Salmijärven Matin suku

Transkriptio

1 Salmijärven suku 1,0 - sivu 1 (15) Salmijärven Matin suku Savi-torpasta muutettiin Salmijärvelle. Ensin sinne ovat tulleet isä Henrik, äiti Maria, Matti Henrikinpoika vaimoineen ja Mikko. Veli Yrjö tulee Salmijärvelle vasta noin 1796, jolloin hänen vihitään Salmijärven torpan tyttären kanssa. Tätä ennen Yrjö oli renkinä pappilassa. Tarkkaa syytä muuttoon ei ole tiedossa. Asiaan on kenties vaikuttanut se, että Matti Henrikinpojan vaimo oli kotoisin Salmijärven maisemista, ja Salmijärven torppa oli järven toisella puolen hänen kotitaloaan Kiiskelää. Eräänä seikkana voi olla myös se, että Asemen taloon on Kaarin Yrjöntyttären veljelle Matille tullut II-vaimo Eva Olavintytär Salmijärveltä, joka oli sotilas Olavi Linnun (Lindu, Fogelberg, Golberg) tytär. Olavi Lintu on ilmeisesti ollut Salmijärven ensimmäisiä asukkaita tyttärensä ja vävynsä Juho Markunpojan kanssa. Asiaan saattoi myös vaikuttaa se, että isä Henrikin sisar oli Myllyveräjän torpassa, joka paikka kaiketi sijaitsi Arvajan Riihijärvellä Hassin alueella. Kenties asiaan on voinut vaikuttaa myös jokin tapahtuma Ruotsulassa, jota aikakirjat eivät kerro. Todennäköisimmältä syyltä vaikuttaa se, että Olavi Gallbergin suku liittyy jotenkin muuttajiin, ja tästä tiedämme, että Olavi Gallberg on ainakin 1720-luvulla ollut Olkkolan sotilaana. Tätä oletusta vahvistaa vielä se, että perimätiedon mukaan Petäisjärvelle muuttanutta Heikki Matinpoikaa kutsuttiin varsin yleisesti Lintu-Heikiksi. Perheen Salmijärvellä oloaikaa ei tarkkaan tunneta. Sinne perustettiin toinen torppa v 1791, joka voisi hyvinkin olla Matti Henrikinpojan muuton ajankohta. Jämsän asutusluetteloiden mukaan perhe ilmestyy verolle Salmijärvessä v torppaan, jossa aijemmin on asunus eräs Joonas ja hänen vaimonsa Maria lapsineen v. 1780, v samassa torpassa asuu Juho Vilpunpoika, Erikki ja Elijas veljen kanssa ja v Aatami ja Anna Tammelin, jotka asuvat torpassa vielä vuoden yhdessä Savitorpan joukon kanssa. Toinen Salmijärven torpista muutettiin edelleen v.1824 kruunun virkataloksi. Tämä voisi olla toinen käännekohta, koska viimeinen kirjaus Salmijärvellä koskien Matti Henrikinpoikaa on hänen poikansa Kallen lapsi vuonna Matti Henrikinpoika ja Sofia Philipintytär löydetään myöhemmin 1820-luvulla Kankaresveden Papinnoron torpasta Eeva tyttären ja tämän miehen luota. Rippikirjojen mukaan Matti Henrikinpojan paikkaa kutsuttaan Salmijärven uudistaloksi, joka kuuluu Viialan puustelliin, ja että se maksaa vuokraa kuten torppa. Vuodesta 1821 alkavissa rippikirjoissa Matti Henrikinpoika mainitaan uudistalon lampuodiksi ja viimeiset rippikirjamerkinnät perheestä Salmijärvellä ovat , jolloin perhe on käynyt ripillä. Lisäksi mainitaan, että Kalle Matinpoika vaimoineen on muuttanut pois 1821 ja Matti Henrikinpoika vaimoineen v Juhannuksesta 1825 uudistalolla on uusi lampuoti Juho Juhonpoika vaimoineen Sysmästä. Matti Henrikinpoika ja Sofia vaimo sekä poika Kalle perheineen löytyvät seuraavaksi Kaipolan Uusilepo torpasta, jossa ensimmäinen rippikirjamerkintä on ja viimeinen Matin ja Sofian osalta. Poika kalle ja hänen vaimonsa esiintyvät Uudessa levossa vielä Seuraavaksi Matti ja sofia ovat tyttärensä Eevan luona Papinnoron torpassa, jossa heistä on rippirjamerkinnät ajalta , jonka jälkeen he löytyvät 1828 Kangaresveden Riihijärven talosta.

2 Salmijärven suku 1,0 - sivu 2 (15) Lyyti, Ida jne??? Vihtori Aalto Maria? Kalle? Hilda? Aleksi? Kustaa Lehtonen Olga Lahtinen Alice Luoto Isonhaan Sandra Mäntynen Selma Saarinen/Stålberg Niklas Koukkuniemi Hilda Lepojärvi Kalle Järvenpää Ida & Joonas Järvinen Edla > Orivedelle Otto Rantanen Ida? Rosa? Selma? Hilma? Selma? Laura? Kalle? Rosa & Salomon Edla Heikintytär pso I Matti pso II Iisakki pso III Efraim Rajala/Myyräjärvi Otto Heikinpoika Mäkeläinen s pso Ida Aatamintytär Järvenpää Juho Heikinpoika s pso I Heta pso II Heta Vierumäki Erika Heikintytär s pso Jooseppi pso II Kalle Sandra & Kalle Lehtonen Ida & Kalle Lindroos Järvenpää torpparit Heikki Matinpoika s pso Maria Juhontytär Maria Heikintytär s pso Kalle Aataminpoika pso II Fabian Annanpoika Tiensivun Iisakki Lahtinen? Samuel Samuelinpoika pso Heta Aatamintr. Serafia & Kustaa Flinkman Maja Lisa Juhontr Samuel Matinpoika pso Maria Petäisjärvi Kupula? Joonas Juhonpk. Saara Matintytär pso Juho Matinpk. Kalle Huhtinen Vihtori Järveläinen pso Hilda pso Gemina Huhtoja Heikkilä torpparit Joonas Simonpoika s pso I Leena Juhontytär pso II Fredrika Erkintytär Wiialan Salmijärven torppari (Hassissa) Matti Heikinpoika pso Sofia Vilpuntytär Kiiskilästä n Lahdenpohja Cecilia Heikintytär s pso Tobias Juhonpoika Siljalla avioton lapsi UusiLepo Sahala Hopsun Papinnoron torpparit Kalle Matinpoika s pso Maria Haak Niklas Kallenpoika s pso Hedvig Kallentytär Kalle? Juho? Kustaa? Selma? Hilma? Matti? Majajärvi Hedvig Simontytär pso Juho Berg Eeva Matintytär ? pso Simo Juhonpoika sn ? Hopsun Kylällä Maria Matintytär s ? pso Mikko Mikonpoika s Edla Kallentytär s pso Kalle Matinpoika Majajärven Kalle Berg pso Katarina Majajärven Anna Berg Papinnoro Johannes Simonpoika pso Vilhelmiina Kustaantytär Kalle? Kalle Simonpoika pso Vilhelmiina Heikintytär Kaipola Härölahti Kustaa Mikonpoika s pso Johanna Juhontytär Wid Kalle? Emma? Amanda? Hilma? Lähdelevon Severus Nuppulan Ida Hillsberg Papinnoro Turkkilan Matti Simonpoika pso I Vilhelmiina Rönn, pso II Vilhelmiina Erkintytär Hedda Kristiina Mikontytär s Eemeli? Erland? Lydia? Aleksanteri? Amanda & Kustaa Tiirinen Olkojärven Aleksanteri Elina & räätäli Saarinen Kalle > Helsinkiin Augusti > Helsinkiin Tousalan Nestori Järvinen Aleksanteri? Rosa? Herman > Helsinkiin Matilda? Vilhelmiina Hedantytär s Kalle > Korpilahdelle itsellinen Aleksi Rajalan Hilma (V) Matti Henrikinpoika Matti Henrikinpoika s Savi torpassa ja kuoli Uudessa Riihijärvessä Johan Riihimäen torpassa, pso Kiiskilän Sofia Vilpuntytär , kuoli Uudessa Riihijärvessä. Matti Henrikinpoika siirtyi vaimonsa kanssa Salmijärven torppaan Viialan kylään. Kyseinen Salmijärvi perustettiin Viialankylän Salmijärvenmaalle, joka on nyttemmin Hassin kylää. Aluetta kutsuttiin myös Taivalten päiväkunnaksi isonjako kartan (1768) selityksissä. Mukana tuli muukin perhe, kuten isä, äiti ja sisarukset. Viialan kylään perustettiin luvun lopulla kaksi Salmijärvi nimistä torppaa ensimmäinen 1778 ja toinen Tästä toisesta Salmijärvestä tehtiin 1824 kruunun virkatalo, joka ehkä johti siihen, että Salmijärveltä jouduttiin siirtymään pois. Salmijärvellä oli myös Sophian veli Henrik Vilpunpoika. Matilla ja Sofialla oli lapsia seuraavasti: 1 (VI) Juho Matinpoika s Savi torp 2 (VI) Eeva Matintytär s Salmijärvi torppa, pso Papinnoron torppari Simo Juhonpoika, joka tuli Salmijärvelle Kuhmoisista, lapsia on 3 (VI) Maria Matintytär s Salmijärvi torp. Muutti Kuhmoisiin, ja avioitui Kuhmoisten Haljalan pojan Mikko Mikonpojan kanssa. Perhe tavataan myöhemmin samoilla kulmilla Hopsun alueella Eva siskon perheen kanssa. Lapsia on 4 (VI) Hedvig Matintytär Salmijärvi, meni Kuhmoisiin , josta palasi (återkomne med b: at d ). Rippikirjassa mainitaan hänet kuulutetun renki Mikko Aataminpojan kanssa. Jämsän kuolleiden luettelossa Hedvigin sanotaan kuolleen su-

