Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu Muutoksen käynnistäjä
Kolme johtavaa yliopistoa Aalto-yliopistoksi 2010 Taideteollinen korkeakoulu (TaiK) Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE) Teknillinen korkeakoulu (TKK) TKK jakautui neljäksi tekniikan korkeakouluksi 1.1.2011 Sähkötekniikan korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopiston yhteisö: 75 000 alumnia, 20 000 opiskelijaa ja 4 700 henkilöstön jäsentä, joista 340 professoreja.
Kohti maailmanluokkaa 2020 MISSIOMME Aalto-yliopisto muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, monitieteisen yhteistyön, edellä käyvän opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin. Yliopiston kansallisena erityistehtävänä on tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten hyvinvointia. VISIOMME Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen ja oppimisen vaikuttavuudesta.
Aalto-yliopisto juhlistaa nimellään monimuotoisuutta ja toisin tekemistä Nimi on kunnianosoitus yhdelle kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista, arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Alvar Aallolle. Hän perehtyi teknologian saloihin ja kehitti teollista tuotantoa sekä yritystoimintaa. Nimi kuvaa erinomaisella tavalla uuden yliopiston ideaa, henkeä, arvomaailmaa ja pyrkimyksiä.
Meillä tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden Kauppakorkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Sähkötekniikan korkeakoulu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Kemian tekniikan korkeakoulu
Muutoksen käynnistäjä Kemian tekniikan korkeakoulussa luonnontieteet ja insinööritieteet yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Tämä mahdollistaa tutkimustulosten jalostamisen pitkälle käytäntöön; valmiiksi prosesseiksi ja tuotteiksi asti. Jokainen innovaatio turvaa luonnonvarojemme tulevaisuutta.
Virstanpylväät 1849 1908 1955 2010 2011 Helsingin teknillinen reaalikoulu Suomen teknillinen korkeakoulu Muutto Otaniemeen TKK osaksi Aalto-yliopistoa Kemian tekniikan korkeakoulu aloittaa toimintansa
Organisaatio Kemian tekniikan korkeakoulu Dekaani Varadekaani Kemian tekniikan akateeminen komitea Laitokset Palvelut Biotekniikka ja kemian tekniikka Kemia Materiaalitekniikka Puunjalostustekniikka Henkilöstö: 480 Professorit: 40 Perustutkinto- ja jatko-opiskelijoita: 1 820
Tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa Kemian tekniikan korkeakoulu tekee yhteistyötä useiden suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa. Erityinen vahvuus on Suomelle merkittävää teollisuutta hyödyntävä, kemian tekniikkaa uudistava teknistieteellinen perustutkimus.
Otaniemen kampus Sijaitsee Espoossa, 10 km päässä Helsingin keskustasta. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki asukasluvultaan. Kampuksen on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Pohjoismaiden suurin huipputeknologian keskittymä Monien Suomen suurimpien yritysten pääkonttoreiden lähellä
Ihmisiämme Janne Laine Dekaani Monika Österberg Professori (Associate Professor) Maarit Karppinen Professori Roman Nowak Professori (Associate Professor) Alexander Frey Professori (Associate Professor)
Opetus
Opetuksessa yhdistyvät teoria ja käytäntö Koulutamme laaja-alaisia ja vastuullisia osaajia vastaamaan globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Opetuksessa kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin. Erilaiset opetusmenetelmät tukevat oppimista: opiskelijat soveltavat teoriaa ja syventävät osaamistaan laboratorioja projektitöissä. Työssä oppiminen ja harjoittelu on sidottu tiiviisti osaksi opintoja.
Kandidaattikoulutuksen uudistaminen Syksystä 2013 alkaen vain yksi kandidaattitason koulutusohjelma Opetus pääosin suomeksi. Uudessa ohjelmassa on kaksi pääainetta Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet: opetuksen laadun kehittäminen lisää vaihtoehtoja opiskelijalle: vapaus valita opintokokonaisuuksia eri aloilta kemian tekniikan luonnontieteellisen pohjaosaamisen syventäminen ja laajentaminen Bio- ja kemiantekniikan pääaine Materiaalitieteen ja - tekniikan pääaine
Koulutustarjonta Kemian tekniikan korkeakoulussa voi suorittaa tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tekniikan kandidaatti 180 opintopistettä 3 vuotta opiskelua Ohjelman hakukohde: Kemian-, bioja materiaalitekniikka Diplomiinsinööri 120 opintopistettä 2 vuotta opiskelua Suomenkieliset ohjelmat: - Biotuotetekniikka - Kemian tekniikka - Materiaalitekniikka Kansainväliset ohjelmat: - Bioproduct technology - Process Systems Engineering Erasmus Mundus -ohjelma - Environonomical Pathways for Sustainable Energy Systems - SELECT Tekniikan tohtori 4 vuotta opiskelua Erasmus Mundus Joint Doctoral Programme - SELECT+
Esimerkkejä opiskelijaprojekteista Insinöörin ja muotoilijan maailmat yhteen. PACK-AGE - pakkaussuunnittelukurssi Design Meets Cellulose - kesätyöprojekti
LabLife 3D Uudenlaista oppimista virtuaalisessa laboratoriossa
Tutkimus
Tutkimuksen vahvuusalueet Tutkimuksen tavoitteena on korkea kansainvälinen taso valituilla painoalueilla. Luonnonvarojen kestävä jalostus ja käyttö Prosessitekniikka Teollinen biotekniikka Biomateriaalitiede Metallien ja mineraalien talteenottoprosessit Aktiiviset ja funktionaaliset materiaalit
Vahvuusalueet Luonnonvarojen kestävä jalostus ja käyttö Luonnontieteellisen osaamisen yhdistäminen huippuluokan insinööritaitoon Aalto-yliopiston monitieteisyyden hyödyntäminen Uusiutuvat luonnonvarat Biotalous Fokusalueet I lll Prosessitekniikka Teollinen biotekniikka Uusiutumattomat luonnonvarat Uusiutumattomien luonnovarojen arvoketju Fokusalueet lv V Metallien ja mineraalien talteenottoprosessit Aktiiviset ja funktionaaliset materiaalit Biomateriaalitiede Tekniikan kandidaatin koulutusohjelma esim. matematiikka, fysiikka, kemia, biokemia, termodynamiikka, materiaali- ja energiatasapaino, raaka-aineet, jne.
Esimerkkejä tutkimuksesta 1. Parempia yhdistelmämateriaaleja grafeenilla. 2. Mikrobiöljyä tuotetaan jätteestä ja maatalouden tähteistä (Aalto-yliopisto ja Neste Oil) 3. Puusta saatava nanoselluloosa on luonnon oma lujitemateriaali.
4. Termosähköiset materiaalit muuttavat hukkalämmön sähköksi. 5. Uusia matalakitkaisia materiaaleja ja pinnoitteita korkeissa lämpötiloissa toimiville komponenteille esim. moottoreissa.
Lisätietoa: chem.aalto.fi youtube.com /aaltouniversity facebook.com /aaltouniversity