24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015 laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 1.1 Yhtiön esittely 3 1.2 Mömossenin pienjäteasema 2014 3 1.3 Ympäristölupa 3 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 4 2.1 Jätteiden vastaanotto 4 2.2 Laadunvalvonta 4 2.2.1 Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat 4 2.2.2 Siirtoasiakirjat 4 2.2.3 Kaatopaikkakelpoisuus 4 3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 5 3.1 Jätemäärät 2014 5 3.2 Ylijäämämaiden loppusijoitusalue 5 3.3 Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet 6 3.4 Hyötykäyttöön toimitetut jätteet 7 3.5 Vaaralliset jätteet 8 4 JÄTETÄYTTÖALUEET 9 4.1 Teollisuusalueen täyttötilavuus 9 4.2 Puhtaat ylijäämämaat 9 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO 9 6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET 10 6.1 Roskaantuminen 10 6.2 Ilkivalta ja onnettomuudet 10 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 10 7.1 Kaatopaikkakaasut 10 7.2 Hajuhaitat 11 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä 11 7.4 Haittaeläinten torjunta 12 Liitteet 1 Jätteiden sijoituspaikat, kartta 2 Vahti-järjestelmän vuosiyhteenvetolomakkeet 2014 3 Raportti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, puuhakkeiden laatututkimukset 4 Sähkönjohtavuusmittausten yhteenveto 2(13)
1 YLEISTÄ 1.1 Yhtiön esittely Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on Porvoon, Sipoon, Loviisan, Askolan ja Pornaisten omistama osakeyhtiö. Yhtiö hoitaa jätteiden kuljetus-, kierrätys-, vastaanotto-, hyödyntämis- ja käsittelypalveluita sekä vastaa jätevalistuksesta ja maakunnan jätehuollon kehittämisestä. Yhtiön toimialueella asuun noin 94 000 asukasta. Yhtiön toiminnan perustana on ISO 9001 ja ISO 14001 mukainen toimintajärjestelmä. Sen myötä yhtiö on sitoutunut toimintansa ja ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Yhtiön keskeisenä tavoitteena on vähentää jätehuollon ympäristövaikutuksia. Jätteen käsittelyn osalta tavoitteena on lisätä kierrätystä ja hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan. 1.2 Mömossenin pienjäteasema 2014 Mömossenin pienjäteasema toimii pienten jäte-erien vastaanottopaikkana ja lisäksi alueelle vastaanotetaan ja loppusijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Alueella sijaitsee myös vuonna 2011 suljettu 2,8 hehtaarin laajuinen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue sekä teollisuusjätteiden loppusijoitusalue. Teollisuusjätteiden vastaanotto lopetettiin vuonna 2013 ja teollisuusjätealueen sulkemisen valmistelutyöt on aloitettu. Jäteaseman vastaavana hoitajana toimii käyttöpäällikkö Tommi Itkonen. Pienjäteasema-alueelle vastaanotetaan kotitalouksien ja yritysten alle 2 m 3 :n seka- ja rakennusjätekuormia, hyötyjätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Vastaanotetut jätteet välivarastoidaan alueella ennen toimittamista käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Toimintavuonna kehitettiin palvelua aloittamalla yhteistyö UFF vaatekeräyksen kanssa. Jäteasemalle sijoitettiin vaatekeräyslaatikko käyttökelpoisten vaatteiden kierrätykseen. Maa-ainesten vastaanotto laajeni 1.3.2014 alkaen, jolloin puhtaita ylijäämämaita alettiin vastaanottaa myös toimialueen ulkopuolelta ja pienjäteaseman aukioloajat laajennettiin kaikille arkipäiville. Pienjäteasema oli aiemmin avoinna vain kahtena päivänä viikossa. Puhtaat ylijäämämaat loppusijoitetaan louhosalueelle ja vastaanoton laajentamisen myötä maankaatopaikan täyttösuunnitelma päivitettiin. 1.3 Ympäristölupa Mömossenin pienjäteasemaa ylläpidetään 2.7.2013 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Päivitetyn ympäristöluvan uusista toiminnoista alkuvaiheessa ainoastaan puhtaiden ylijäämämaiden läjitys toteutuu. Ympäristöluvan mukaan toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuoden 2014 toiminta on ollut ympäristöluvan mukaista. Vuoden aikana ei tapahtunut jätemääräkiintiöiden ylityksiä eikä ympäristöpoikkeamia. Alueella tehtiin 12.6.2014 ELY-keskuksen ja Sipoon kunnan toimesta ympäristölupaan liittyvä viranomaistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä sovittiin muun muassa yhteystietojen sekä poikkeustilanne- ja valvontaohjelman päivittämisestä. Sovittiin, että teollisuusjätteiden täyttöalue esipeitetään ja yhdyskuntajätealueen kasvillisuutta karsitaan ainakin puun taimien osalta. 3(13)
Toimintajärjestelmään liittyvä ulkoinen määräaikaisauditointi suoritettiin Mömossenilla 26.3.2014. Auditoinnissa kirjattiin yksi poikkeama, joka koski sähkönjohtokykymittarin kalibrointia. 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 2.1 Jätteiden vastaanotto Suurinta osaa kotitalouksien pienjäteasemalle tuomista kuormista ei punnita vaan jätteet vastaanotetaan tilavuusperusteisesti. Jätemäärät määritetään siinä vaiheessa kuin kuormat lähtevät alueelta hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. Kaikki pienjäteasemalta lähtevät jätekuormat punnitaan joko pienjäteasemalla tai jätteen vastaanottopaikassa. Yritysten tuomat maksulliset jätteet punnitaan pääosin vastaanotettaessa. Poikkeuksena ovat sellaiset maa-aineskuormat, joiden hinta on sovittu kuutioperusteisesti. Vastaanotetut jätekuormat sijoitetaan laadun mukaisesti omille sijoituspaikoilleen, jotka kirjautuvat vaakaohjelmaan. Paikat ilmenevät liitteenä olevasta kartasta (liite 1). 2.2 Laadunvalvonta 2.2.1 Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat Jäteasemalle tuotavien kuormien sisältö selvitetään vastaanotossa ja tarkastetaan tarvittaessa joko vastaanotossa tai kuorman purkupisteessä. Jos pienjäteasemalle tai maankaatopaikalle tuotava kuorma sisältää jätettä, joka ei sovellu laadultaan, teknisesti tai muusta syystä vastaanotettavaksi, käännytetään kuorma pois ja mahdollisuuksien mukaan ohjeistetaan jätteen tuojaa muista vastaanottopaikoista. Vuonna 2014 ei käännytetty yhtään kuormaa. Kaksi asiakasta kääntyi vastaanotosta, koska ei hyväksynyt jätteen maksullisuutta. Kääntyneistä kuormista ilmoitettiin Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2.2.2 Siirtoasiakirjat Yrityskuormista edellytetään siirtoasiakirja, jos kuormassa on ylijäämämaata, rakennusjätettä, teollisuusjätettä tai vaarallisia jätteitä. Puhtaiden ylijäämämaiden osalta siirtoasiakirjakäytäntö muuttui lain muutoksen myötä. Alkuvuodesta samasta ylijäämämaakohteesta tulevista maa-aineksista täytettiin vain yksi siirtoasiakirja, jonka liitteenä olivat kaikki punnitustositteet. Loppuvuodesta maa-ainekset vastaanotettiin pelkillä kuormakirjoilla. Mömossenin pienjäteasemalla on käytössä Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n oma siirtoasiakirja. 2.2.3 Kaatopaikkakelpoisuus Alueelle ei vastaanoteta sellaisia jätteitä, joista kaatopaikkakelpoisuus tulisi todentaa. 4(13)
3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 3.1 Jätemäärät 2014 Vuonna 2014 pienjäteasemalle vastaanotettiin jätettä yhteensä 30 374 tonnia (vuonna 2013: 6 004 tonnia). Jätemäärän merkittävään kasvuun vaikutti maa-ainesten vastaanoton laajentuminen. Pienjäteasema-alueelle vastaanotettiin sekalaista seka- ja rakennusjätettä 756 tonnia, hyötyjätteitä 1 201 tonnia ja vaarallisia jätteitä 236 tonnia. Ylijäämämaiden määrä oli 28 182 tonnia. Teollisuusjätettä ei enää vastaanotettu vuonna 2014. Vuonna 2014 vastaanotetut jätemäärät on raportoitu viranomaisille Vahti-järjestelmässä. Vahtijärjestelmän yhteenvetolomakkeet ovat liitteessä 2. 3.2 Ylijäämämaiden loppusijoitusalue Puhtaita ylijäämämaita vastaanotettiin alueelle yhteensä 28 182 tonnia (vuonna 2013: 3026 tonnia). Määrän kasvu johtui vastaanoton laajentamisesta. Toimintavuoden maaliskuussa ylijäämämaita alettiin vastaanottaa myös toimialueen ulkopuolelta ja pienjäteaseman aukioloajat laajennettiin kaikille arkipäiville. Ylijäämämaasta suuri osa 27 953 tonnia loppusijoitettiin maankaatopaikalle ja 228 tonnia käytettiin teollisuusjätealueen peittomateriaalina. Toimintavuonna maankaatopaikan täyttösuunnitelma päivitettiin ja se on toimitettu viranomaiselle vuoden 2014 lopulla. Maankaatopaikalle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle VNa 214/2007 alempien ohjearvojen. Jos ylijäämämaiden epäillään tulevan kohteesta, jossa maaperä voi olla pilaantunutta, vaaditaan asiakkaalta ennen maiden vastaanottoa luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta. Lievästi pilaantuneita maita jäteasemalla ei tällä hetkellä vastaanoteta. Kuva 3. Puhtaat ylijäämämaat 2010-2014 5(13)
Maankaatopaikan ulkopuolisissa tie- ja tukirakenteissa on lupa hyödyntää puhdasta tiili- ja betonijätettä. Betoni- ja tiilijätteestä tulee ennen vastaanottoa toimittaa VNa 403/2009 mukaiset tulokset, jotka osoittavat betoni- ja tiilijätteen alittavan asetuksessa peitetylle rakenteelle annettujen kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuspitoisuuksien raja-arvot (SFS-EN 12457-3). Toimintavuonna ei hyödynnetty tiili- ja betonijätettä ko. rakenteissa. 3.3 Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet Domargårdin jätekeskukseen Porvooseen pienjäteasemalta siirtokuormataan seka- ja rakennusjätteet, haravointijätteet, lasi, asfaltti, tiilet ja betoni sekä paristot. Seka- ja rakennusjäte 756 tonnia ohjattiin Domargårdissa loppusijoitukseen tai lajitteluun. Kuormista lajiteltiin erikseen puu, metalli ja polttokelpoinen jae ja loput loppusijoitettiin. Haravointijäte 20 tonnia kuljetettiin Domargårdiin, jossa se kompostoidaan viranomaisen hyväksynnällä avoaumoissa muun haravointijätteen kanssa. Keräyslasi 1,5 tonnia toimitettiin Domargårdin jätekeskukseen, josta se edelleen siirtokuormattiin hyötykäyttöön Uusioaines Oy:lle. Tiili-, betoni- ja asfalttijäte 38 tonnia siirtokuormattiin Domargårdiin hyödynnettäväksi loppusijoitusalueen rakenteissa. Paristojen vähäisen määrän vuoksi ne kerätään keskitetysti Domargårdin jätekeskukseen, josta ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Toimintavuonna paristoja ei siirtokuormattu lainkaan. Koska jätemäärä punnitaan vasta ulos vietäessä, niin vuonna 2014 vastaanotettua paristojen määrää ei ole saatavilla. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty vuosina 2010-2014 Domargårdiin siirtokuormattujen jätteiden määrät. Kuva 4. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja Domargårdiin siirtokuormatut seka-, rakennus- ja haravointijäte sekä tiilien ja betonien määrät vuosina 2010 2014 6(13)
Kuva 5. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja Domargårdiin siirtokuormatut lasin ja paristojen määrät vuosina 2010 2014 3.4 Hyötykäyttöön toimitetut jätteet Metalliromu 199 tonnia ja renkaat 8,6 tonnia toimitettiin kierrätettäväksi Stena Recycling Oy:lle. Kartonki 23 tonnia toimitettiin uudeksi raaka-aineeksi Porvoon Keräyspaperi Oy:lle ja paperi 7,4 tonnia Paperinkeräys Oy:lle. Vaatekeräyslaatikoiden tyhjennykset ja raportoinnin hoitaa UFF. Puujätettä vastaanotettiin yhteensä 903 tonnia, josta 215 tonnia oli risua ja 688 tonnia muuta puujätettä (vuonna 2013: yhteensä 1436 tonnia). Vastaanotetut puu- ja risujäte haketettiin JR - Hake ja kuljetus Oy toimesta jätekeskuksen alueella ja toimitettiin energiakäyttöön: risuhake Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitokselle ja puuhake Kotka Energia Oy:lle Kotkaan. Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisesti energiahyötykäyttöä varten haketetun puun ja risun laatu selvitettiin standardin SFS 5875 mukaisesti ("Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä"). Tulosten perusteella vuoden aikana haketettu puu soveltui poltettavaksi kierrätyspolttoaineena (liite 3). Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotettujen ja hyötykäyttöön toimitettujen jätteiden määrät vuosina 2010-2014 on esitetty kuvassa 6 ja 7. 7(13)
