Nro 1 2004. Tässä numerossa: 43. vsk PÄÄTOIMITTAJA HEIKKI ARPPI

- - Nro 1 2004 43. vsk PÄÄTOIMITTAJA HEIKKI ARPPI Tässä numerossa: 3 Vuosikokouskutsu 4 Kuukauden kynä 5 Pertti Lehikoinen tavoittelee maailmanmestaruutta 17 Sommitelmat 19 Kotimainen kilpailutoiminta 23 Ulkomaan osasto 25 Peliosasto Suomen Kirjeshakkiliitto ry Finlands Korrespondesschackförbund ry. (ICCF:n jäsen) www.shakki.net/liitot/skl

-2- SUOMEN KIRJESHAKKILIITTO - FINLANDS KORRESPONDENS- SCHACKFÖRBUND ry. (ICCF:n jäsen) Pää-äänenkannattaja KIRJESHAKKI Jäsenille ilmaiseksi! Puheenjohtaja ja kv-turnauspäällikkö Heikki Brusila, Loimutie 22, 11120 Riihimäki, puh. (019) 733 508, email: heikki.brusila@vr.fi. Toiminnanjohtaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, 80710 Lehmo, puh. (013) 892 003, 050-550 8304. email: heikki.arppi@kolumbus.fi. Sihteeri Raimo Happonen, Otsonkatu 11 A, 80130 Joensuu, puh. (013) 251 2678, email: raimo happonen@joensuu.fi Taloudenhoitaja Olavi Riikonen, Norolantie 21, 80230 Joensuu, puh. (013) 822 781, email: olavi.riikonen@surfeu.fi. (osoitteenmuutokset). Pankkiyhteys: Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry. Nordea 206518-79465. IBAN: FI20 2065 1800 0794 65 SWIFT: NDEAFIHH Viitenumeron käyttö maksuliikenteessä Suosittelemme viitenumeron käyttöä maksettaessa osanottomaksuja ja lehtitilauksia. Maksu Viitenro Jäsenmaksu v. 2004 42,- 90007 Ainaisjäsenmaksu 400,- 900016 VIP-jäsenmaksu 350,- 900029 VIP-jäsenmaksu (ainaisj.) 310,- 900032 Lahjoitus ja tukimaksu 900045 Tarvike ja lehtitilaukset Esko Nuutilainen, PL 61, 04401 Järvenpää, puh. (09) 2919319, email: sksl@kolumbus.fi. Tee tarvike ja lehtitilauksesi kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostitse (myös viitenumerollisessa maksutavassa). Lasku lähetetään tarvikkeiden mukana. Lehtitilaukset v. 2004 Maksu Viitenro KIRJESHAKKI 50,- 300014 Jäsenten lahjatilaukset kotimaahan 50 %:n alennuksella. Irtonumerot 5,- KIRJESHAKKI (ulkomaille) 50,- 300023 Chess Mail 38,- 300056 Suomen Shakki 37,- 300069 Tarvikkeiden hinnat (Postikulut lisätään) 200 kirjeshakkikorttia 8,- 50 kirjeshakkipöytäkirjaa 2,- Eino Heilimo Memorial 6,- SKL:n rintamerkki 1,- SKL:n T-paita, p-kuluineen 15,- Päätoimittaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, 80710 Lehmo, puh. (013) 892 003, gsm: 050 550 8304, email: heikki.arppi@kolumbus.fi. Kirjeshakin ilmoitushinnat 2004 kerta vuosi 1/1 sivu 150,- 450,- 1/2 sivu 100,- 300,- 1/4 sivu 70,- 200,- Shakkiaiheisista ilmoituksista 30 %:n alennus. Hankintapalkkio 20 %. Kirpputori-ilmoitukset Rivimäärä Hinta Viitenro 1-3 riviä 1,- 700067 4-6 riviä 2,- 700070 7-9 riviä 3,- 700083 Maksettava kahden viikon kuluessa lehden ilmestymisestä, muuten laskutuslisä 2. TURNAUSMAKSUT Kotimaiset turnaukset maksettava kuukauden kuluessa turnauksen alkamisesta, ulkomaiset turnaukset ilmoittautumisen yhteydessä. Liiton tili: Nordea 206518-79465. Kotimaiset turnaukset SM-E -turnaukset pelataan sekaturnauksina (II+I+ME+M lk). Maksu Viitenro SM-E-turnaus (posti) 10,- 404004 SM-E-turnaus (email) 10,- 415006 SM-turnaus (posti+email) 24,- 411000 Joukkue-SM-turnaus 50,- 410001 Seniorien SM-turnaus 15,- 407001 Supercup (2 peliä) 9,- 412009 Maaottelu 7,- 414010 Teema-turnaus 10,- 409009 Kansainväliset turnaukset Maksu Viitenro Eurooppa-turn. (EU/M/11) 14,- 500115 Eurooppa-turn.(EU/H/7) 11,- 500128 Eurooppa-turn.(EU/O/7) 11,- 500131 Maailmanturn. (WT/M/11) 14,- 500212 Maailmanturn.(WT/H/7) 11,- 500225 Maailmanturn.(WT/O/7) 11,- 500238 Email-turnaus (EM/M/11) 14,- 500319 Email-turnaus (EM/H/7) 11,- 500322 Email-turnaus (EM/O/7) 11,- 500335 Teema-turnaus (8-12 pel.) 11,- 500416 MM-finaali/ semifinaali 22,- 500513 EM-finaali/ semifinaali 22,- 500610 ICCF-cup 22,- 500717 Master Norm -turnaus 22,- 500814 Grandmaster Norm -turnaus 40,- 500827 OSOITTEENMUUTOKSET: Olavi Riikonen, Norolantie 21, 80230 Joensuu, email: olavi.riikonen@surfeu.fi

-3- K I R J E S H A K K I Nro 1 TAMMI-HELMIKUU 43. vsk Päätoimittaja H E I K K I A R P P I Kontiolahti KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry kutsuu kaikki jäsenet osallistumaan vuosikokoukseen, joka pidetään sunnuntaina 21. 3. 2004 alkaen klo 12.00 Shakkikodissa, Haapaniemenkatu 14, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Suomen Kirjeshakkiliitto - FKF ry inbuder alla medlemmar att deltaga i årsmötet, som hålles den 21. 3. 2004 kl. 12.00 i Shakkikoti, Aspnäsgatan 14, Helsingfors. Antikvaarinen Kirjakauppa KIMMO VÄLKESALMI Pursimiehenkatu 11, 00150 Helsinki 627 657 Ostamme Noudamme Arvioimme Erikoisalana elokuva- ja shakkikirjallisuus www.shakki.net/kimmoval/ E-mail: kimmoval@saunalahti.fi Toimihenkilöiden valinta vuodelle 2004 Kirjeshakkiliiton hallitus on vahvistanut tehtäväjaon vuodelle 2004: Varapuheenjohtaja: Leo Lahdenmäki Toiminnanjohtaja: Heikki Arppi Turnausjohtaja: Heikki Arppi Taloudehoitaja ja jäsenkirjuri: Olavi Riikonen KS-lehden päätoimittaja: Heikki Arppi KS-lehden taitto/postitus: Olavi Riikonen ICCF-yhteysmies: Ragnar Wikman Kv-turnauspäällikkö: Heikki Brusila Laki- ja riita-asiat: Leo Lahdenmäki Liiton PR-asiat ja KELOasioiden kehittäminen: Mikko Markkula KELO-asioiden hoito: Pertti Koskinen Liiton kotisivut internetissä: Olavi Riikonen Maaottelujen käynnistys: Heikki Arppi Maaottelujen kapteeni: Antero Harju Maaottelujen ja SM-turnausten tulosseuranta - ICCF Rating: Heikki Brusila Maaottelu-plaketit: Raimo Penttilä Kv-ilmoitukset ICCF:lle ja seuranta (EM/EU/WT/TT): Heikki Brusila Email-turnausasiat: Raimo Happonen Tulosseuranta: Heikki Arppi (kotimaiset) ja Leo Lahdenmäki (kv-pelit) SM-turnausten johto: Olavi Halme (posti) ja Leo Lahdenmäki (Email) Palkintoasiat: Heikki Arppi Tarvikemyynti: Esko Nuutilainen Maksa jäsenmaksusi ajoissa! Muistathan, että jäsenmaksun eräpäivä on helmikuun viimeinen päivä. Tarkista osoitetarrastasi jäsenyytesi voimassaolo: jos nimesi jäljessä ei ole tähteä (*), et ole vielä maksanut. Tilinumero: 206518-79465, viite: 90007.

