Kysely korkeakouluissa opiskeleville maajoukkueurheilijoille ja henkilökunnalle (2URAA-hanke) 2013
Urheilijakysely Kyselyyn vastasi 215 suomalaisessa korkeakoulussa opiskelevaa opiskelijaa. Näistä 65 % (n=139) opiskeli yliopistossa ja 35 % (n=76) ammattikorkeakoulussa.
Vastaajien edustamat oppilaitokset Yliopistot (n=139) Ammattikorkeakoulut (n=76) Henkilöä 0 20 40 60 Henkilöä 0 2 4 6 8 10 12 Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto 24 52 Turun AMK Jyväskylän AMK Metropolia AMK 9 9 10 Aalto-yliopisto Itä-Suomen yliopisto 12 20 HAAGA-HELIA AMK Seinäjoen AMK Rovaniemen AMK 5 6 6 Turun yliopisto 6 Tampereen AMK 5 Lapin yliopisto 5 Lahden AMK Hämeen AMK 3 4 Tampereen yliopisto 4 Laurea AMK 3 Åbo Akademi Oulun yliopisto 4 3 Yrkeshögskolan Novia Arcada AMK Mikkelin AMK 2 2 3 Tampereen teknillinen yliopisto Vaasan yliopisto 3 3 Oulun seudun AMK Pohjois-Karjalan AMK Savonia AMK 2 2 2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Svenska handelshögskolan 1 1 Diakonia AMK Kajaanin AMK Satakunnan AMK 1 1 1
Vastaajien koulutusalat Yliopistot (n=139) Ammattikorkeakoulut (n=76) Henkilöä 0 5 10 15 20 25 30 Henkilöä 0 5 10 15 20 25 Liikuntatieteellinen ala Teknillistieteellinen ala 18 24 Tekniikan ja liikenteen ala 23 Kasvatustieteellinen ala 17 Luonnontieteellinen ala 17 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 21 Kauppatieteellinen ala Humanistinen ala 9 16 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 18 Yhteiskuntatieteellinen ala 9 Maatalous-metsätieteellinen ala 6 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 6 Oikeustieteellinen ala 6 Lääketieteellinen ala 5 Luonnonvara- ja ympäristöala 4 Terveystieteiden ala 5 Jokin muu 3 Jokin muu 2 Farmasian ala 2 Hammaslääketieteellinen ala Taideteollinen ala 1 1 Kulttuuriala 1
Välivuodet toisen asteen opintojen jälkeen ennen korkeakouluopiskelijaksi siirtymistä Yliopisto-opiskelijoista 47 % oli pitänyt välivuosia, AMKopiskelijoista 61 %. Yliopisto-opiskelijoilla oppilaitokseen sisään pääseminen aiheuttaa hieman enemmän välivuosia. Yliopisto-opiskelijoilla välivuosia oli keskimäärin 1,8 ja AMK-opiskelijoilla 1,7. Vaihteluväli molemmissa ryhmissä oli 1-6 vuotta. Ei suuria eroja eri korkeakoulujen välillä. Suurin osa välivuosia pitäneistä urheilijoista panostaa niiden aikana vain urheiluun, jolloin työskentely ei ole niin yleistä.
Syyt välivuosien pitämiseen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % En ole saanut haluamaani opiskelupaikkaa 33 % 4 Varusmiespalvelus/ siviilipalvelus Panostus vain urheiluun 45 % 48 % 45 % 43 % Yliopisto AMK Työ 17 % Jokin muu 6 % 13 % Pojilla varusmiespalvelus on aiheuttanut välivuoden 85 prosentille vastaajista. Tytöistä ainoastaan yksi vastaaja oli suorittanut varusmiespalveluksen. Muita syitä olivat mm. lukion käyminen 3,5 vuodessa, epävarmuus alasta mitä haluaa opiskella ja ulkomailla pelaaminen.
Opintojen eteneminen (opintopisteet/vuosi keskimäärin) Ylin saavutettu urheilullinen taso Yliopisto AMK Olympia- tai MM-edustus 35,8 op 42,9 op EM-kilpailuedustus 43,8 op 44,4 op Aikuisten maajoukkue edustus 41,2 op 56,6 op Aikuisten SM-taso 44,1 op 51,6 op Nuorten arvokilpailuedustus Nuorten maajoukkueryhmä 41,2 op 44,4 op 56,7 op 49,1 op Nuorten SM-taso 65 op 72 op
% opiskelijoista Opintojen eteneminen 35 % Yliopisto (n=129) AMK (n=68) 30 % 2 25 % 20 % 22 % 21 % 21 % 1 15 % 15 % 16 % 16 % 10 % 12 % 5 % 0 % 6 % 4 % 2 % 0-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 yli 60 Suoritetut opintopisteet/vuosi keskimäärin
% opiskelijoista Opintojen kesto Keskimäärin yliopisto-opiskelijoiden opinnot kestäisivät kyseisellä tahdilla suoritettuna 7,7 vuotta ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden 5,3 vuotta. Yliopisto-opiskelijoilla ohjeellinen opiskeluaika ylittyisi näin ollen 2,7 vuodella ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla 1,8 vuodella. Ohjeelliseen opintoaikaan yliopisto-opiskelijat toivovat keskimäärin kahden vuoden lisäjoustoa (31 % tarvitsisi 3 vuotta tai enemmän) ja ammattikorkeakouluopiskelijat yhtä vuotta (28 % tarvitsisi 2 vuotta tai enemmän). 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Yliopisto AMK 40 % 31 % 22 % 24 % 23 % 1 17 % 11 % 7 % 7 % 0-3,5 3,5-5 5-7 7-9 yli 9 Opintojen kesto (v)
Opiskeluun ja työhön käytetty aika Opetuksen seuraaminen ohjatussa opiskelussa / lähiopetuksessa Itsenäinen opiskelu Työ h/vko 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Yliopisto 10 12 6 AMK 20 9 7 Yliopisto-opiskelijoilla opiskeluun käytetty viikoittainen aika on keskimäärin 22 tuntia. Ammattikorkeakouluopiskelijat osallistuvat lähiopetukseen huomattavasti enemmän, sillä heillä opiskeluun käytetty viikoittainen aika on 29 tuntia. Yliopisto-opiskelijoista 24,5 % ilmoittaa työskentelevänsä osa-aikaisesti ja 5 % täysipäiväisesti. AMK-opiskelijoista osa-aikaisesti työskentelee 2 ja täysipäiväisesti 1 %. Keskimäärin opiskelijat työskentelevät noin 6,5 tuntia viikossa.
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö 49 vastaajaa (n. 23 %) ei ollut hyödyntänyt mitään joustavista opiskelumenetelmistä. Näistä yliopisto-opiskelijoita oli 28 henkilöä ja ammattikorkeakouluopiskelijoita 21 henkilöä. Oppilaitoksittain kyseiset henkilöt olivat jakaantuneet varsin tasaisesti. Prosenttiosuuksina ilmaistuna yliopistoopiskelijoista keskimäärin 18 % ei ollut hyödyntänyt joustavia menetelmiä ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 27 %. Keskiarvoa paremmin yliopistoista sijoittuvat Lapin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Ammattikorkeakouluista puolestaan Rovaniemen AMK, Haaga-Helia AMK, Jyväskylän AMK ja Turun AMK. Yliopistoaloista keskiarvoa paremmin sijoittuivat kauppatieteellinen, kasvatustieteellinen ja liikuntatieteellinen ala. AMKaloilla joustavien menetelmien käyttö on varsin tasaista, mutta keskiarvo paremmin sijoittuvat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kukaan vastaajista ei ollut hyödyntänyt kaikkia menetelmiä. Eniten hyödynnetyt menetelmät olivat oppimistulokset oppimisen mittarina (n=119), itsenäistä oppimista tukeva verkkoympäristö (n=70), kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja perusopinnoissa (n=42) ja vapaasti valittavissa opinnoissa (n=30) ja tenttiakvaario tai etätenttimahdollisuus (n=34). Suurimmat erot yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välille muodostuvat vastaavien opintojaksojen suorittamisessa avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa (yo=17%, amk=1%) ja akatemiavalmennuksesta vapaasti valittaviin opintoihin saatavista opintopisteistä (yo=5%, amk=22%).
Joustavat opiskelumentelmät Joustavien opiskelumenetelmien käyttö Yliopisto (n=139) AMK (n=76) menetelmää hyödyntäneet (%) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Oppimisen mittarina oppimistulokset 53 % 57 % Itsenäistä oppimista ja monimuoto-opiskelua tukeva verkkoympäristö Kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja perusopinnoissa Vastaavien opintojaksojen suorittaminen avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa 1 % 13 % 17 % 23 % 33 % 32 % Tenttiakvaario tai etätenttimahdollisuus 16 % 16 % Kokonaan itsenäisesti verkossa suoritettavia kursseja vapaasti valittavissa opinnoissa 14 % 13 % Mahdollisuus suorittaa kieliopintoja näyttökokeella 7 % Mahdollisuus suorittaa lähes kaikki kurssit vaihtoehtoisesti 4 % 8 % Akatemiavalmennuksesta opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin 5 % 22 % Muut 3 % 5 % Urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen suunnittelusta ja seurannasta opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin 1 % 3 %
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö eri yliopistoissa
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö eri ammattikorkeakouluissa
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö oppilaitoksittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain (yliopistot)
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain (AMK)
Joustavien opiskelumenetelmien käyttö koulutusaloittain Yliopistot Ammattikorkeakoulut
Työharjoittelu ja työskentely omalla alalla Yliopisto-opiskelijoista n.37 % oli suorittanut opiskeluihin kuuluvan työharjoittelun tai tehnyt työtä opiskelemallaan alalla. Vastaava luku ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on 50 %. Niistä opiskelijoista (yo ja amk), jotka työharjoittelun olivat tehneet, n. 65 % koki että se onnistui joustavasti eikä haitannut harjoittelua ja kilpailuja.
% opiskelijoista Työharjoittelu ja työskentely omalla koulutusalalla aloittain (yo) 100 % 80 % Tehnyt työharjoittelun tai töitä omalla alalla Työharjoittelu/työ nivoutui joustavasti urheilun kanssa 100 % 8 60 % 40 % 65 % 55 % 67 % 58 % 71 % 50 % 20 % 0 % 1 6 % Koulutusala (yo)
% opiskelijoista Työharjoittelu ja työskentely omalla koulutusalalla aloittain (amk) 100 % Tehnyt työharjoittelun tai töitä omalla alalla Työharjoittelu/työ nivoutui joustavasti urheilun kanssa 80 % 75 % 80 % 60 % 67 % 62 % 62 % 55 % 40 % 48 % 20 % 28 % 0 % Matkailu-, ravitsemusja talousala (n=6) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (n=21) Koulutusala (amk) Tekniikan ja liikenteen ala (n=23) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (n=18)
Korkeakoulukysely (henkilökunnalle) 167 vastausta. 44 vastaajaa (26,5 %) edusti ammattikorkeakouluja ja 122 (73,5 %) vastaajaa yliopistoja.
Vastaajien edustamat oppilaitokset Yliopistot (n=122) Ammattikorkeakoulut (n=44) Henkilöä 0 5 10 15 20 25 30 Henkilöä 0 2 4 6 8 10 Turun yliopisto 26 Oulun seudun amk 9 Aalto-yliopisto 25 Vaasan amk 9 Helsingin yliopisto 20 Tampereen amk 7 Jyväskylän yliopisto 14 Rovaniemen amk 6 Åbo Akademi 10 Laurea amk 3 Itä-Suomen yliopisto 9 Arcada 2 Vaasan yliopisto 7 Haaga-Helia 2 Lapin yliopisto 6 Jyväskylän amk 2 Tampereen yliopisto 3 Metropolia 2 Oulun yliopisto 1 Lahden amk 1 Tampereen teknillinen yliopisto 1 Mikkelin amk 1
Vastaajien koulutusalat Yliopistot (n=115) Ammattikorkeakoulut (n=42) Henkilöä Henkilöä 0 5 10 15 20 25 30 35 0 5 10 15 20 25 Kauppatieteellinen 29 Sosiaali, terveys ja liikunta 20 Lääketieteellinen 28 Teknillistieteellinen 19 Yhteiskuntatieteellinen, liiketalous ja hallinto 16 Kasvatustieteellinen 11 Liikuntatieteellinen 9 Tekniikka ja liikenne 3 Terveystieteet 6 Humanistinen ja kasvatus 1 Oikeustieteellinen 4 Yhteiskuntatieteet 3 Luonnontieteet 1 Farmacia 2 Hammaslääketieteellinen 2 Matkailu, ravitsemus ja talous 1 Luonnontieteellinen 2
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 4) Vaikuttaisi siltä, että ammattikorkeakouluissa ollaan paremmin tietoisia urheilun ja opiskelun yhdistämiseen liittyvistä asioista ja lisäksi niihin suhtaudutaan positiivisemmin. Yliopistoista tulleissa vastauksissa korostuu en osaa sanoa/ei kokemusta vaihtoehto usean väittämän kohdalla. Oppilaitosten välille ei muodostu suuria eroja, jos tarkastellaan väittämien muodostamia keskimääräisiä arvoja. Ammattikorkeakoulut: 1) Vaasan amk (ka=2,41) 2) Rovaniemen amk (ka=2,68) 3) Tampereen amk (ka=2,81) 4) Oulun seudun amk (ka=2,86) Yliopistot: 1) Jyväskylän yliopisto (ka=2,58) 2) Lapin yliopisto (ka=2,66) 3) Åbo Akademi (ka=2,69) 4) Itä-Suomen yliopisto (ka=2,74) 5) Vaasan yliopisto (ka=2,74) 6) Helsingin yliopisto (ka=2,76) 7) Turun yliopisto (ka=2,79) 8) Aalto-yliopisto (ka=2,82)
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa, kysymys 4 (yliopistot) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa/ei kokemusta Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii korkeakoulussani hyvin 6 % 34 % 48 % 10 % 2 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii yksikössäni hyvin 8 % 35 % 45 % 11 % 2 % Tunnen hyvin huippu-urheilun vaatimukset 1 30 % 21 % 1 12 % Tunnen hyvin huippu-urheilijoiden arjen 11 % 30 % 23 % 23 % 14 % Huippu-urheilijat suunnittelevat aktiivisesti opintoja 17 % 36 % 34 % 10 % 3 % Huippu-uheilijat luistavat opinnoista 3 % 36 % 31 % 21 % Korkeakoulumme hyödyntää huippu-urheilijoita markkinoinnissa ja viestinnässä 15 % 24 % 31 % 22 % Urheiluakatemia voisi näkyä nykyistä enemmän osana korkeakoulumme markkinointia 24 % 37 % 21 % 14 % 5 % Urheiluseurat ja valmentajat huomioivat opiskelun osana valmentautumisen suunnittelua 2 % 10 % 67 % 20 % 2 % Opintotukijärjestelmän pitäisi tunnistaa opiskelevat urheilijat ja huomioida urheilun vaikutus opintojen etenemiseen 12 % 36 % 2 14 % Korkeakoulussamme opiskelleet huippu-urheilijat menestyvät hyvin työelämässä 18 % 25 % 52 % 4 % 2 % Huippu-urheilijat saavat apua ura- ja opintosuunnitteluun urheiluakatemian koordinaattorilta 6 % 16 % 72 % 4 % 2 % Huippu-urheilijoiden opintojen ohjaus edellyttäisi tiiviimpää vuorovaikutusta urheiluakatemian koordinaattorin kanssa 24 % 5 6 % 3 % Yhteistyö urheiluakatemian kanssa toimii mielestäni hyvin 4 % 15 % 70 % 10 % 1 %
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa, kysymys 4 (AMK) Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa/ei kokemusta Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii korkeakoulussani hyvin 43 % 25 % 21 % 2 % Huippu-urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimii yksikössäni hyvin 14 % 43 % 21 % 21 % 2 % Tunnen hyvin huippu-urheilun vaatimukset 34 % 3 5 % 14 % Tunnen hyvin huippu-urheilijoiden arjen 18 % 46 % 11 % 16 % Huippu-urheilijat suunnittelevat aktiivisesti opintoja 16 % 43 % 23 % 14 % 5 % Huippu-uheilijat luistavat opinnoista 7 % 16 % 30 % 23 % 25 % Korkeakoulumme hyödyntää huippu-urheilijoita markkinoinnissa ja viestinnässä 32 % 14 % 25 % 21 % Urheiluakatemia voisi näkyä nykyistä enemmän osana korkeakoulumme markkinointia 43 % 23 % 16 % 16 % 2 % Urheiluseurat ja valmentajat huomioivat opiskelun osana valmentautumisen suunnittelua 5 % 32 % 50 % 11 % 2 % Opintotukijärjestelmän pitäisi tunnistaa opiskelevat urheilijat ja huomioida urheilun vaikutus opintojen etenemiseen 27 % 41 % 16 % 7 % Korkeakoulussamme opiskelleet huippu-urheilijat menestyvät hyvin työelämässä 21 % 23 % 48 % 7 % 2 % Huippu-urheilijat saavat apua ura- ja opintosuunnitteluun urheiluakatemian koordinaattorilta 21 % 58 % 5 % 7 % Huippu-urheilijoiden opintojen ohjaus edellyttäisi tiiviimpää vuorovaikutusta urheiluakatemian koordinaattorin kanssa 36 % 32 % 18 % 5 % Yhteistyö urheiluakatemian kanssa toimii mielestäni hyvin 16 % 32 % 3 11 % 2 %
Korkeakoulu osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5) Väittämistä korostuu yksi ylitse muiden: Tunnen oman yksikön huippuurheilijoita. Ammattikorkeakouluista keskimäärin 71 % oli vastannut tähän väittämään kyllä ja yliopistoista 67 %. Seuraavaksi eniten kyllä vastauksia keräsivät seuraavat väittämät: Olen ollut tekemisissä huippu-urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien tai akatemiavalmentajien kanssa (yliopistot 26 %, amk:t 40 %) ja Tunnen urheiluakatemian koordinaattorin henkilökohtaisesti (yliopistot 2, amk:t 43 %) Muiden väittämien kohdalla prosenttiosuudet olivat vaatimattomampia. Erityisesti urheilijoiden merkintä opiskelijarekisteriin ja akatemian näkyvyys hakuoppaissa saivat huonot pisteet. Ammattikorkeakoulut: 1) Rovaniemen amk (ka=56 %), 2) Oulun seudun amk (ka=27%), 3) Vaasan amk (ka=20%), 4) Tampereen amk (ka=10%) Yliopistot (top 4): 1) Lapin yliopisto (ka=43%), 2) Jyväskylän yliopisto (ka=30%), Vaasan yliopisto (ka=17%), 4) Itä-Suomen yliopisto (ka=16%).
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, yliopisto vs. amk) Kyllä vastaukset % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Tunnen oman yksikön huippu-urheilijoita 71 % 67 % Tunnen urheiluakatemian koordinaattorin henkilökohtaisesti 2 43 % Olen ollut tekemisissä huippu-urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien tai akatemiavalmentajien kanssa 26 % 40 % Korkeakoulumme huippu-urheilijoiden menestyksestä tiedotetaan korkeakoulumme internetsivuilla tai intrassa 18 % 35 % Korkeakoulumme menestyneitä huippu-urheilijoita muistetaan onnitteluilla tai mitalikahveilla Korkeakoulussamme on ainakin yksi henkilö jolle on varattu työaikaa huippu-urheilijoiden opinto- ja urasuunnitteluun 12 % 17 % 32 % 2 AMK Yliopisto Urheiluakatemia näkyy korkeakoulumme internetsivuilla 14 % 24 % Yksikössämme on kirjalliset ohjeet siitä, millaisia joustoja tms. huippu-urheilijoille voidaan myöntää 21 % Urheiluakatemia on osa korkeakoulumme strategiaa Nimilista korkeakoulumme akatemiaurheilijoista löytyy intrasta tai urheiluakatemian internetsivuilta Urheiluakatemia näkyy korkeakoulumme hakuoppaissa Korkeakoulumme opiskelijarekisterissä urheilijat on merkitty tietyllä tunnisteella 1 11 % 15 % 11 % 4 % 8 % 4 % 3 %
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, yliopistot)
Väittämät liittyen korkeakouluun osana paikallista urheiluakatemiaverkostoa (kysymys 5, AMK:t)
Opintojen joustavat suoritustavat Kaikkien opiskelijoiden ja urheilijoiden opintojen joustavissa suoritustavoissa ei ole suuria eroavaisuuksia. Kaikkien opiskelijoiden ja urheilijoiden välille ei juurikaan muodostu eroja myöskään oppilaitoksittain tarkasteltuna. Ammattikorkeakouluissa useammat joustavat suoritustavat ovat yleisempiä verrattuna yliopistoihin. Suurimmat erot muodostuvat pakollisten ja vapaasti valittavien opintojen itsenäisestä suorittamisesta, mitkä ovat ammattikorkeakouluissa yleisempiä. Ainoastaan tenttiakvaarion tai etätenttimahdollisuuden hyödyntäminen on yliopistoissa yleisempää. Sekä yliopistoissa että amk:ssa opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla on yleisin käytetty menetelmä. Yliopistoista yleisimmin joustavia opiskelumenetelmiä mahdollistivat Lapin yliopisto (ka=2,95), Åbo Akademi (ka=3,02) ja Itä-Suomen yliopisto (ka=3,07). Heikoiten joustavia suoritustapoja mahdollistivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset. Ammattikorkeakouluista yleisimmin joustavia opiskelumenetelmiä mahdollistivat Rovaniemen amk (ka=2,63), ja Oulun seudun amk (ka=2,92).
Opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla Vastaavien opintojaksojen suorittaminen joustavammin avoimessa yliopistossa tai amk:ssa Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen itsenäisesti Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen suorittaminen itsenäisesti Tenttiakvaario tai etätenttimahd ollisuus Opintojen joustavat suoritustavat (yliopistot) Erittäin yleinen Yleinen Kohtalainen Harvinainen Ei ole käytössä yksikössämme 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muut opiskelijat 4 % 8 % 28 % 33 % 27 % Urheilijat 3 % 13 % 2 2 26 % Muut opiskelijat 3 % 8 % 27 % 35 % 27 % Urheilijat 2 % 26 % 33 % 30 % Muut opiskelijat 6 % 12 % 34 % 26 % 22 % Urheilijat 5 % 13 % 34 % 23 % 26 % Muut opiskelijat 2 % 17 % 24 % 33 % 25 % Urheilijat 1 % 1 23 % 31 % 27 % Muut opiskelijat 17 % 16 % 25 % 31 % 11 % Urheilijat 16 % 17 % 31 % 23 % 13 %
Opintojakson suorittaminen tentin, esseen tai muun tuotoksen avulla Vastaavien opintojaksojen suorittaminen joustavammin avoimessa yliopistossa tai amk:ssa Vapaasti valittavien opintojen suorittaminen itsenäisesti Tutkintoon kuuluvien pakollisten opintojen suorittaminen itsenäisesti Tenttiakvaario tai etätenttimahd ollisuus Opintojen joustavat suoritustavat (AMK) Erittäin yleinen Yleinen Kohtalainen Harvinainen Ei ole käytössä yksikössämme 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Muut opiskelijat 2 % 2 % 36 % 18 % 41 % Urheilijat 2 % 3 16 % 34 % Muut opiskelijat 7 % 30 % 34 % 23 % 7 % Urheilijat 5 % 30 % 24 % 23 % Muut opiskelijat 46 % 23 % 21 % 2 % Urheilijat 44 % 26 % 1 2 % Muut opiskelijat 7 % 28 % 23 % 40 % 2 % Urheilijat 7 % 2 24 % 38 % 2 % Muut opiskelijat 3 30 % 16 % 7 % Urheilijat 12 % 40 % 33 % 12 % 5 %
Opintojen joustavat suoritustavat oppilaitoksittain yliopistoissa (1=erittäin yleinen-5=ei ole käytössä yksikössämme)
Opintojen joustavat suoritustavat oppilaitoksittain ammattikorkeakouluissa (1=erittäin yleinen-5=ei ole käytössä yksikössämme)
Huippu-urheilijoille suunnatut joustot Suurella osalla korkeakoulujen henkilökunnasta ei ollut tietoa huippuurheilijoille suunnatuista joustoista ja niiden käytöstä. 60-75 % vastaajista oli joustosta riippuen valinnut kohdan en osaa sanoa. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa opiskelijoille myönnetty lisäaika opintoihin ja kieliopintojen suorittaminen olivat yleisimmät joustot. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opintoihin myönnettävä lisäaika on yleistä (56 % oli vastannut kyllä). Suurimmat erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille muodostuvat opintoihin myönnettävästä lisäajasta, akatemiavalmennuksesta saatavista opintopisteistä ja urheilun parista hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, mitkä olivat amk:ssa yleisempiä. Ammattikorkeakouluissa joustot ovat huomattavasti yleisempiä kuin yliopistoissa. Yliopistoissa opiskelijat olivat hakeneet joustavaa opintooikeutta ammattikorkeakouluja enemmän, mutta muut joustot olivat yleisempiä amk:ssa. Yliopistoista erottuvat edukseen Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Ammattikorkeakouluista puolestaan Rovaniemen amk oli selvästi ylitse muiden.
Huippu-urheilijoille suunnatut joustot (yliopisto vs. amk) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoille on myönnetty huippu-urheilun perusteella lisäaikaa opintojen suorittamiseksi 24 % 56 % Huippu-urheiljoiden on mahdollista suorittaa tutkintoon sisältyviä kieliopintoja näyttökokeella 22 % 34 % Akatemiaurheilijat saavat akatemiavalmennuksesta opintopisteitä 3 % 32 % AMK Huippu-urheilijat ovat hakeneet urheilun parista hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista 2 % 2 Yliopisto Akatemiaurheilijat saavat urheilun ja opiskelun yhteensovittamisen suunnittelusta ja seurannasta opintopisteitä 2 % 13 % Huippu-urheilijat ovat hakeneet joustavaa opinto-oikeutta suorittaakseen osan opinnoista muualla 6 % 10 %
Huippu-urheilijoille suunnatut joustot oppilaitoksittain