3 Salmijärven suku 1,0 - sivu 3 (15) kupuolitautiin, ja haudatun Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kuolleiden luettelossa piika Hedvig Matintytär k keuhkotautiin. Hedvig oli lapseton. 5 (VI) Kalle Matinpoika s Salmijärvi, pso Hauvalan korpraalin tytär Maria Elisabet Kustaantytär Haak, lapsia on 6 (VI) Antti Matinpoika s Salmijärvi, Pukoisten Hujalassa Kuhmoisissa kuolee eräs renki Antti Matinpoika 46 vuoden iässä 7 (VI) Matti Matinpoika s Salmijärvi, kuoli hukkui Petäisjärven Järvenpäässä, pso Petäisjärven Järvenpään torpan leski Anna Sofia Sakarintytär Kivelästä, lapsia on 8 (VI) Kustaa Matinpoika s Salmijärvi 9 (VI) Heikki Matinpoika s Salmijärvi, pso Maria Juhontytär Pystylän torpasta, Petäisjärven Järvenpään torpparit, lapsia on 10 (VI) Samuel Matinpoika s Salmijärvi, pso leski Maria Aatamitytär s Samuel ja Maria asuivat Hassin Lähteenvuoren torppaa, lapsia on 11 (VI) Kaisa Liisa Matintytär s Salmijärvi 12 (VI) Saara Matintytär s Salmijärvi. Saara tavataan myöhemmin piikana useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa. Saaran patronyymi muuttuu yllättäin Jonaantyttäreksi, jonka nimisena hän menee naimisiin renki Juho Matinpojan (s ) kanssa. Lapsia on Koko Matti Henrikinpojan perhe ja jälkeläiset lähtivät Salmijärveltä eteenpäin noin 1820 luvulla. Isä Matti ja äiti Sofia löytyvät 1820 luvulla ensin Kalle pojan luota Ruotsulan alueelta ja sitten tyttärensä luota Tervalan Papinnorosta ja myöhemmin Tervalan Kangaresveden uudesta Riihijärvestä. Syy miksi tultiin nimenomaan Riihijärvelle, ei ole selvillä, mutta myös Riihijärven alueella löytyy vanhoja sukulaisia Asemen ja Ruotsulan seuduilta. Perheen pojat jäävät Hassin kylälle rengeiksi. Nuorin Samuel on noin vuotias vanhempien siirtyessä Papinnoroon. Antti näyttää olleen renkinä Heikinniemessä vuoden 1821 loppuun asti, jonka jälkeen hän siirtyy Kuhmoisiin. Samuel tavatan Hassin Mullikan Hintassa, samoin kuin Matti veli. Myöhemmin Samuel tavataan Hassin Norolassa vuoteen 1830 asti. Matti siirtyy 1822 Kuhmoisiin, ja tavataan myöhemmin veljensä Heikin kanssa Hassin Lamminmäessä,1826 Hassin Norolassa ja Hassin talossa. Tämän jälkeen Heikki muuttaa Kuhmoisiin Heikki ilmestyy Vitikkalaan. Lapsista Eeva löytyy vanhempien tavoin Kangaresvedeltä Papinnoron torpasta ja sisar Maria Kuhmoisten Haljalasta. Kalle veli sen sijaan palaa takaisin Ruotsulan alueelle, jossa hän elää itsellisenä. Samuel veli löydetään myöhemmin 1830 luvulla Hassin Lähteenvuoren torpparina. Antti veli löytyy ilmeisesti Kuhmoisten Puukoisista. Matti ja Heikki tulevat Petäisjärven Järvenpäähän. (VI) Papinnoron Eeva Matintytär Salmijärveltä Eeva s Salmijärvi torp., pso Simo Juhonpoika s Eva miehensä Simon kanssa päätyy uudistorppaan Papinnoro, joka perustettiin 1820-luvulla Alhojärven kylän Riihjärven maan maille Vuorisjärven itärannalle. Näistä maisemista löytyvät myös Matti Henrikinpoika ja Sofia Philipintytär, jotka ovat kuolleet 69 vuoden iässä 1830 luvun puolivälissä Riihijärvellä. 1 (VII) Anna Maria Simontytär s Salmij.Nyb. 2 (VII) Joonas Simonpoika s Salmijärvi, I pso Riihijärven Leena Juhontytär. Vaimon kuolemaa ja mahdollisia lapsia ei ole onnistuttu jäljittämään. II pso Fredrika Ersdr. s Elivät Huhtoja -Heikkilä nimistä paikkaa vuoteen 1879 asti, sitten he siirtyivät Nytkimeen. 3 (VII) Erkki Juho Simonpoika Papinnoro / Tervala 4 (VII) Hedvig Simontytär s Papinnoro, k Majajärvessä, pso Hopsun Murtolasta Juho Kallenpoika Berg. Muuttavat asukkaisksi Riihijärveen. Näillä ainakin seuraavat lapset: 1 Karl Juhonpoika Berg s , jonka puoliso oli Gatherina Serafia Kustaantytär s.1846 asuvat Hopsun Majajärvessä v. 1875, lapsia on 2 Anna Christina Juhontytär Berg s (VII) Johannes Simonpoika s Papinnoro k , pso Hopsun Murtolasta