-4- Oi aikoja, oi kehitystä! Suomalainen shakinpelaaja ilmoittaa suoraan tavoittelevansa maailmanmestaruutta - ja jättäytyy siviilitöistäänkin pois muutamaksi vuodeksi sen vuoksi. Jo on aikoihin eletty! Me varttuneemmat (vaikka olenkin yhä karvan alle 50-vuotias) kirjeshakin pelaajat muistavat yhä Risto Kaurasen mainiot pelit, joista kirkkain kruunu tuli pronssina XII MMturnauksessa. Keski-Suomen ylpeys voitti myös EM-hopeaa ja -pronssia. Siinä vaiheessa, kun itse aloin päästä tutummaksi huippushakin kanssa, oli Auvo Kujala Suomen johtava tähti. Vuonna 1993 hän oli maailman listalla jopa yhdeksäs ja kirjautti myöhemmin vahvuuslukuennätyksekseen 2 650. Tero Kokkilalla oli myös parhaimmillaan vahvuusluku 2 632. Ihmettelinkin, kun kirjeshakkiliiton hallituksessa kanssani istunut Reino Kotka ei tuntunut arvostavan kuin yhtä pelaajaa. - Siitä miehestä tulee vielä maailmanmestari, loihe Reino oraakkelimaisesti lausumaan jo 1990-luvun loppupuolella. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin en enää ole ollenkaan valmis hymähtämään vanhan parran pakisemalle... MM-turnaukseen pääsy ei ole helppo juttu - siellä menestyminen vieläkin vaikeampaa. Kirjeshakin MM-turnaus on säilyttänyt arvonsa, jonka FIDE sääntökikkailuillaan on lähishakin puolella menettänyt. Asko Linna ehätti ensin ja voi yltää XVII MM-turnauksessa vielä yllättävänkin pitkälle. Yllättävän sikäli, että hän oli turnauksen alkaessa selvästi suosikkilistan ulkopuolella joukossa "ynnä muut". 11 tasapeliä ja viimeisimpänä tuloksena avausvoitto on nostanut Linnan jo kärkiviisikkoon. Silti Kotka ja nykyisin minäkin kuulumme juuri Pertti Lehikoisen ihailijakerhoon. Vidmarin muistoturnaus ja Pertin pelien kauneus ei jättänyt ketään kylmäksi. Muita Pertin seuraksi tulevia MM-finalisteja ei ole vielä tiedossani, mutta ei koko maailmastakaan ylivoimaista vastusta hänelle löydy. Kuukauden kynä Lähishakkimiehet ovat helposti naureskelemassa "tietokonepelaajia", mutta Pertti Lehikoinen vaimensi pahimpia hohottajia komealla voitollaan Tomi Nybäckistä Riltonissa. Toki turnauskestävyys ei Lehikoisella voi vähäisen pelaamisen ja lajien erilaisen valmistautumisen vuoksi voi ollakaan Nybäckin luokkaa, mutta yksittäisiä kultakimpaleita Lehikoisen tasoinen mestari lähishakkipöydiltäkin pystyy louhimaan. Asko Linna jo viidentenä Heikki Arppi Kokkolalainen Asko Linna on pelannut toissakeväästä asti XVII MM-turnauksessa. Hänellä on koossa 11 tasapeliä ja tuoreimpana voitto Ukrainan Alexander Voynasta. Tuo voitto nosti Linnan 6,5 pisteeseen ja viidenneksi tässä vaiheessa. Hän on puolen pisteen päässä SIM-tuloksesta eikä suurmestarituloskaan 9,5 /16 ole täysin mahdoton saavuttaa. Turnauksen ennakkosuosikki, saksalaissuurmestari Joachim Neumann on koonnut jo 7,5 pistettä 13 pelistä, mutta kärsi melkoisen yllätyshäviön peräpäähän sijoittuvalle itävaltalaiselle Wolfgang Zukraville. Tämän vuoksi kärjessä onkin toinen saksalainen Gerhard Müller (8 /14), jolla hänelläkin on tilillään häviö Saksan Wolfgang Rohdelle (7 /12). Norjan Ivar Bern on Linnan lailla tappioton ja hänellä on jo kaksi voittoa (6,5 /11). Jännitystä siis riittää Linnan kohdalla vielä parin vuoden ajan. Ja uusia jännityksen aiheita on luvassa Pertti Lehikoisen ja arvofinaaleissa tänä vuonna aloittavien Suomen maajoukkueiden osalta. Mikäpä

Pertti Lehikoisella jalat maassa, mutta ajatukset taivaalla: "Tavoittelen maailmanmestaruutta" -5- Suomalaista shakkiväkeä on viime vuodet hemmoteltu lähinnä Tomi Nybäckin loistavilla lähishakkipeleillä. Kirjeshakissa ajatukset suuntautuvat kuitenkin jo korkeammalle. Asko Linna on uurastanut jo runsaan vuoden ajan 17. MM-finaalissa ja ensi syksynä 1.10. alkaa 20:s MM-turnaus. Mukana on Pertti Lehikoinen. Molempien suomalaisten tavoitteet ovat vähintään Risto Kaurasen menestysvuosien (12. MM-turnauksessa pronssia) tasolla. Esittelemme molemmat tähtipelaajamme tämän vuoden Kirjeshakeissa. Ensin on vuorossa Helsingissä 19.3.1952 syntynyt Pertti Lehikoinen. Lähishakkiakin huipputasolla pelaavan Pertti Lehikoisen perheeseen kuuluu vaimo ja shakista kiinnostunut 16-vuotias Saana-tytär. Tämän lehden ilmestyessä perheeseen on tullut kaksi pientä kissanpentua. Ammatiltaan Pertti on systeemisuunnittelija ja työskentelee autoja maahantuovan yrityksen palveluksessa. Lähivuosien kovasta tavoitteesta kertoo kuitenkin seuraava: - Tarkoituksenani on vetäytyä työelämästä ensi syksynä MM-turnauksen alkaessa ja omistautua seuraavaksi 2,5 vuodeksi täysin kirjeshakin maailmanmestaruuden tavoitteluun, Pertti suunnittelee. Lehikoisen harrastuksia ovat golf, jalkapallo, historia, poliittinen historia ja islamilainen kulttuuri. - Sekä ennen kaikkea sukututkimus, josta varmaankin tulee suurin intohimoni tämän vuosikymmenen loppupuolella päättyvän kirjeshakkiurani jälkeen, mestari naurahtaa. Yhdeksäs sija kahdeksan pelaajan kilpailussa! Shakki sai Pertin valtoihinsa hänen oppiessaan siirrot 7-vuotiaana. - Muistan, että seurasin lehdestä tarkasti Leipzigin shakkiolympialaisten tuloksia vuonna 1960, mutta seuraava kosketus shakkiin tapahtui kuitenkin vasta viisi vuotta myöhemmin kouluni shakkikerhossa. Lehikoisen ensimmäinen turnaus oli nuorten SM vuonna 1966, jossa hän hävisi kaikki seitsemän peliään ja jäi viimeiseksi. Pertti Lehikoinen on mukana 20. MMturnauksessa. - Kun Suomen Shakki 1/1966 julkaisi turnauksen kilpailutaulukon, oli sijaluvukseni merkitty yhdeksäs, vaikka kilpailussa oli vain kahdeksan osanottajaa. Mikä hieno alku tulevalle shakkiuralleni! Seuraavan vuoden nuorten SM menikin sitten jo paremmin, sillä en enää ollut viimeinen, vaan viimeistä edellinen. - Tämän turnauksen jälkeen aloin määrätietoisemmin tutkia shakkia. Kun kolmannen kerran osallistuin nuorten SM-turnaukseen vuonna 1969, kantoi tehty työ jo hedelmää. Jaoin voiton Thomas Ristojan kanssa. Tuon aikaisten sääntöjen mukaan pelasimme neljän pelin uusintaottelun, joka kuitenkin päättyi 2-2. Seurasi kahden pelin uusintaottelu tuloksena 1-1. Tämän jälkeen hävisin kuitenkin ensimmäisen äkkikuolemapelin ja niin tämä suomalaisen shakkihistorian pisin uusintaottelusarja päättyi tappiooni, Lehikoinen muistelee. Seuraavana vuonna (1970) hänen onnistui sitten voittaa nuorten SM. - On kyllä myönnettävä, että tuona vuonna

