Espoon kaupunki Pöytäkirja 13.03.2012 Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika 13.03.2012 tiistai klo 18:03-20:03 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Marika Niemi, puheenjohtaja Tuomas Aho Maria Jungner Kaarina Järvenpää Kaija Kalliola Jukka Kivimäki Tiina Kujala Janne Kylli Jarmo Nieminen Elli Perklén Taru Saraste Kai Seppälä, esteellisenä poissa :n 37 ja :n 43 käsittelyn ajan Seppo Sonkeri Aija Andersson Muut saapuvilla olleet Pirjo Mutanen Kaisu Toivonen Juha Nurmi Titta Tossavainen Virpi Mattila Marjo Matikka Erja Lehtonen Eunkyung Chung Sinikka Sorvari Jonna Suometsä Tuija Seppänen sivistystoimen johtaja suomenkielisen opetustoimen johtaja kehittämispäällikkö suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja henkilöstön edustaja nuvan edustaja hankesuunnittelija, poistui klo 18.48 :n 39 käsittelyn jälkeen tiedottaja sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13.03.2012 Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Marika Niemi puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 19.3.2012 Maria Jungner Pöytäkirjan nähtävänäolo 30.12.2011 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 23.3.2012 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13.03.2012 Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 34 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen 6 vuosiluokilla 7-9 36 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle 2012-2013 11 37 1 Tarkennuksia esiopetusta järjestäviin yksiköihin 14 lukuvuonna 2012-2013 38 2 Antinmäen päiväkodin tarveselvityksen muutos 17 39 3 Päivänkehrän koulun peruskorjauksen tarveselvityksen 19 hyväksyminen 40 4 Valtakunnallisen erityistehtävän hakeminen Leppävaaran 22 lukiolle 41 Espoo International Schoolin johtokunnnan jäsenen 28 eropyyntö ja täydennysvaali 42 Merisaappaan koulun johtokunnan varajäsenen 29 eroanomus ja täydennysvaali 43 Viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden 30 johtokuntien päätökset 44 5 Lausunto Tulevaisuuden perusopetus - valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako-työryhmän esityksestä 32
Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 13.03.2012 Sivu 4 / 36 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 7.3.2012 päivätyllä lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 13.03.2012 Sivu 5 / 36 34 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Maria Jungner.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 6 / 36 1199/12.01.02/2012 35 Lukuvuoden 2012-2013 oppilaspaikoista päättäminen vuosiluokilla 7-9 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Astrid Kauber, puh. (09) 816 52024 Christina Rissanen, puh. (09) 816 52044 Miia Loisa-Turunen, puh. (09) 816 52016 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1) Päättää lukuvuoden 2012 2013 seitsemännen luokan yleisopetuksen koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät seuraavasti: Espoonlahden oppilasalue Espoonlahden koulu 55 Kaitaan koulu 57 Mainingin koulu 37 Martinkallion koulu 68 Nöykkiön koulu 117 Itäisen Leppävaaran oppilasalue Leppävaaran koulu 30 Lintumetsän koulu 75 Ruusutorpan koulu 65 Keski-Espoon oppilasalue Espoon yhteislyseon koulu 56 Kirkkojärven koulu 86 Saarnilaakson koulu 98 Vanttilan koulu 40 Läntisen Leppävaaran oppilasalue Kilonpuiston koulu 59 Karakallion koulu 67 Viherlaakson koulu 67 Matinkylä-Olarin oppilasalue Kuitinmäen koulu 64 Matinkylän koulu 99 Olarin koulu 31
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 7 / 36 Pohjois-Espoon oppilasalue Juvanpuiston koulu 58 Järvenperän koulu 79 Kalajärven koulu 68 Tapiolan oppilasalue Haukilahden koulu 54 Mankkaan koulu 78 Pohjois-Tapiolan koulu 70 Tapiolan koulu 95 Edellä mainittuja oppilasmääriä ei ylitetä muiden kuin niiden lähikoulupaikkaa tarvitsevien oppilaiden osalta, jotka eivät olleet tiedossa asian valmisteluhetkellä. 2) Päättää perustaa seitsemännen luokka-asteen erityisluokat lukuvuodeksi 2012-2013 niille oppilaille, joilla on oppimisen erityisvaikeuksia, seuraaviin kouluihin (yksi ryhmä ellei toisin mainita): Espoonlahden koulu Haukilahden koulu Juvanpuiston koulu Kalajärven koulu Kirkkojärven koulu Lintumetsän koulu Mainingin koulu Nöykkiön koulu Pohjois-Tapiolan koulu Ruusutorpan koulu (2 ryhmää) Saarnilaakson koulu (2 ryhmää) 3) Päättää perustaa maahanmuuttajien valmistavan opetuksen ryhmät lukuvuodeksi 2012 2013 seuraaviin kouluihin (yksi ryhmä ellei toisin mainita): Espoonlahden koulu Kirkkojärven koulu Leppävaaran koulu (kaksi ryhmää) Mainingin koulu Matinkylän koulu Ryhmät ovat yhdysluokkia ja niiden oppilasmäärät tarkentuvat myöhemmin. 4) Päättää perustaa erillisen maahanmuuttajaopetuksen ryhmän 7. luokalle Mainingin kouluun valmistavasta opetuksesta siirtyneille oppilaille. 5) Päättää, että Espoon Yhteislyseon koulun liikuntapainotteisen opetuksen ja Kaitaan koulun kuvataidepainotteisen opetuksen ryhmät perustetaan pienistä oppilasmääristä huolimatta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 8 / 36 6) Merkitsee tiedoksi seuraavat englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen opetukseen, ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen sekä painotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle lukuvuodeksi 2012-2013 valittujen oppilaiden määrät: Espoonlahden koulu, kielikylpyopetus 6 Espoonlahden koulu, matemaattis-luonnontieteellinen painotus 20 Kaitaan koulu, kuvataidepainotus 16 Mainingin koulu, musiikkipainotus 22 Mainingin koulu, tanssipainotus 5 Nöykkiön koulu, matemaattis-luonnontieteellinen painotus 24 Leppävaaran koulu, liikuntapainotus 48 Espoon yhteislyseon koulu, liikuntapainotus 13 Saarnilaakson koulu, informaatioteknologian painotus 20 Kilonpuiston koulu, kaksikielinen opetus 22 Kilonpuiston koulu, ilmaisutaitopainotus 24 Karakallion koulu, musiikkipainotus 18 Viherlaakson koulu, kuvataidepainotus 44 Kuitinmäen koulu, kaksikielinen opetus 34 Kuitinmäen koulu, musiikkipainotus 20 Olarin koulu, matematiikka-luonnontiedepainotus 44 Järvenperän koulu matemaattis-luonnontieteellinen painotus 24 Espoo International school, englanninkielinen opetus 63 Haukilahden koulu, kielikylpyopetus (ruotsi) 24 Mankkaan koulu, matemaattis-luonnontieteellinen painotus 20 Pohjois-Tapiolan koulu, ilmaisutaitopainotus 24 Tapiolan koulu, musiikkipainotus 44 Käsittely Asia käsiteltiin :n 39 jälkeen. Esittelijän päätösehdotukseen tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus päättää vuosittaisesta luokkasijoittelusta. Tässä ensimmäisessä osassa tulee päätettäväksi suurin osa 7. luokan oppilaaksioton asioista lukuvuodelle 2012-2013. Lautakunnalle esitetään, että se päättää 7. luokan yleisopetuksen enimmäisoppilasmäärät kouluittain. Lisäksi lautakunnalle ehdotetaan, että 7. luokalle lukuvuodeksi perustetaan 13 erityisluokkaa oppimisen erityisvaikeuksia omaaville oppilaille. Lisäksi lautakunnalle ehdotetaan perustettavaksi kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen seitsemän ryhmää.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 9 / 36 Oppilaspaikkojen järjestämisestä säädetään perusopetuslain 6 :ssä seuraavasti: "Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa." Yleisopetuksen luokkasijoittelu on valmisteltu suomenkielisen opetuslautakunnan 22.10.2009 5 tarkistamien oppilaaksiottolinjausten mukaisesti. Lisäksi on huomioitu suomenkielisen opetuslautakunnan 20.10.2010 139 päättämät lukuvuoden 2012-2013 oppilaaksiottoa koskevat ennakoivat päätökset. Kuhunkin kouluun yleisopetuksen 7. luokalle otettavien oppilaiden enimmäismäärät perustuvat rehtoreiden kanssa käytyihin neuvotteluihin. Koska koulujen tilakoot vaihtelevat ja ryhmien muodostamiseen vaikuttavat oppilaiden ainevalinnat, ryhmät eivät yläkouluissa muodostu tasakokoisiksi. Lisäksi yläkouluun otettavien oppilaiden määrään vaikuttaa usein samassa kiinteistössä toimivien lukioiden opiskelijamäärät. Ryhmien muodostamisessa on pyritty siihen, että ne olisivat opetuksellisesti mielekkään kokoisia ja taloudellisesti muodostettuja. Ehdotuksen mukaisten suomenkielisen yleisopetuksen seitsemännen luokka-asteen koulukohtaisia oppilasmääriä ei ylitetä muiden kuin niiden lähikoulupaikkaa tarvitsevien oppilaiden osalta, jotka eivät olleet tiedossa asian valmisteluhetkellä. Tällä pyritään pitämään koulujen opetusryhmät tasaisemman kokoisina ja koulujen tilat tasaisemmalla täyttöasteella. Perustellusta syystä rehtori voi ylittää em. oppilasmäärät 1-2 oppilaalla. Yleisopetuksen osalta ehdotuksen mukaisessa luokkasijoittelussa toteutuu 88 % yläkouluun siirtyvien oppilaiden esittämistä lähikoulutoiveista, kun vuotta aiemmin niitä toteutui 91 %. Erityisopetuksen osalta tässä tulevat päätettäväksi 7. luokan oppimisen erityisvaikeuksia omaavien oppilaiden erityisluokat, jotka ovat pääosin alueellisesti muodostettuja luokkia. Sopeutumisen ja tunne-elämän vaikeuksia omaaville tarkoitetut erityisluokat, JOPO-ryhmät, ryhmämuotoisen yksityisopetuksen ryhmät, kehitysvammaisten, kokonaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden sekä kuulovammaisten ja dysfaattisten oppilaiden erityisluokkien osalta vuosiluokkien 7-9 luokkasijoittelu tulee päätettäväksi lautakunnan huhtikuun kokoukseen. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen ryhmien määrä on arvioitu aikaisempien vuosien oppilasmäärien ja sosiaali- ja terveystoimesta sekä maahanmuuttajatyön palveluyksiköstä saatujen ennakkotietojen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 35 13.03.2012 Sivu 10 / 36 perusteella. Kieli- ja kulttuuriryhmän opetuksen osalta lautakunnalle esitetään perustettavaksi yläkoulun valmistavan opetuksen ryhmiä sekä yksi valmistavan opetuksen jälkeiseen koulutukseen tarkoitettu ryhmä. Muut valmistavan opetuksen käyneet oppilaat integroidaan yleisopetuksen ryhmiin. Painotettuun opetukseen oppilaat on valittu erillisillä kriteereillä. Painotettuun opetukseen valittavien oppilaiden enimmäismääristä on päättänyt 23.9.2010 5. Em. päätöksestä poiketen lautakunnalle esitetään Espoon yhteislyseon liikuntapainotteisen ryhmän perustamista 13 oppilaalla ja Kaitaan koulun kuvataidepainotteisen ryhmän perustamista 16 oppilaalla. Mikäli tämä hyväksytään, kaikki englanninkielisen opetuksen, kaksikielisen opetuksen, kielikylpyopetuksen ja painotetun opetuksen 7. luokan aloittavat ryhmät toteutuvat suomenkielisen opetuslautakunnan 20.10.2010 139 päätöksen mukaisesti. Em. opetusmuotoihin valittujen oppilaiden määrät annetaan tässä lautakunnalle tiedoksi. Kauniainen on valinnut Kasavuoren kouluun 7. luokalle 54 espoolaista oppilasta. Kyseiset oppilaat ovat Kasavuoren koulussa toissijaisina hakijoina Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 13.03.2012 Sivu 11 / 36 1200/12.01.02/2012 36 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle 2012-2013 Valmistelijat / lisätiedot: Marita Forsberg, puh. (09) 816 52015 Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen päättää, että 1) lukuvuonna 2012-2013 yleisopetuksen lisäopetusta järjestetään Matinkylän koulussa. Ryhmä perustetaan, mikäli hakijoita on vähintään 16. Mikäli hakijoita on vähintään 27, perustetaan Matinkylän koulun ryhmän lisäksi toinen lisäopetusryhmä Espoonlahden kouluun. Mikäli hakijoita on vähintään 53, perustetaan yhteensä kolme lisäopetusryhmää, joista kaksi tulee Matinkylän kouluun ja yksi Espoonlahden kouluun. 2) lukuvuonna 2012-2013 lukioon valmistavaa lisäopetusta järjestetään Espoon yhteislyseon koulussa. Ryhmä perustetaan, mikäli hakijoita on vähintään 16. Mikäli hakijoita on vähintään 27, perustetaan Espoon yhteislyseon ryhmän lisäksi toinen lukioon valmistava lisäopetusryhmä Kaitaan kouluun. 3) pienryhmää tarvitsevien oppilaiden lisäopetusta järjestetään Veräjäpellon koulussa. Ryhmä perustetaan, mikäli hakijoita on vähintään 7. Mikäli hakijoita on vähintään 14, perustetaan Veräjäpellon kouluun myös toinen ryhmä. 