4 Salmijärven suku 1,0 - sivu 4 (15) Vilhelmiina Kustaantytär s.1830, asuivat Vuorenpään Heikkilä nimistä paikkaa, lapsia on. 6 (VII) Kalle Simonpoika s leskenä Papinnoro / Hopsu, pso Vilhelmiina Heikintytär , lapsia on. 7 (VII) Matti Simonpoika s Papinnoro, pso I Vilhelmiina Rönn (Kurhilasta isä Matt Rönn ja äiti Eva Emanuelintr.), pso II Vilhelmiina Erkintytär s , asuvat Papinnorossa, muuttanut Jämsänniemen Turkkilaan 1873, oli lapsia (VII) Joonas Simonpoika Papinnorosta Joonas s Salmijärvi k Saarikossa, I pso Riihijärven Helena Juhontytär s tai 1811 k II pso Fredrika Erkintytär s Elivät Huhtoja - Heikkilä nimistä paikkaa vuoteen 1870-luvulla asti, sitten he siirtyivät Nytkimeen taloon jonka nimeä ei tunneta. Avioliitosta syntyi lapsi: 1 (VIII) Karl Joonaanpoika Huhtinen s pso Hilda Matilda Matintytär s Jämsässä. Perhe asui useissa eri paikoissa esim. Heinävehmaalla, Rajalassa ja lopuksi omassa mökissä Herajärvellä paikassa nimeltä Ahola. 2. (VIII) Viktor Joonaanpoika Järveläinen s , pso Gemina Aaltonen s * * * (VII) Johannes Simonpoika Papinnorosta Johannes s Papinnoro k , pso Hopsun Murtolasta Vilhelmiina Kustaantytär s , asuivat Vuorenpään Heikkilä nimistä paikkaa. 1. (VIII) Karl Johanneksenpoika s (VIII) Severus Johanneksenpoika s pso. Maria Villentytär s , lapsia on 3. (VIII) Ida Johanneksentytär s k , pso Erkki Juho Samuelinpoika Hillsberg, lapsia on 4. (VIII) Edla Johanneksentytär (VIII) Amanda Johanneksentytär (VIII) Alexander Johanneksenpoika s (VIII) Nestor Johanneksenpoika s , muuttanut Kuhmoisiin * * * (VII) Kalle Simonpoika Papinnorosta (VII) Kalle Simonpoika s leskenä Papinnoro / Hopsu, pso Vilhelmiina Heikintytär , lapset 1. Amanda Kallentytär s , pso Kustaa Juhonpoika Tiirinen, lapsia on 2. Eva Kristina Kallentytär s k Aleksanteri Kallenpoika s Mutkalassa k Olkojärvi, tavataan renkinä Hopsun Majajärvessä 1877, pso I Erika, pso II Edla Kallentytär Ahonen s kotoisin Heikinahon torpasta Kauhkialan Luomajärveltä, lapsia Aleksanterilla oli kaikkiaan 21 kappaletta: 4. Elina Kallentytär s , pso Nicklas Juhonpoika Saarinen s Asuvat Riihijärvessä 1887, sitten Patalassa (mies merkitty räätäliksi) ja myöhemmin käsityöläisluettelossa Kiukoilan kylässä, lapsia on 5. Kalle Kallenpoika s Riihijärvi Tervala k (VII) Matti Simonpoika Papinnorosta Matti Simonpoika s Papinnoro, pso I Vilhelmiina Rönn (Kurhilasta isä Matt Rönn ja äiti Eva Emanuelintr.), pso II Vilhelmiina Erkintytär s , asuvat Papinnorossa, muuttanut Jämsänniemen Turkkilaan 1873, lapset 1. (VIII) Kalle Matinpoika s , muuttanut Helsinkiin (VIII) August Matinpoika s , muuttanut Helsinkiin (VIII) Nestor Matinpoika (myöh. Järvinen) s k Tampereella, pso I

5 Ida Maria Erkintytär , pso II kuul Eriga Kallentytär s eronnut 1909, III pso Ida Hackman s Kuhmoisissa, esiintyy ensin Turkkilassa ja sitten Vähä-Riihijärven Tousalan torpassa vuodesta 1891, lapsia on 4. (VIII) Aleksanteri Matinpoika s (VIII) Rosa Matintytär s (VIII) Herman Matinpoika s , muuttanut ilmeisesti Helsinkiin 7. (VIII) Matilda Matintytär s (VI) Maria Matintytär Salmijärveltä Salmijärven suku 1,0 - sivu 5 (15) Maria Matintyttären jälkeläisten selvitys perustuu Tarja Aulikki Laaksosen (e. Jalli) tekemiin selvityksiin äitinsä Jämsäläisistä ja Kuhmoislaisista juurista. Maria Matintytär s Salmijärvi torp. Marian syntyaika muuttuu rippikirjoissa kuukautta nuoremmaksi eli Muutti Kuhmoisiin Puukoisten Haljalaan, jossa hän avioitui Kuhmoisten Haljalan pojan Mikko Mikonpojan kanssa s Kuhmoisten Puukoilan Haljalassa. Perhe asuu ensin Kuhmoisissa ja Jämsän rippikirjojen mukaan Mikko muutti perheineen Kuhmoisista Jämsän Hopsun Saarelaan eläen itsellisenä Hopsun taloissa kuolemaansa asti. Mikko mainitaan kuolleeksi torpparin isäksi Jämsä, Hopsu, Soiniemi trp.. Vaimo Maria Matintytär mainitaan kuolleksi its.leski, torpparin äiti, viikon päästä puolisonsa kuolemasta, Jämsä, Hopsu, Soiniemi trp.. Jämsän rippikirjoissa Marian syntymäajaksi mainitaan , joka poikkeaa yhden kuukauden Salmijärven Mariasta. Salmijärven Maria siirtyy Kuhmoisiin 1816, eikä häntä sen jälkeen mainita Jämsässä, ja vastaavasti Kuhmoisten Haljallassa vihitään piika, jolle ei löydy syntymää Kuhmoisista, voidaan päätellä kyseessä olevan sama Maria, kun Marian perhe myöhemmin asuu varsin samoissa paikoissa Jämsän Hopsussa sisarensa Eevan perheen kanssa, jonka mies on myös Haljalan suunnalta. Mikolle ja Marialle syntyvät seuraavat lapset: 1. (VII) Hedda Kristiina Mikontytär. Syntynyt Puukkoinen, Haljala. 2. (VII) Kalle Juho Mikonpoika. Torppari, Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp. s Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut leski, itsellinen Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp., pso 1855 Korpilahdella Maria Matintytär s Kuollut trp.vaimo, Jämsä, Moiskala, Heinäaho trp.. Tullut Korpilahdelta noin 1855 Jämsä. Kalle muutti perheen mukana Kuhmoisista Jämsän Hopsun Saarelaan 1835, vielä lastenkirjassa olevana hänet on merkitty muuttaneeksi takaisin Kuhmoisiin 1839.Jämsään hän kuitenkin palasi takaisin, 1855 Hopsun Mertolan renkinä hänet vihitään Korpilahdelta tulleen Marian kanssa, jolla lähes 10-vuoden ikäinen Edla Maria. Hopsun Soiniemessä he ovat torppareina, Kallen isä ja äitikin muuttivat sinne vanhuuden päivikseen. Vanhuksien kuoltua kesken jouluvalmisteluiden viikon välein 1863, Kalle ja Maria, joka mainitaan heikkonäköiseksi, muuttavat Tervalaan torppareiksi. Tästä Heinäahon torpasta tulee heidän lopullinen kotinsa. Maria kuolee 1881, Kalle kymmentä vuotta myöhemmin. Heinäahon uusi torpparipari vuosisadan vaihteessa (RK s.970) on Juho Mikonpoika, s ja Maria Villentytär, s.1835 Korpilahti; lieneekö jotain sukua mummu Marialle? 3. (VII) Vilhelm Mikonpoika. Syntynyt kaksosena Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut itsellisen poikana 1839 Jämsä, Hopsu. 4. (VII) Kustaa Mikonpoika. Torppari,Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp. Syntynyt kaksosena talollisen pojalle, Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Kuollut torppari Jämsä, Kaipola, Härönlahti trp. (VII) Hedda Kristiina Mikontytär

6 Salmijärven suku 1,0 - sivu 6 (15) Hedda Kristiina Mikontytär (isä Mikko Mikonpoika ). Syntynyt Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala. Hedda Kristiina viihtyi mieluummin syntymäpitäjässään Kuhmoisissa kuin Jämsässä, jonne hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Heddan ollessa toisella kymmenellä. Virallisesti tosin Heddakin muutti Jämsään, mutta ainakin aluksi hänet on merkitty Jämsän Hopsun Lastenkirjaan 1837 "vistas i Kuhmois", Kuhmoisissa asuvaksi. Virallisesti hän palaa Kuhmoisiin serkkunsa Juho Juhonpojan Haljalaan piiaksi Jämsästä muuttokirjalla no 33. Parin vuoden jälkeen Hedda muuttaa Antulan Pulkkamäkeen palvelukseen ja 1856 seuraa muutto Närvän Haapalaan. Itsellisenä hän kiertelee lähinnä Närvän taloja, -60 luvun alussa mukaan tulee Wilhelmiina-tytär. Vielä 1875 its. Hedda on kirjattu tyttärensä kanssa Närvään. Monien muuttojen tahdissa rippikirjojen mukaan Heddakin nuorentuu pari kuukautta; yhtä aikaa kiertää samanniminen ja ikäinen Hedda ja syntymäajat 20.5 / sekoilevat.tytär Wilhelmiina kuitenkin toimii alibina äidilleen ja todistaa matkareitin.: 1 (VIII) Wilhelmiina Heddantytär. Syntynyt Kuhmoinen. (VII) Kustaa Mikonpoika Kustaa Mikonpoika (isä Mikko Mikonpoika). Torppari,Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp.syntynyt kaksosena talollisen pojalle, Kuhmoinen, Puukkoinen, Haljala (). Kuollut torppari Jämsä, Kaipola, Härönlahti trp. Puoliso Johanna Juhontytär Trp.pso. Jämsä,Kaipola,Härönlahden trp. vih. Jämsän Hopsun renki ja trp. tr. Pohjaslahti, Paappanen Keuruu. Tullut Keuruulta piika Johanna Juhontr Wid eller Lamminmäki vihittynä Hopsun rengin kanssa Jämsä, Hopsu (RK 1855 s.127). Syntynyt Trp.tr Keuruu,Pohjaslahti,Paapponen (synt.l.). Kuollut trp.vaimo, Jämsä,Kaipola, Härönlahti trp. Vanhemmat Juho Matinpoika Wid ja Maria Mikontytär. Kustaan syntymäpaikka on ongelmallinen. Jämsän myöhemmissä rippikirjoissa se on kirjattu Jämsäksi, sitä ennen niissä ei mainita syntymäpaikkaa kuin poikkeuksellisesti. Jämsän syntyneiden luettelosta ei löydy alkuunkaan Kustaalle sopivaa merkintää. Kuhmoisista sopiva kokelas Härönlahden Kustaa Mikonpojaksi löytyy: kaksosena tal.pojalle Puukkoisten Haljalassa syntynyt Kustaa Mikonpoika.Seuraamalla Jämsän rippikirjoja taaksepäin Kustaan elämää seuraten, päästään aukottomasti ripille Jämsän Hopsussa päässeeseen Kustaaseen 1845, joka on siellä merkitty RKssa itsellisten Mikko Mikonpojan ja Maria Matintyttären pojaksi. Tämä itsellispariskunta taas on merkitty muuttaneeksi Hopsun Saarelaan Kuhmoisista joulukuussa 1835! Syntymäajat ovat samat kuin Kuhmoisten Kustaa-kokelaan samannimisiää vanhemmilla. Jämsän lastenkirjaan s.162 on kirjattu neljä Mikon ja Marian lasta, jotka muuttivat vanhempiensa mukana Kuhmoisista, mm. kaksosina syntyneet Vilhelm ja Kustaa. Ainoan tyttären, Hedvigin, mainitaan oleskelevan Kuhmoisissa "vistas i Kuhmois". Nämä merkinnät antavat riittävän varmuuden siitä, että Härönlahden Kustaa Mikonpojan todellinen syntymäpaikka on Kuhmoisten Puukkoisten Haljalan taloen, jossa hänen esivanhempiaan voidaan seurata ainakin 1700-luvun alkuun. Ripille Hopsussa päästyään Kustaa aloitti itsenäisen renkitiensä Jämsässä talosta taloon. Kymmenen vuoden päästä Kustaa on taas renkinä Hopsussa, avioituu Keuruulaisen Johanna Juhontyttären Wid eli Lamminmäki s Pohjaslahti Paapanen kanssa Keuruulla. Johanna muuttaa samana vuonna Hopsuun, josta sitten jatketaan yhteistä matkaa.1862 Kustaa on muonarenkinä Keskisen torpassa, josta mainitaan siirtyneen ratatöihin, Kustaa perheineen kirjattu Keskisen torppariksi. Sitten siirrytään muonamieheksi Alhojärven Majajärven torppaan, jonka kautta 1872 Valkealuomen Mäkelään, siellä Kustaa palveli muonamiehenä viisi vuotta. Perhe siirtyi 1877 Kauhkialan kylän Seppäsen taloon, josta sitten muutettiin torppariksi Kaipolan Härönlahden torppaan Johanna kuoli kuuden vuoden päästä ja Kustaa seurasi vuoden päästä Sen jälkeen Härönlahteen muutti uusi perhe. Kustaalla ja Johannalla oli seuraavat lapset: 1 (VIII) Kalle Vihtori Kustaanpoika. Renki, Jämsä, Wiekansalmi, Ala-Nousiala (1878) s Jämsä. Kalle Vihtori pääsi ripille 1873 Jaatilassa rusthollin renkinä. Seuraavana vuonna rengiksi Patalan Kimariin, parin vuoden kuluttua Patalan Ala-Niinimäkeen ja taas kahden vuoden keikan jälkeen Wiekansalmen Ala-Nousialaan, josta seuraavana vuonna 1879 Korpilahdelle. Muuttanut renkinä Korpilahdelle Jämsä, Wiekansalmi, Ala-Nousiala (Muuttokirja no 61.). 2. (VIII) Aleksi Anselmi Kustaanpoika. Itsellinen, Jämsä, Kerkkola, Kosken rustholli (1898) s Jämsä.

7 3. (VIII) Hilma Maria Kustaantytär. Torpparin vaimo, Jämsä, Valkealuomi, Rajala trp. Syntynyt muonamiehelle Jämsä, Keskinen trp. Elää ripille 1879, piika 1880, Alhojärvi, Majamäki trp (RK (NB 80-) s. 24.). Kuollut Jämsä. 4. (VIII) Ida Kustaantytär. s. trplle Keskinen trp. K.muonamiehen tr Valkealuomi, Mäkelä. 5. (VIII) Eemeli Kustaanpoika. Syntynyt torpparille Kuollut 1868 Jämsä, Keskinen trp.. 6. (VIII) Eemeli Kustaanpoika. Itsellinen, Jämsä, Valkealuomi, Iso-Luomi, Syntynyt muonamiehelle Jämsä, Alhojärvi, Majajärvi trp. 7. (VIII) Erland Kustaanpoika. Renki, Jämsä. Syntynyt muonamiehelle Jämsä, Valkealuomi, Mäkelä. Kuollut renki Jämsä, Valkealuomi, Iso-Luomi. Erland pääsi ripille renkinä 1890 Kaipolan Eerikkalassa, josta siirtyi seuraavana vuonna Lahnamaahan palvelukseen, siellä myös ripille päässyt sisar Lydia piikana. Seuraavaksi itsellisveli Aleksin luo ja sieltä viimeiseksi palveluspaikaksi jääneeseen Valkeeluomen Iso-Luomeen. 8. (VIII) Lyydia Kustaantytär. Syntynyt muonamiehelle Jämsä, Valkealuomi, Mäkelä. Elää ripille päässyt piikatyttö (RK s. 567) 1892 Jämsä, Kaipola, Lahnamaa. 9. (VIII) Usko Kustaanpoika. Syntynyt muonamiehelle Kuollut Kaukiala, Seppänen. (VI) Hedvig Matintytär Salmijärveltä Hedvig Matintytär meni Kuhmoisiin , josta palasi (återkomne med b: at d ). Rippikirjassa mainitaan hänet kuulutetun renki Mikko Aataminpojan kanssa. Jämsän kuolleiden luettelossa Hedvigin sanotaan kuolleen sukupuolitautiin, ja haudatun Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan kuolleiden luettelossa piika Hedvig Matintytär k mainitaan kuolleen keuhkotautiin. Hedvig oli lapseton. (VI) Kalle Matinpoika Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 7 (15) Kalle Matinpoika s Salmijärvi, pso Hauvalan korpraalin tytär Maria Elisabet Kustaantytär Haak s. s Kalle Matinpoika saa pojan Salmijärvellä. Hänen vaimonaan on Hauvalan korpraalin Johan Gustav Haakin tytär. Kalle vaimoineen asuvat ensin Salmijärvellä Kallen vanhempien kanssa, samoin tämän jälkeen Kaipolan Uusilepo torpassa. Kalle palaa isänsä kotikonnuille Ruotsulaan, jossa hänet mainitaan itsellisenä. Ruotsulassa rippikirjamerkinnät alkava alkaen ja päättyvät Seuraavaksi Kalle löydetään Jämsänkosken sahalta sahamiehenä vuodesta 1838 alkaen. Tämä naimisissa oleva sahamies hukkuu Jämsänkosken sahalla. Kallelle ja Marialle syntyi seuraavat jälkeläiset: 1. (VII) Kustaa Kallenpoika Salmij. Hassi 2. (VII) Johannes Kallenpoika s Uusi Lepo torp. Kaipola, muuttanut -43 s.112 Finni bostelliin rengiksi ja edelleen Mataraniemeen, jossa kuoli tuntemattomaan sairauteen. 3. (VII) Kalle Aleksanteri Kallenpoika Uusi Lepo Torp 4. (VII) Maria Stiina Kallentytär Ruotzula 5. (VII) Edla Gustava Kallentytär s Ruotzula, muuttanut piiaksi Hinkkalaan, pso Karl Mattson s , lapsia 1. s Carl Niklas Ylä Mella / Patala 2. s Emma Fatima Kaukola / Toivila 3. s Karl Alexis Wirhiä hem / Yälä 4. s Amanda Erika Patala hem / Patala 5. s Hilma Edla Linnais tp / Patala by 6. (VII) Niklas Kallenpoika s Sjövik / Ruotzula, pso taloll.tyt. Hedvig Kristiina Kallentytär Simolasta, lapsia: 1. s Carl Alexis Simola / Toivila 2. s Johan Emil Jämsänkoski / Patala 3. s Gustaf Alfred Sågen / Patala 4. s Selma Ellina Haavisto Hietala / Tervala 5. s Hilma Lydia Haavisto Hietala 6. s Matts Villehard Ylä Pietilä / Seppola

8 (VI) Antti Matinpoika Salmijärvestä Antti Matinpoika, joka s Salmijärvellä on ilmeisesti Kuhmoisten Pukoisten kylän Hujalassa kuollut ( ) 46-vuotias renki Antti Matinpoika (kuolinsyy; inv. bräna, joka tarkoittaa ilmeisesti sitä, että hän oli palanut). Tämä Antti saattaa olla sama, joka on vihittty Heinalassa Maria Joonantyttären kanssa. (VI) Matti Matinpoika Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 8 (15) Matti s Salmijärvi, kuoli hukkui Petäisjärven Järvenpäässä, pso Petäisjärven Järvenpään torpan leski Anna Sofia Sakarintytär Kivelästä s Matti Matinpoika meni rengiksi Alhoon ja Henrik Matinpoika meni rengiksi Vitikkalaan. Molemmat avioituivat, ja tie Petäisjärven maisemiin syntyi kun Matti nai Järvenpään torpan lesken, joka oli aiemmin ollut naimisissa Jonas Simonpojan kanssa. Ilmeisesti kävi siten, että kun Jonas Simonpoika kuoli keuhkotautiin, eikä leski selvinnyt yksin. Matti Matinpoika nai itseään 10 vuotta vanhemman lesken ja pääsi torppariksi. Matti kuitenkin hukkui, ennen kuin hänen poikansa syntyi. 1 (VII) Niklas s Petäjäsjervi Järvenpä T, k Alhon Tervalan torpassa 4 vuotiaana tuntemattomaan sairauteen, jossa myös äitinsä asuu. Äiti avioituu uudestaan Edesniemen Lahdentaassa renki Herman Erikssonin kanssa äiti on Wästilässä, josta muutetaan Katajamäen tp. torppareiksi, jossa äiti kuolee Matti Matinpojalla oli ilmeisesti myös avioton lapsi Hedda Maria s , joka syntyi eräälle Hassista kotoisin olevalle rengille juuri silloin kun Matti Matinpojan veli Kalle piti Uuden Levon torppaa. On ilmeisestä, että tämä renki olisi ollut juuri Salmijärven Matti Matinpoika. Lapsen äidiksi on merkitty Hedda Stina Juhontytär s.n (VI)Järvenpään torpparin Heikki Matinpoika Salmijärveltä Heikki s Salmijärvi ja kuolee Petäisjärven Järvenpäässä, pso Maria Juhontytär s Pystylän torpasta ja kuolee Petäisjärven Järvenpäässä. Henrik Matinpoika (Lintu Heikki) asui vielä veljensä hukkuessa Vitickalassa ainakin kastekirjausten mukaan. Ilmeisesti Lintu Heikki muutti varsin pian Järvenpään torppaan, sillä siellä oli raskaana oleva veljensä leski ja muitakin suita ruokittavana. Lesken tiedetään asuneen Lintu Heikin perheen kanssa ainakin vuoteen 1835 asti Järvenpään torpassa. Vuonna 1842 torppaan tulee asumaan Marian sisko Hedvig Juhontytär miehensä Joonas Joonaanpojan kanssa, mutta he eivät kaiketi asu kovin kauaa torpassa vaan menevät jonnekin muualle. Seuraavat kirkon historiakirjoihin kirjautuneet Järvenpään torpan tapahtumat ovat Lintu Heikin lasten syntymät ja vanhimman tyttären Cecilian vihkiminen, jossa hän on käyttänyt sukunimeä Järvenpää (v.1850). Petäisjärven Järvenpää on Petäisjärven torpasta myöhemmin 1900-luvulla muodostunut tila. Itse Petäisjärven tila on mitä ilmeisemmin syntynyt isonjaon seurauksena Kauhkialan kylän liikamaille. Isojako tapahtui Kauhkialan kylässä 1793 lähtien, ja näin ollen talon syntyminen 1807, tuntuisi melko luontevana seurauksena isostajaosta. Käsitystä kenties vahvistaa se, että Petäisjärven taloa ympäröi sekä idässä että pohjoisessa Eskolan talon maat, ja etelässä kruununmaat. Petäisjärven taloa piti ensin Katariina Erkintytär lampuotina noin 5 vuoden ajan, mutta 1812 se siirtyi Juho Yrjönpojalle ja 1822 Aatami Esajanpojalle joka oli meidän Lintu-Heikkimme ja hänen vaimon pikkuserkku. Aatamin isoisä Jacob Matinpoika näyttäisi kuitenkin olleen ensim-

9 mäisiä Petäisjärven asukkaita. Jacob tavataan kirkonkirjojen mukaan ensimmäisen kerran Petäisjärvellä 1776 alkuvuodesta ja Salmijärvellä hänestä on viimeinen kirjaus 1769 alkukeväästä. Tällä välillä tämä Nikkilän talon poika on siirtynyt Petäisjärvelle torppariksi. Jaakko on ilmeisesti ensimmäinen asukas näillä erämailla, ja myöhemmin vuosisadan vaihteen molemmin puolin alkaa siellä esiintyä myös muita torppareita. Järvenpään torpan nimi esiintyy ensimmäisen kerran 1821 Jonas Simonpojan lapsen syntyessä. Jonas on kuitenkin asunut alueella ainakin vuonna 1812, jolloin hänen ensimmäinen lapsi syntyy. Jonaksen isä Simo Simonpoika on tullut Petäisjärvelle Eskolan talosta noin torppariksi ilmeisesti nykyisen Vastamäen alueille, joka oli siihen aikaan Eskolan talon maita. Järvenpää torppa nimeä on käytetty kirkonkirjoissa vuodesta 1821 alkaen, jolloin tämän nimisen savun voidaan todeta syntyneen. Jonas vaimoineen on ilmeisesti ensin asunut isänsä torpassa. Myöhemmin hän on rakentanut oman savun nimeltään Järvenpää. Tuntuisi luontevalta, että tämä savu olisi ollut alkujaan Eskolan mailla. Jonaksen kuoltua torpan leskelle tulee uusi mies Matti Matinpoika Salmijärveltä, joka oli Lintu-Heikin veli. Hän kuitenkin hukkuu marraskuun lopussa Lintu-Heikki Petäisjärvellä Salmijärven suku 1,0 - sivu 9 (15) Kun Lintu-Heikki tuli Petäisjärvelle, sanottiin hänen laittaneen savunsa Petäisjärven päähän kruununmaan rajalle Partalan kyläkirjan mukaan. Saattaa olla, että hän rakensi uuden tuvan uudelle paikalle. Kastekirjauksissa 1841 mainitaan paikan olevan Järventaka, ja sen jälkeen taas Järvenpää. Rippikirjoissa torppa kulkee aina nimellä Järvenpää. On huomattava, että tuohon aikaan torpalla ei välttämättä ollut maarajoja, vaan torppari viljeli raivaamiaan tiluksia, ja sai ottaa talon metsistä polttopuun. Korvaukseksi tästä hän joko maksoi vuokran tai teki töitä vuokran eteen taloon. Voisi hyvinkin olla, että ensimmäinen Järvenpää torppa olisi korvautunut toisella. Kaiken kaikkiaan Järvenpään sijainti aivan Petäisjärven talon ja kruununmaan rajalla tuntuu melko kummalliselta. Kun Petäisjärven talon rajankäynti on isossajaossa selvitetty ilmeisen seikkaperäisesti, tuntuisi luontevammalta, että torppa olisi selkeästi talon rajojen sisällä. Tämän sukututkimuksen kannessa on vuodelta 1793 piirretystä kartasta ote, jolla Järvenpää R:no 17/4 on erotettu Petäisjärven maista. Vuoden 1793 kartassa ei näy yhtään rakennusta, mutta alueen halki kulkee kärrytie jotakuinkin nykyistä linjausta pitkin. Talvitie kulkee Petäisjärven yli ja kesätie järven pohjoispäästä. Tuntuisi luontevalta, että ensimmäinen torppa olisi perustettu lähelle kulkutietä jonnekin järven pohjoispäähän. Meidän tuntemamme Järvenpää on kuitenkin järven eteläpäässä parhaalla kaskimaalla. Heikillä ja Marialla oli lapsia seuraavasti:: 1 (VII) Cecilia Vilhelmina Heikintytär s Vitickala, pso Tobias Juhonpoika s.1828 Luomajärven Lahdenpohjasta Nytkymejärveltä. Tobiaksen vanhemmat olivat Juho Eliaanpoika s.1799 ja Helena Petterintytär s Cecilia ja Tobias tavataan 1853 Luomajärven Luomaniemellä piikana ja renkinä, sen jälkeen he ovat 1854 Luomen Ojalassa, josta tulevat Luomajärven Lahdenpohjaan 1855, mistä siirtyvät 1860 Luomajärven Vihijärvelleja edelleen 1862 Lahdenpohjan torppareiksi (RK s.369). Mies tuomittiin taposta 1863 vankeuteen 6 vuodeksi Turkuun. Cecilialle syntyi avioton lapsi, josta hän sai synninpäästön , ja hän palasi koti torppaan Järvenpäähän 1867, jossa kuoli lavantautiin 37 vuotiaana. Se jäikö lapsi eloon, ei ole selvaa, ja missä hän mahdollisesti varttui. Mies vapauduttuaan asui Juholassa ja sitten Kattilajärvessä, jossa avioitui Fredrika Kallentyttären kanssa s.1826 (RK 945)788/ /75 948/80 2 (VII) Maria Liisa Heikintytär s Järvenpää k , pso leski Karl Henrik Aataminpojan III vaimoksi Petäisjärven taloon, ja uuteen avioliittoon Fabian Annanpojan kanssa 3 (VII) Erika Heikintytär s Jokijois Järvenpää T, I pso 1855 Joseph Eriikinpoika Vierumäen torppasta ja heille syntyi ilmeisesti 1856 Rosa Maria niminen tytär, II pso Kalle Abrahaminpoika Vierumäen torpassa, joille lapsi Otto s (VII) Jussi Niclas Heikinpoika s Jokiois Järventaka T., Järvenpään seuraava torppari, lapsia on

10 Salmijärven suku 1,0 - sivu 10 (15) 5 (VII) Aleksanteri Heikinpoika s Jokiois Järvenpää, muutti Luhangalle Luhangan sisäänmuuttaneet: Jämsästä muuttanut (n:o 3) torp. p. Aleksander Henrikinpoika, s Rk sivu 252 Luhanka Tommola Retuenniemi trp. bolagsman (yhtiömies) Aleksander Henrikinpoika, s vaimo Eva Kaisa Filipintytär Flöjt, s Olivat vihityt Sl. Luhanka: Eva Kaisa, s , Wesa trp. Vmat: itsell. Filip Flöjt ja vmo Helena Aadamintr. (48 v.). Ed. mainittu (A.H.) vuodet renki Nykullas rustholli (Tammijärvi) Keihäsniemi trp. V:sta 1878 Judinsalon Vanha-Jutilan (Gla-Jutila) renkinä ja muuttomerkintä 1880 sivulle 22 =Judinsalon Vanha-Lehtimäen (Gla-Lehtimäki) Hakolahden torpan renki. Uusi rippikirja alkaa , mutta mainitut henkilöt eivät enää esiinny Hakolahden uudessa. Vanhassa ei myöskään esiinny muuttomerkintää, joten jäljet katoavat. Pariskunnalla ei esiinny yhteisiä lapsia vuoteen 1880 mennessä. Sensijaan vaimolle merkitty avioton (josta ripitetty) lapsi Hilma, s k (sl. avioton, jonka äiti itsellisen vaimo). 6 (VII) Otto Heikinpoika Mäkeläinen s Jokiois Järvenpää, pso Ida Vilhelmiina Aatamintytär s Jokioisten Keskisestä. He asuivat ainakin Kauhkialan Rajalan torpassaa , myöhemmin ehkä Myyräjärvellä, ja heillä oli lapsia seuraavasti: - Kustaa Otonpoika Mäkeläinen s Rajala tp. Kauhkiala (myöhemmin Lehtonen), pso Maria Alice Niklaantytär Vastamäki s ,muuttivat Iittiin 1899 ja tulivat takaisin Jämsään , lapset Aleksi s ja Lauri s Maria Otontytär s Rajala tp. Kauhkiala - Kalle Otonpoika Mäkeläinen s Hilda (Maria) Otontytär s Vihtori Otonpoika Aalto e. Mäkeläinen s Myyräjärvellä, pso Maria Albertina Heinonen s Hartola, lapsia on - Aleksi Otonpoika Mäkeläinen s (VII) Kalle Heikinpoika s tämä kenties se poika, jonka sanotaan kuolleen nuorena. 8 (VII) Edla Heikintytär s Järvenpää, I pso leski torppari Matti Kallenpk. Mäkelä sn.1841 Temppulasta lapset 1) Lyyti Mäkinen s ) Iida s II pso Iisakki Matinpoika 1819 Myyräjoessa, tuli Temppulaan III pso Efraim Fredrikanpoika Suominen s.11.9 tai joka myöhemmin muistetaan Efraim Edlana, joka asui Partalassa sokean miehensä kanssa (VII) Maria Elisabet Heikintytär Petäisjärven Järvenpäästä Maria Elisabet s Järvenpää k , pso leski Karl Henrik Aataminpojan III vaimoksi Petäisjärven taloon, ja uuteen avioliittoon Fabian Annanpojan kanssa, josta avioliitosta syntyi 6 lasta, jotka kaikki kuolivat lapsina. Ensimmäisestä avioliitosta Kalle Aataminpojan kanssa Marialla oli seuraavat viisi lasta: 1 (VIII) Serafia Kallentytär pso Kustaa Flinkman Heillä oli seuraava lapsia on 2 (VIII) Isak Kallenpoika Tiensivu , I pso Hilma Agata Joonaantr , II pso Matilda Matintytär. II avioliitosta ei ollut lapsia. Ensimmäisestä avioliitosta syntyi seuraavat lapsia on 3 (VIII) Ida Maria Kallentr , pso Kalle Viktor Kallenpoika Lindroos , joilla lapsia on 4 (VIII) Aleksandra Kallentr ( ) , I pso Karl Simonpoika s , joilla lapsia on 5 (VIII) Sulina Kallentr (VII) Erika Heikintytär Petäisjärven Järvenpäästä Erika Heikintytär s Jokioisten Järvenpäässä k Kuntala Kaukiala, I pso 1855 Joseph Eriikinpoika Vierumäen torppasta, II pso Kalle Abrahaminpoika s Vierumäen torpassa. Ensimmäisestä avioliitosta Eerikalla on Rosa, Selma Ja Laura nimiset tyttäret, ja muut lapset ovat toisesta avioliitosta:

11 Salmijärven suku 1,0 - sivu 11 (15) 1 (VIII) Rosa Maria Joosepintytär. pso Salomon Salomoninpojan s kanssa jonka mainitaan olevan Lehmusto nimisestä paikasta Längelmäeltä, joka kaiketi myös sukunimenä. Pari esiintyy Hirvelän Mäntymäessä, josta tulevat Vierumäkeen ja muuttavat Längelmäelle. Pari lienee sama, joka vietti 1923 kultahäitään, jolloin he asuvat Länkipohjassa ja käyttävät sukunimeä Kauppila. Lapsia on 2 (VIII) Selma Serafia Joosepintytär s Wierumäki tp. 2 (VIII) Laura Karoliina Joosepintytär s Wierumäki tp. 3 (VIII) Otto Kallenpoika Rantanen tavataan Hassin Kurkelan torpasta, jonka puolisona on Ida Jeremiaantytär Salminen (vanhemmat Kuhmoisten Paaterin Kaiterlahden Fäld suvusta). 4. (VIII) Eedla Erika Kallentytär s , muuttanut Orivedelle n (VIII) Kalle Kallenpoika s (VIII) Ida Elina Kallentytär s , pso Jonas Järvinen s.1869 (VII) Jussi Heikinpoika Petäisjärven Järvenpäästä Juho Heikinpoika (Johan Niclas Henriksson (s ) oli kahdesti naimisissa. I puoliso oli Kakariston talon tytär Hedvig Elisabet Matintytär (s ) ja toinen vaimo oli Heda Maria Joosefintytär (s ) Kuhmoisista Pukaran Likolahden torpasta. Jussi Heikinpojan lapsien vaiheista tiedämme hiukan enemmän kuin Heikin lapsista, mutta tältäkään osalta eivät kaikki tietomme yllä nykypäivään. Jussi Heikinpoika Järvenpään elämän vaiheita ei tunneta kovinkaan hyvin. Jussi tiettävästi käynnisti poikansa Kallen kanssa kruununtila Järvenpää r:no 25 hankinnan. Asiaa on käsitelty Jämsän käräjillä, jolloin on osoitettu Juha Järvenpäälle mandaatti uudistaloon Järvenpää r:no 25. Käräjäpaperien liitteenä on eroituskartta, joka on kaiketi piirretty aivan 1800 luvun lopulla. Tällä kartalla ei esiinny ensimmäistäkään talous- sen paremmin kuin asuinrakennustakaan. Kartalle on merkitty noin 1000 m2 torpan tontti, mutta siinä ei ole rakennusta. Kolmelle niitylle on merkitty jonkin asteinen lato. Kartta kertoo meille, että Järvenpään torpan kaikki rakennukset olivat nykyisen Rajansivun puolella aina 1900 luvun puolelle asti luvulta olevissa kartoissa kruununtila Järvenpään alueella näkyy sitten nykyinen päärakennus sekä tilan talousrakennuksia, joista osa on jo nykyisin hävinnyt. Jussin tiedetään kuolleen ilmeisesti osittain tapaturman seurauksena. Perinnetieto kertoo, että rakennettaessa uutta riihtä kruununtilan puolelle, Jussi putosi riihen katolta loukaten itsensä. Muutamia kuukausia putoamisen jälkeen Jussi menehtyi vuonna Jussi oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Hedvig Matintytär Kakaristosta, joka eli ainakin vielä 1880, jolloin hän synnytti Olga tyttären. Hedvig kuitenkin kuoli, ja Juho avioitui uudestaan Hedvig Josefintyttären kanssa, joka oli kotoisin Kuhmoisista. Jälkimmäinen Hedvig eli vuoteen 1920 asti. Hedvig mummo vaati poikapuolensa Kallen tekemään itselleen arkun, kun hän alkoi sairastaa. Kalle vastusteli ensin arkun tekoa, mutta pakohan se oli lopulta tehdä. Kun arkku valmistui, alettiin sitä säilyttää vielä nykyisinkin pystyssä olevassa aitassa, jossa se ehti olemaan noin 1,5 vuotta ennen mummon kuolemaa. Juholle syntyi kaikkiaan 10 lasta ensimmäisen Hetan kanssa. 1 (VIII) Kalle Kustaa Juhonpoika Järvenpää s , josta tuli Järvenpään isäntä 2 (VIII) Hilda Maria Juhontytär s , pso Aleksi Juhonpoika Lepojärven paikassa 3 (VIII) Heikki Juhonpoika s (VIII) Niklas Juhonpoika Nieminen s vaimo Silja Koukkuniemi 5 (VIII) Selma Sulima Juhontytär , I pso Ville Villenpoika , II pso Kustaa Hiskias Yrjönpoika Ståhlberg s Längelmäellä k leskenä

12 6 (VIII) Aleksandra Maria Juhontytär s , pso Emil Kallenpoika Mäntynen n. 1916(Isohaan emäntä) 7 (VIII) Viktor Juhonpoika s (VIII) Ida Juhontytär s kuoli lapsena 9 (VIII) Klaara Juhontytär s kuoli lapsena 10 (VIII) Alice Juhontytär Luoto s pso. Vihtori Luoto Tampereella 11 (VIII) Olga Juhontytär , pso Emil Isaksson Lahtinen (Pauhula) (VI) Samuel Matinpoika Salmijärvestä Samuel s Salmijärvi, pso leski Maria Aatamintytär s Samuel ja Maria asuvat 1840 luvulta eteenpäin Hassin Lähteenvuoren eli Kupulan torppaa. Myöhemmin heidät tavataan poikansa Samuelin luota Mullikan Lähteenmäessä 1869, jolloin Maria Aatamintyttären mainitaan olevan sokea. Maria kuolee Kupulassa maaliskuussa 1880 leskenä.pariskunnalla ainakin lapsi. 1. (VII) Samuel Samuelinpoika s Hertteli, pso Hedvig Maria Aatamintytär s , lapsea ainakin - Ida Maria Samuelintytär s Lähtenvuori / Hassi - Rosa Samuelintytär s Alho rusth. / Alho - Selma Samuelintytär s Alho rusth / Alho by - Hilma Samuelintytär s Tuorila hem / Kauhkiala by (VI) Saara Matintytär Salmijärvestä Salmijärven suku 1,0 - sivu 12 (15) Saara Matintytär s Salmijärvi k (Auvila Kurhila) tavataan myöhemmin piikana useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa. Saaran patronyymi muuttuu yllättäin Jonaantyttäreksi, jonka nimisena hän menee naimisiin renki Juho Matinpojan s k (Kurhila) kanssa. Tämä nimen muuttuminen on merkitty ripppikirjoihin niin, että hän on antanut väärän isännimen. Virhe on ilmeisesti huomattu vasta jälkeenpäin, ja näin ollen Saara kulkee vuodesta 1840 alkaen Joonaantyttärenä. Miehensä kanssa Saara asuu useissa Tervalan, Nousialan ja Siniävirran taloissa, lapset: 1 (VII) Maja Lisa s Jämsä NousialaVimbeli / kirjattu Korpilahden syntyneiden luettelossa syntyneeksi ja kastetuksi ulkokuntalaisena 2 (VII) Jonas s Virtala Siniävirta. Saara miehineen on elossa ainakin 1861 Tervalan Tärkkilässä

13 Salmijärven suku 1,0 - sivu 13 (15) Salmijärven Yrjön suku (V) Yrjö Heikinpoika Salmijärvestä Yrjö Heikinpoika s Savi torpassa k Talvialassa, pso Salmijärven torpasta Hedvig Ristontytär ( Salmijärvellä), jonka äiti Catharina (s. 1752) oli Olavi Gollberg (Okkolan sotilas vuosisadan alkupuolella ja ilmeisesti sama henkilö kuin Olav Lindu) tyttären tytär. Yrjö oli naimisiin mennessä pappilan renki, ja hän siirtyi muusta perheestä poiketen Salmijärvelle vasta avioiduttuaan. Yrjö mainitaan ensin torpparina Salmijärvellä ja myöhemmin itsellisenä. Salmijärveltä Yrjö siirtyy Moiskalan Talvialaan leskenä, jossa ollaan ainakin Yrjöllä ja Katariinalla oli ainakin seuraavat lapset: 1 Kalle Yrjönpoika s Salmijärvi k pistokseen Norolassa, pso Eva Juhonstr s. noin 1798 Norola / Hassista k Norolassa. Kalle ja Eeva tulevat Salmijärveltä Norolaan, jossa ovat renkinä ja piikana. Molemmat elävät loppuelänsä Norolassa. Lapsia on 2 Jonas Yrjönpoika s Salmijärvi, 1831 renkinä Moiskala/Hardus. Pso I piika Anna Lena Grönroos, pso II palkkapiika Magdalena Maja-Liisantytär. Jonas mainitaan myöhemmin 1850-luvulla nikkariksi Yijälässä, Lapsia on 3 Juho Yrjönpoika Salmijärvi 4 Kustaa Yrjönpoika s Salmijervi käyttää nimeä Grönvall. Piispalassa snic.lärl. s.539 VA , sitä ennen Kerkkolan torp. lärl. Gustaf Jöransson 12/12/1811 s.170/va81. VA s.119 Kerkkola ifr. p.233 Talviala, jossa Gustaf renkinä samassa paikassa kuin isä ja veli perheineen. Syntymäaika muuttuu pikku hiljaa rippikirjoissa kymmenenpäivää nuoremmaksi. pso Anna Liisa Yrjöntytär tall.tytär Tervalasta s Lapsia on 5 Maria Kristiina Yrjöntytär s Salmijärvi. Maria toimii maanmittari Jackin piikana Riddarissa ja Nokkalassa ja muuttaa Maaningalle maanmittari Jackin perheen kanssa, jossa oletetavasti Jackin poika on kappeliseurakunnan kappalaisena. 6 Kaisa Elisabet Yrjöntytär s Salmijärvi t. / Hassi, tavataan isänsä kanssa Talvialassa 1836, kun isä kuolee. Siirtyy piiaksi Lukkoilaan, jossa ainakin vielä 1861 lapsettomana (VI) Kalle Yrjönpoika Salmijärveltä Kalle Yrjönpoika s Salmijärvi k pistokseen Norolassa, pso Eva Juhonstr s. noin 1798 Norola / Hassista k Norolassa. Kalle ja Eeva tulevat Salmijärveltä Norolaan, jossa ovat renkinä ja piikana. Molemmat elävät loppuelänsä Norolassa. Lapset: 1. (VII) Joonas Kallenpoika Sellman s Salmijärvi / Hassi. Asuu 1840 setänsä Kustaan luona Piispalassa ilmeisesti nikkarin opissa, koska esiintyy myöhemmin nikkari Jonas Sallman/Sellman nimisenä (rippikirjoissa s.aika Norolasta alkaen, jossa hän asuu vielä isänsä perheessä). Pso Kerkkolassa taloll.tytär. Hedvig Kristiina Kallentytär Töyrylästä s k Lapsia on 2. (VII) Vilhelm Kallenpoika s Salmijärvi, esiintyy Suutari Waldenin oppipoikana Rahkolan torpassa 1842, josta tulee Hassin Torkkellin ja muuttaa 1844 Kuhmoisiin 3. (VII) Vilhelmiina Kallentytär s Norola / Hassi, muuttaa ilmeisesti Kuhmoisiin n (VII) Johannes Kallenpoika s Norola / Hassi, asuu äitinsä kanssa Norolassa ja mainitaan 1871 alkavassa rippikirjassa koulumestari Juho Kallenpoika Lyytiseksi s (3 kuukauden syntymäaika erosta huolimatta kyseessä on Kallen ja Eevan poika kts. RK.VA115 siv.70). Vuoteen 1880 menessä Johannes eli Juho Lyytinen ei ole avioitunut. (VII) Joonas Kallenpoika Sellman Norolasta Joonas Kallenpoika Sellman s Salmijärvi / Hassi. Asuu 1840 setänsä Kustaan luona Piispalassa ilmeisesti nikkarin opissa, koska esiintyy myöhemmin nikkari Jonas Sallman/Sellman nimisenä (rippikirjoissa s.aika Norolasta alkaen, jossa hän asuu vielä isänsä perheessä). Pso Kerkkolassa taloll.tytär. Hedvig Kristiina Kallentytär Töyrylästä s k Lapsia 1. (VIII) Ida Amanda Joonaantytär Sellman s Kaukiala, pso I Uk.tps. Johan Konstantin Eriksson s Paavolan torpasta Kauhkialasta k Perhe asui Katajamäen torppaa. Pso II Nestori Johansson Jokinen , lapsia on

14 Salmijärven suku 1,0 - sivu 14 (15) 2. (VIII) Rosa Emilia Joonaantytär Sellman s Paavola Saarikko, pso Norola torpasta uk.inh. Johan Niklas Karlsson Talvinen, lapsia on 3. (VIII) Josefina Joonaantytär Sellman s Saariko / Kaukiala (VI) Joonas Yrjönpoika Salmijärveltä Jonas Yrjönpoika s Salmijärvi, 1831 renkinä Moiskala/Hardus. Pso I piika Anna Lena Grönroos, pso II palkkapiika Magdalena Maja-Liisantytär. Jonas mainitaan myöhemmin 1850-luvulla nikkariksi Yijälässä, Lapsia: 1. (VII) Hedda Stina Joonaantytärs Hardus / Moiskala 2. (VII) Kalle Joonaanpoika s Ruotsula 3. (VII) Eva Stina Joonaantytär s Saxala / Hongala 4. (VII) Vilhelmiina Joonaantytär s Saxala / Hongala 5. (VII) Kustaa Joonaanpoika s Saxala / Hongala 6. (VII) Aleksanteri Joonaanpoika s Yälä 7. (VII) Fabian Joonaanpoika s Wirhiä / Yälä, pso ilmeisesti ung.pig. Gustava Johansdr. (VI) Kustaa Yrjönpoika Grönvall Salmijärveltä Kustaa Yrjönpoika s Salmijervi käyttää nimeä Grönvall. Piispalassa snic.lärl. s.539 VA , sitä ennen Kerkkolan torp. lärl. Gustaf Jöransson 12/12/1811 s.170/va81. VA s.119 Kerkkola ifr. p.233 Talviala, jossa Gustaf renkinä samassa paikassa kuin isä ja veli perheineen. Syntymäaika muuttuu pikku hiljaa rippikirjoissa kymmenenpäivää nuoremmaksi. pso Anna Liisa Yrjöntytär tall.tytär Tervalasta s Lapsia: - (VII) Kalle Kustaa Kustaanpoika Grönvall s Piispala / Patala - (VII) Fredrik Juho Kustaanpoika Grönvall s Piispala / Patala - (VII) Fabian Kustaanpoika Grönvall s Pispala / - (VII) Aleksanteri Kustaanpoika Grönvall s Kotiaho / Jämsän. - (VII) Aukusti Kustaanpoika Grönvall s Korela / Seppola