-6- kyseinen SM-turnaus ei ollut vahvin mahdollinen. - Vuosina 1969 ja 1970, jotka oikeastaan ovat lähishakkiurani ainoat aktiiviset vuodet, saavutin monia hyviä tuloksia kotimaisissa turnauksissa. Ehkä paras näistä oli jaettu voitto Unto Laakson 60-vuotisjuhlaturnauksessa seuratoverini Ilkka Sarénin kanssa, joka oli seuraavana vuoden Suomen mestari. Keskittyminen kirjeshakkiin Vuoden 1970 jälkeen Lehikoinen on pelannut lähishakkiturnauksia hyvin säästeliäästi, oikeastaan vain kirjeshakkiturnausten välisten taukojen aikana. Parhaimmat tulokset näistä ovat 2. sija Helsingin mestaruusturnauksessa 1980, 8. sija avoimessa SM-turnauksessa Turussa 1984, 6. sija avoimessa SM-turnauksessa Espoossa 1985 (puoli pistettä kärkinelikölle jääneenä), 13. sija Pohjoismaiden mestaruusturnauksen avoimessa ryhmässä Espoossa 1989, 7. sija avoimessa SM-turnauksessa Espoossa 1990, 6. sija kansainvälisessä turnauksessa Tampereella 1995 (vain puolen pisteen päässä kärkinelikosta), 13. sija Nordic Grand Prix turnauksessa Gausdalissa Norjassa 1998 ja 6. sija II Chess Circuit turnauksessa Helsingissä 2002. - Eniten arvostan yksittäisistä lähipeleistä voittoa Gausdalissa vuonna 1998 islantilaisesta SM Helgi Ass Gretarsonista, joka muutamaa vuotta aikaisemmin oli voittanut nuorten alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden. Kahdesti olen päässyt pelaamaan SELO-listan ykköspelaajaa vastaan. Molemmat pelit (Antti Pyhälä Tampere 1995 ja Tomi Nybäck Tukholma 2003) ovat päättyneet voittooni. Reino Kotkasta alkoi kirjeura Reino Kotka on se henkilö, jota Lehikoisen on kiittäminen oman kirjeshakkiuran alkamisesta vuonna 1971. Hän oli tuolloin Kirjeshakkiliiton hallituksen jäsen vastuullaan liiton propaganda-asiat, mitä ilmausta tuohon aikaan tiedotuksesta ja jäsenhankinnasta käytettiin. - Muutaman vuoden Reino sai minua suostutella, ennenkuin lopulta annoin sen verran periksi, että pelasin kokeeksi yhden turnauksen. Tuo turnaus oli NS/ME/3 ja tuloksella 4 /6 sain nousun mestariluokkaan 20-vuotispäiväni aattona. Kipinä kirjeshakkiin oli syttynyt ja pian siitä tuli se shakin osa-alue, joka on ollut lähinnä sydäntäni. Vuonna 1972 Lehikoinen aloitti ensimmäisen kansainvälisen kirjeshakkiturnauksen EU/M/ GT/68, jossa sijoittui kolmanneksi tuloksella 10,5 /14 vain puoli pistettä kärkikaksikolle jääneenä. - Ensimmäisen päättyneen pelini kyseisessä turnauksessa hävisin, mutta sen jälkeen ei häviöitä enää tullut ja kärkikaksikoltakin otin 1,5 pistettä. Tuloksellani tästä turnauksesta sain oikeuden pelata SM-turnauksessa, tosin melko alhaisessa valintaryhmässä. Vuoden 1976 kirjeshakin SM-turnauksesta oli tulossa erittäin vahva turnaus, koska voittajalle oli luvattu paikka Eino Heilimon muistoturnaukseen, josta oli tulossa ensimmäinen suomalainen suurmestariturnaus. - Olin ehkä hieman onnekas, sillä olin viimeinen pelaaja, joka tuli valituksi vuoden 1976 SM-turnaukseen. Tämän turnauksen alkuvalmistelut olivat ratkaisevat koko tulevalle elämälleni. Tiesin, että sillä panostuksella, mitä olin siihen asti kirjeshakille antanut, en tulisi SM-turnauksessa menestymään. Elämäni oli jo järjestyksessä; olin jo siirtynyt työelämään, joten minulla oli mahdollisuus panostaa kirjeshakkiin enemmän. - Kun turnaus alkoi 25.9.1975 olin jo päättänyt, että tulen jonakin päivänä olemaan kirjeshakin maailmanmestari ja olen valmis panostamaan lajiin niin paljon työtä kuin se sitten ikinä vaatiikin. Tällä tiellä olen vielä tänäkin päivänä lähes 30 vuotta myöhemmin, Lehikoinen muistuttaa. Kirjeshakin vuoden 1976 SM-turnauksen Lehikoinen voitti häviöttömällä tuloksella 11,5 /13. Seuraava tärkeämpi turnaus oli vuosina 1977-1981 pelattu I Eino Heilimon muistoturnaus, missä Pertin tulos 7 /14 oli täsmälleen sama kuin kirjeshakin KvM-tulosvaatimus. Kansainvälisen mestarin tittelin saavuttaminen avasi tien päästä mukaan kansainvälisiin suurmestariturnauksiin. Seuraavan tilaisuuden tavoitella kirjeshakin suurmestarin arvoa Lehikoinen sai Jugoslavian kirjeshakkiliiton 50- vuotisjuhlaturnauksessa, joka pelattiin vuosina 1981-85. Tästä turnauksesta tuli täydellinen läpimurto maailman kärkipelaajien joukkoon, tosin ei vielä ihan terävimpään huippuun. Pertti saavutti tuloksen 8,5 /14, joka tässä vahvassa

-7- turnauksessa oli sama kuin suurmestaritulos. - Tässä turnauksessa voitin mm kirjeshakin XI maailmanmestarin, DDR:n Fritz Baumbachin. Kun suurmestarin arvoni vahvistettiin ICCF:n kongressissa Peeblesissä Skotlannissa syksyllä 1985, olin toiseksi nuorin maailman 90 suurmestarista. Suunnitelmat selkeytyivät - Saamani suurmestarin arvo selkiytti tietäni kohti MM-turnausta huomattavasti. Olin nimittäin näinä vuosina yrittänyt myös päästä Euroopan mestaruusturnaukseen pelaamalla EU/M/ GT-turnauksissa. - Ensimmäinen yritys oli vuosina 1975-79 pelattu EU/M/GT/97, jossa tein häviöttömän tuloksen 12 /14, mutta Momir Milovanovic (Jugoslavia) vei voiton puolen pisteen erolla. - Toinen yritykseni, vuosina 1979-1986 pelattu EU/M/GT/155 oli kuin kopio edellisestä. Häviötön tulokseni 11,5 /13 ei taaskaan riittänyt, sillä Miroslaw Jasinski (Puola) otti puoli pistettä enemmän. - Suurmestarin arvo antoi minulle mahdollisuuden aina halutessani pelata Euroopan mestaruusturnauksessa ja sitä kautta edetä maailmanmestaruuskilpailujen 3/4-finaaliin. Oli kuitenkin olemassa toinenkin vaihtoehto, yrittää tehdä toinen suurmestaritulos ja siten saada elinikäinen oikeus pelata 3/4-finaalissa. Valitsin jälkimmäisen tavan, koska arvelin saavani hieman kovempia vastustajia kansainvälisissä juhlaturnauksissa. - En kuitenkaan arvannut, että toisen suurmestarituloksen tekemiseen kuluisi aikaa 13 vuotta. Lehikoisen ensimmäinen turnaus suurmestarina oli Puolan kirjeshakkiliiton järjestämä Jozef Bannetin muistoturnaus, joka pelattiin vuosina 1986-89. Tämän turnauksen hän pelasi melkoisen vaatimattomasti saavuttaen vain tuloksen 6 /12. Tämä on myös ainoa kirjeshakkiturnaukseni, missä hänen vahvuuslukunsa on laskenut. - Ilmeisesti mistään täydellisestä epäonnistumisesta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä Suomen vahvuuslukuni laski vain viisi pistettä... Kaikkien aikojen toiseksi vahvin turnaus Vuonna 1991 Lehikoinen aloitti kaksi kutsuturnausta lähes samaan aikaan. Kanadan Kirjeshakkiliiton 70-vuotisjuhlaturnauksessa (CCCA-70) hän teki tuloksen 8,5 /14, millä oli 1,5 pistettä suurmestarituloksen tehneen kärkikolmikon takana. - Toinen samanaikaisesti aloittamani turnaus, venäläisten järjestämä Aljehinin muistoturnaus, oli siihen mennessä kaikkien aikojen toiseksi vahvin kirjeshakkiturnaus. Kaikki pelaajat olivat suurmestareita, mukana silloinen maailmanmestari Grigori Sanakoev ja ex-mm Vladimir Zagorovski, Lehikoinen kertoo. Hän oli tuloksella 7 /12 viides, pisteen päässä kilpailun voittaneesta latvialaisesta Aivars Gipslisistä ja puoli pistettä kilpailun kakkosesta Grigori Sanakojevista. - Epäonnekseni tulokseni jäi uupumaan puoli pistettä suurmestarituloksesta, mutta hyvä lohdutus minulle oli voitto maailmanmestari Sanakojevista ja tasapeli Vladimir Zagorovskin kanssa, joka oli kirjeshakin maailmanmestari 1960-luvulla. Tämän turnauksen jälkeen tilastoni kirjeshakin maailmanmestareita vastaan oli 2,5-0,5 hyväkseni! Nämä luvut ovat edelleenkin voimassa, sillä tämän turnauksen jälkeen en ole enää kirjeshakin maailmanmestareita kohdannut. Seuraavan turnauksen alkutapahtumat olivat hieman erikoislaatuiset. - Kun vuonna 1993 taistelin lähes 30 kirjepelini kanssa, tiedusteli slovenialainen kirjeshakin SM Francek Brglez, olisiko minulla mahdollisuutta pelata Slovenian Kirjeshakkiliiton järjestämässä suurmestariturnauksessa. Vastasin kohteliaan kieltävästi, että en voi pariin vuoteen runsaan pelimääräni takia enää aloittaa uusia turnauksia. - Seuraavassa kirjeessään (pelasimme tuolloin kanadalaisessa turnauksessa) hän vastasi, että turnauksen on tarkoitus alkaakin vasta parin vuoden päästä. Olin hyvin mielissäni, sillä Francek Brglez (1922-97) oli erittäin hyvä ystäväni jo parin aikaisemman turnauksen ajalta. Niinpä vastasin mielihyvin ottavani kutsun vastaan. Samalla tiedustelin, ketkä ovat muut kilpailuun osallistuvat pelaajat. Vastaus oli yllättävä: - En tiedä vielä, koska sinä olet ensimmäinen, jolta tätä asiaa kysyin. Loistelias Vidmarin muistoturnaus Vuonna 1995 alkoi II Dr. Milan Vidmarin