4) keväällä määriteltävästä lisäopetuksen tuntiresurssista vähennetään Omnian ammattiopistossa tapahtuvan opetukseen osuus. Opetuslautakunta hyväksyy varat Omnian ammattiopiston jaksoista aiheutuviin kustannuksiin, enintään 50 000 euroa lukuvuonna 2012 2013 sekä edellyttää, että yhteistyöoppilaitoksessa toteutettavilla erillisillä jaksoilla ryhmäkoko on vähintään 14 oppilasta Espoosta tai Kauniaisista. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 13.03.2012 Sivu 12 / 36 Selostus Lisäopetuksen tavoitteena on tukea nuoren kasvua, selkeyttää hänen jatko-opintosuunnitelmiaan sekä parantaa hänen jatkokoulutukseen pääsyn edellytyksiä Lisäopetus on tarkoitettu sellaisille nuorille, jotka jäävät yhteishaussa ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Espoon kaupunki järjestää kolmenlaista lisäopetusta. Yleisopetuksen lisäopetus on tarkoitettu niille nuorille, jotka eivät vielä tiedä suuntautuako ammatilliseen koulutukseen vai lukiokoulutukseen. Yleisopetuksen lisäopetusryhmien oppilaat opiskelevat kuluvana lukuvuonna yhden toisen asteen jakson Omnian ammattiopistossa tai lukiossa. Lukioon valmistava lisäopetus on tarkoitettu lukioon tähtääville nuorille ja sitä järjestetään joissakin lukion yhteydessä toimivissa yläkouluissa. Kyseiset oppilaat opiskelevat yhden jakson lukiossa, jolloin he saavat myös tuntuman siitä, mitä lukio-opiskelu on. Kolmanneksi on järjestetty lisäopetusta niille nuorille, jotka tarvitsevat pienryhmäopetusta. Tavallista lisäopetusta, järjestettiin lukuvuonna 2011-2012 Karakallion koulussa (2 ryhmää) ja Matinkylän koulussa (1 ryhmä). Karakallion koulun peruskorjauksen vuoksi Karakallion koulu ei voi järjestää lisäopetusta lukuvuonna 2012-2013. Lautakunnalle ehdotetaan, että tätä lisäopetusmuotoa järjestetään lukuvuonna 2012-2013 Matinkylän koulussa ja tarvittaessa myös Espoonlahden koulussa. Lukioon valmistavaa lisäopetusta järjestettiin lukuvuonna 2011-2012 Espoon yhteislyseon ja Kaitaan kouluissa, ja lautakunnalle ehdotetaan, että samat koulut järjestävät lukioon valmistavaa lisäopetusta myös ensi lukuvuonna. Pienryhmää tarvitsevien oppilaiden lisäopetusta on järjestetty lukuvuonna 2011-2012 Vallivaaran koulussa. Koulu yhdistyy 1.8.2012 alkaen Veräjäpellon kouluun, ja lautakunnalle ehdotetaan, että tämä lisäopetusmuoto jatkuu siellä. Keväällä 2012 Espoon kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja Kauniaisissa päättää peruskoulun yhdeksännen luokan arviolta 2667 oppilasta (Espoo 2566 ja Kauniainen 101). Peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee 56 oppilaalla edelliseen vuoteen verrattuna. Tarvittavien lisäopetusryhmien määrää on osin vaikea ennakoida, joten lisäopetusryhmiä esitetään perustettavan palvelutarpeen mukaan. Edellä mainittujen opetusmuotojen lisäksi Omnia järjestää ammatilliseen koulutukseen suuntautuvaa lisäopetusta. Oppilaiden valinta eri lisäopetusmuotoihin tapahtuu Omnian ja Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen yhteistyönä. Yhteistyössä ovat mukana myös Kauniainen ja Kirkkonummi. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 13.03.2012 Sivu 13 / 36 - Matinkylän koulu - Espoonlahden koulu - Espoon yhteislyseon koulu - Kaitaan koulu - Vallivaaran koulu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 13.03.2012 Sivu 14 / 36 5547/12.01.00/2011 37 Tarkennuksia esiopetusta järjestäviin yksiköihin lukuvuonna 2012-2013 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816 23300 Elina Pulli, puh. (09) 816 83621 Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimenjohtaja Pirjo Mutanen päättää muuttaa 20.10.2011 138 tehtyä päätöstä esiopetuksen järjestämispaikoista selostusosassa mainituin perustein siten, että: - Latokasken päiväkotiin ja Taavinkylän lastentaloon perustetaan esiopetusryhmä - Yläkartanon-, Kyyhkyn-, Otaniemen- ja Happy Toddlers päiväkodin esiopetusryhmiä ei perusteta. - Pakankylän kouluun ei perusteta erillistä esiopetusryhmää - Silkkiniityn päiväkodin kielikylpyesiopetusryhmää ei perusteta. Käsittely Päätös Seppälä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi hallintolain 28 :n 5 kohdan perusteella. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Esiopetusyksiköt ja esioppilaiden sijoittuminen lukuvuonna 2012-2013 Muutokset esiopetusta järjestäviin yksiköihin on päättänyt kokouksessaan 20.10.2011 138 lukuvuonna 2012-2013 esiopetusta järjestävät päiväkodit ja koulut. varhaiskasvatus ja opetustoimi ovat yhteistyössä tehneet esioppilaiden sijoittelut esiopetusyksiköihin noudattaen esiopetuksen oppilaaksiottoon määriteltyjä kriteereitä (Svola 17.11.2011 155).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 13.03.2012 Sivu 15 / 36 Esiopetuksen järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista, että lautakunnan 20.10.2011 päättämiin esiopetusyksiköihin tehdään muutoksia palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Näin ollen suomenkieliselle opetuslautakunnalle esitetään, että esiopetusyksiköiksi valitaan kaksi uutta yksikköä palvelutarpeen muuttumisen vuoksi. Lisäksi esitetään, että osaan yksiköistä ei perusteta ryhmää pienen hakijamäärän vuoksi. Niissä tapauksissa, joissa esiopetusryhmä suunnitelman mukaan jätetään perustamatta tai perustetaan uusi ryhmä, johon huoltajat eivät ole voineet hakea, on huoltajiin oltu yhteydessä ja heille on annettu mahdollisuus esittää uusi ensisijainen toive esiopetuspaikasta. Suomenkieliselle opetuslautakunnalle esitetään seuraavat perustelut muutoksiin, jotka liittyvät 20.10.2011 138 hyväksyttyihin esiopetusyksiköihin: Espoon keskus Pakankylän kouluun ei perusteta erillistä esiopetusryhmää, sillä hakijoita oli vain viisi. Esiopetus järjestetään ensimmäisen luokan yhteydessä. Espoonlahti Latokasken koulun tiloissa toimiva varhaiskasvatuksen toteuttama esiopetus laajentuu Latokasken päiväkodin puolelle, koska kaikki alueen hakijat eivät mahdu koulun puolella toimiviin esiopetusryhmiin: esiopetus on kokonaisuudessaan Latokasken päiväkodin toimintaa. Kunnallisen Yläkartanon päiväkodin esiopetusryhmää ei perusteta, koska hakijoita oli vain seitsemän. Leppävaara Kunnallisen Kyyhkyn päiväkodin esiopetusryhmää ei perusteta, sillä hakijoita oli vain seitsemän. Tapiola Kunnallisen Silkkiniityn päiväkodin kielikylpyryhmää ei perusteta, koska hakijoita oli vain kolme. Kunnallisen Otaniemen päiväkodin esiopetusryhmää ei perusteta, sillä hakijoita oli vain kahdeksan. Taavinkylän lastentaloon perustetaan esiopetusryhmä, sillä kaikki hakijat eivät mahdu Taavinkylän koulun esiopetukseen. Matinkylä-Olari Yksityisen hoidon tuen Happy Toddlers päiväkodin esiopetusryhmää ei perusteta, sillä hakijoita ei ollut. Lukuvuonna 2012 2013 esiopetusta annetaan esityksen mukaan 71 kunnallisessa päiväkodissa yhteensä 1318 lapselle sekä 11 ostopalvelupäiväkodissa ja 17 yksityisen hoidon tuen päiväkodissa yhteensä 338 lapselle. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö järjestää lisäksi esiopetusta 15 koulussa yhteensä 419 lapselle. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö järjestää esiopetusta 25 koulussa yhteensä 874 lapselle. Yhteensä maksutonta esiopetusta annetaan 2904
Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 13.03.2012 Sivu 16 / 36 lapselle yhteensä 139 esiopetusyksikössä. Perustellusta syystä esiopetuspaikkaa voi hakea myös kunnan määrittelemän ilmoittautumisajan jälkeen, joten lapsimääriin voi tulla pieniä muutoksia. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 13.03.2012 Sivu 17 / 36 1174/10.03.02/2012 38 Antinmäen päiväkodin tarveselvityksen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Leena Kangas, puh. (09) 816 50494 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen hyväksyy Antinmäen päiväkodin tarveselvityksen muutoksen liitteen mukaisena. Käsittely Lisäksi lautakunta kiirehtii teknisen ja ympäristöalan tonttiyksikköä ryhtymään pikaisesti tarvittavan korttelin 82052 YL-tontin hankkimiseen Espoon kaupungin omistukseen. Asia käsiteltiin :n 34 jälkeen. Seppälä puheenjohtajan ja Ahon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta toteaa, että päiväkodin vuokrakustannukset ylittävät huomattavasti lautakunnan vuokranmaksukyvyn. Tilakeskuksen tulee hakea kokonaiskustannuksiltaan tehokkaampaa ratkaisua. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Seppälän ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös : hyväksyy Antinmäen päiväkodin tarveselvityksen muutoksen liitteen mukaisena. Lisäksi lautakunta kiirehtii teknisen ja ympäristöalan tonttiyksikköä ryhtymään pikaisesti tarvittavan korttelin 82052 YL-tontin hankkimiseen Espoon kaupungin omistukseen. Liite Lisäksi lautakunta toteaa, että päiväkodin vuokrakustannukset ylittävät huomattavasti lautakunnan vuokranmaksukyvyn. Tilakeskuksen tulee hakea kokonaiskustannuksiltaan tehokkaampaa ratkaisua. 2 Tarveselvityslomake Antinmäen päiväkoti
Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 13.03.2012 Sivu 18 / 36 Oheismateriaali - Tilaohjelma Antinmäen päiväkoti - Sijainti Antinmäen päiväkoti - Antinmäen päiväkoti, kustannukset Selostus Antinmäen päiväkoti on aikaisemmin, 14.4.2009 hyväksytyn tarveselvityksen mukaan viiden ryhmän päiväkoti. Koska asemakaavassa Perusmäki/ Antinmäki YL-tontti korttelissa 82052 kooltaan ja rakennusoikeudeltaan mahdollistaa suuremman päiväkodin toteuttamisen, esitetään tarveselvityksen muutos päiväkodin toteuttamiseksi kuuden ryhmän päiväkotina. Päiväkodin laskennallinen päivähoitopaikkamäärä on 108. Antinmäen päiväkoti sisältyy vuosien 2012-2016 hyväksyttyyn investointisuunnitelmaan toteutettavaksi vuosina 2014-15. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 14.4.2009 hyväksynyt Antinmäen päiväkodin tarveselvityksen viiden ryhmän päiväkotina, 81 kokopäiväpaikkaa, 1350 brm2, kustannusennuste 3,9 M ilman alv. (vuoden 2009 hintatasossa). Päiväkoti on esitetty sijoitettavaksi Antimäkeen kortteliin 82052, jonka YLtontin rakennusoikeus on 1700 kem2. Tontin koko ja rakennusoikeus mahdollistaisivat päiväkodin toteuttamisen mitoitukseltaan hyväksyttyä suurempana. Antinmäen päiväkoti esitetään nyt toteutettavaksi kuuden ryhmän päiväkotina, jossa on 108 laskennallista päivähoitopaikkaa. Päiväkodin koko on 1600 brm2, 1140 hym2, kustannusennuste 4,8 M, ilman alv, hintataso 82,8 / 2.2012. Antinmäen päiväkoti tarvitaan alueelle ja se on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Uudisrakennuksena toteutettavan päiväkotihankkeen bruttokustannukset ovat samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla ottaen huomioon rakentamisolosuhteet. Kaupunginvaltuusto on 28.2.2011 hyväksynyt Perusmäki/Antinmäki asemakaavan ja Niipperinpellon asemakaavan muutoksen. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on tehnyt kaavasta oikaisukehotuksen. Kaupunginhallitus on 23.1.2012 valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Antinmäen asemakaavaa koskevasta Helsingin hallintooikeuden 30.12.2011 antamasta päätöksestä, jolla se on kumonnut valtuuston hyväksymispäätöksen. Valituksen takia asemakaava ei ole toistaiseksi lainvoimainen. Tiedoksi - Jussi Eerolainen, Tonttiyksikkö - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Kirsti Keskinen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 13.03.2012 Sivu 19 / 36 1152/10.03.02/2012 39 Päivänkehrän koulun peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. (09) 816 52137 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hyväksyy Päivänkehrän koulun peruskorjauksen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Käsittely Asia käsiteltiin :n 38 jälkeen. Puheenjohtaja Anderssonin, Ahon, Niemisen ja Kalliolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Päivänkehrän koulun arvioitu peruskorjausaste on 80%. Lautakunta esittää uudisrakennusvaihtoehdon tutkimista siten, että oppilasmäärä säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Seppälä Ahon kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta edellyttää, että tilasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota tilojen päivittäiseen muunneltavuuteen sekä monikäyttöisyyteen. Nyt suunnitelmat rakentuvat pitkälti vanhaan OT1-3 ajatteluun pohjautuen. Joskin uutta ajattelua edustaa luokkien rakentaminen kahden moduleihin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Seppälän ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy Päivänkehrän koulun peruskorjauksen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Lisäksi lautakunta toteaa, että Päivänkehrän koulun arvioitu peruskorjausaste on 80%. Lautakunta esittää uudisrakennusvaihtoehdon tutkimista siten, että oppilasmäärä säilyy vähintään nykyisellä tasolla.