Hyvinvointia työstä
Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
Ilmanvaihto Koneellinen alipainejärjestelmä on yleisin ilmanvaihtotapa (½), erityisesti sikataloudessa Painovoimainen ilmanvaihto on lisääntynyt (¼), yleisintä muulla nautakarjataloudella Koneellinen alipaine + painovoimainen 1/10 Koneellinen tasapaineilmanvaihto 1/10 Suunnittelu edelleen kotikutoista: - yli neljännes suunnitteli itse - ProAgrian asiantuntemusta käytti viidennes - kolmannes hyödynsi laitetoimittajan, yksityisen suunnittelijan tai teurastamon palveluja suunnittelussa Lisääntynyt vrt. 2004 vähentynyt
Säilörehu ja kuivikkeet Salvo- ja tornisiiloja noin 5 %:lla lypsykarjatiloista rehukaasut (hiilidioksidi, typen oksidit) mahdollinen riski Lypsykarjatiloilla on säilöntäaineena happo edelleen yleisin (52 %), mutta biologisen aineen osuus on jo 34 % Sahan- tai kutterinpuru 50 %, olki 43 % ja turve 35 % Turpeen käyttö on lisääntynyt noin 10 %, oljen käyttö vastaavasti vähentynyt vrt. 2004
Lehmien puhdistaminen 56 % harjaa lehmiä käsin, 15 % automaattiharja, 5 % pesee lehmät ja 15 % ei puhdista lehmiä Isojen tilojen nuoret, koulutetut ja työterveyshuollossa olevat yrittäjät harjaavat lehmiä muita vähemmän Harjaaminen on hieman vähentynyt vrt. 2004, käsin harjaus 68 56 %
Ajettavat työkoneet - traktorityö Kuinka monta tuntia vuodessa ajat itse tilan traktoreilla? yhteensä lypsykarjatalous muu nautakarjatalous Sikatalous Viljan viljely muu kasvin viljely ei lainkaan 2 2 2 1 12 0 2 2 alle 100 h 7 6 5 7 17 3 12 13 100-500 h 42 24 22 48 42 58 46 53 501-1000 h 33 42 36 29 22 28 29 29 yli 1000 h 16 25 35 15 6 10 10 4 ei osaa sanoa 1 1 1 0 1 1 1 0 muu kotieläintalous metsätalous Taulukon luvut ovat prosenttia vastaajista Yli tuhat tuntia ajavien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa merkittävästi nautakarjatiloilla. Lypsykarjatilallisen ajomäärä on kaksinkertaistunut ja muuta nautakarjataloutta harjoittavan ajomäärä on nelinkertaistunut.
Ajettavat työkoneet - sisätiloissa Lypsy- ja muista nautakarjatilallisista noin 60 % käytti vähintään viikoittain polttomoottorikäyttöistä konetta (pienkuormain, rehunjakovaunu, traktori) sisätiloissa Käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2004, lypsykarjatiloilla lähes kolminkertaistunut Hengityksensuojaimen käyttö ajon aikana oli lähes olematonta, erityisesti lypsy- ja muilla nautakarjatiloilla. Kuulonsuojaimia käytti 57 % vähintään joka toinen ajokerta. maataloustyössä altistuu pakokaasuille ja sen pienhiukkasille tuhansia henkilöitä päivittäin
Kasvinsuojeluaineet Kasvinsuojeluaineiden käyttö on lisääntynyt vuodesta 2004. Päätoimisista 63 % kertoi ruiskuttavansa tai muutoin käsittelevänsä kasvinsuojeluaineita. Yli viikon ruiskuttaneiden määrä on lisääntynyt (33 50 %). Lähes joka viides oli kokenut oireita kasvinsuojelutöissä tai seuraavan vrk:n aikana. Sikafarmareilla ja kasvinviljelijöillä oireita oli hieman muita enemmän. Yleisimmät koetut oireet olivat 1) päänsärky 2) huimaus, uneliaisuus ja väsymys 3) ihon ja limakalvojen ärsytys sekä 4) hengitystieoireet
Koetut työympäristön haittatekijät Hankalat työasennot (21 %), raskaat nostot ja kantaminen (21 %), pölyt (19 %) ja melu (15 %) koettiin useimmin työssä haittaavina tekijöinä Haittatekijöiden koettu haittaavuus oli yleisesti vähentynyt hieman vuoteen 2004 verrattuna Tietyt haittatekijät korostuivat eri tilanteissa: lypsykarjatalous: hankalat työasennot sikatalous: pölyt, melu, tuotantorakennuksen ilma (kaasut) muu kotieläintalous: raskaat nostot ja kantaminen metsätalous: melu, tärinä
Työympäristön haittatekijät haittaa melko tai hyvin paljon päätoimiset maatalousyrittäjät MTH2004, n=1182 ja MTH2014, n=2169 % 0 5 10 15 20 25 hankalat työasennot 21 23 raskaat nostot ja kantaminen 21 22 melu 15 19 tärinä heikko tai häikäisevä valaistus 7 8 8 8 kaasut, tuotantorakennuksen ilma 3 6 pölyt 19 23 homeen tai maakellarin haju 4 6 myrkylliset tai ärsyttävät aineet 4 7 2014 2004 Työterveyshuollon hankkineet kokivat hankalat työasennot sekä raskaat nostot ja kantamisen vähemmän haittaavina kuin muut yrittäjät
Henkilönsuojainten käyttö Henkilönsuojainten käyttö oli lisääntynyt selvästi vrt. 2004 - kuulonsuojaimet rälläkkää käyttäessä 54 70 % - suojakäsineet kemikaaleja käsiteltäessä 49 62 % - suojakäsineet lypsäessä 17 38 % - hengityksensuojaimet kuivitustyössä 14 % Hengityksensuojainten käytössä oli suurta vaihtelua tuotantosuunnittain; lypsykarjatalous 10 % ja sikatalous 47 % Työterveyshuollon hankkineet käyttivät muita useammin henkilönsuojaimia
Tapaturmat Lähes joka viidennelle (19 %) päätoimiselle maatalousyrittäjälle oli sattunut tapaturma maataloustyössä haastattelua edeltäneen 12 kk:n aikana ja 13 % lääkärissä käyntiä vaatinut tapaturma Vapaa-ajan tapaturma oli sattunut 5 % päätoimisista maatalousyrittäjistä ja lääkärissä käyntiä edellyttänyt tapaturma 3 % Eläintilojen yrittäjille tapaturmia sattui selvästi enemmän kuin kasvinviljelijöille tai metsätalousyrittäjille
Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos