmin Matti Henrikinpoika ja Sofia Vilpuntytär. Savi torpassa tavataan 1780-luvulla Mickael Ristonpoika s.1755 ja Eufrosina Matintytär s. 1756. Rosina on Olkkolan Vuohiniemen tytär, jonka isänisä on rakuuna Fager ja isänäiti jo aiemmin mainittu Maria Sipintytär Ruotsulasta. Nämä ilmestyvät Salmijärven suunnasta, mutta eivät kaiketi ole Savi torpassa kauan, koska heidän seuraavat lapset ovat syntyneet Heikkilässä, jossa pariskunta on lampuoteina. Heikkilässä syntyy Rosinan siskolle Eevalle ja Fredrik Rossierille Fredrik niminen poika, joka esiintyy myöhemmin tämän suvun vävynä kievarin pitäjänä Paattilassa. (III) Myyräjoen Yrjö Sipinpoika suku Yrjö Sipinpoika sn.1711-21.12.1781 avioituu Sofia Antintyttären s.1712-5.9.1781 kanssa, jonka oletetaan olevan Pietilän talosta. Yrjö ja Sofia asuivat ensin Ruotsulassa Sipin taloudessa ja 1745-1753 Nokkalan talon isäntäparina, jonka jälkeen Nokkalan talo autioituu. Yrjö menetti Nokkalan talon kenties verojen takia, tai hän on ollut siellä lampuotina. Nokkalassa asui ilmeisesti koko perhe vuosien 1745-1753 välisen ajan Tuomaan perhettä lukuunottamatta. Yrjö päätyy lopuksi Myräjoen torppaan, jossa hän sekä vaimonsa kuolivat noin 70 vuotiaina. Yrjöllä ja Sofialla on ainakin seuraavat lapset: 1. (IV) Tuomas Yrjönpoika.21.12.1735-14.8.1740 Ruotsulassa. (Haudattujen luettelossa k. lbb. Thomas Joh.s. 5 vuotiaana; ilmeisesti puhtaaksi kirjoittajan virhe, koska ei esiinny myöhemmin rippikirjoissa) 2. (IV) Matti Yrjönpoika s.19.9.1741 (Ruotsulassa) k. 2.12.1802, torpparina Myräjoella pso Mellan Liisa Eliaantytär n.1742-8.3.1805. Perhe asusti Myräjoella, jossa sekä Matti että Liisa kuolivat.

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-7 - 3. (IV) Maria Yrjöntytär s.23.5.1745 (Ruotsulassa), menee Kattilajärveen, pso 26.11 1766 leski isäntä Pär Erkinpoika. 4. (IV) Helena Yrjöntytär s.20.5.1752 (Nokkalassa), menee Edesniemeen, pso torp. Aatami Juhonpoika. (IV) Myyräjoen Matti Yrjönpoika Matti Yrjönpoika s.19.9.1741 (Ruotsulassa) k.2.12.1802 torpparina Myräjoella, pso Liisa Eliaantytär n. 1742-8.3.1805 (vanhemmat taloll Elias Matinpoika, kotoisin Saukosta sn. 1698-28.8.1763 Jämsän Patalan Ylä-Mellasta, pso Margareta Eerikintytär n.1709-19.3. 1753). Perhe asusti Myräjoella, jossa sekä Matti että Liisa kuolivat. Matilla ja Liisalla oli seuraavat lapset: 1. (V) Yrjö Matinpoika s.24.7.1767-8.8.1767 Myräjoki 2. (V) Aatami Matinpoika s.22.11.1768 Myräjoki, pso I Sofia Juhontytär 1776-28.3.1796, pso II Helena Erkintytär s.20.3.1772. Aatami oli Myräjoella torpparina, mutta hän siirtyi vaimoineen 1816 Arvajalle. Arvajan Aatami Matinpojan suku 3. (V) Matti Matinpoika s.15.7.1771 Myräjoki k.5.2.1854 Kuhmoinen. Muuttanut Myyräjoelta Kuhmoisiin 1793 naimattomana, pso leski Sofia Joonaantytär s.9.2.1765 Peltola Kuhmoinen k. 13.1.1829 Kopsala Karttila Kuhmoinen. Matti Matinpoika Kuhmoisten Kopsalan Karttilan suku 4. (V) Helena Matintytär s.28.3.1774 Myräjoki, pso 14.10.1798 Virkajärven talon poika Matti Matinpoika. Matti ja Helena olivat Virkajärven talon isäntäpari. Virkajärven Helena Matintyttären suku. 5. (V) Juho Matinpoika s.12.5.1779 Myräjoki k. 8.9.1833 Kuhmoinen, pso 30.5.1803 Susanna Mikontytär s. 15.5.1787 Kuhmoisten Kopsalan Karttilassa k. 3.5.1835 Kuhmoinen. Juho Matinpoika Kuhmoisten Kopsalan Karttilan suku 6. (V) Kristiina Matintytär 17.5.1782-14.10.1784 (IV) Kattilajärven miniä Maria Yrjöntytär Maria Yrjöntytär s.23.5.1745 (Ruotsulassa), k. 8.2.1813 Jämsän Viialan Kattilajärvessä, pso 26.11 1766 Kattilajärven leski-isäntä Pär (Petter, Pekka) Erkinpoika n.1735-1.1. 1813 kotoisin Jämsän Saaren Tiiristä (vanhemmat taloll. Eerik Simonpoika n.1687-14.5.1762, pso Anna Antintytär n. 1689-5.4.1766). Avioliitosta oli seuraavat lapset: 1. (V) Helena Petterintytär s.20.12.1767 Kattilajerfvi, pso 26.12.1787 Kähöis Tikan leski isäntä Samuel Juhonpoika. Kähöis Tikan suku 2. (V) Juho Petterinpoika s.22.7.1770-25.4.1823 Kattilajerfvi, pso Liisa Matintytär. Perhe oli Kattilajärven isäntiä. Kattilajärven suku 3. (V) Maria Petterintytär s.10.5.1774 Kattilajerf, pso 9.6.1794 Kuhmoisten Riihijärven talon poika Juho Matinpoika. Kuhmoisten Kassalan suku 4. (V) Katariina (Kaisa) Petterintytär s.6.3.1777, pso 26.12.1810 torpp. Kalle Kallenpoika Edesniemen Säkkijärveltä. Edesniemen Säkkijärven suku 5. (V) Henrik Petterinpoika s.30.4.1780-2.1.1848 Kattilajärvi, kuoli naimattomana vanhana poikana 6. (V) Matti Pekanpoika s.19.8.1782, pso 27.3.1815 Hedvig Kallentytär s.10.5.1789 (vanhemmat torpp. Kalle Kallenpoika s.n.1757, pso Karhinojan talon tytär Helena Matintytär s.1.5.1763, asuivat Edesniemen Karikon torppaa). Matti ja Hedvig asuivat 1830 perheineen Kattilajärvellä. Matti Pekanpoika Kattilajärveltä suku (IV) Edesniemen miniä Helena Yrjöntytär Helena Yrjöntytär s.20.5.1752 Jämsän Pietilänkylän Nokkalassa k. 23.8.1803 Edesniemen Edessalossa, pso. 28.3.1773 torp./taloll. Aatami Juhonpoika s.n.1744 Jämsän Viialassa k.13.5.1808 Edessalossa (vanhemmat lampuoti Juho Eerikinpoika n.1699-1765, ja Liisa Eerikintytär n.1703-2.1. 1765). Helena ja Aatami isännöivät Edesniemen torppaa ja myöhemmin taloa ja avioliitosta oli seuraavat lapset: 1. (V) Juho Aataminpoika s.5.1.1775 Edesniemi, joka oli talon seuraava isäntä, pso Maria Juhontytär. Vähä-Edesniemen suku 2. (V) Helena Aatamintytär s.1.7.1776 Edesniemi, I pso. 5.11 1797 Kattilajärven Gustaf Petterinpoika, joka kaiketi oli tädin poikapuoli, asuivat Kotiahoa, II pso 1.10.1809 oli Antti Matinpoika Kuhmoisista. Kotiahon suku 3. (V) Aatami Aataminpoika s.24.2.1780. Jämsän rippikirjojen mukaan Aatami on käynyt Jämsässä ri-

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-8 - pillä aina vuoteen 1818 asti, jolloin hänen kirjat ovat muutettu Kuhmoisiin. Suur-Jämsän historia mainitsee kyseisen talollisen Aatami Juhonpojan pojan esiintyvän Turun yliopistossa nimellä Aatami Aataminpoika Melen. Suur-Jämsän historia mainitsema tieto on kuitenkin väärä ja kyseinen pappi on itse asiassa Aatami Juhonpoika Melen Jämsän Jaatilan torpasta, eikä Edesniemestä. Edesniemen Aatami kuolee mitä ilmeisemmin vanhana poika Hassin kylällä. 4. (V) Hedvig Aatamintytär s.9.8.1783 Edesniemi, ei toistaiseksi tunneta mahdollisia jälkeläisiä 5. (V) Joonas Aataminpoika s.14.11.1791 Edesniemi, ilmeisesti karvari jonka puoliso oli Amanda Grön s.1795. Karvari Jonas Aataminpojan suku (III) Liesjärven Järvenpään Risto Sipinpoika suku Risto Sipinpoika sn.1715 avioitui 19.2.1744 Maria Eskilintyttären sn.1711 kanssa kotoisin Säyrylästä. Risto tavataan ensin Ruotsulassa, sen jälkeen veljensä luota Nokkalan talosta, sitten veljensä luona Myräjoella ja hän kuolee Liesjärvellä 16.6.1785. Riston leski Maria kuolee Liesjärvellä hieman myöhemmin 22.12. 1788. Riston poika Joonas perustaa Ruotsulan kylään Liesjärven Järvenpään torpan. Ristolla ja Marialla on ainakin seuraavat lapset: 1. (IV) Joonas Ristonpoika s.11.8.1744 (Ruotsulassa) k.16.5.1808, torpparina Liesjärven Järvenpäässä, I pso. Brita Rekontytär (1742-19.10.1778 lapsivuoteeseen), II pso. Hedda Simontytär (1752-30.7. 1784 hukkui) ja III pso. Eeva Mikontytär (1756-22.7.1833). LiesJärvenpään suku 2. (IV) Nimetön s.27.6.1746 Nokkalassa, kenties kuollut lapsi, jolla ei ole ollut nimeä 3. (IV) Yrjö Ristonpoika 18.4.1747-8.3.1748 kuolee 1 v. Nokkalassa Mielenkiintoinen seikka kantaisiemme Ruotsulan asutuksessa on se, että Risto Sipinpojan poika Jonas Ristonpoika alkaa myöhemmin asuttaa Liesjärven Järvenpää nimistä torppaa. Havunvetämän Järvenpään perusti torppari Erkki Erkinpoika Kakaristosta. Tämä Erkki on Alhon sotilaan Erkki Berg ja Lisa Tuomaantyttären poika. Näiden lisäksi Säyrylään perustetaan Järvenpää niminen torppa, torpparina Simo Juhonpoika ja Eva Jeremiaantytär, jotka ehkä liittyvät samaan sukuun. Myöhemmin lisäksi Salmijärven Matti Heikinpojan kaksi poikaa asuvat Petäisjärven Järvenpäässä. Näin tarkastellen on osittain hämmästyttävää, että samasta kantaisästä polveutuvat henkilöt ovat ainakin 3-4 paikassa nimenneet paikan Järvenpääksi, vai olisiko syynä se, että jokin esi-isistämme on käyttänyt Järvenpää sukunimeä tai ollut kotoisin jostakin Järvenpää nimisestä paikasta. Tällaista paikkaa ei tunneta Suur-Jämsän alueella 1550-1730 lukujen välillä. Vanhimmat Järvenpää nimiset paikat ovat edellämainitut ja niiden lisäksi on myös Korpilahdella Moxin Järvenpää 1700-luvulta. Edellä mainittujen 4 Järvenpään lisäksi Jämsän alueella on ollut myöhemmin muita Järvenpää nimisiä paikkoja mm. Juokslahdessa, Honkalassa, Luomissa, paikka nimeltään Vahderjärvenpää ja myös joitakin muita. (IV) Liesjärven Järvenpään Joonas Ristonpoika Joonas Ristonpoika s.11.8.1744 (Ruotsulassa) k.16.5.1808, torpparina Liesjärven Järvenpäässä, pso I Brita Rekontytär sn.1742-19.10.1778 lapsivuoteeseen), pso II Hedda Simontytär Säyrylän Järvenpään torpasta (1752-30.7.1784 hukkui) ja pso III Eeva Mikontytär (1756-22.7.1833). Joonaksella on lapsia seuraavasti: 1. (V) Eeva Joonaantytär 21.12.1765-1766 Liesniemi 2. (V) Joonas Joonaanpoika Skog s.15.7.1767 Liesjerfvi,, pso 26.12.1791 Anna Antintytär Köykästä 1761-21.5.1808. Jonas Skogin suku 3. (V) Mikko Joonaanpoika Löja s.26.9.1769 Liesjerfvi, pso Kaisa Matintytär. Mikko Löjan suku 4. (V) Maria Joonaantytär s.29.5.1772 Liesjärvi. Maria näyttää kiertäneen perheettömänä Asemen ja Ruotsulankylän taloja. Hän aloittaa 1790 piikana Tolmossa, sitten Asemessa, sitten Saksalassa, Köykässä, Kuikassa ja Pyntässä, jossa hän on 1830 luvulla. Marialla on avioton poika, josta tulee seppä Yijälään ja josta kasvaa seppä Lindgrenin suku. 5. (V) Kalle Joonaanpoika 4.10.1780-1784 Liesjärvi 6. (V) Hedvig Joonaantytär 6.5.1786-1788 Liesjärvi 7. (V) Eva Jonaantytär 2.10.1787-23.7.1798 Liesjärvi 8. (V) Elias Joonaanpoika 11.11.1789-1822 Liesjärvi, kuollut torpparina Liesjärvellä 9. (V) Antti Joonaanpoika s.11.11.1789 Liesjärvi, muuttanut kotoaan pois 1819 ja värvätty jääkäriksi Thomas Longin rykmenttiin nimellä Fast, oletettavasti kuollut 23.10.1827 naimattomana Ruotsulassa

Sipi Tuomaanpojasta 4 sukupolvea v.2016-9 - nimellä Anders Fast 10. (V) Nicodemus Joonaanpoika s.29.1.1793 Liesjärvi, I pso. Patajoen Maria Joonaantytär, II pso. Hauvalan korpraalin tytär Eeva Stiina Haak ja III pso. Susanna Yrjöntytär s.8.1.1796 Liesjärveltä. Ovat Liesjärvenpäässä vuoteen 1848 asti, jonka jälkeen tavataan Kujansuun torpasta. Liesjärvenpään suku. 11. (V) Joosep Joonaanpoika s.16.3.1795-1795 Liesjärvi 12. (V) Juho Joonaanpoika s.13.4.1797-1798 Järvenpä / Lies. (III) Patalan Juho Sipinpoika suku Juho Sipinpoika sn.1721 k.24.6.1788 avioitui 1.5.1748 leski Maria Juhontyttären sn.1705 k. 1.4.1791 kanssa, joka oli kotoisin Patalasta. Juho asuu kotonaan Ruotsulassa aina vuoteen 1743 asti, jolloin hän rippikirjamerkintöjen mukaan muuttaa rengiksi Vitikkalaan, josta hän näyttäisi muuttavan Kelhään noin 1746. Seuraavaksi Juho tavataan Patalassa, jossa hän avioituu Maria lesken kanssa. Juho ja Maria näyttävät viettävän elämänsä Patalassa, jossa Juho kuolee 67 vuoden iässä. Maria kuolee muutaman vuoden päästä Juhon jälkeen 86 vuoden ikäisenä tyttärensä luona. Juholla ja Marialla oli ainakin seuraavat henkiin jääneet yhteiset lapset: 1. (IV) Aatami Juhonpoika s. 29.12.1748, pso Liisa Eliaantytär 2. (IV) Susanna Juhontytär s.23.9.1751, pso Juho Erkinpoika (IV) Patalan Aatami Juhonpoika Aatami Juhonpoika s.29.12.1748 Patalassa, pso I Lisa Eliaantytär s.n. 1747 k.21.3.1807 Kosken torpassa, pso II 3.6.1811 leski Helena Matintytär. Matilla ja Liisalla oli seuraavat lapset: 1. (V) Maria Aatamintytär s.11.8.1773 Patalassa ja k.1812 kihlattuna 2. (V) Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik Fredrikinpoika Grönvall Asemesta. Kievarinpitäjä Grönvallin suku 3. (V) Liisa Aatamintytär s.14.4.1780 Recolassa ja kuoli 5.10.1799 hukkuen koskeen 4. (V) Johan Aataminpoika s.19.3.1784 Patalassa ja kuoli 18.6.1784 kuumeeseen 5. (V) Anna Leena Aatamintytär s.23.4.1785 Patalassa, pso 3.8.1810 renki Heikki Abrahaminpoika Ylä- Pietilästä. Anna Leena Aatamintyttären suku 6. (V) Joseph Aataminpoika Eld s.13.9.1789 Koskelassa, pso 19.9.1809 Anna Maria Aatamintytär Punamäestä. Josef Eldin suku (IV) Patalan Susanna Juhontytär Susanna Juhontytär s.23.9.1751, pso Juho Erkinpoika 1748-15.7.1808. Susannalla ja Juholla oli seuraavat lapset: 1. (V) Johannes Juhonpoika s.26.3.1777 Wanha torp., pso 26.4.1802 Eeva Matintytär. Lamminsuon Juho Juhonpojan suku 2. (V) Joonas Juhonpoika s.26.3.1780 Mylly torp kuoli 2.12.1808 lavantautiin kuten isänsä samana vuonna 3. (V) Eva Juhontytär s.28.4.1783 Koskela torpassa, pso 6.1.1808 Henrik Asp sn.1769 Jämsän sahalta. Pariskunta oli joko lapseton tai muutti jonnekin, koska heistä ei ole merkintöjä Jämsän historiakirjoissa.