-8- muistoturnaus, josta tuli Lehikoisen tähänastisen kirjeshakkiuran suurin menestys. Hän voitti tämän turnauksen häviöttömällä tuloksella 11,5 /14 ylittäen samalla suurmestarituloksen 2,5 pisteellä. Toisen sijan otti Itävallan Dr. Harald Tarnowiecki, joka oli tuolloin maailman rankinglistan seitsemäs. - Omaksi suoritusluvukseni tuli huikeat 2765, mikä oli korkeampi luku kuin kellään ICCF:n rankinglistalla. Toinen suurmestaritulos tuli siis vihdoinkin tehtyä ja Pertti saattoi ensimmäistä kertaa pelata maailmanmestaruuskisojen 3/4-finaalissa ja tavoitella paikkaa MM-finaaliin. XIX 3/4-finaali alkoi 1.6.1999 kuudessa 17 pelaajan ryhmässä ja neljä parasta pääsi kustakin ryhmästä MM-finaaliin. Tästä kilpailusta muodostui todellinen suomalaismenestys, sillä Asko Linna ja Lehikoinen ovat vielä tällä hetkellä ainoat pohjoismaalaiset MM-kilpailuun menneet pelaajat. - Ruotsin Stefan Wingellä on tosin vielä mahdollisuus ottaa finaalipaikka, jos italialainen Tirabassi ei onnistu voittamaan viimeistä peliään. - Vaikka paikka maailmanmestaruuskilpailuissa tulikin, olen aika tyytymätön moniin tässä kilpailussa pelaamiini peleihini. - Seuraava turnaukseni on siis jo tiedossa, kirjeshakin XX MM-turnaus, jonka pitäisi alkaa tulevana syksynä. Olen jo joulukuusta 2002 lähtien hiljalleen valmistautunut tähän turnaukseen, joskin paljon työtä on vielä tehtävä. - Edessäni on elämäni tärkein turnaus. Näinä päivinä tulee 10 vuotta täyteen edellisestä häviöstäni kirjeshakkilaudalla. Viisi samanlaista vuotta vielä tarvittaisiin... Miksi pelata kirjeshakkia? Joillekin meistä etäpeli on ainoa tapa harrastaa shakkia esim. syrjäisen asuinpaikan, epäsäännöllisten työaikojen tai sairauden takia. Monille se on myös tietoinen valinta shakin monipuolisesta kirjosta, aivan kuten esimerkiksi juoksijalla, joka joutuu valitsemaan mielimatkansa 100 metrin ja maratonin väliltä. - Kirjeshakki on shakin maratonia. Monet pitävät ja ovat valinneet juoksumatkoista maratonin, samoin monet shakinpelaajat ovat valinneet kirjeshakin, analysoi Pertti Lehikoinen. Hän muistuttaa myös, että aivan kuten juoksijoillakin, niin myös shakinpelaajillakin mielimatka tai mielilaji saattaa vaihdella eri aikoina. Huomataan, että pidempi juoksumatka tai pidempi miettimisaika sopiikin itselle paremmin tai päin vastoin. - Näin on myös oma mielenkiintoni shakissa kehittynyt. Minun olisi ollut mahdotonta kuvitella, että olisin alkanut pelata kirjeshakkia shakkitaipaleeni alussa, jolloin kehitys oli nopeinta ja luokkakorotukset seurasivat toisiaan. - Jossakin vaiheessa shakkiurani alkupuolella kuitenkin huomasin, että joitakin pelaajia vastaan menestyin huomattavasti paremmin 15+15 minuutin pikapeleissä kuin 5+5 minuuutin. Vähitellen tämä havainto vain voimistui ja niinpä Lahdessa vuonna 1971 pidetyt "joukkueblixtit" ovat jääneet viimeiseksi pikashakkikilpailukseni. Samana vuonna alkoi kirjeshakkiurani, joten harrastamieni shakkipelin variaatioiden määrä ei vähentynyt. - Myöhemmin huomasin samoja eroja 15+15 minuutin pikapelin ja pitkän turnauspelin välillä. Samaten turnauspelien ja kirjepelien välillä. Tämä ei enää saanut minua poistamaan joitakin lajeja valikoimastani, mutta selvän priorisoinnin se kyllä sai aikaan. - Pelaan vieläkin kirjeshakkiturnausten välisten taukojen aikana mielelläni lähishakkia, käyn jopa silloin tällöin kerhoni 15+15 minuutin pikapeliturnauksissa. On henkisesti hyvin mukavaa pelata monta vuotta kestävän raskaan kirjeshakkiturnauksen jälkeen lähishakkiturnaus, joka on ohi runsaassa viikossa. Itselleni lähishakkiturnausten pelaaminen on myös yksi parhaimmista tavoista pitää hiljaisina kausina yllä hyvää "kirjeshakkikuntoa", koska olen huomannut muuten helposti laiskistuvani. - Tunnen myös monia kirjeshakin harrastajia, jotka eivät pelaa lähishakkia ollenkaan. Jokainen tekee omat valintansa mieltymystensä mukaan. Tiedän myös, että on paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä shakin pelaamista ollenkaan. Me olemme niin erilaisia. Onneksi! Mikä tekee kirjeshakista ainutlaatuisen lajin? - On ainakin kaksi ominaisuutta, mitkä kirjeshakissa poikkeavat muista kilpailulajeista. Tietysti ensimmäinen on kilpailun kesto. Ainakaan itselläni ei ole tiedossa mitään lajia, missä kilpailun kestoaika olisi yli vuoden. Jalkapallosarjat tai formuloiden kausi voi kyllä kestää yhdeksän kuukautta, mutta tiedän kirjeshakkiturnauksia (esim. Axelssonin muistoturnaus),

-9- jotka ovat kestäneet yhdeksän vuotta! - Tästä tietenkin herää kysymys olemmeko me kirjeshakin harrastajat jotenkin poikkeuksellisen ajantajun omaavia vai olemmeko sen menettäneet kokonaan? Vai olemmeko jonkin lajin perfektionisteja, täydellisyyteen pyrkiviä ja haluamme pelistämme luoda niin hyvän kuin vain mahdollista ja sen hyvän luominen vaatii paljon aikaa? - Vain jokainen meistä itse omalta kohdaltaan tietää tähän kysymykseen vastauksen. Jos tietää. Siihen toiseen kirjeshakin ainutlaatuiseen ominaisuuteen Lehikoinen tulee hieman kiertotietä. Mikä on kirjeshakinpelaajan paras ikä? Kategorisesti kyseessä on pelaaja, joka pelaa huipputasolla ja haluaa tulla maailmanmestariksi. Mikä on hänen todennäköisin ikänsä, kun hänestä tulee maailmanmestari? Pertti Lehikoinen on itse tätä kysymystä vuosia sitten tutkinut ja päätynyt ikään 56 vuotta. Tammikuussa selvisi, että Tunc Hamarat (Itävalta) on voittanut kirjeshakin XVI MMturnauksen. Uusi maailmanmestari on syntynyt Istanbulissa 1.12.1946, joten hän ehti muutama kuukausi sitten täyttää 57 vuotta. - Missä muussa kilpailulajissa ihminen on parhaimmillaan 56-vuotiaana? Ei tule mieleen, ei tule mieleen edes lajia, missä hän olisi parhaimmillaan 20 vuotta nuorempana. (Ammunnassa on useita yli 50-vuotiaita maailmanmestareita ja olympiavoittajia. Päätoimittajan lisäys). - Olen joskus kauan sitten nähnyt erään käyrän lähishakinpelaajien huippuiästä ja jo 35- vuotiaasta se alkoi sojottaa alaspäin. Tässä suhteessa kirjeshakki on hyvin poikkeuksellinen ja erikoinen laji. - Jos tätä ajatusleikkiä haluaa vielä jatkaa eteenpäin voi tehdä kysymyksen: minkä lajin maailmanmestari on joutunut tekemään eniten töitä saavuttaakseen tittelinsä? Ainakin jos sitä tehdyissä työtunneissa mitataan ei vastauksen antaminen ole kovinkaan vaikeaa. Kirjeshakin suomalaista tasoa vaikea arvioida Suomea on usein pidetty kirjeshakissa johtavana Pohjoismaana. Perusteluina on käytetty suurmestarien lukumäärää. - Muistan, että joskus 80-luvulla Suomessa oli enemmän suurmestareita kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Omasta mielestäni suurmestarien lukumäärän laskeminen on kuitenkin vain yksi ja mielestäni ehkä hieman väärä tapa laskea maiden keskinäistä vahvuutta. - Suurmestareiden suuri lukumäärä mielestäni mieluummin osoittaa Suomen Kirjeshakkiliiton johtohenkilöiden taidon kyetä järjestämään kansainvälisiä juhlaturnauksia, joissa on mahdollisuus tehdä KSM-tuloksia. Aina kun on mahdollisuuksia tehdä tavoitetulos, joku sen myös tekee. Tämän jälkeen on taas suurmestari enemmän ja helpompi järjestää uusia turnauksia. - Samoin on helpompi saada KKvM-arvon omaaville pelaajille mahdollisuus tavoitella KSM-arvoa ulkomaisessa juhlaturnauksessa, kun ilmoitetaan, että suomalainen KSM osallistuu kilpailuun edellytyksenä myös yhden KKvM-tasoisen suomalasipelaajan mukanaolo. Lyhyesti sanottuna syntyy spiraali, joka luo aina uusia suurmestareita, Lehikoinen muistuttaa osuvasti. - Tässä erittäin tärkeässä asiassa Suomi on onnistunut selvästi muita Pohjoismaita paremmin. Siitä suurkiitos Kirjeshakkiliiton johtohenkilöille samoin kuin pelaajillekin, jotka ovat korkealla prosentilla hyödyntäneet mahdollisuutensa. Mikä sitten on oikea tapa vertailla eri maiden välistä tasoa, vahvuuslukulistako? - Siinäkin on omat suuret puutteensa. Onnistuminen ensimmäisessä listalle tulevassa turnauksessa vaikuttaa erittäin paljon tulevaan lukuun. Pitäisi pelata 200-300 peliä ennenkuin luku asettuu suunnilleen oikeaan paikkaan. Harvalla on pelattuna sellaista määrää pelejä. Parempi kuitenkin hivenen epätarkka FELOlista kuin ei vahvuuslistaa ollenkaan. Tanska ollut paras Pohjoismaa Miten sitten pitäisi vertailla? Joukkuekilpailuja? Menestymisiä MM-turnauksissa? - Mielestäni oikea tapa on vertailla kaikilla edellä mainituilla tavoilla. Kun tällä tavalla tarkastelen aikaväliä 1980-2000 niin mielestäni selvästi paras Pohjoismaa on Tanska. Se voittaa kaikki muut Pohjoismaat kaikissa muissa vertailuissa paitsi suurmestareiden lukumäärässä. - Selvin ero Suomeen tulee, kun verrataan maiden terävimpiä huippupelaajia. Tanskalla on tähän vertailuun asettaa kova nelikko Jörn Sloth (kirjeshakin VIII maailmanmestari 1980-

-10- luvun alkupuolelta), KSM Erik Bang (toinen XIII MM-kilpailussa, pelasi 60-luvun lopulta lähes 30 vuotta häviämättä ainuttakaan peliä), KSM Ove Ekebjaerg (toinen XVI MMfinaalissa) ja Allan Poulsen (kolmas XV MMfinaalissa). Mitä Suomella on asettaa tähän vastapainoksi? - Risto Kauranen pronssimitaleineen kestää hyvin vertailun, mutta entä sitten? Sitten tuleekin pitkä väli tyhjää ja taas tyhjää. Vasta sen jälkeen tulevat muut suomalaiset kärkipelaajat milloin missäkin järjestyksessä, miettii Lehikoinen. Mutta mikä on ollut tilanne tämän vuosituhannen alkuvuosina ja kuinka se kehittyy lähivuosina? - Tanskalaisella kirjeshakilla on monia ongelmia. Jörn Sloth, joka muuten oli poikkeuksellisen nuori tullessaan vain 35-vuotiaana maailmanmestariksi, täyttää ensi syksynä 60 vuotta, muut em. nelikosta ovat kyseisen rajan jo sivuuttaneet. Allan Poulsenia lukuunottamatta muiden tulokset ovat tämän vuosituhannen puolella olleet melko vaisuja. - Uusia huippupelaajia Tanskasta ei ole noussut, viime aikoina muut eivät ole edes olleet lähelläkään MM-kilpailuun pääsyä. Curt Hansen tosin jakoi voittoa J.J. van Oosteromin kanssa vahvassa Korningin muistoturnauksessa, mutta on sen jälkeen taas keskittynyt ainoastaan lähishakkiin, missä hän onkin Pohjoismaiden ehdotonta huippua. - Ei ole mitenkään mahdotonta vaan suorastaan jopa todennäköistä, että lähivuosina Suomi tulee ottamaan Tanskalta Pohjoismaiden ykkösmaan aseman. Se, kuinka kauan me sen pystymme pitämään, on jo sitten aivan toinen asia. Ainakin tällä hetkellä näen kirjeshakin tulevaisuuden Suomessa melko valoisana. Tosin kirjeshakin arvostus ja sen nostaminen vaatii meiltä kaikilta kovasti työtä, sanoo Lehikoinen. Kirjeshakin uhkakuvat - Näen tällä hetkellä kirjeshakille kaksi suurta uhkakuvaa. Toinen on shakin suosion yleinen hiipuminen ja toinen on tietokoneet. - Tanskassa, jonka shakkielämää olen seurannut tarkemmin jo muutaman vuosikymmenen ajan, sivuutettiin 10 000 rekisteröidyn pelaajan raja vuonna 1985, mutta nyt pelaajamäärä on pudonnut noin 6 500:aan. Se on melkoinen pudotus. Suomessa luulen kehityksen olleen pitkälti samansuuntainen. Miksi? Mikä on vialla? - Kun itse tulin shakin pariin vuonna 1966, oli jäsenmäärä kasvussa. Muistan, kuinka kolminkertainen Suomen mestari Toivo Salo oli asiasta hyvin iloinen, sillä 1960-luvun alussa jäsenmäärät kerhoissa olivat laskeneet jyrkästi. Syy oli Topin mukaan hyvin yksinkertainen. Televisiot olivat tulleet ihmisten koteihin. Aikansa niitä jakseltiin katsella, mutta sitten haluttiin taas uusia virikkeitä ja palattiin takaisin kerhoihin. - Jäsenmäärien kehitys on siis jatkuvaa aaltoliikettä, välillä mennään ylös ja välillä tullaan alas. Mutta onko vaaraa, että jäädään pysyvästi alas? Mielestäni on, sillä eri lajien välinen kilpailu on kovaa ja uusia lajeja syntyy koko ajan. - Shakki on kaikesta huolimatta marginaalilaji, vaikka me tietenkin toivoisimme toisin. Sen on hyvin vaikeata päästä esimerkiksi televisioon - ainakin, jos sen maailmanmestaruus ratkotaan lähinnä lottoarvontaan rinnastettavalla tavalla. Olisi ehdottomasti palattava siihen systeemiin, jota käytettiin maailmanmestarin selville saamiseen 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin MM-ottelut olivat suuria tapahtumia ja saivat jopa Suomen television niistä kiinnostumaan. - Esimerkiksi oma kiinnostukseni shakkiin virisi Petrosjanin ja Spasskin ensimmäisen maailmanmestaruusottelun yhteydessä vuonna 1966. Moni shakkiystävistäni on kertonut, että he kiinnostuivat lajiin jonkun MM-ottelun yhteydessä. Miten me nyt sytytämme shakista kiinnostuneisiin nuoriin samanlaisen innostuksen kipinän? - Toinen asia on jatkuvasti nopeutuvat peliajat, joita on perusteltu kiireisemmällä elämänrytmillä sekä mahdollisuudella saada esimerkiksi televisio kiinnostumaan shakista tai saada pelipaikoille enemmän ns. suurta yleisöä. - En ole televisioita paikalla nähnyt edes sen vertaa kuin oli silloin joskus. Siitä yleisöstäkään en nyt tiedä. Mitä tulee kiireiseen elämänrytmiin, niin ei maratoniakaan ole sen takia lyhennetty ja golfissakin pelataan edelleen 18 reikää kuten jo satoja vuosia sitten Skotlannin Ylämaan nummilla. - Täytyy aina muistaa, että shakki on strategiapeli ja erittäin vaikea sellainen. Siinä on sen viehätys ja voima. Jos nopeutta vaativia pelejä halutaan, luulen lasten niitä tietokoneilta löytävän kylliksi. Turhaa on shakkia yrittää muuttaa

-11- sellaiseksi, ei se siinä tule menestymään. Tietokoneet etäpelin vaarana - On parempi ehkä jättää lähishakkiin liittyvät ongelmat viisaampien eli sen lajin harrastajien pohdittavaksi ja keskittyä puhtaasti kirjeshakkiin liittyviin uhkakuviin. - Niitä nimittäin on ja tällöin haluan puhua nimenomaan ja ainoastaan tietokoneista, sillä luulen sen olevan suurin syy jäsenmäärämme laskuun viime vuosina. Haluan vielä tarkentaa edellisen lauseen tietokonesanaa, millä tarkoitan shakkia pelaavia ohjelmia, Lehikoinen täsmentää. Mikä on kirjeshakin tulevaisuus sen jälkeen, kun shakkia pelaavat ohjelmat ovat vahvempia kuin vahvimmat kirjeshakin suurmestarit? - Silloin ei ole mitään tulevaisuutta. Mikä sitten on peliohjelmien vahvuus? - On vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, sillä se riippuu millä miettimisajoilla pelataan. 5+5 minuutin pikapelissä ihmisellä ei ole mitään toivoa konetta vastaan, mutta jos pelataan normaaleilla turnauspeliajoilla, luulen, että ihminen (= maailman vahvimmat pelaajat) ja kone ovat suunnilleen yhtä vahvoja. - Otaksumani perustuu Svenska Schackdator Föreningin (SSDF) julkaisemaan tietokoneohjelmien vahvuuslistaan, missä 257 eri tietokoneohjelmaa ovat pelanneet noin 100 000 peliä. Vahvuusluvut ovat hyvin samankaltaisia vahvimpien lähishakin suurmestareiden kanssa. Vaikka tuo tietokoneohjelmien vahvuuslista ei mikään FIDE-lista olekaan, niin luulen, että sitä on siihen täsmäytetty, sillä ihmisen ja koneen välisiä pelejä on pelattu melko paljon. - Kun sitten vertaillaan ihmisen ja koneen välistä eroa kirjeshakissa, muuttuu tilanne ihmiselle vieläkin edullisemmaksi. Jääväthän lähishakille tyypilliset aikapulasähinät pois. Lisäksi ihminen saa useita päiviä miettiä asemaa, saa siirrellä nappuloita laudalla, käyttää avauskirjoja apuna ja niin edelleen. - En ole koskaan nähnyt mitään arvioita shakkiohjelmien vahvuudesta kirjepelissä, mutta arvioisin sen olevan noin 2 200-2 300. Tämä tarkoittaisi, että noin 150-200 suomalaista pelaisi kirjeshakkia vahvemmin kuin kone. - Voi olla, että olen arvioinut koneen voiman liian suureksikin, enkä olisi lainkaan hämmästynyt, vaikka se olisi vielä 200 pistettä heikompikin. - Koneen, siis shakkia pelaavan peliohjelman vahvuuden arviointia vaikeuttaa myös se, että se on erityyppisissä asemissa erivahvuinen. Asemapelejä se arvioi selvästi huonommin kuin vaikeita taktisia asemia. Näin ollen suljetuissa asemissa se on selvästi heikompi kuin avoimissa. - Jäljelle jääkin paljon kysymyksiä. Mitä mieltä on pelata kirjeshakkia, jos oma vahvuusluku on pelaavien tietokoneohjelmien vahvuusluvun alapuolella? Eikö niistä peleistä tule vain kahden tietokoneen välisiä otteluita, jos molemmat käyttävät tietokoneita? Eikö tämä väistämättä merkitse kirjeshakin kuolemaa jos sitä voivat pelata ainoastaan tietyn vahvuustason yläpuolella olevat pelaajat? - Nämä ovat hyvin vaikeita ja kiperiä kysymyksiä. En tiedä ratkaisua. Ehkä alemmissa luokissa pitäisi olla kahdenlaisia turnauksia. Toisissa tietokoneiden käyttö olisi sallittu ja toisissa pelaajat sitoutuisivat olemaan käyttämättä peliohjelmia. En kyllä ole aivan vakuuttunut, onnistuisivatko jälkimmäisen vaihtoehdon kaltaiset turnaukset, sillä aina aivan varmasti löytyisi joku, joka peliohjelmia kuitenkin käyttäisi. - Pelaavat shakkiohjelmat ovat epäilemättä kirjeshakille elämän ja kuoleman kysymys. Email- vai kirjeshakki - Olen edellä puhunut vain kirjeshakista, mutta se olisi aivan yhtä hyvin voinut tarkoittaa sähköpostitse pelattavaa shakkia. Olen vain halunnut käyttää vanhaa perinteisempää nimeä, mutta nyt on tarkoitukseni käsitellä perinteisen kirjeshakin ja sähköpostitse pelattavan shakin eroja. - On tietenkin erittäin hyvä asia, että meillä on valittavanamme, millä siirtojen välitystavalla haluamme etäshakkia pelata. Monilla meistä ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta ja näin ollen postitse pelaaminen on ainoa mahdollisuus. Monet haluavat taas säästää postimaksuissa ja pelaavat mieluummin sähköpostitse. - Mutta on myös paljon muita tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän valintaan. Itselläni se on pelien tempo. Olen nimittäin viimeisen neljännesvuosisadan aikana pelannut ainoastaan kansainvälisissä turnauksissa, niistäkin hyvin suuri osa ollut itäeurooppalaisia. - Se pelinopeus, jonka näistä turnauksista

-12- olen oppinut, on äärimmäisen hidas johtuen itäeurooppalaisen postinkulun hitaudesta, etenkin sosialismin vuosina. Näin ollen luonnollinen valintani on edelleenkin ollut perinteinen kirjeshakki ja näin on varmastikin myös jatkossa. - Olen usein miettinyt, miksi sähköpostitse pelattava shakki alkujaan kehitettiin niin nopearytmiseksi, Lehikoinen miettii. - Ehkä miettimisajat aluksi vain kopioitiin perinteisestä kirjeshakista ja vasta sen jälkeen huomattiin pelien nopea rytmi, koska postinkulkuaikaa ei käytännöllisesti katsoen ole. Sitten miettimisaikaa pidennettiin neljään päivään ja myöhemmin vielä kuuteen päivään, missä se tänä päivänä on. - Luulen, että kansallisissa turnauksissa pelirytmi on nyt suunnilleen sama pelaa sitten kirjeitse tai sähköpostitse. Mutta kansainvälisten turnausten osalta tilanne on aivan erilainen. Jos vertaamme kansainvälisten turnausten läpimenoaikoja, niin perinteiset kirjeshakkiturnaukset kestävät vähintään kaksinkertaisen ajan verrattuna sähköpostitse pelattaviin turnaukseen, mikä on melkoinen ero. Tämä myös tarkoittaa, että perinteisessä kirjeshakkiturnauksessa pelaajalla on ainakin tuplasti enemmän miettimisaikaa. - Kun ero on näin huomattava, käytännössä sitä voisi rinnastaa maratonin ja 18 km:n juoksun eroon; on aivan selvää, että kyseessä on jo kaksi aivan eri lajia! Huipputasolla nämä vaativat aivan erilaisen analysointitekniikan. Kirjeshakin MM-turnausten osalta tämä ongelma on jo selvästi nähtävissä. Osa pelaajista haluaa, että MM-turnaus pelataan ehdottomasti kirjeitse ja osa haluaa pelata vain sähköpostitse. - Nyt ICCF on ilmeisesti järjestämässä kaksi MM-turnausta lyhyen ajan sisällä kummallakin pelitavalla. Itse en pidä tästä. Maailmanmestaruusturnauksista ei saisi tehdä nonstop-tyylisiä turnauksia, joita käynnistyy liukuhihnalla. Mielestäni MM-turnausten arvo kärsii moisesta menettelystä. Miten haluaisit kirjeshakkia pelattavan ja miten MM-turnaus tulisi pelata? - Haluaisin pelata sitä sähköpostitse, mutta perinteisen kirjeshakin säännöin ja tavalla. Mitä tämä sitten tarkoittaa ja miten se olisi toteutettavissa? - Hahmottelen sitä tässä hieman pääpiirteittäin: 1) Kun pelaaja lähettää siirtonsa, tulisi olla jokin "viiveaika", joka viivyttäisi siirtoa niin, että se saapuisi vastustajalle vasta 5 päivää myöhemmin. Kun ICCF saa oman serverin, tämän ei pitäisi olla mahdotonta. 2) Viikossa tulisi olla kaksi peräkkäistä rauhoitettua päivää (esim. lauantai ja sunnuntai), jotka pelaaja voisi itse määrätä. Tällöin ei pelaajan tarvitsisi vastaanottaa siirtoja, vaan ne tulisivat seuraavana "arkipäivänä". Miettimisaika kuitenkin juoksisi näinäkin päivinä niille siirroille, jotka on vastaanotettu ennen rauhoitettuja päiviä. 3) Pelaajalla olisi oikeus vuoden aikana määritellä 10 rauhoitettua päivää, jolloin siirtoja ei tarvitsisi vastaanottaa. Tällä tavoin pelaaja voisi rauhoittaa esimerkiksi uskonnollisia juhlapyhiä (joulu, pääsiäinen, ramadanin aloitusja lopetusjuhlat jne) tai muita itselleen tärkeäksi katsomiaan juhlapäiviä. Miettimisaika kuitenkin juoksisi edelleenkin ennen tällaisia rauhoituspäiviä saapuneille siirroille. 4) Pelaajalla on kalenterivuoden aikana oikeus pitää 30 päivää vapaata, jolloin miettimisaika ei juokse. 5) Ensimmäinen ajanylitys sallitaan ja vasta toisesta häviää pelin. 6) Pelinopeus on 30 päivää 10 siirtoon, 60 päivää 20 siirtoon jne. 7) Pelaaminen normaalipostitse on sallittua, mikäli siirto kulkee vastustajalle viiveajan (viiden päivän) sisällä. Jos se kulkee hitaammin, se tulee laskea siirron lähettäneen pelaajan miettimisaikaan. 8) Vain MM-turnauksessa tulisi noudattaa yllä mainittua pelitapaa. Muilla tasoilla tulisi olla kaikkia lähetystapoja käyttäviä ryhmiä nykysäännöin. Edellä mainituilla säännöillä pelattuna saavutettaisiin seuraavat edut: a) Pelaajaryhmien kokoa voidaan kasvattaa 17 pelaajaan. "Kirjeshakin MM-turnaus 13 pelaajalla" tuntuu hieman tynkäturnaukselta, missä yhden pelin häviäminen vie usein käytännössä mahdollisuudet maailmanmestaruuden voittamiseen. b) Perinteisessä kirjeshakissa on ongelma, että pelit etenevät eri tahtiin joidenkin maiden postinkulun hitaudesta johtuen. Tästä hyötyvät selvästi hitaiden postinkulkumaiden pelaajat. Edellä mainitulla tavalla pelattuna ei tällaista ongelmaa olisi, koska "postinkulkuaika" olisi kaikille pelaajille sama. Samalla lievenisi huomattavasti perinteisessä kirjeshakissa useasti toistuva ilmiö, että muutamat "hitaiden maiden" pelaajat pelaavat vielä vuosikausia sen

