LUPAPÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro Psy-2005-y-5 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro Psy-2005-y-5 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Petäjäskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostaminen, Rovaniemen maalaiskunta Kemijoki Oy Valtakatu 9-11 96100 ROVANIEMI

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 HANKKEEN KUVAUS... 4 Yleiskuvaus hankkeesta... 4 Hankkeen tarkoitus...5 Suunnitellut työt... 5 Voimalaitoksen muutostyö... 5 Arvio työajasta... 5 HANKEALUEEN VESIVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT LUVAT... 5 Petäjäskosken voimalaitos... 5 Ossauskosken voimalaitos... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Yleiskuvaus vesistöstä... 6 Vaikutusalueen vesivoima... 6 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Kalastusolot ja kalasto... 7 Alueen omistus- ja asutusolot... 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 9 Vaikutus pintavesiin...9 Virtaamat, vedenkorkeudet ja virtausnopeudet... 9 Vaikutus vesivoiman tuotantoon... 11 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 12 Vaikutus vesiliikenteeseen ja sen rakenteisiin... 12 Vaikutus ranta-alueisiin... 12 Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin... 13 Vaikutus jääolosuhteisiin... 13 Vaikutus kulkuyhteyksiin... 14 Vaikutus muinaismuistoihin... 14 Arvio hankkeen oikeudellisista edellytyksistä... 14 VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET... 14 KORVAUKSET... 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 15 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 16 Hakijan kuuleminen ja selitys... 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 17 PÄÄASIARATKAISU... 17 LUPAMÄÄRÄYKSET... 17 Rakennetta koskevat määräykset... 17 Rakentamisaika... 17 Työnaikaisten haittojen minimointi... 17 Kunnossapitomääräykset... 17 Juoksutusten muuttaminen... 17 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet... 18 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 18 Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 18 Jääolojen tarkkailu... 18 Kalatalousmaksu... 18 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle... 19 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Luvan myöntämisen perustelut... 19 Lupamääräysten perustelut... 20 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 21 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 21 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 21

KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT... 21 Ratkaisu... 21 Perustelu... 22 Oikeusohje... 22 MUUTOKSENHAKU... 23 3

4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kemijoki Oy on ympäristölupavirastoon 10.1.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevan Petäjäskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen hakemukseen liitetystä suunnitelmasta ilmenevällä tavalla. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 3 luku 2 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Suomen vesivoimalaitosten rakennettu koneteho on yli 2 800 MW. Vesivoimalla tuotetaan sähköenergiaa keskimäärin noin 13 TWh vuodessa eli lähes viidennes maamme sähköenergian kulutuksesta. Vuonna 2003 tuotetun vesivoiman (9,4 TWh) arvo oli Pohjoismaisen sähköpörssin keskihinnan perusteella 335 miljoonaa euroa. Vesivoiman merkitys Suomen energiatuotannossa on korostunut säätötehon tarpeen kasvaessa. Lyhytaikaissäädön osuus vesivoimalaitosten vuosituoton arvosta on 30 50 % ja sähkönkulutuksen kasvaessa sen arvo kasvanee entisestään. Suurimmat voimatalousvesistöt käyttöön otetun vesivoiman perusteella ovat Kemijoki, Oulujoki ja Vuoksi. Kemijoen pääuoman voimalaitosten rakennusasteet ovat jääneet pieniksi. Laitoksista ei saada tarpeeksi tehoa ja runsasvetisenä tulva-aikana saatetaan joutua ajamaan pitkiä aikoja täysillä tehoilla pystymättä lainkaan säätämään. Tulva-aikoina menetetään runsaasti energiaa ohijuoksutuksissa. Petäjäskosken koneistojen peruskorjausten yhteydessä on tarkoituksena nostaa koneistojen tehoa ja parantaa hyötysuhdetta. Viimeisimmän tekniikan avulla kapasiteetti voidaan nostaa tasolle 1 050 m 3 /s. Kemijoki Oy on merkittävä säätövoiman tuottaja ja Kemijoella on valtakunnallisesti ratkaiseva merkitys säätötehotarpeen voimanlähteenä. Kausi- ja lyhytaikaissäätöön käytettävä vesivoima vähentää merkittävästi sähköhuollon ympäristöpäästöjä, koska muussa tapauksessa tämä tuotanto olisi korvattava jollakin päästöjä aiheuttavalla tuotantomuodolla. Toisaalta säännöstelyn ja juoksutuskäytäntöjen haittojen vähentämiseksi on tehty selvityksiä ja haettu ratkaisuja, joista löytyy esimerkkejä myös tästä tehonnostosuunnitelmasta.

5 Hankkeen tarkoitus Petäjäskosken koneistojen peruskorjausten yhteydessä on tarkoituksena nostaa koneistojen tehoa ja parantaa hyötysuhdetta. Petäjäskosken voimalaitoksella on kolme koneistoa, joista koneistomuutos on tehty yhteen koneistoon vuonna 1996. Kahden muun koneiston uusiminen on tarkoitus toteuttaa vuosina 2005 ja 2006. Nykyisin voidaan voimalaitoksen kautta juoksuttaa 800 m 3 /s. Voimassa oleva lupa sallisi tällä hetkellä juoksutuksen voimalaitoksen kautta 900 m 3 /s saakka. Tutkimuksissa on selvinnyt, että muuttamalla turpiinin juoksupyörän ja etenkin sen siipien muotoilua, voidaan kummankin uusittavan koneiston kautta juoksuttaa käyttöolosuhteista riippuen noin 100 m 3 /s enemmän kuin aiemmin arvioitiin. Kaikkien kolmen turbiinin uusimisen jälkeen voidaan voimalaitoksen koneistojen kautta juoksuttaa enimmillään 1 050 m 3 /s. Laitoksesta saatava teho nousee samassa suhteessa ja lisäksi hyötysuhde paranee 0 2 % riippuen vesimäärästä. Suunnitellut työt Voimalaitoksen muutostyö Petäjäskosken koneistojen peruskorjauksissa koneistot puretaan täysin, osat huolletaan tai uusitaan ja asennetaan jälleen paikoilleen. Korjausten yhteydessä tehdään koneistoille seuraavat uusintatyöt: generaattorien roottorin napojen eristykset turpiinien juoksupyörät turpiinien säätö ja hydrauliikka koneistojen automatiikka generaattorin III staattori. Näistä töistä vain turpiinien juoksupyörien uusinta johtuu tehonnostosta. Normaalissa huollossa vanha juoksupyörä peruskorjattaisiin. Laitoksen rakenteisiin, vesiteihin ja patoihin ei tehdä mitään muutoksia. Arvio työajasta Koneistomuutokset tehdään vuosina 2005 2006. HANKEALUEEN VESIVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT LUVAT Petäjäskosken voimalaitos 22.01.1969 VEO Rakennuslupa päätös nro 4/69/II, Dnro II/99/B-62 31.08.1981 VEO Lopputarkastus päätös nro 60/81/I, Dnro 126/75/A-3/I

6 Ossauskosken voimalaitos 19.12.1996 VEO Rakennusvirtaaman nostaminen päätös nro 67/96/2, Dnro 80/96/2 19.10.1976 VEO Rakennuslupa päätös nro 100/76/I, Dnro I/85/B-62 16.12.1986 VEO Lopputarkastus päätös nro 81/86/I, Dnro 124/82/A-3/I YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Perämereen laskevan Kemijoen valuma-alue on 51 400 km 2 ja järvisyys 2,9 %. Kemijoen suurimmat sivujoet ovat Ounasjoki, Raudanjoki, Kitinen ja Luiro. Vesistön suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Voimalaitoksia Kemijoen pääuomassa on kahdeksan: Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja Isohaara. Petäjäskosken voimalaitos sijaitsee Kemijoen pääuomassa Rovaniemen maalaiskunnassa 40 kilometriä Rovaniemeltä etelään. Laitos on rakennettu vuosina 1953 1957. Koneasemassa on 3 koneistoa ja suurin sallittu virtaama on 900 m 3 /s. Säännöstelypadossa on seitsemän tulva-luukkua, joiden leveys on 16 metriä. Lisäksi padossa on kuusi pohja-aukkoa. Padon harjakorkeus on N 43 + 64,50 m ja lupaehdon mukainen yläaltaan maksimivedenkorkeus on N 43 + 62,50 m. Vaikutusalueen vesivoima Hankkeen yhteydessä ei oteta käyttöön uutta vesivoimaa. Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitosten rakentamisella on jo otettu käyttöön niiden padotusaltaissa oleva luonnonmukainen vesivoima. Vesivoiman padotusaltaissa omistaa kokonaan Kemijoki Oy tai vesioikeuden päätösten mukaan siihen on saatu käyttöoikeus. Taulukko Vesivoiman omistusselvitys Petäjäskosken padotusaltaassa Koskitilan nimi RN:o Manttaali Teho kw Kemijoki Oy:n omistussuhteet kw Omistus Käyttöoikeus Petäjäskoski 12:0 0,6875 49 542,0 49 542,0 - Elinko-Petäjäs 91:4 0,3006 23 774,0 23 774,0 - Vesi-Kontio 92:2 0,0162 3 615,8 3 615,8 - Koskiklemetti 23:8 0,0027 2 016,7 2 016,7 - Elinko-Valajas 91:3 0,2968 3 985,2 3 985,2 - Yhteensä 82 933,7 82 933,7 -

7 Taulukko Vaikutusalueella olevan vesivoiman omistusselvitys Ossauskosken padotusaltaassa Koskitilan nimi RN:o Manttaali Teho kw Kemijoki Oy:n omistus kw Käyttöoikeus kw Hömpönkorva 45:0 0,0172 2 335,2 2 335,2 - Ruikanvirta 15:0 0,0522 6 401,7 6 116,2 285,5 Petäjäskoski 12:0 0,6875 2 330,4 2 330,4 - Vaikutusalueelle laskevissa sivujoissa ja puroissa ei ole ollut korvattavaa vesivoimaa. Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Vaikutusalueella ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita eikä muitakaan suojelualueita. Kalastusolot ja kalasto Hankkeen vaikutuksia Ossauskosken patoaltaan kalatalouteen on arvioitu alueella tehtyjen selvitysten perusteella. Patoaltaan kalastoa ja kalastusta on seurattu vesivoimayhtiöiden velvoitetarkkailuna 1980-luvun puolivälistä alkaen. Toteutuksesta vastannut Voimalohi Oy on julkaissut kolme laajempaa raporttia alueen kalataloudesta vuosilta 1983 1988 (Huttula & Hiltunen 1990), vuosilta 1983 1993 (Zitting-Huttula ym. 1996) sekä vuosilta 1994 1999 (Huttula, Autti & Hiltunen 2002). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on myös selvittänyt alueen kalastoa ja kalastusta rakennettujen jokien kalataloudellisia edellytyksiä kartoittavassa tutkimuksessa (Vehanen 1995). Kemijoki Oy:n ja Voimalohi Oy:n yhteistyönä tehtiin kalastustiedustelu vuoden 2000 kalastuksesta Kemijoen pääuomassa välillä Seitakorvan voimalaitos Taivalkosken voimalaitos (Pylväs & Huttula 2001). Tiedustelu tehtiin Kemijoen kalatalouden kehittämistä varten ja siinä kysyttiin kalastukseen liittyvien kysymysten lisäksi ravustuksesta sekä mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia Kemijoen moninaiskäytöstä. Ossauskosken patoallas on virtausolosuhteiltaan jokimainen ja poikkeaa siten yläpuolella olevasta järvimäisestä Petäjäskosken altaasta. Patoaltaan pinta-ala on noin 1 060 hehtaaria, pituus 18 kilometriä ja joen keskivirtaama noin 540 m 3 /s. Altaaseen laskevat merkittävimmät sivujoet ovat Leivejoki ja Vähäjoki. Patoaltaan kalastoon kuuluvat muun muassa seuraavat lajit: kirjolohi, hauki, taimen, ahven, made, muikku, kuha, harjus, kiiski ja särkikalat. Alueelle on useamman kerran siirtoistutettu jokirapuja. Syksyllä 2004 tehtyjen koeravustusten yhteydessä saatiin muutamia isoja (yli 12 cm) rapuja, mutta pieniä (alle 10 cm) ei ollenkaan. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että siirtoistutusalueilla ei tapahdu rapujen luontaista lisääntymistä. Kirjolohien sekä isompien taimenien istuttaminen ja irtouiton loppuminen ovat lisänneet altaalla tapahtuvaa kalastusta. Tätä kehitystä on edesauttanut koskitilojen ja padotusalueiden kalastusasioiden hoidosta Muurola- Jaatilan osakaskunnan ja Kemijoki Oy:n välinen sopimus. Sopimus on

mahdollistanut laajemman kalaveden hallinnan ja on myös lisännyt osakaskunnan luvanmyyntituloja. Ossauskosken altaaseen istutetaan vuosittain runsaasti kalaa, muun muassa kirjolohta, taimenta ja harjusta Kemijoen kalatalousvelvoitteen mukaisesti. Tehonnoston vaikutusalue on kokonaisuudessaan virta-aluetta ja kalastus on lähinnä paikallisten asukkaiden kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastusaika painottuu avovesikauteen, jolloin vuoden kaikista kalastuspäivistä kertyy noin 80 %. Tiedustelun mukaan vuonna 2000 vaikutusalueella kalasti yhteensä 124 ruokakuntaa ja heidän kokonaissaaliinsa oli noin 3 400 kg. Seuraavassa on esitetty Ossauskosken altaan yläosan kokonaissaalis vuodelta 2000 ja sen prosentuaalinen jakautuminen eri lajien osalta. 8 kg % Hauki 586 17 Ahven 361 11 Kirjolohi 1 132 33 Taimen 377 11 Siika 94 3 Harjus 126 4 Made 284 8 Särkikalat 454 13 Yhteensä 3 414 100 Yläosan virta-alueella yli puolet kalansaaliista koostuu kirjolohesta, taimenesta, siiasta ja harjuksesta ja noin 50 % näistä kaloista saadaan vapakalastusvälineillä. Näiden virtavesikalojen saaliit perustuvat pääosin Kemijoki Oy:n alueella tekemiin velvoiteistutuksiin, joten näiden lajien lisääntymisolosuhteisiin tai saalismääriin ei hankkeella ole vaikutusta. Vaikutusalueella verkkokalastus keskittyy alakanavan suun läheisyydessä sijaitsevaan Hookananlahteen ja sellaisille ranta-alueille, joissa virtausnopeus hidastuu akanvirtojen sekä luonnollisten kosteiden ja pienten lahtimuodostumien ansiosta. Hookananlahdella harjoittaa kesällä ja talvella verkkopyyntiä noin 11 kalastajaa ja heillä on käytössään yhteensä keskimäärin 16 verkkoa. Alakanavan suun ja Juomungin suvannon välisellä alueella (noin 5 km) kalastaa kesällä noin 12 verkkokalastajaa ja heillä on käytössään yhteensä keskimäärin 20 verkkoa. Talvista verkkopyyntiä ei tällä alueella juurikaan harjoiteta. Alueen omistus- ja asutusolot Petäjäskosken voimalaitoksen tehonnoston vaikutusalueella on rantaan rajoittuvia tiloja yhteensä 99. Näistä yhtiö omistaa 4 tilaa. Tilakohtaisia korvaussopimuksia ei tämän hankkeen johdosta ole tehty. Teoreettisesti laskien hankkeen johdosta veden alle jäävän maan pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria. Vettyvää aluetta syntyy likimäärin saman verran.

Vaikutusalueella on vesialuetta yhteensä 297,2 hehtaaria, josta yhtiön omistuksessa on 288,3 hehtaaria (97,0 %). 9 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Virtaamat, vedenkorkeudet ja virtausnopeudet Rakennusvirtaaman noston aiheuttamia vedenkorkeuden muutoksia on tehdyssä selvityksessä laskettu dynaamisella 1-dimensioisella avouoman virtauslaskenta Dyx.10 -ohjelmistolla. Laskentamalli ulottui Petäjäskosken voimalaitokselta Ossauskosken voimalaitokselle. Tarkastellun jokijakson pituus on 18,9 kilometriä ja laskennassa oli käytössä 163 poikkileikkausta. Talviajan laskelmissa jääkannen vahvuudeksi oletettiin Ossauskosken ja Narkauskosken välillä 40 cm ja Narkauskosken ja Petäjäskosken alakanavansuun välillä 20 cm, jossa on myös sulia kohtia. Petäjäskosken alakanava oletettiin sulaksi. Virtaamat Petäjäskosken voimalaitoksen kohdalla Kemijoen keskivirtaama MQ on 540 m 3 /s ja voimalaitoksen rakennusvirtaama on Pohjois-Suomen vesioikeuden 19.12.1996 myöntämän luvan mukaan 900 m 3 /s. Koneistomuutosten jälkeen rakennusvirtaama nousee 150 m 3 /s eli 1 050 m 3 /s:iin. Tulvavirtaamiin hankkeella ei ole vaikutusta. Vedenkorkeudet Tulvatilanteissa rakennusvirtaaman nosto 900 m 3 /s:stä 1 050 m 3 /s:iin ei aiheuta muutoksia vesipintoihin kuin ainoastaan voimalaitoksen alakanavassa siten, että vesi nousee laitoksen alapuolella noin 10 cm pienentyen nollaan alakanavan suulle mentäessä. Hanke vaikuttaa vähäisesti Petäjäskosken alapuoliseen vesialueeseen. Tasaisen virtaamatilanteen mukaiset laskennan tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Suurimmillaan vedenkorkeuden muutos on alakanavan alapään kohdalla kesällä 19 cm ja talvella 21 cm. Vaikutus pienenee alavirtaan mentäessä siten, että noin 5 kilometrin päässä alakanavan suusta padotuskorkeus nousee 5 cm. Vaikutusalue on kokonaisuudessaan tulva-aluetta. Petäjäskoski, vedenkorkeuden muutokset heti voimalaitoksen alapuolella Mallin km 0,000; 78,480 alakanava Virtaama Q m 3 /s Vesipinta kesällä Vesipinta talvella 900 43,38 43,58 1 050 43,73 43,95 Ero 150 0,35 0,37

Petäjäskoski, vedenkorkeuden muutokset alakanavan alapään kohdalla Mallin km 3,400; joki-km 75,080 10 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta kesällä Vesipinta talvella 900 42,84 43,05 1 050 43,03 43,26 Ero 150 0,19 0,21 Petäjäskoski, vedenkorkeuden muutokset 5 km alavirtaan voimalaitokselta Mallin km 4,990; joki-km 73,490 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta kesällä Vesipinta talvella 900 42,65 42,83 1 050 42,82 43,02 Ero 150 0,17 0,19 Petäjäskoski, vedenkorkeuden muutokset 8,2 km alavirtaan voimalaitokselta Mallin km 8,180; joki-km 70,300 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta kesällä Vesipinta talvella 900 42,13 42,20 1 050 42,17 42,26 Ero 150 0,04 0,06 Koska Petäjäskoskelta ei ole juoksutettu täyttä 900 m 3 /s virtaamaa, on vuorokausisäädön vaikutuksia jouduttu laskemaan suuren tehontarpeen aikaisen vuorokausisäädön juoksutuksilla. Tämän aikajakson juoksutuksia on muutettu siten, että silloinen juoksutus 830 m 3 /s on kasvatettu 900 m 3 /s ja 1 050 m 3 /s juoksutuksiin. Vastaavasti juoksutuksen määrää on vähennetty juoksutushuippujen välillä siten, että vuorokautinen kokonaisvirtaama on pysynyt samana. Laskenta on suoritettu ilman jääkantta ja alapuolisena reunaehtona on käytetty Ossauskosken ylävesipintaa kyseisenä ajanjaksona. Vuorokautinen vedenpinnanvaihtelu kasvaa alakanavan alapään kohdalla 20 cm. Maksimissaan vedenpinta on 20 cm nykyistä ylempänä. Laitokselta 8 kilometriä alavirtaan mentäessä vedenpinnan vaihtelu ei enää muutu. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tuloksia vedenkorkeuksista.

11 Vuorokausisäädön vaikutus vedenkorkeuksiin alakanavan alapäässä Mallin km 3,400; joki-km 75,080 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta ylimmillään Vesipinta talvella Vesipinnan vaihtelu m 900 42,71 41,58 1,13 1 050 42,90 41,58 1,32 Ero 150 0,19 0,00 0,19 Vuorokausisäädön vaikutus vedenkorkeuksiin 5 km alavirtaan voimalaitokselta Mallin km 4,990; joki-km 73,49 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta ylimmillään Vesipinta talvella Vesipinnan vaihtelu m 900 42,49 41,58 0,91 1 050 42,66 41,58 1,08 Ero 150 0,17 0,00 0,17 Vuorokausisäädön vaikutus vedenkorkeuksiin 8,2 km alavirtaan voimalaitokselta Mallin km 8,180; joki-km 70,300 Virtaama Q m 3 /s Vesipinta ylimmillään Vesipinta talvella Vesipinnan vaihtelu m 900 41,90 41,40 0,50 1 050 41,90 41,40 0,50 Ero 150 0,00 0,00 0,00 Hankkeella ei ole havaittavia vaikutuksia Petäjäskosken yläaltaan vesipintaan. Teoreettisen laskelman mukaan vaikutus on noin 2 cm. Petäjäskosken voimalaitoksella mitataan virtaamia sekä yläaltaan ja alaveden korkeuksia. Lisäksi alakanavan alapäässä on teräspalkkiin rakennettu luettava vedenkorkeusmittari. Nykyisin käytössä olevat mittaukset ovat riittävät, joten uusia tarkkailulaitteita ei tarvita. Virtausnopeudet vaikutusalueen jokijaksolla kasvavat maksimijuoksutustilanteessa noin 10 cm/s ja vaihtelevat tulevassa tilanteessa välillä 45 cm/s 75 cm/s ja Kouerkosken kohdalla noin 1,0 m/s. Vaikutus vesivoiman tuotantoon Petäjäskosken voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 18 MW ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy 20 GWh. Lisäksi hanke nostaa Petäjäskosken tuotannon arvoa. Hankkeella ei ole vaikutusta muiden voimalaitosten vesivoimatuotantoon.

12 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Koneistomuutostöiden yhteydessä generaattorit ja turpiinit nostetaan ylös ja tarvittavat osat huolletaan tai uusitaan. Varsinaisista korjaustöistä ei aiheudu vaikutuksia alueen kalastoon tai kalastukseen. Korjaustöiden jälkeenkään virtausnopeuden kasvu (noin 10 cm/s) ei aiheuta niin suuria muutoksia vesiolosuhteisiin, että sillä olisi käytännön merkitystä vaikutusalueen kalastolle. Veden virtausnopeuden kasvu tulee mahdollisesti jossain määrin haittaamaan seisovilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta. Koska verkkopyyntiä harjoitetaan etupäässä Hookananlahdella ja edellä kuvatuilla hidasvirtaisilla ranta-alueilla, eivät vaikutukset ole siltäkään osin kovin merkittäviä. Veden virtausnopeudet eivät hankkeen toteutuksen jälkeenkään yllä esimerkiksi Kemijoen tulvanaikaisten tai Tornionjoen luonnonkoskien virtausnopeuksien tasolle. Vetouisteluun ja yleensä vapakalastukseen hankkeella ei ole vaikutuksia. Koska virtaamat altaan yläosalla tulevat hankkeen toteuttamisen jälkeen hieman lisääntymään, on mahdollista, että virtahakuisten arvokalojen esiintymis- ja pyyntialueet jonkin verran muuttuvat ja lisääntyvät. Tehonnostohankkeen mahdollisesti aiheuttamien haittojen vähentämiseksi Kemijoki Oy ja Muurola-Jaatilan osakaskunta ovat tehneet vapaaehtoisen sopimuksen. Sopimuksen mukaan Kemijoki Oy sitoutuu yhteistyössä Muurola-Jaatilan osakaskunnan kanssa kehittämään vesistön moninaiskäyttöä hankkeen vaikutusalueella. Sopijapuolet katsovat, että tällä sopimuksella sovitaan kaikki ne mahdolliset vahingot, haitat ja muut edunmenetykset, mitkä Petäjäskosken tehonnostohankkeesta voivat aiheutua kalastolle, kalastukselle sekä rapukannalle kyseisellä vesialueella. Yhtiö on jo aiemmin sopinut Muurola-Jaatilan osakaskunnan kanssa Valajaskosken rakennusvirtaaman nostamisesta ja Valajaskosken alapuolisen perkaushankkeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen lieventämiseksi korvaavista toimenpiteistä. Vaikutus vesiliikenteeseen ja sen rakenteisiin Ala-Kemijoen uittosääntö välillä Rovaniemi-Isohaara on kumottu Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 22.3.2004. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. Uiton loppuminen on vaikuttanut moninaiskäytön lisääntymiseen padotusaltailla. Virkistysveneily sekä kotitarvekalastukseen liittyvä veneily on lisääntynyt. Minimivedenkorkeudet eivät hankkeen johdosta muutu, joten vaikutusta veneilyyn ei tässä mielessä ole. Virtausnopeuksien kasvulla ei ole vaikutusta veneilyyn. Vaikutus ranta-alueisiin Petäjäskosken voimalaitoksen tehonnoston johdosta alakanavan suulla padotuskorkeus nousee enimmillään noin 20 cm. Vaikutus pienenee alavirtaan mentäessä siten, että noin 5 kilometrin päässä alakanavan suusta padotuskorkeus pysyy entisellään. Vaikutusalueella veden alle jääviä mai-

ta on yhteensä noin 1,2 hehtaaria. Koko vaikutusalue on ns. tulvauhan alaista aluetta. Hankkeen johdosta tarpeellinen alue on sovittu tai korvattu edellisen lupakäsittelyn yhteydessä (vuonna 1996). 13 Vaikutus alueen vesitaloudellisiin rakenteisiin Veden korkeuden muutoksen vähäisyydestä johtuen hankkeella ei ole vaikutusta rakennelmiin eikä laitteisiin. Vaikutus jääolosuhteisiin Jääkannen muodostuminen joessa riippuu virtausolosuhteista. Hitaasti virtaavassa vedessä jääkansi muodostuu staattisesti samaan tapaan kuin järvissä. Nopeamman virtauksen alueella jääkansi muodostuu dynaamisesti kasaantumalla virtauksen mukana kulkeutuvasta jäästä. Virtauksen mukana kulkeutuva jää on niin sanottua suppojäätä, joka muodostuu turbulenttisessa virtauksessa syntyvistä jääkiteistä. Virtauksen mukana kulkeutuessaan jääkiteet kasvavat ja nousevat pintaan muodostaen ohuita riitelauttoja, jotka kasvavat ja vahvistuvat kylmän sään vaikutuksesta. Kun joen pinnalla kulkeva jää törmää jääkannen reunaan, se virtausolosuhteista riippuen joko kerääntyy jääkannen eteen uudeksi jääkanneksi tai painuu jääkannen alle kasaantuen ns. suppopadoksi. Mitä suurempi on virtausnopeus jääkannen reunassa sitä herkemmin suppopatoja syntyy. Virtaaman kasvun vaikutuksesta joen jääkannen muodostuminen yleensä hidastuu ja supon muodostuminen lisääntyy. Jäätymisvaiheessa supon muodostuminen aiheuttaa vedenkorkeuden kasvua, joka vähitellen pienenee jäätymisvaiheen jälkeen. Mikäli juoksutusten kasvuun liittyy lämpövarastosta, kuten järvestä, purkautuvan veden lämpövaikutusta, voi sulien alueiden määrä joessa kasvaa huomattavasti. Petäjäskosken voimalaitoksen lähellä ei tällaista lämpövarastoa ole, vaan avonaisten vesialueiden mahdollinen kasvu johtuu ainoastaan virtausnopeuden kasvusta. Virtausnopeus kasvaa maksimijuoksutustilanteessa noin 10 cm/s. Nykyisin talvella avonaisia jokijaksoja ovat alakanavan alapään seutu ja Narkauskosken kohta. Nämä joki-jaksot voivat tulevaisuudessa olla pidempään avonaisia ja jonkin verran pidemmältä matkalta kuin nykyisin. Petäjäskosken rakennusvirtaaman nosto mahdollistaa nykyistä suuremman vuorokausisäännöstelyn. Suurempi vedenkorkeuden ja virtaaman vaihtelu voi lisätä veden nousua jääkannen päälle, joka puolestaan voi lisätä jään paksuutta varsinkin uoman reunalla. Rantaeroosio saattaa kasvaa lisääntyneiden vedenkorkeuden muutosten ja paksumpien jäiden seurauksena. Petäjäskosken rakennusvirtaaman kasvusta aiheutuvia jäätilan muutoksia voidaan tehokkaasti ehkäistä sillä, että jäätymisvaiheessa juoksutusta rajoitetaan ja joki jäädytetään normaalia juoksutusta pienemmällä virtaamalla. Jäätymisvaiheen jälkeen virtaamaa kasvatetaan tasaisesti ja hitaasti siten, että muodostunut jääkansi ei rikkoonnu. Tällainen jäädyttämiskäytäntö on nykyisin käytössä Kemijoella ja myös Petäjäskosken voimalaitoksella. Jäätymisvaiheessa tehtävin toimenpitein päästään tilanteeseen, jossa avonaisten alueiden määrä ei sanottavasti kasva nykyisestä, vaikka talvella käytetään suurempaa juoksutusta kuin nykyisin.

14 Vaikutus kulkuyhteyksiin Hankkeella ei ole vaikutuksia tiestöön. Vaikutusalueen läheisyydessä Kemijoen länsipuolella on valtatie E78 ja itäpuolella Mt.926 sekä Kemijoen ylitykseen Ossauskosken ja Petäjäskosken voimalaitostiet. Vaikutusalueella ei ole virallisia moottorikelkkareittejä eikä ajouria. Vaikutus muinaismuistoihin. Hankkeella ei ole vaikutuksia muinaismuistoihin. Arvio hankkeen oikeudellisista edellytyksistä Hanke on taloudellisesti perusteltu, koska se vähentää ohijuoksutuksia ja lisää tuotetun energian määrää sekä käytettävissä olevaa tehoa. Voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 18 MW, ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy noin 20 GWh. Myös voimalaitoksen hyötysuhde paranee hieman vesimäärästä riippuen. Hankkeella on vaikutuksia myös kulloinkin käytettävissä oleviin taajuudensäätö- ja häiriöreservitehoihin. Hanke lisää kaiken kaikkiaan laitoksen tuotannon arvoa noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Pääomitettuna tämä tekee yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Hankkeen johdosta jää veden alle yhteensä noin 1,2 hehtaaria maaalueita. Kaikki tarvittavat alueet ovat niin sanottuja tulvauhan alaisia alueita. Lisäksi muodostuu uutta vettyvää aluetta noin 1,2 hehtaaria. Kemijoki Oy omistaa tai on korvannut kaikki tarvittavat vahinkoalueet. Veden virtausnopeuden kasvu voi jossain määrin haitata seisovilla pyydyksillä tapahtuvaa kalastusta. Lisäksi hanke voi joissain tilanteissa vaikuttaa alueen jääolosuhteisiin huonontavasti ja rantaeroosiota lisäävästi. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on taloudellisesti perusteltu Petäjäskosken voimalaitoksen käytön ja energiantuotannon kannalta. Lisäksi hankkeesta saatava hyöty on huomattava siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. VAHINKOJEN ESTÄMIS- JA VÄHENTÄMISTOIMENPITEET Ensimmäisen koneen tehonnoston yhteydessä on tehty toimenpiteitä, joilla on pyritty parantamaan alueen moninaiskäyttömahdollisuuksia. Toimenpiteet ovat olleet pääasiassa erityiskäyttöön otettujen rantojen suojaamisia. Uutta rannansuojausta tehtiin vaikutusalueelle yhteensä noin 2,8 kilometriä ja entistä rannansuojausta kunnostettiin noin 1,2 kilometrin matkalta. Lisäksi tehtiin joitakin ranta-alueiden perkauksia venekulkumahdollisuuksien parantamiseksi sekä venevalkamien parannustöitä ja rantakoivikoiden raivauksia. Jaatilansaaren päähän rakennettiin vedenkorkeusasteikko. Tilojen omistajilta kysyttiin syksyn 2004 aikana kirjallisesti mielipiteitä vaikutusalueen moninaiskäyttöön ja omiin kiinteistökohtaisiin asioihin liittyen.

Vastauksia saatiin yhteensä 36 kappaletta 29 tilan osalta. Vastausprosentti oli noin 35. Suurin osa toimenpide-esityksistä kohdistui rantojen suojaamiseen Jaatilansaaren alapuolen karikon perkaamiseen sekä kalastusasioihin. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksi syksyllä 2004 on tehty toimenpidesuunnitelma, jonka mukaiset työt tehdään vaiheittain tehonnostohankkeen edetessä. 15 Toimenpidesuunnitelma: 1. Jaatilansaaren alapään veneenlaskupaikan kunnostaminen 2. Erityiskäyttöön otettujen ranta-alueiden suojaus RN:ot 1:53, 1:41, 1:84, 1:77, 1:59, 1:24, 1:63, 1:31, 1:82, 1:14, 1:35, 1:74, 1:72 ja 1:73; yhteensä noin 950 metrin matkalta 3. Erityiskäyttöön otettujen ranta-alueiden suojaus RN:ot 1:57 ja 1:55; yhteensä noin 100 metrin matkalta 4. Erityiskäyttöön otettujen ranta-alueiden suojaus RN:ot 7:12, 7:87 ja 7:86; yhteensä noin 350 metrin matkalta 5. Erityiskäyttöön otetun ranta-alueen suojaus RN:on 7:84 alueella noin 120 metrin matkalta 6. Osakaskunnan kanssa sovitut kalataloudelliset kompensaatiot, sopimus 15.12.2004 Suunniteltu toteutusvuosi 2006 2005 2006 2006 2006 2005 tai 2006 KORVAUKSET Kemijoki Oy ei esitä mitään alueita korvattaviksi tai lunastettaviksi, koska tämän hankkeen yhteydessä ei synny uutta korvattavaa maa-aluetta. Edellisen vuonna 1996 tapahtuneen lupakäsittelyn jälkeen virtausmallinnusohjelmistot ovat kehittyneet ja havaintoaineistoa on tarkennettu. Tämän hankkeen yhteydessä tehdyt uudet laskelmat osoittavat, että uusi teoreettinen vahinkoalue on sovittu tai korvattu edellisen hankkeen yhteydessä. Vaikutusalueella oleville vesialueille ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen maalaiskunnassa 11.2. 14.3.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Rovaniemen maalaiskunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty lausunto. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehti Lapin Kansassa 11.2.2005.

16 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut hakijan maksettavaksi vuotuista 1 100 euron kalatalousmaksua käytettäväksi rakennusvirtaaman nostamisesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Muistuttaja on katsonut, että Muurola-Jaatilan osakaskunnan kanssa tehty sopimus ei kata kaikkea yleiselle kalatalousedulle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Tällaisiksi haitoiksi muistuttaja on katsonut virtaaman lisääntymisestä ja vedenkorkeuden noususta kalastukselle aiheutuvat haitat. 2. AA ja BB (Lepikko RN:o 1:57, Jaatila) ovat vaatineet, että kiinteistön rantaan ajetaan kiviä syöpymisen estämiseksi ennen rakennusvirtaaman nostamista. Ranta on jo nyt syöpynyt ja sortunut. 3. CC (Lepola RN:o 1:63 ja Uusitiura RN:o 1:64) on vaatinut rantaan porrasta sille kohdalle, missä vesi vaihtelee, laiturin tekemistä varten kiviarkkua tai vastaavaa, johon voisi kesäksi rakentaa laiturin ja kalastusta varten ilmaisia verkkolupia. 4. DD on muistuttanut, että ei ole saanut tiedonantokuulutusta, vaikka omistaa kiinteistön ko. alueella. Muistuttaja on vaatinut hakijalta toimenpiteitä tulevien ja jo olemassa olevien ongelmien poistamiseksi esim. ruoppaamisella ja joen leventämisellä alapuolisella alueella niin, etteivät vaihtelurajat enää missään tapauksessa kasvaisi tulevaisuudessa. 5. EE (Tiurala RN:o 699:401:4:104-M601, Jaatila) on vaatinut, että hakija tulisi velvoittaa rakentamaan tilan venevalkama alakanavan suulle heti niemenkärjen eteläpuolelle tai jos se ei ole mahdollista niin koskitilan RN:o 12:00 maalle niemenkärjestä etelään ja niin, että siitä tehtäisiin rasite. Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on antanut selityksen 6.4.2004. 1. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatiman kalatalousmaksun suuruuteen ei ole ollut huomauttamista. 2. AA:n ja BB:n tilan rannan on hakija luvannut suojata vuoden 2005 aikana. 3. CC:n tilan Lepola erityiseen käyttöön otetun rannan on hakija luvannut suojata vuoden 2005 aikana. Rannanmuotoilun yhteydessä otetaan huomioon laiturin pitomahdollisuus. Vaatimuksia laiturirakenteiden tekemisestä tai ilmaisista verkkomerkeistä hakija on pitänyt perusteettomina. 4. DD:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että hankkeen yhteydessä ei ole suunniteltu joen perkaustöitä. Hakija on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan edellisen koneistomuutoksen lupaehtojen mukaista jääolosuhteiden tarkkailua määräaikaisesti lupaviranomaisen harkinnan mukaan. Tilan Karsikko RN:o 1:41 ranta suojataan vuoden 2005 aikana. 5. EE:n omistaman tilan käyttöön hakija on lupautunut tekemään veneenpitopaikan tilan Petäjäskoski RN:o 12:0 alueelle vaatimuksessa esitetyn niemenkärjen eteläpuolelle. Hakija on katsonut, että mikäli muistuttaja haluaa kyseisen rasiteoikeuden rekisteröitäväksi kiinteistöjärjestelmään, tulee hänen itse vastata rasitetoimituksesta aiheutuvista kustannuksista.

17 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kemijoki Oy:lle luvan Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitsevan Petäjäskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamiseen 1 050 m 3 :iin sekunnissa. Ympäristölupavirasto velvoittaa luvan saajan tekemään lupamääräyksestä 5 ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet ja maksamaan lupamääräyksestä 8 ilmenevän kalatalousmaksun. Ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa tai haittaa ei hankkeesta aiheudu. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennetta koskevat määräykset 1. Luvan saaja saa tehdä koneistoille hakemussuunnitelmassa esitetyt uusintatyöt niin, että koneistojen kautta juoksutettava vesimäärä voi olla enimmillään 1 050 m 3 /s. Rakentamisaika 2. Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi. Työt on saatettava päätökseen kuuden (6) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Työnaikaisten haittojen minimointi 3. Työt on järjestettävä siten, ettei niiden johdosta aiheudu haitallisia vesimäärien ja vedenkorkeuksien muutoksia. Kunnossapitomääräykset 3. Luvan saajan on pidettävä voimalaitoksen koneistot asianmukaisessa kunnossa. Juoksutusten muuttaminen 4. Juoksutettavien vesimäärien muutokset on suoritettava niin, ettei vesistössä tai sen rannoilla aiheudu enempää vahinkoa, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Jäätymisvaiheessa on juoksutusta tarvittaessa pienenettävä niin, että jokeen muodostuu jääkansi. Jäätymisvaiheen jälkeen saadaan juoksutusta kasvattaa tasaisesti siten, että jääkansi ei rikkoonnu.

18 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet 5. Luvan saajan on tehtävä seuraavat hakemussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet asianosaisten kanssa lähemmin sovittavalla tavalla: kunnostettava Jaatilansaaren alapään veneenlaskupaikka tehtävä tiloilla RN:o 1:53, 1:41, 1:84, 1:77, 1:59, 1:24, 1:63, 1:31, 1:82, 1:14, 1:35, 1:74, 1:72 ja1:73 erityiseen käyttöön otetuilla ranta-alueilla asianmukaiset suojaustyöt yhteensä noin 950 metrin matkalta viivytyksettä tehtävä tiloilla RN:o 1:57 ja1:55 erityiseen käyttöön otetuilla rantaalueilla asianmukaiset suojaustyöt yhteensä noin 100 metrin matkalta vuonna 2006 tehtävä tiloilla RN:o 7:12, 7:87 ja 7:86 erityiseen käyttöön otetuilla ranta-alueilla asianmukaiset suojaustyöt yhteensä noin 350 metrin matkalta vuonna 2006 tehtävä tilalla RN:o 7:84 erityiseen käyttöön otetuilla ranta-alueilla asianmukaiset suojaustyöt noin 120 metrin matkalta vuonna 2006. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 6. Rakennusvirtaaman nostamisen aloittamistöistä on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Muurola-Jaatilan osakaskunnalle. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle sekä Lapin ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien. Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset Jääolojen tarkkailu 7. Luvan saajan on Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava viiden vuoden ajan Petäjäskosken voimalaitoksen rakennusvirtaaman nostamisesta lukien rakennusvirtaaman nostamisen vaikutuksia Kemijoen jääoloihin ja jääalueen käyttöön voimalaitoksen ylä- ja alapuolella. Tätä koskeva tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle kahden (2) kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden määrääminä aikoina. Kalatalousmaksu 8. Luvan saajan on maksettava Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 1 100 euroa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Kalatalousmaksu on maksettava ensimmäisen kerran siltä vuodelta, jolloin tässä lupapäätöksessä sal-

littua rakennusvirtaamaa ryhdytään juoksuttamaan. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Muurola-Jaatilan osakaskuntaa. 19 Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle Vahingon kärsijä voi vaatia luvanhaltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennelman sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi vaatia 10 vuoden määräajan jälkeen. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen perustelut Hankkeesta saadaan hyötyä ohijuoksutusten vähenemisenä ja energian tuoton lisääntymisenä sekä tehon lisäyksenä. Hankkeen johdosta Petäjäskosken voimalaitoksen kokonaisteho nousee noin 18 MW, ja vuotuinen energiantuotanto lisääntyy noin 20 GWh. Myös voimalaitoksen hyötysuhde paranee hieman vesimäärästä riippuen. Hankkeella on vaikutusta myös kulloinkin käytettävissä oleviin taajuudensäätö- ja häiriöreserveihin. Hanke lisää laitoksen tuotannon arvoa noin 0,7 miljoonaa euroa vuodessa. Pääomitettuna tämä tekee yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Hankkeen johdosta Kemijoen vesipinta nousee vähäisessä määrin noin viiden kilometrin matkalla Petäjäskosken voimalaitoksen alakanavan suulta alavirtaan. Hankkeen johdosta jää veden alle yhteensä noin 1,2 hehtaaria maa-alueita. Kaikki tarvittavat alueet ovat niin sanottuja tulvauhan alaisia alueita. Lisäksi muodostuu uutta vettyvää aluetta noin 1,2 hehtaaria. Koska luvan saaja omistaa tai on korvannut kaikki tarvittavat vahinkoalueet, ei veden nostamisesta määrätä korvauksia. Tämän hankkeen yhteydessä ei synny uutta korvattavaa maa-aluetta, koska edellisen vuonna 1996 tapahtuneen lupakäsittelyn jälkeen virtausmallinnusohjelmistot ovat kehittyneet ja havaintoaineistoa on tarkennettu. Tämän hankkeen yhteydessä tehdyt uudet laskelmat osoittavat, että uusi teoreettinen vahinkoalue on sovittu tai korvattu edellisen hankkeen yhteydessä. Vaikutusalueella oleville vesialueille ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan saaja on sopinut Muurola-Jaatilan osakaskunnan kanssa 2 186 euron suuruisesta kehittämisrahasta ja erilaisista toimenpiteistä Petäjäskosken rakennusvirtaaman nostosta mahdollisesti kalastukselle ja kalastolle sekä raputaloudelle aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten välttämiseksi. Sopimukseen kuuluu lisäksi erillinen 5 000 euron määräraha Hookananlahdella tehtäviä toimenpiteitä varten. Luvan saajan suostumuksen mukaisesti on määrätty kalatalousmaksu. Kalataloudelle ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa.

Rantaeroosio saattaa kasvaa lisääntyneiden vedenkorkeuden muutosten ja paksumpien jäiden seurauksena. Jäätymisvaiheen hoitamisella päästään tilanteeseen, jossa avonaisten alueiden määrä ei sanottavasti kasva nykyisestä, vaikka talvella käytetään suurempaa juoksutusta kuin nykyisin. Kun verrataan edellä esitettyä hyötyä ja hankkeesta aiheutuvia vahinkoja ja muita edunmenetyksiä, joihin on laskettu kalatalousmaksu, sopimus Muurola-Jaatilan osakaskunnan kanssa, vahinko veden alle jäävästä ranta-alueesta sekä vettyvästä alueesta, toimenpidesuunnitelmassa esitetyt erityiskäyttöön otettujen ranta-alueiden suojaukset ja kunnostukset sekä rantaeroosion korjaaminen, mahdollisesti jäällä liikkumisen vaikeutuminen ja virkistyskäytölle mahdollisesti muulla tavoin aiheutuva haitta on hankkeesta saatava hyöty huomattava siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalla on joko omistus- tai käyttöoikeus hankkeessa hyödynnettävään vesivoimaan. Luvan saajalla on vesioikeuden päätöksen nro 67/96/2 nojalla jo käyttöoikeus veden alle jääviin alueisiin. 20 Lupamääräysten perustelut Rakentamista koskevat lupamääräykset on annettu hakemuksen mukaisesti. Juoksutuksen muutoksista ja siihen liittyen jäätymisvaiheen juoksutuksista on määrätty siten, että noudatettuja varovaisuutta ja toimenpiteiden vaikutuksia ennakoivia käytäntöjä voidaan jatkaa. Hakija on todennut, että vuorokausisäätö tulee kasvamaan. Juoksutuksen muutoksien vaikutus vedenkorkeuteen ja virtaamaan rajoittuu suhteellisen pienelle jokijaksolle ja on siinä määrin vähäinen, että käytännössä ei aiheudu sanottavia vesilain 1 luvun 15 :n mukaisia seurauksia, joten asiassa ei ole tarpeen tarkastella korkeimman hallinto-oikeuden 1.2.2005 antamassa päätöksessä taltionumero 191 edellytettyjä erillisiä lyhytaikaissäännöstelyä koskevia määräyksiä. Sanotut muutokset huomioon ottaen voimassa olevia juoksutusta koskevia lupamääräyksiä ei ennalta arvioiden ole tarpeen määrätä tarkistettaviksi vesilain 8 luvun 10 a :n mukaisesti. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet on määrätty hakemuksen mukaisesti sekä hakijan selityksessään hyväksymällä tavalla. Rantatörmien vahvistamisesta, korvaamisesta ja tarkkailusta ei ole annettu uusia määräyksiä muilta osin kuin mitä lupamääräyksessä 5 on eräiden erityiseen käyttöön otettujen rantojen osalta sanottu. Vesioikeuden päätöksen nro 4/69/II lupamääräyksessä 12 ja vesioikeuden päätöksen nro 67/96/2 lupamääräyksessä 5 on muutoin riittävät määräykset asiasta. Hankkeen vaikutusalueen vedenkorkeuksien tarkkailusta ei ole annettu tässä päätöksessä määräyksiä, koska siitä on riittävät määräykset vesioikeuden päätöksen nro 4/69/II lupamääräyksessä 17 ja vesioikeuden päätöksen nro 67/96/2 lupamääräyksessä 1. Jääolojen tarkkailusta on määrätty, kuten aikaisemmassakin tehon nostoa koskevassa päätöksessä. Kalatalousmaksu on määrätty kalatalousviranomaisen vaatimalla tavalla.

21 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta on otettu lupamääräyksissä huomioon. 2. AA:n ja BB:n (Lepikko RN:o 1:57) vaatimus on otettu lupamääräyksestä 5 ilmenevästi huomioon. 3. CC:n (Lepola RN:o 1:63 ja Uusitiura RN:o 1:64) vaatimus rannan suojaamisesta on otettu huomioon lupamääräyksessä 5. Suojaamisesta ei ole annettu yksityiskohtaisempia määräyksiä, koska voimassa olevien lupamääräysten mukaan suojaus on tehtävä siten, että rannan käyttömahdollisuus ei huonone enempää kuin kestävän suojauksen saamiseksi on tarpeellista. Hakija on ilmoittanut, että rannanmuotoilun yhteydessä otetaan huomioon laiturin pitomahdollisuus. Laituria ja kalastusta koskevat vaatimukset ovat perusteettomia. 4. DD:n muistutukseen johdosta todetaan, että koska kuulutus on lähetetty muille tilan omistajille, on tiedoksiannossa noudatettu laissa edellytettyä menettelyä. Myös muistuttaja on saanut tiedon hakemuksesta, koska on tehnyt siitä kirjallisen muistutuksen. Hakijan esittämiä laskelmia vedenkorkeuksista on pidettävä luotettavina. Vedenkorkeuden tarkkailu jatkuu voimassaolevien tarkkailumääräysten mukaisesti ja jääolojen tarkkailusta on annettu määräykset lupamääräyksessä 7. 5. EE:n (Tiurala RN:o 699:401:4:104-M601) vaatimuksen johdosta todetaan, että luvan saaja on lupautunut tekemään vaaditun venevalkaman. Koska valkama ei ole luvan saajan velvoite eikä sen tarve johdu rakennusvirtaaman noususta, vaan lähinnä tilan jakamisesta, ei sen rekisteröintiä kiinteistöjärjestelmään ole perusteltua määrätä luvan saajalle. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti 14 a 1 ja 2 momentti (1301/2004) ja 22 1 momentti ja 3 momentti, 3 luku 3 ja 8 sekä 16 luku 21 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 3 855 euroa.

22 Perustelu Kysymyksessä on voimalaitoslupa, jonka taulukon mukainen maksu on 7 710 euroa. Maksu peritään 50 %:lla alennettuna, koska käsiteltävänä on luvan muuttaminen. Oikeusohje Ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettu ympäristöministeriön asetus (1238/2003).

23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Valtteri Niskanen sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut; asian esittelijä, puh. 08-5348 500. SP/es Liite Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 15.9.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.