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 13.03.2012 Sivu 20 / 36 Liite Oheismateriaali Selostus Lisäksi lautakunta edellyttää, että tilasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota tilojen päivittäiseen muunneltavuuteen sekä monikäyttöisyyteen. Nyt suunnitelmat rakentuvat pitkälti vanhaan OT1-3 ajatteluun pohjautuen. Joskin uutta ajattelua edustaa luokkien rakentaminen kahden moduleihin. 3 Tarveselvityslomake Päivänkehrän koulun peruskorjaus - Päivänkehrän koulun alustava tilaohjelma - Päivänkehrän koulun esisuunnitelman tilakaavio 1. krs - Päivänkehrän koulun esisuunnitelman tilakaavio 2. krs - Olarin väestöennuste 2012-2021 Koulun nykyiset tilat, Päivänkehrän koulu on rakennettu vuonna 1975. Siinä on kaksi osaa, joiden välissä on katos, mutta ei sisäyhteyttä. Toisessa osassa on opetusja hallintotilat ja toisessa liikuntasali oheistiloineen, keittiö ja ruokasali. Myöhemmin on viereinen kirjastorakennus muutettu koulun lisätiloiksi. 2004 on koululle hankittu siirtokelpoinen koulurakennus lisätilaksi. Koulu toimii siis neljässä ulkoyhteydellä olevassa rakennuksessa. Koulussa on pitkään ollut eritasoisia sisäilmaongelmia, joiden poistamiseksi on mm. uusittu salaojat ja vesikatot sekä ikkunat ja julkisivu ja tehty alapohjan puhdistus. Tilamuutoksia on tehty vuosien kuluessa, mutta ei kokonaisperuskorjausta. Sisäilmaongelmia on koettu edelleen. Koulun toimintaa haittaa toiminta neljässä eri rakennuksessa sekä hallinto- ja työtilojen ja oppilashuollon tilojen vähäisyys, puutteet opetustiloissa sekä yleinen kuluneisuus. Koulun kanssa samalla tontilla on Olarin päiväkoti, joka on juuri peruskorjattu. Oppilasmäärä ja tuleva mitoitus Koulussa on kuluvanan lukuvuonna 554 oppilasta, 26 perusopetusryhmää. Koulussa on yksi luokkasarja ruotsin kielikylpyopetusta, musiikkipainotusta 3. luokalta alkaen, kaksi esiopetusryhmää ja 3 erityisopetusryhmää. Olarin alueella lasten määrä vähenee. Opinmäen valmistuttua Henttaalla asuvat lapset menevät sinne. Olarin alueella on kolme muuta 1-6 luokkien koulua, joissa on tilat yhteensä 4 luokkasarjalle sekä erityisopetuksen 1 sarjalle. Tarvetta kasvattaa Päivänkehrän koulua ei ole, vaan se pysyy kolmen luokkasarjan kouluna, jossa on erityisopetusta ja esiopetusta. Oheismateriaalina on Olarin alueen väestöennuste, josta on vähennetty ruotsinkieliset.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 13.03.2012 Sivu 21 / 36 Peruskorjauksen mitoitus ja suunnittelu Päivänkehrän koulun peruskorjauksen tarveselvitystä varten on tehty esisuunnitelma. Alustava laajuus on laskettu 3-sarjaisen 1-6 luokkien koulun ja 2 esiopetusryhmän sekä kolmen erityisopetusryhmän tilatarpeiden mukaan. Laskennallinen mitoitus on 495 oppilaspaikkaa, 24 opetusryhmää. Esi- ja alkuopetuksen alueelle on varattu yksi kotiluokka joustovaraksi. Esisuunnitelmassa on parannettu koulun toimivuutta järjestämällä kaikki koulun tilat samaan rakennukseen. Entinen kirjastorakennus esitetään purettavaksi, vain siinä oleva väestönsuoja säilytetään ja sitä parannetaan ja laajennetaan. Siirtokoulutiloista luovutaan. Entisessä kirjastorakennuksessa olevat tilat ja siirtokoulun tilat korvataan ja puuttuvat tilat toteutetaan laajennuksella tilamuutoksilla. Ruokasali ja koulu yhdistetään ruokasalin laajennuksella, johon tulee myös esiintymistilaa. Ruokasali tulee toimimaan myös tapahtuma- ja juhlatilana. Hallinnolle ja oppilashuollolle tulee uudet tilat toiseen kerrokseen toteutettavaan laajennusosaan. Erikoisluokkia parannetaan ja sisäpihat otetaan käyttöön. Valtaosa opetustiloista pysyy ennallaan, mutta pinnat, kiintokalusteet ja varusteet uusitaan. Ulkoalueet peruskorjataan ja varustetaan lähiliikuntapaikaksi, välituntipihan välineet uusitaan. Esisuunnitelman mukaan rakennushankkeen laajuus tulisi olemaan noin 4000 hym2. Tarkempi tieto peruskorjattavan alueen ja laajennuksen koosta sekä alustava kustannusennuste tuodaan kokoukseen. Hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä selvitetään, onko peruskorjaushanke ja tilojen korvaaminen ja täydentäminen laajennusosilla tarkoituksenmukainen ratkaisu vai onko nykyisten tilojen purkaminen ja uudisrakennus parempi vaihtoehto. Päivänkehrän koulun peruskorjaus ja laajennus toteutetaan ns. elinkaarimallilla ja sen omistus siirtyy Espoon Toimitilat Oy:lle. Hankkeelle ei voi hakea valtionosuutta. Tiedoksi - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Jukka Sarpila, Päivänkehrän alakoulu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 22 / 36 1128/12.01.01/2012 40 Valtakunnallisen erityistehtävän hakeminen Leppävaaran lukiolle Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 Ilpo Salonen, puh. (09) 816 52002 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen lautakunta päättää hakea Opetus ja kulttuuriministeriöltä Leppävaaran lukioon sijoitettavaa valtakunnallista urheilun erityistehtävää. Mikäli erityistehtävä myönnetään, varataan Leppävaaran lukiolle 40 kurssia opetusresurssia sekä tarvittavien välineiden, varusteiden ja muiden kustannusten määräraha. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 Valtakunnallisen erityistehtävän hakeminen Leppävaaran lukiolle on 21.10.2008 kokouksessaan käsitellyt urheilun erityistehtävän hakemista Espoolaiseen lukioon. Kokouksessaan lautakunta päätti perustaa Leppävaaran lukioon urheilulinjan syksystä 2009 ja jättää pöydälle mm. esityksen hakea Leppävaaran lukiolle urheilun valtakunnallista erityistehtävää. Tarkoituksena oli hankkia kokemusta urheilupainotuksen kautta niin koululle kuin opetustoimelle mahdollista myöhempää erityistehtävän hakemista varten. varhaiskasvatus ja opetuslautakunnan hyväksymässä Espoon lukioiden kehittämissuunnitelmassa mainitaan, että Espoon lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden varmentamiseksi lukioille on kuntatason painotusten lisäksi syytä hakea valtakunnallisia erityistehtäviä. Lukiolain (628/1998) mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää koulutuksen järjestäjän hakemuksesta tietylle lukiolle erityisen koulutustehtävän. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 23 / 36 taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Mikäli ministeriö myöntää haetun erityistehtävän se tarkoittaa, että kyseisen lukion opetustarjonnassa korostuu määrätty erityistehtäväalue. Lukiossa voidaan kokonaisuudessaan painottua tiettyyn erityistehtävään (esim. urheilu) tai lukiossa on tavallisen lukiolinjan lisäksi erityistehtäväalue (esim. taideaineet, urheilu, luonnontieteet tai vieraat kielet). Erityisen koulutustehtävän saaneissa lukioissa opiskelijalla on oikeus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta. Näissäkin lukioissa opiskelevan ensisijainen tehtävä on suorittaa lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä samalla suorittaa erityisalan opintoja. Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä ja kunnan itse päättämä painotus eroavat toisistaan ennen kaikkea juuri opetussuunnitelman ja opintojen hyväksi lukemisen osalta. Kuvaus urheilulukiotoiminnasta Urheilulukioiden toimintaperiaatteet ovat meillä melko vakiintuneet. Seudullisesti vaikuttaa myös urheilupainotteisten ja erityistehtävää hoitavien oppilaitosten muodostama verkostomainen urheiluakatemia Urhea, jonka jäseninä ovat myös ao. espoolaiset oppilaitokset. Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippuurheiluakatemia. Se on yhteistyöverkosto, joka tukee urheilijoiden päivittäisharjoittelua, auttaa urheilun ja koulutuksen yhdistämisessä sekä helpottaa valmennuksen tukipalveluiden saatavuutta. Urhean toiminta on tarkoitettu nuorille huipulle tähtääville tai jo kansainvälisellä huipulla oleville urheilijoille. Olympiakomitea alainen huippu-urheilun muutostyöryhmä on väliraportissaan linjannut että pääkaupunkiseudulla tulee olemaan niin merkittävä rooli tulevaisuudessa, että urheiluakatemia toiminta alueella tullaan toteuttamaan erillisratkaisuna. Verkostosta saa lisätietoa mm. http://www.urhea.fi - linkistä sekä olympiakomitea sivuilta. Espoolainen urheilulukio on tarkoitettu niille lukioon tuleville nuorille, jotka ovat lajissaan kansallisen tason parhaimmistoa. Toiminnan laajuus olisi sellainen, että urheilulinjalla olisi sellainen, että urheilulinjalla olisi enintään 200 opiskelijaa. Aloituspaikkoja voisi vähitellen kasvattaa 40-60 opiskelijaan kuitenkin niin, että lukioon otetaan vain lajissaan kansallisen tason parhaimmistoa. Urheilulukiotoiminnan tavoitteet Urheilulukiossa nuorella on mahdollisuus suorittaa sekä lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä urheilla omien tavoitteidensa mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 24 / 36 Kokemuksen ja tutkimustulokset ovat osoittaneet että urheilulukio antaa joustavuudellaan tähän hyvät mahdollisuudet. Urheilulukiossa hyväksytään, että urheilija on leireillä ja kilpailumatkoilla pidempiäkin jaksoja, ja opetus voidaan järjestää korvaavin tavoin. Urheilulukiossa korostuu myös omatoimisen opiskelun merkitys. Urheilulukiossakin opiskelevan urheilijan ensisijainen tehtävä on suoriutua opiskelustaan kykyjensä mukaisesti vaikka valmentautuukin systemaattisesti. Nuori urheilija hyötyy urheilulukiosta myös niin, että urheiluvalmennusta tai siihen liittyviä kursseja voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Kaikissa erityistehtävän saaneissa lukioissa opiskelija saa korvata pakollisia kursseja seuraavasti; hän voi vähentää pakollisten kurssien määrää enimmillään kahdeksalla kurssilla. Opiskelijan on opiskeltava pakollisten aineiden kursseista aina vähintään puolet ja yo-kirjoitettavasta aineesta kaikki pakolliset kurssit. Esimerkkinä äidinkielessä, joka on kaikille pakollinen kirjoitettava aine, on opiskeltava kaikki pakolliset kurssit (kuusi). Valmennuksellisesti tavoitteena on tarjota koulua käyville lahjakkaille nuorille korkeatasoista valmennusta hyvissä olosuhteissa. Saattamalla yhteen ikäluokkansa parhaita saman lajin taitajia luodaan terve ja kehittävä kilpailutilanne nuorille niin urheilun kuin opiskelunkin alueella. Urheilulukioiden opiskelijavalintakriteerit Urheilulukiohin haetaan kuten muihinkin lukioihin, toisen asteen sähköisen yhteisvalinnan kautta. Erityistehtävän saaneilla urheilulukioilla on oma valintakoodi, joka on merkittävä koululle toimitettavaan valintakorttiin. Urheilulukioiden valintakriteerit poikkeavat muiden lukioiden valintakriteereistä siten, että keskiarvopisteet (maks. 10 pistettä) ja soveltuvuuspisteet (maks. 10) muodostavat kokonaisuuden. Keskiarvo vaatimus urheilulukioon olisi sama kuin muihinkin Espoon lukioihin eli lukuaineiden keskiarvon tulee olla vähintään 7,00. Soveltuvuuspisteet määräytyvät oppilaitoksen ja valtakunnallisen lajijärjestön (lajiliiton) yhteistyönä. Hakija voi saada urheilulahjakkuudesta 1-7 pistettä ja oppilaitoksen harkinnan mukaan 0-3 soveltuvuuspistettä. Perusteet päätökselle Erityistehtävien myöntämisestä on Lukiolaissa (628/1998) määritelty asianomaisen ministeriön ratkaisun perustuvan tarveharkintaan sekä järjestämisen edellytyksiin. Valtakunnallisesti tarkastellen urheilun erityistehtävän saaneita lukioita ovat; - Aurajoen lukio, Turku - Kastellin urheilulukio, Kajaani - Kuninkaanhaan urheilulukio, Pori - Kuopion klassillinen lukio (urheilulukio), Kuopio