-13- jälkeen kun muut ovat jo lopettaneet pelinsä. c) Pelaajalla olisi mahdollisuus käyttää moderneinta ja halvinta lähetystapaa, silti luopumatta perinteisen kirjeshakin hyvistä puolista. d) Saataisiin kirjeshakin MM-turnausten arvo pidettyä mahdollisimman korkealla ja huippupelaajat pidettyä yhtenäisten sääntöjen alla. e) Pystyttäisiin pitempään taistelemaan pelaavia shakkiohjelmia vastaan. Tarkastellessa nopeutta, millä peliohjelmien taso on viimeisen 20 vuoden aikana noussut, ei ole kuin ajan kysymys, ehkä 15-20 vuotta, kun vahvimmat peliohjelmat ovat jo hyvin lähellä maailman huippua kirjeshakissa. Ainoa vastalääke tähän on pidentää miettimisaikoja ja sekin tehoaa vain hetkeksi. Shakin tulevaisuus Suomessa Tällä hetkellä suomalaisen shakin tulevaisuus näyttää kaikista ongelmistaan huolimatta Pertti Lehikoisen mielestä poikkeuksellisen valoisalta. - Suomessa ei ole ennen ollut 18-vuotiasta suurmestaria, jonka vahvuusluku on noin 2 550, ja joka ottaa maailmanmestaruuskilpailussa mitalin, sekä kärkisijoja vahvoissa kansainvälisissä turnauksissa. En lainkaan ihmettele, vaikka Tomi Nybäckistä piankin tulisi Suomen ensimmäinen 2600-rajan rikkova pelaaja. Myös hänen takanaan tulee monia lupaavia pelaajia. - Kirjeshakissa Suomi on taistelemassa Tanskan kanssa Pohjoismaiden ykköspaikasta. Kaksi suomalaista pelaa kirjeshakin MMturnauksessa. Meistä Asko Linna on jo aloittanut oman urakkansa hienosti voitolla ja 11 tasapelillä. Tehtäväniekat ovat jo pitkään olleet maailman huipulla. Suomalaisella shakilla menee laajalla rintamalla todella lujaa!, vakuuttaa Pertti Lehikoinen. Kaksi peliä matkan varrelta Kirjeshakkilehdessä ei Pertti Lehikoisen mielestä pitäisi julkaista lähishakkipelejä. Tämä peli olkoon kuitenkin poikkeus, sillä siinä kohtasivat SELO- ja KELO-listan ykköspelaajat pelin vielä päättyessä kirjepelaajalle suotuisasti. Lehikoinen sai vuodenvaihteen Rilton cupissa Tukholmassa helpon päänahkan suurmestari Tomi Nybäckistä. Lopputuloksissa tosin Nybäck jakoi voittoa, Lehikoinen oli 85:s 1 Englantilainen (A33) Nybäck (Elo 2497) - Lehikoinen (Elo 2235), Tukholma 29.12.2003, analyysit voittajan: 1.Rf3 c5 Olen aikaisemmin aina pelannut tässä joko 1...Rf6 tai 1...d5. Pelisiirrollani halusin välttää Tomin avausvalmistelut. 2.c4 Rc6 3.d4 Tämä siirto tuli minulle yllätyksenä, sillä aikaisemmin Tomi on tässä pelannut säännöllisesti 3.Rc3. Ehkä Tomi pelkäsi, että olen valmistellut jotakin hänen aikaisempia pelitapojaan vastaan. Tämän siirron jälkeen olimme molemmat hieman oudoilla vesillä, sillä jatkossa mietimme teoriasiirtoja melko pitkään. 3...cd4 4.Rd4 e6 5.Rb5 Rf6 6.R1c3 d5 Tässä harkitsin melko pitkään myös turvallisempaa siirtoa 6...d6. 7.cd5 Tämä siirto tuli minulle yllätyksenä. Odotin jatkoa 7.Lf4 e5 8.cd5 ef4 9.dc6 bc6 10.Dd8 Kd8, mitä pelattiin kolme kertaa Kortshno in ja L.Portischin MMehdokasottelussa Bad Kissingenissa vuonna 1983. Tuohon aikaan pelasin symmetristä englantilaista avausta mustilla ja katselin nämä pelit tarkasti läpi. Voi olla, että tietoni muunnelman yksityiskohdista olisivat olleet jo hieman hapantuneita, mutta muunnelmaa on tuon ehdokasottelun jälkeen pidetty tasapelimuunnelmana. 7...Rd5 8.Rd5 Tätä siirtoa vastustajani mietti melko pitkään. Vaihtoehto 8.e4 Rc3 9.Dd8 Kd8 10.Rc3 Lc5 johtaa kuitenkin melkoisen pelkistettyyn tasapeliasemaan. 8...ed5 9.Dd5 Tämän siirron jälkeen jouduin miettimään melko pitkään. Tiesin, että valkeilla ei tätä muunnelmaa kovinkaan usein pelata, sillä musta saa hyvän korvauksen sotilaastaan. Minun ongelmani kuitenkin oli, että en muistanut, miten mustan tuli pelata. 9...Lb4 10.Ld2 0-0!? Mielenkiintoinen siirto, joka ei ole huono. Teoria antaa tässä jatkon 10...De7! 11.a3 Ld2 12.Dd2 0-0 13.Df4 Td8 14.e3 a6 15.Rc3 Td4 16.e4 f5 ja mustalla on korvausta uhraamastaan sotilaasta Burmakin - Naumann, Budapest 1992. 11.Dd8 Td8 Tämä on pelin kriittinen asema.

-14-12.0-0-0?! Tämä on jo hivenen epäilyttävä siirto. Mielestäni parempia ovat jatkot 12.Lc3 a6 13.Rc7 Lc3, 12.Rc3 La5 tai 12.Td1 a6 13.Rc7 Rd4 ja kaikissa jatkoissa mustalla on hyvää korvausta uhraamastaan sotilaastaan. 12...Le6! 13.a3? Tämän siirron jälkeen valkea joutuu suuriin vaikeuksiin. Myös 13.Rc3:n jälkeen mustalla on etua. Paras lienee 13.Rc7 Ld2! 14.Td2 Td2 15.Kd2 Td8 ja mustalla on paremman kehityksenä ansiosta hieman etua, mutta ei vielä mitään ratkaisevaa. 13...Lb3! Niittisiirto. Musta saa upseerinsa ihannepaikoille. 14.ab4 Rb4 Voi olla, että 14...a5!? on vieläkin vahvempi uhaten a-linjan aukaisua. 15.Rc3 Tac8 Musta uhkaa voittaa materiaalia pelaamalla 16...Ra2+ 17.Kb1 Rc3 ja torni d1 jää roikkumaan. 16.Te1 Parempi olisi 16.g3! Ra2 17.Kb1 Rc3 18.bc3 Ld1 19.Lh3 Td2 (tai 19...Le2 20.Lc8 Tc8 21.Te1 Ld3 ja mustalle jää sotilas enemmän, mutta eriväriset lähetit saattavat vielä tuottaa kiusaa) 20.Lc8 Lc2 ja mustalle jää sotilas enemmän, mutta valkealla on vielä joitakin mahdollisuuksia selviytyä. 16...Rc2? Orastavassa aikapulassa kuvittelin toistavani siirrot. Todellisuudessa annoin tällä siirrolla valkealle mahdollisuuden tulla vielä takaisin peliin. Onnekseni sokeus oli molemminpuoleista. 17.Td1? 17.g3 Re1 18.Lh3 Tc6! 19.Te1 b5 johtaa myös mustan selvään etuun, mutta yllättävä 17.Lg5! f6 18.Td1 Td1 19.Rd1 fg5 20.Kd2 vain mustan pieneen etuun. 17.Rb4 18.Te1 Tc5! (0-1) Tämä olisi pitänyt tehdä jo kaksi siirtoa aikaisemmin. Nyt uhkaa 19...Ta5 ja 20...Ta1 21.Rb1 Ra2 matti. Ainoa tapa estää matti on pelata 19.Kb1, mutta 19...Ta5 20.Tc1 Td2 jättää valkealle toivottoman aseman. 2 Kuningatargambiitti (D36) Lehikoinen Alexander Ugge Kanada, XIX 3/4-MM-finaali, section 2 1999-2002 analyysit voittajan: 1.d4 d5 2.c4 e6 3.Rc3 Rf6 3...Le7 on aivan järkevä vaihtoehto, mikäli musta haluaa välttää pahimmat vaihtomuunnelman riesat. 4.cd5 Lähipeleissäni olen ajoittain pelannut vaihtomuunnelmaa jo 1970-luvun alkupuolelta asti, mutta kirjepelissä tämä oli ensimmäinen kerta. Edellisessä turnauksessani (Milan Vidmarin muistoturnaus) otin valkeilla 6,5 /7. Ainoa tasapelini tuli nyt jo edesmennyttä slovenialaista kirjeshakin suurmestaria Francek Brglezia vastaan pelissä, jossa pelasin päämuunnelmaa 4. Lg5. Hyvin nopeasti tuossa pelissä kadotin toiveeni edun saamisesta ja tasapelistä sovittiin jo 17 siirron jälkeen. Oli siis yritettävä jotakin muuta. 4...ed5 5.Lg5 c6 6.e3 Le7 7.Dc2 Rbd7 8.Ld3 O-O 9.Rf3 9.Rge2 on myös usein pelattu jatko. 9...Te8 10.O-O 10. O-O-O pelataan myös silloin tällöin, mutta se ei ole minun luonteelleni sopiva jatko. 10...Rf8 11.h3! Vielä 1970-luvun loppupuolella ilmestyneissä avauskirjoissa tätä siirtoa pidettiin turhana viivyttelynä. Katsottiin, että valkean on joka tapauksessa pelattava Tab1 ja b-sotilaan etenemisin. Nyttemmin on kuitenkin oivallettu, että asia ei ole aivan näin yksiselitteinen. Ensinnäkin valkea ottaa jo valmiiksi g4-ruudun mustan lähetiltä, joissakin tapauksissa jopa ratsulta. Toisaalta musta ei voi kovinkaan paljoa hyötyä valkean hidastelusta, vaan joutuu ennemminkin paljastamaan omaa pelisuunnitelmaansa, mikä antaa valkealle mahdollisuuden valita useista eri suunnitelmista riippuen mustan seuraavasta siirrosta. Nykyään 11.h3! on jo saavuttanut yhtä suuren suosion kuin vanha päämuunnelma 11.Tab1. Kolmas vaihtoehto 11.Tae1 on viime aikoina jäänyt vähemmälle huomiolle.