Kuva 6. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja hyötykäyttöön toimitetut metallin ja puun määrät 2010 2014 Kuva 7. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja hyötykäyttöön toimitetut paperin ja keräyskartongin määrät 2010 2014 3.5 Vaaralliset jätteet Sähkö- ja elektroniikkalaitteita vastaanotettiin toimintavuonna 129 tonnia. Määrä pitää sisällään myös loisteputket ja energiasäästölamput. Sähkölaitteet noudettiin tuottajayhteisöjen toimesta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Akut 18 tonnia toimitettiin Kuusakoski Oy:lle hyötykäyttöön. Painekyllästettyä puujätettä toimitettiin käsiteltäväksi Demolite Oy:lle 48 tonnia. Muita vaarallisia jätteitä kuten öljyä, maaleja, liuottimia jne. toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi 41 tonnia. Vaarallisten jätteiden siirto- ja rahtikirjat on tarvittaessa nähtävissä Itä-Uudenmaan jätehuollon toimistolla. 8(13)
Kuva 8. Vastaanotetut ja jatkokäsittelyyn toimitetut ongelmajätteet 2010 2014 4 JÄTETÄYTTÖALUEET 4.1 Teollisuusalueen täyttötilavuus Teollisuusjätetäytölle ei enää vastaanoteta kuormia ja sen sulkemisurakan valmistelu on aloitettu. Toimintavuonna täyttö tasattiin ja peitettiin maa-aineksilla. Peittämiseen käytettiin 228 tonnia ylijäämämaita. Teollisuusjätealueen sulkeminen on kilpailutettu ja sen hoitaa suunnitteluineen Konevuori Oy (urakka-aika 2015-2018). 4.2 Puhtaat ylijäämämaat Puhtaat ylijäämämaat loppusijoitetaan louhosalueelle (noin 7 hehtaaria), josta vaiheessa yksi käytetään 0,6 hehtaaria. Ylijäämämaiden loppusijoitus maankaatopaikalle toteutetaan täyttösuunnitelman mukaisesti. 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO Toimintavuonna siistittiin ympäröivää aluetta raivaamalla puita alueen ympäristöstä ja poistamalla kasvillisuutta suljetun yhdyskuntajätetäytön pintakerroksesta. Jäteasema-alueen muista yleisestä kunnossapidosta ja siisteydestä sekä kaivojen, pumppaamoiden ja tasausaltaiden valvonnasta, polttoainesäiliön toimivuudesta ja kunnossapidosta vastasivat alue- ja käyttöpäällikkö, laitosmies, jäteasemanhoitajat ja urakoitsijat. Seurantaa tehtiin sekä aukiolopäivinä että niiden ulkopuolella ja toimenpiteitä tehtiin tarvittaessa. Tehdyt toimenpiteet kirjattiin käyttöpäiväkirjaan. 9(13)
6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET Jäteaseman poikkeustilanteet merkitään käyttöpäiväkirjaan sekä merkittävimmät käyttöpäiväkirjan lisäksi toimintajärjestelmän sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viranomaiskynnyksen ylittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja Sipoon ympäristönsuojelu-viranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. Toimintavuonna ei sattunut merkittäviä poikkeustilanteita. 6.1 Roskaantuminen Vuoden aikana pienjäteaseman portille oli jätetty kolmena päivänä yksittäisiä jätekappaleita (sähkölaitteita, nojatuoli, puujätettä), jotka jäteaseman henkilökunta siivosi jäteaseman auki ollessa sekajätelavalle. Roskaamistapauksissa jäteaseman henkilökunta etsii roskien joukosta mahdollisia yhteystietoja laskun lähettämistä varten. 