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 25 / 36 - Kuortaneen urheilulukio, Kuortane - Mäkelänrinteen urheilulukio, Helsinki - Ounasvaaran urheilulukio, Rovaniemi - Pohjois-Haagan yhteiskoulu (urheilulukio), Helsinki - Salpausselän urheilulukio, Lahti - Sammon keskuslukio (urheilulukio), Tampere - Sotkamon urheilulukio, Sotkamo - Voionmaan urheilulukio, Jyväskylä - Vörå samgymnasium, Vöyri Pääkaupunkiseudulla asuu valtaosa Suomen väestöstä ja siksi alueella onkin kaksi urheilun erityistehtävän saanutta lukiota. Alueen kaksi urheilun erityistehtävälukiota ei kuitenkaan kata laskennallistakaan tarvetta eikä koulutus ole myöskään saavutettavuudeltaan ihanteellinen. Sekä Mäkelänrinteen lukio että Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukio ovat sijoittuneet siten, että niihin kulkeminen vaatii seudullisesti tarkastellen joukkoliikenteessä useita vaihtoja tai muunlaisen kuljetusratkaisun. Tarkasteltaessa Lukiolaissa tarkoitettua koulutuksen järjestäjän ammatillisia ja taloudellisia mahdollisuuksia järjestää koulutus asianmukaisesti niin tulee korostaa Leppävaaran lukion sijaintia Leppävaaran urheilupuiston vieressä. Kyseinen alue mahdollistaa jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa tehtävien kehittämistoimenpiteiden ja remonttien jälkeen laajan valikoiman urheilulajien toteuttamista ja valmentamista. Lukion välittömässä ympäristössä sijaitsee kansainvälisen tason yleisurheiluareena, jalkapallokentät, ratsastusmaneesi, jäähalli sekä uimahalli. Suunnitelmissa on lisäksi maastohiihtoputki, joka kiertää urheilupuiston lähiympäristössä. Lisää liikuntapaikkaresursseja on vuoden 2008 selvityksessäkin mainitut Tapiolan alueen resurssit. Leppävaaran lukion saavutettavuus julkisillakin kulkuvälineillä on erinomainen rantaradan ja kehä ykkösen kupeessa. Ammatillisesti tarkastellen Leppävaaran lukio on syksystä 2009 toteuttanut urheilupainotusta menestyksellä ja samalla kerännyt henkilökuntaan erityisosaamista jota vaaditaan tämänkaltaisessa toiminnassa. Tällä hetkellä urheilulinjalle valituille opiskelijoille mahdollistetaan oman lajinsa urheiluvalmennus jalkapallossa, salibandyssä ja uinnissa sekä tehdään useiden lajien kanssa yhteistyötä seuratasolla. Opetusjärjestelyissä on jo nyt otettu huomioon urheilulinjan vaatimia joustoja sekä lisätty ohjausta 12 tunnilla. Lukion lehtorien työnä järjestettyyn valmennukseen sekä urheilulinjan koordinointiin on kohdistettu opetusresurssia tällä hetkellä 8 kurssia.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 26 / 36 Leppävaaran lukiolla on siten etunaan sijainti, lähiympäristön sekä Tapiolan alueen liikuntatila resurssit sekä vuodesta 2009 alkaen saatu kokemus urheilupainotuksesta. Vuonna 2008 on käsitelty erityistehtävälukion vaihtoehtoina Haukilahteen, Pohjois-Tapiolaan tai Leppävaaraan. Silloisessa valmistelussa ja lautakunnan päätöksessä päädyttiin Leppävaaran lukion urheilulinjan perustamiseen kunnan painotuksena. Urheiluseurat pitivät tuolloin ajatusta urheilulukiosta kannatettavana ja olivat valmiita yhteistyöhön. Kyseinen yhteistyö on sittemmin toteutunut Leppävaarassa sekä muissa lukioiden urheilupainotuksissa. Urheiluseuroista osa olisi halunnut urheilulukion Tapiolan alueelle, mutta tuolloin pyydetyt lausunnot Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan johtokunnilta, opettajakunnilta sekä oppilaskunnilta olivat kielteisellä kannalla. Leppävaaran lukion puolelta tulleet vastaavat lausunnot olivat puolestaan asian puolesta, josta syystä urheilupainotus päätettiinkin v. 2008 perustaa sinne. Leppävaaran lukion johtokunta on uusinut hakemuksensa helmikuussa 2012 ja se on liitteenä. Asian valmistelussa ei ole tällä kertaa tehty uutta lausuntokierrosta vaan on nojauduttu edellisen kierroksen kannanottoihin ja pohjatietoihin. Kustannukset Muut Espoon erityistehtävälukiot saavat ylimääräistä opetustuntiresurssia noin 40 kurssia. Mikäli urheilulukio päätetään perustaa ja lupa ministeriöltä saadaan, se on tarkoitus resursoida samalla tavalla. Muista erityistehtävälukioista saadun kokemuksen mukaan ko. resurssi käytetään osittain erityistehtävään liittyviin kursseihin ja osin muiden aineiden kursseihin. Viimeksi mainittu kompensoi sen, että erityistehtävän mukaiselle linjalle valitut opiskelijat eivät suorita aivan yhtä paljon muiden aineiden lukiokursseja kuin tavalliset lukio-opiskelijat. Monet urheilulukion opiskelijat käyttävät lukion suorittamiseen 3,5-4 vuotta. Vaikka Espoossa lukiot saavat neljännen vuoden opiskelijoista pienemmän resurssin, vaikutus urheilijoilla tasoittuu, koska vastaavasti 1-3 vuosikurssin opiskelijoina he tuovat koululle saman verran resurssia kuin muutkin lukioopiskelijat, vaikka suorittavat vähemmän kursseja kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Opetustuntiresurssin lisäksi tarvitaan panostus välineistöön sekä ulkopuolisten liikuntatilojen vuokriin (hiihtoputki, jäähalli jne.) sekä mahdollisten kilpailumatkojen kustannuksiin. Kilpailumatkojen kohdalla on syytä miettiä tarkemmin mikä on seuran/lajiliiton/olympiakomitean osuus tai rooli. Vuosittaiset kustannukset arvioidaan noin 200 000 euroksi. Summa koostuu 40 kurssiin opetusresurssista sekä tilavuokrien, välineiden ja varusteiden, turnausmaksujen sekä kilpailumatkojen kustannuksista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 13.03.2012 Sivu 27 / 36 - Ismo-Olav Kjäldman, Leppävaaran lukio
Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 13.03.2012 Sivu 28 / 36 1919/00.00.01/2011 41 Espoo International Schoolin johtokunnnan jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. (09) 816 52052 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen valitsee Espoo International Shoolin johtokuntaan jäljellä olevaksi, 31.12.2012 päättyväksi toimikaudeksi jäseneksi Heikki Juonalan tilalle Dana Frelingin ja varajäseneksi Petri Saavalaisen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoo International Schoolin johtokunnan jäsen Heikki Juonala on anonut eroa johtokunnan jäsenen tehtävästä. Espoo International Schoolin johtokunta on kokouksessaan 7.2.2012 esittänyt, että Heikki Juonalan tilalle valitaan hänen henkilökohtainen varajäsenensä Dana Freling ja varajäseneksi Petri Saavalainen. Tasa-arvolain säännösten mukaan Espoon International Schoolin johtokuntaan varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita joko mies tai nainen ja varajäseneksi tulee valita mies. Tiedoksi - Valitut henkilöt - Espoo International Schoolin johtokunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 42 13.03.2012 Sivu 29 / 36 1919/00.00.01/2011 42 Merisaappaan koulun johtokunnan varajäsenen eroanomus ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Seppänen, puh. (09) 816 52052 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen valitsee varajäseneksi Merisaappaan koulun johtokuntaan jäljellä olevaksi, 31.12.2012 päättyväksi toimikaudeksi Elina Kekkosen tilalle Outi Mäkipään. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Merisaappaan koulun johtokunnan jäsenen Jari Monosen henkilökohtainen varajäsen Elina Kekkonen on anonut eroa varajäsenen tehtävästä. Merisaappaan koulun johtokunta on kokouksessaan 7.2.2012 esittänyt, että Elina Kekkosen tilalle valitaan Outi Mäkipää. Tasa-arvolain säännösten mukaan Merisaappaan koulun johtokunnan varajäseneksi tulee valita nainen. Tiedoksi - Valittu - Merisaappaan koulun johtokunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 13.03.2012 Sivu 30 / 36 43 Viranhaltijoiden sekä peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset Päätösehdotus ei kuntalain 51 :n perusteella ota käsiteltäväkseen seuraavia päätöksiä: Suomenkielisen opetustoimen johtaja: Suomenkielisen opetustoimen johtajan päätöspöytäkirjat: Yleiset asiat 6 / 8.3.2012 Avustusten myöntäminen koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuonna 2011-2012 Yleiset asiat 7 / 8.3.2012 Avustusten myöntäminen koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuonna 2011-2012 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön hallintopäällikön päätöspöytäkirjat: Yleiset asiat 2 / 29.2.2012 Avustusten myöntäminen koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuonna 2011-2012 Peruskoulujen ja lukioiden johtokunnat: Espoo International Schoolin johtokunta 7.2.2012 Espoon yhteislyseon koulu ja lukio 1/2012, 13.2.2012 Friisilän koulun johtokunta 1/2012, 16.2.2012 Haukilahden koulun ja lukion johtokunta 1/2012, 1.3.2012 Jousenkaaren koulun johtokunta 14.2.2012 Järvenperän koulun johtokunta 1/2012, 8.2.2012 Kaitaan koulun ja lukion johtokunta 6.3.2012 Kantokasken koulun johtokunta 8.2.2012 Karakallion koulun johtokunta 1/2012, 29.2.2012 Koulumestarin koulun johtokunta 1/2012 15.2.2012 Koulumäen koulun johtokunta 1/2012, 16.2.2012 Laajalahden koulun johtokunta 1/2012 15.2.2012 Leppävaaran lukion johtokunta 1/2012, 30.1.2012 Lintuvaaran koulun johtokunta 8.2.2012 Merisaappaan koulun johtokunta 7.2.2012 Mikkelän koulun johtokunta 16.2.2012 Nuuksion koulun johtokunta 1/2012, 6.2.2012 Taavinkylän koulun johtokunta 13.2.2012 Tapiolan koulun johtokunta 6.2.2012 Westendinpuiston koulun johtokunta 5.3.2012 Ymmerstan koulun johtokunta 14.2.2012
Espoon kaupunki Pöytäkirja 43 13.03.2012 Sivu 31 / 36 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtajan päätöspöytäkirjat: Talousasiat 12 / 22.2.2012 Päätös silmälasien ja matkakustannusten korvaamisesta Talousasiat 13 / 22.2.2012 Määräaikaisen erityisavustajan palkkauskustannusten myöntäminen Suomen Tenava päiväkodit Oy:n Kurkihirren päiväkotiin Talousasiat 14 / 22.2.2012 Määräaikaisen erityisavustajan palkkauskustannusten myöntäminen Suomen Tenava päiväkodit Oy:n ylläpitämään esiopetukseen liittyvään päivähoitoon Meriusvan kouluun Talousasiat 15 / 27.2.2012 Palkkauskustannusten myöntäminen määräaikaisen avustajan palkkaamiseksi Niipperinpuiston päiväkotiin Käsittely Seppälä poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi hallintolain 28 :n 5 kohdan perusteella. Esittelijän päätösehdotukseen tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 13.03.2012 Sivu 32 / 36 1356/12.01.00/2012 44 Lausunto Tulevaisuuden perusopetus - valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako-työryhmän esityksestä Valmistelijat / lisätiedot: Outi Saloranta-Eriksson, puh. (09) 816 52345 Ilpo Salonen, puh. (09) 816 52002 Elina Rönkkö, puh. (09) 816 52003 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimenjohtaja Pirjo Mutanen varhaiskasvas- ja antaa liitteenä olevan lausunnon Opetus ja kulttuuriministeriölle esityksestä. Käsittely Päätös Lautakunnan keskustelun pohjalta muutettu lausunto on pöytäkirjan liitteenä. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Lausunto Tulevaisuuden perusopetus 2012.doc Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 22.8.2011 työryhmän valmistelemaan ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjauksen uudistamiseksi. Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle 24.2.2012. Työryhmän esityksen tarkoituksena on perustuslain ja perusopetuslain mukaisesti edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä turvata riittävä yhdenvertaisuus opetuksessa koko maan alueella. Hallitusohjelman mukaisesti työryhmä pyrkii esityksellään vahvistamaan taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Esityksellä on lisäksi tavoitteena monipuolistaa merkittävästi kielivarantoa. Työryhmä pyrki työssään myös huomioimaan hallitusohjelmaan kirjatut julkisen talouden vakauttamista ja kuntapolitiikkaa koskevat tavoitteet. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 13.03.2012 Sivu 33 / 36 - Opetushallitus
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 34 / 36 Muutoksenhakukielto ( 33-34, 38-39, 43-44) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 35 / 36 Oikaisuvaatimusohje ( 35-37, 40-42) OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin suomenkielisen opetuslautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon suomenkieliselle opetuslautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava suomenkieliselle opetuslautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä.