Katsomisavaimia teos: Heikki Marila, Apokalypsis 1918, 6 2016 kuva: Galerie Forsblom / Angel Gil (C) Kuvasto 2016 Esitys toteutetaan kahtena erillisenä näytelmänä, jotka on tehty koko trilogian pohjalta. Näytelmät ovat itsenäisiä teoksia, jotka voi katsoa yhdessä tai erikseen. Esityksissä on mukana koko Lahden kaupunginteatterin näyttelijäkunta vahvistettuna vierailija Jarkko Lahdella sekä muusikoilla Hannu Kella ja Martti Peippo. DRAMATISOINTI Ari-Pekka Lahti / OHJAUS Juha Malmivaara / KOREOGRAFIA Panu Varstala LAVASTUS Minna Välimäki / PUKUSUUNNITTELU Pirjo Liiri-Majava / VALOSUUNNITTELU Kari Laukkanen ÄÄNISUUNNITTELU Kai Poutanen / MUSIIKKI Hannu Kella Tehtävien avulla on mahdollista syventää katsomiskokemusta. Monet tehtävistä sopivat sekä ennakko- että jälkityöskentelyyn. Toivomme, että osallistutte yhteisen tilataideteoksen rakentamiseen teatterin ala-aulassa esityksen jälkeen. Skenografi Minna Välimäen rakentamaan karsikkoon voi jättää muistijäljen esityksen herättämistä tunnelmista solmimalla aitaan tunnetilaa kuvaavan nauhan. Tarkemmat ohjeet löytyvät teatterilta. I esittely Mistä tarina kertoo? Aikajana II mikä tässä näyttämötoteutuksessa on erityistä? III Väinö Linna ja historiallinen viitekehys
Mistä tarina kertoo? Osa 1 Kuu on torpparin aurinko Täällä Pohjantähden alla -teoksen ensimmäisessä osassa keskitytään seuraamaan Suomen itsenäistymisvaiheita 1880-luvulta vuoteen 1918. Näitä vaiheita kuvataan Jussi ja Alma Koskelan perheen sekä Pentinkulman kyläläisten silmin. Ensimmäinen osa on kertomus kahtiajaosta, uhrauksista ja koettelemuksista, jotka kohtasivat Suomen kansan syviä rivejä ennen maamme itsenäistymistä. Suomi julistautuu itsenäiseksi, Akseli ja Elina perustavat myös oman perheensä, mutta juopa torppareiden ja isäntien välillä syvenee. Osa 2 Mäensyrjäkansan kärsimystie Täällä Pohjantähden alla -teoksen toisessa osassa seurataan itsenäisen Suomen alkutaivalta vuosien 1918-1951 välillä. Akseli Koskela selviää Hennalan vankileirin koettelemuksista ja palaa lopulta kotiin Koskelaan. Yhdessä Elinan kanssa hän pyrkii rakentamaan lapsillensa parempaa tulevaisuutta, mutta vanha katkeruus isäntien ja torpparien välillä nostaa päätään mm. Lapuan liikkeen vaikutuspiirin kasvaessa. Vuonna 1939 syttyy talvisota. Akselin ja Elinan lapset, Vilho, Eero ja Voitto joutuvat rintamalle. Toinen osa on tarina niistä Pentinkulman ihmisistä, joille annettiin niin kovin vähän ja jotka joutuivat Isänmaan niin vaatiessa panemaan peliin koko elämänsä. Pappilan torpparit Alma ja Jussi Koskela Uusi kirkkoherra Lauri Salpakari ja Ellen Salpakari Jussi ja Akseli Koskela
Lauriloiden häätö Töyryn isännän toimesta Ilmari Salpakari lähtee jääkärikoulutukseen Saksaan Hennalan vankileiri Akseli rakastuu Kivivuoren Elinaan Työväenyhdistyksen johtohahmo räätäli Aadolf Halme Akseli liittyy Hellbergin johtamaan punakaartiin Koskelan pojat Vilho, Eero ja Voitto lähtevät talvisotaan. Apila heinämaassa oli alkanut kukkia. Viikon puolivälissä Juhani aloittaisi heinänteon. Heinä oli pappilasta saaduista maissa, joita oli aina sanottu pappilan pelloiksi. Ei ole enää mikään pappilan maa. Se on isänmaa, yhtälaisesti kun kaikki muukin täällä. Isä sen teki.
Historialliset tapahtumat Täällä pohjantähden alla 1881 Aleksanteri III:sta tulee Suomen suuriruhtinas 1884 1887 1894 Nikolai II:sta tulee Suomen suuriruhtinas 1898 Nikolai Bobrikov määrätään Suomen kenraalikuvernööriksi 1899 Nikolai II vahvistaa helmikuun manifestin, joka kaventaa Suomen autonomiaa. Ensimmäinen sortokausi 1903 Bobrikov saa diktaattorin valtuudet. Suomen työväenpuolue järjestäytyy sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi 1904 Eugen Schauman ampuu Bobrikovin 1905 Suurlakko, Lahti perustetaan 1906 Maalaisliitto ja Svenska Folkpartiet perustetaan 1907 Valitaan ensimmäinen yksikamarinen eduskunta Suurimmaksi puolueeksi nousee sosiaalidemokraattinen puolue: 80 paikkaa 1908 Toinen sortokausi alkaa 1909 Maanvuokra-asetus, joka edellytti kirjallisten vuokrasopimusten solmimista tilallisten ja torppareiden kesken 1910 1914 Ensimmäiset jääkärit lähtevät Saksaan koulutettaviksi. 1917 Maaliskuun manifestilla peruutetaan laittomat säädökset ja toinen sortokausi päättyy Nikolai II luopuu kruunusta Säädetään kahdeksan tunnin työaikalaki Itsenäisyysjulistus 6.12. Venäjän neuvostohallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden 31.12. 1918 Kansalaissota alkaa 27.1. ja päättyy Valkoisten voitonparaatiin Helsingissä 16.5. Säädetään torpparilaki. Moskovassa perustetaan Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) Kansallinen Edistyspuolue ja Kansallinen Kokoomuspuolue perustetaan 1919 Säädetään tasavaltalainen hallitusmuoto. K. J. Ståhlberg valitaan presidentiksi 1920 Suomi liittyy Kansainliittoon. Neuvosto-Venäjän kanssa solmitaan Tarton rauha 1922 1925 Lauri Kristian Relander valitaan presidentiksi 1926 Väinö Tanner muodostaa ensimmäisen vähemmistöhallituksen 1927 1929 Ns. paitojen riisuminen Lapualla 1930 Suomen Lukko järjestö perustetaan Lapualla Lapualaisten talonpoikaismarssi Helsinkiin 1931 P. E. Svinhufvud valitaan presidentiksi 1932 Kieltolaki kumotaan. Mäntsälän kapina 1936 1937 A. K. Cajander muodostaa punamultahallituksen, jossa on keskustan ja vasemmiston edustajia. Kyösti Kallion valitaan presidentiksi 1939 Talvisota syttyy 1940 Talvisota loppuu. Risto Ryti valitaan presidentiksi 1941 Jatkosota syttyy 1944 Välirauhansopimus 19.9., mm. IKL ja suojeluskunnat lakkautetaan C. G. Mannerheim valitaan presidentiksi 1946 J. K. Paasikivi valitaan presidentiksi 1947 Jussi saa luvan suon raivaamiseen Akseli syntyy Koskelan torpasta lohkaistaan osa pappilalle Kirkkoherra rakennuttaa raja-aidan pappilan ja Koskelan väliin Perustetaan työväenyhdistys T. Y. Riento Koskelaan tilataan Kansan Lehti Lauriloiden häätö. Työväentaloa aletaan rakentaa Akselin ja Elinan häät Ilmari Salpakari lähtee Saksaan Koskelan Aleksi ja Aku, Halme, Kivivuoren Oskari, Töyryn isäntä, Laurilan Anttoo, Aliina ja Elma ja Leppäsen Valenti kuolevat Jussi kuolee Akseli saa täyden armahduksen Hänelle palautetaan kansalaisluottamus Ellen Salpakari kuolee Kivivuoren Otto kuolee Akseli täyttää 50 vuotta Eero ja Voitto kuolevat Punaisten hauta siunataan ja sille hankitaan kivi Ilmari Salpakari ja Koskelan Vilho kuolevat Pappilan puoleinen suo saadaan Koskelalle Akseli kuolee
II Katsomisavaimia Katso esitystä uteliaasti ja avoimin mielin. Kysy itseltäsi: mitä näen? Anna tapahtua. Viipyile asioiden äärellä. Koreografi Panu Varstala Mikä tässä näytelmätoteutuksessa on erityistä? Liikekieli Esityksessä käytetään paljon liikekieltä, fyysistä ilmaisua. Koreografina on Panu Varstala. Esitystä valmisteltaessa pohdittiin mm. seuraavia kysymyksiä: Miten henkilöiden ajatukset tulevat näkyviksi kehossa, kehollisiksi? Mitä kohtauksessa halutaan kertoa ja miten se kerrotaan fyysisen ilmaisun avulla? Mitä muuta liikekielellä kerrotaan? Kerrotaanko ihmisten välisistä suhteista? Viitataanko tuleviin tapahtumiin? Kuvataanko henkilöiden välisiä jännitteitä? Kuoro Keskeisten henkilöiden lisäksi tarinaa kertoo kuoro. Kaikki näyttelijät ovat näyttämöllä koko esityksen ajan. Jo Antiikin Kreikan teatterissa kuoron laululla, sen lausunnalla ja tanssilla oli erittäin suuri merkitys kokonaisuudelle. Kuorolla saattoi olla juonen kannalta tärkeä merkitys, esimerkiksi silloin kuin se muodosti kollektiivisen päähenkilön. Kuoro saattoi kuvata myös kansaa ja sen mielentiloja. Toisaalta kuoro kommentoi tapahtumia myös yleisön kautta, sen näkökulmasta. Tällöin kuoro oli ikään kuin yleisön ja kirjoittajan tuntojen välittäjätaho katsomosta näyttämölle. (www.disco.teak.fi/euteatteri) Oliko kuorolla näitä tehtäviä tässä esityksessä? Perustele. Mitä muita tehtäviä esityksen kuorolla mielestäsi oli? Musiikki ja äänimaailma Muusikko Hannu Kella on säveltänyt musiikkia tätä esitystä varten. Hänen lisäkseen näyttämöllä tarinaa kuljettaa musiikin keinoin Martti Peippo. Miten tähän esitykseen sävellettyä musiikkia ja muuta musiikkia käytetään tunnelmien luomisessa? Mainitse esimerkkikohtia näytelmästä. Mikä kohtaus oli mielestäsi erityisen mieleenpainuva musiikin/äänimaailman ansiosta? Näyttämökuva Näytelmän lavastus Minna Välimäen ja valosuunnittelu Kari Laukkasen käsialaa. Miten lavastus muuntuu esityksen aikana. Poimi esityksestä kolme mielestäsi kekseliästä ratkaisua. Keskustelkaa havainnoistanne. Analysoi katsomiskokemustasi. Mitkä kohtaukset jäivät mieleen? Mikä oli mielestäsi esityksen hienoin kohtaus? Miksi? Mikä jäi mietityttämään? Mitkä ovat mielestäsi esityksen ansiot? Entä heikkoudet? Kerro esityksestä juonen, keskeisten henkilöiden, näyttämötoteutuksen, puvustuksen, lavastuksen sekä valo- ja äänimaailman näkökulmista. Millaiset lait, uutiset tai tapahtumat ovat heijastuneet viime aikoina ihmisten arkeen? Kootkaa taululle kymmenen erilaista esimerkkiä ja piirtäkää jana, jonka pituus kertoo siitä, miten vaikuttava asia mielestänne on. Linnan trilogian myötä myös punaisten näkökulma pääsi selvästi esiin. Ketkä mielestäsi eivät nyky-suomessa yleensä saa ainakaan itse ääntään kuuluviin? Millaisia asioita nostaisit esiin täältä Pohjantähden alta 100-vuotiaassa Suomessa? Tutustu esimerkiksi Arman Pohjantähden alla -dokumenttisarjan aihevalintoihin. (http://www.ruutu.fi/ohjelmat/arman-pohjantahden-alla)
IiI väinö linna ja historiallinen viitekehys Kirjailija Väinö Linna ja teos Täällä Pohjantähden alla Etsi tietoa Väinö Linnasta ja hänen keskeisistä teoksistaan. Selvitä, mitä tarkoittaa klassikko. Päättele, mitä tarkoittaa klassikkokirja. Listaa asioita, jotka tekevät Täällä Pohjantähden alla-teoksesta klassikon. Historiallinen viitekehys Tutustutaan tai palautetaan mieleen -sortovuodet -sisällissota -talvi- ja jatkosota -ajankohta -tausta -johtaja -osapuolet -seuraukset -Hennalan vankileiri -Lapuan liike -Mäntsälän kapina Tutustutaan tai palautetaan mieleen seuraavat käsitteet punaiset - bolsevikit valkoiset - lahtarit punakaartit - punikit suojeluskunnat - porvarit jääkärit - fennomaani sosialismi - sääty-yhteiskunta työläiset - luokkayhteiskunta Selvitä, miten torpparijärjestelmä syntyi. Vertaile järjestelmän eroja Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa. Esittele lisäksi torpparien aseman muuttuminen 1800-luvun lopulla Etelä-Suomessa, torpparilakot, Torpparilaki 1918 ja Lex Kallio 1922. Selvitä, mitä kotiseudullasi tapahtui sisällissodan aikana. Lähteet: Seinäjoen kaupunginteatteri Suomen kansallisteatteri http://www.koulukino.fi/taallapohjantahdenalla/ www.disco.teak.fi/euteatteri/ Tehtäväpaketin valmisteluun ovat osallistuneet: Anna-Riitta Partanen, draamakasvattaja / Anna Huhtamäki, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja / Päivi Teutari, historian opettaja / Anu Villstedt, Lahden kaupunginteatteri ja taitto Emmi Nummela, Lahden kaupunginteatteri