6.2 Ilkivalta ja onnettomuudet Jäteasemalla todettiin vuoden aikana viisi murtoa, joista kaikki kohdistuivat sähkö- ja elektroniikkakontteihin. Aukioloaikojen ulkopuolella esiintyvää jätemateriaalien varastamista pyrittiin vähentämään asentamalla riistakamerat. Poliisi kävi kaksi kertaa toimintavuoden aikana sakottamassa luvattomilla asioilla liikkuneita henkilöitä. Jäteasemalla kirjattiin toimintavuonna neljä turvallisuushavaintoa. Kaksi niistä liittyi vastaanottorakennuksen sähkölaitteisiin. Ulkoalueella tukin kerääjä katkaisi sähkötolpan tukivaijerin ja kuormaaja jäi pohjastaan kiinni maankaatopaikalla. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 7.1 Kaatopaikkakaasut Vuonna 2007 suljetun yhdyskuntajätetäytön kaatopaikkakaasun koostumusta ja painetta tarkkailtiin vuonna 2014 täytölle sulkemisrakenteiden yhteydessä rakennetuista kaasukaivoista kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailun suoritti Ramboll Finland Oy. Tarkkailutulokset esitetään konsultin toimittamassa vuosiraportissa. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän kaatopaikkojen metaanilaskentamallin, FOD:n (First Order Decay method), avulla yhdyskuntajätetäytön vuoden 2014 metaanipäästöksi saadaan 206 tonnia (t CH 4 ). Malli ottaa huomioon kaatopaikkakaasun hapettumisen hapettumiskertoimella 0,1 kaatopaikan ominaisuuksista riippumatta. Kuvassa 9 on esitetty metaanipäästön muutos vuosina 2010-2014. Domargårdin jätekeskuksessa vuonna 2012 suoritettujen mikrometeorologisten mittausten perusteella FOD-mallilla laskettu metaanipäästö on suurempi kuin suljettujen täyttöjen todellinen metaanipäästö. 10(13)
Kuva 9. Mömossenin suljetun yhdyskuntajätetäytön metaanipäästö vuosina 2010 2014. 7.2 Hajuhaitat Jäteaseman hajuja tarkkaillaan aukiolopäivinä jäteaseman henkilökunnan toimesta. Vuoden 2014 aikana jäteaseman henkilökunta ei havainnut lainkaan hajua. Vuonna 2013 hajua havaittiin kahtena päivänä. 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä Jäteaseman vesientarkkailusta vastasi vuonna 2014 Ramboll Finland Oy. Vesientarkkailu toteutettiin 19.12.2013 päivitetyn velvoitetarkkailuohjelma mukaisesti. Pinta-, pohja- ja suotovesien sekä jätetäyttöjen sisäisen veden tarkkailun tulokset ja niiden yhteenveto vuoden 2014 kahdelta tarkkailukerralta esitetään konsultin toimittamassa vuosiraportissa. Lisäksi tarkkailutulokset on syötetty Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimesta Vahti-järjestelmään. Vuoden 2014 aikana jätevedenpuhdistamolle pumpatun jäteveden määrä oli 15 216 m 3. Mömossenin pienjäteasemalta jäteveden puhdistamolle johdetut vesimäärät ja sadevesimäärät vuosina 2009-2014 on esitetty kuvassa 10. 11(13)
Kuva 10. Mömossenin pienjäteaseman viemäröity vesi- ja sademäärä 2010-2014 Jäteveden puhdistamolle toimitettavan jäteveden sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jäteaseman henkilökunnan toimesta kerran viikossa. Vuonna 2014 sähkönjohtavuus oli samaa luokkaa kuin aikaisempinakin vuosina ollen keskimäärin 198 ms/m. Yhteenveto vuoden 2014 sähkönjohtavuusmittausten tuloksista on liitteenä 4. 7.4 Haittaeläinten torjunta Rottia jätekeskuksessa torjutaan Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n toimesta. Jäteasemaalueelle on sijoitettu neljä syöttiasemalaatikkoa, joihin torjunta-aine on sijoitettu. Jäteaseman toimintojen vuoksi jäteasemalla oleskelevia lintuja ei ole yhdyskuntajätetäytön sulkemisen jälkeen enää esiintynyt. 12(13)
MÖMOSSENIN JÄTEASEMAN TOIMINNOT paikat päivitetty 12.2.2014 kuva päivitetty 24.7.2014 1 Yhdyskuntajätealue (jätetäyttö suljettu 02/2007) 2 Teollisuusjätealue (jätteen vastaanotto lopetettu 11/2013) 3 Vanha ylijäämämaa-alue (suljettu 2011) 4 Sosiaalitilat ja autovaaka 5 Louhosalue 6 Puukenttä 7 Sekajätteen siirtokuormausalue 11 10 12 2 13 8 Pientuoja-alue 9 Halli 10 Pumppaamo 5 11 Tasausallas, yhdyskuntajätetäyttö 12 Tasausallas, teollisuusjäteätyttö 13 Tankkauspaikka 3 6 1 9 4 8 7