-15-11...Rh5 Tietokantojeni mukaan neljänneksi yleisin siirto tässä asemassa. Tavallisempia jatkoja ovat 11...Re4, 11...Le6 ja 11...g6. Tässä muutamia pääjatkoja em. siirtoihin, joista ainakin kahdessa ensimmäisessä tulevat hyvin esille 11. h3! siirron edut: A 11...Re4 12.Lf4 f5 13.Re5 Rg6 14.Rg6 hg6 15.f3 Rf6 16.Df2 Rh5 17.Le5 Lh4 18.Dd2 Lg3, I.Sokolov - Oll, Pula 1997 ja nyt valkea olisi saanut pienen edun pelaamalla 19. f4! B 11...Le6 12.Re5 R6d7 13.Le7 Te7 14.f4 f6 15.Rf3 Rb6 16.Tae1 Rc8 17.g4 Rd6 valkean pienin eduin Kramnik - Renet, Clichy 1995. C 11...g6 12.Tab1 Re6 13.Lh6 Rg7 14.b4 a6 15.a4 Lf5 16.Lg7 Ld3 17.Dd3 Kg7 18.b5 valkean pienin eduin, van Wely - Hjartarson, Akureyri 1994. 12.Le7 De7 13.Tab1 Valkea valmistelee kuningatargambiitin vaihtomuunnelmalle tyypillistä vähemmistösotilashyökkäystä. Tarkoituksena on edetä b- sotilaalla b5:een ja lyödä sitten c6:een. Mustan lyötyä sotilaalla takaisin c6:een jää se heikoksi takasotilaaksi, johon valkea voi kohdistaa voimakkaan painostuksen. Lisäksi useimmissa tapauksissa valkean haltuun jää tärkeä c5-ruutu. Myös tässä olisi 13.Tae1 ollut mahdollinen valkean pienin eduin. 13...Df6 Hieman yleisempiä tässä ovat jatkot 13...g6 ja 13...Rf6. 14.Dd1! Mukava teoreettinen uutuus. Aiemmin tässä on pelattu 14.Re5 (mm. pelissä Antti Niemelä - Rosvall, Tukholma 1997). Pelisiirrolla on monta tarkoitusta. Se ei ainoastaan suojaa ratsua vaan yleisemminkin koko valkean kuningasasemaa. Samalla se luo uhkan g2-g4 ja mustan ratsulla ei ole perääntymisruutuja. Kun musta joutuu raivaamaan ratsulle tilaa, voi valkea välittömästi pelata b2-b4. Kokemus on osoittanut, että ellei musta pääse pelaamaan a7-a5 siirtoa tai saa muuta aloitetta kuningassivustalla, on valkealla etua. Näin käy tässäkin pelissä. 14...Dh6 Tällä siirrolla musta palaa takaisin teoriaan. Nyt seurataan peliä Vidmar- Fuderer, Bled 1950. Tuossa pelissä mustan kuningatar tuli h6:een d6:n kautta. 15. b4 a6 16. a4 Toinen teoreettinen uutuus, joskin mielestäni aivan luonnollinen sellainen. Dr. Milan Vidmar pelasi tässä 16.Ra4 ja painosti ratsulla kuningatarsivustalla aikansa, mutta ei saanut mitään näkyvää aikaan. Sillä aikaa musta sai vaarallisen hyökkäyksen kuningassivustalla. Loppusähellyksessä (ilmeisesti aikapulassa) valkea kuitenkin voitti. Mielestäni 16. a4 on ainoa oikea tapa edun säilyttämiseen. 16...Rf6 17.b5 Nyt valkealla on kuningatarsivustalla täydellinen hallinta. 17...Re4 18.Dc2 Rc3 19.Dc3 cb5 Näin lienee parasta pelata, sillä 19...ab5 20.ab5 ei näytä kovin lupaavalta. 20.ab5 a5 21.Tfc1 Valkea ottaa täydellisen hallinnan kuningatarsivustalla. Mustalla on pysyviä ongelmia d5- ja b7-sotilaidensa kanssa eikä kunnollisen pelisuunnitelman saatikka vastapelin löytäminen ole helppoa. 21...Dh5 22.Le2 Valkea pääsee tehokkaasti yhdistämään puolustuksen ja kevyiden upseerien paremmin sijoittamisen. 22...Dg6 23.Re5 Dg5 24.Lf3 Le6 Näin d5-sotilas on suojattu, mutta b7-sotilaan kanssa on ongelmia. 25.Dc7 Te7! 26.Dd6 Tee8 Musta puolustautuu parhailla mahdollisilla siirroilla. 27.Dc7 Siirtojen toistoa orastavan aikapulan takia. Minulla on ilmiömäinen kyky joutua aikapulaan, on sitten kyseessä kirje- tai lähishakki. 27...Te7 28.Dd6 Tee8 29.Db6 Teb8 30.Ta1 a4 31.Tc7 Dd8! On selvää, että mustan kuningattarella ei ole paljoa tekemistä kuningassivustalla. Näin ollen se on tuotava mukaan puolustukseen. 32.Ta3 Nyt on a-sotilas pysäytetty. Seuraava vaihe olisi hakea se tavalla tai toisella pois. Pidin asemaani selvästi valkealle edullisempana, mutta 32...Rd7!

-16- Tämä erittäin hyvä siirto oli itseltäni jäänyt hyvin pintapuoliselle analysoinnille. Olin vain laskenut, että 33.Rd7 Ld7 34.Ld5 olisi selvästi valkeaetuinen, koska 34...Lb5 35.Lf7 Kh8 jälkeen valkean e- ja d-sotilaat ovat liian vahvoja. Vasta kun vastustajani oli pelannut 32...Rd7! tajusin, että edellä mainittu asema on kaikkea muuta kuin selvä. Nimittäin valkean sotilaat keskustassa ovat suhteellisen helposti pysäytettävissä, kun taas mustan a- ja b-vapaasotilaat pystyvät luomaan vaarallista vastapeliä. Olin käyttänyt lähes kaiken aikani vain laskiessani jatkoja (32...Rg6, 32...g6, 32...h6, 32...De8, 32...Ta7 ja 32...Kh8), jotka ovat kaikki selvästi valkeaetuisia. 33.Dd6! Tämä on varmasti turvallisin ja paras jatko.valkealle jää vähintään pieni etu. 33...Re5 34.Dd8 Parempi kuin 34.de5 Dd6 35.ed6 ja sotilaani d6 saattaa jäädä myöhemmin heikoksi. Käytin hyvin paljon aikaa tämänkin vaihtoehdon tutkimiseen, mutta lopulta se ei vakuuttanut minua tarpeeksi. Jouduin tässä myös ottamaan ensimmäisen ajanylitykseni. Ajanylitykselläni ei sinänsä ollut mitään merkitystä, sillä postipelissä vasta toisesta ajanylityksestä häviää pelin. 34...Td8 35.de5 Tdb8 36.Le2 Suunnitelmani on hankkia tilaetua kuningassivustalla sekä oman kuninkaan tuominen lähemmäksi laudan keskustaa. Mustan seuraavan viiden siirron aikana toteuttama suunnitelma on ainoa keino vapautua valkean kuristusotteesta. 36...b6 37.f4 g6 38.g4 Kf8 39.Kf2 Ta5 40.Ld3 Ke8 Nyt musta uhkaa vapauttaa pelinsä pelaamalla 41...Ld7. 41.Tc6 Tornillani ei enää ole tulevaisuutta seitsemännellä rivillä ja nyt on viimeinen mahdollisuus viedä se c6:n kautta d6:een. Samalla minun on luonnollisestikin luovuttava b5- sotilaastani, mutta torniparini on selvästi aktiivisempi kuin mustan vastaava. 41...Ld7 42.Td6 Lb5 Luultavasti mustan ainoa mahdollisuus. 43.Lb5 Tb5 44.Ta4 Tb2 Jos tässä ei löydy parempaa siirtoa mustalle, niin mustan peli on menetetty. 45. Kf3 Tätä itsestään selvää siirtoa "mietin" kolme päivää, mutta samalla varmistuin valkean voitosta. 45...Td8 46.Tf6! Valkean tornit alkavat jyräämisen. 46...Tb3 47.Ta7 d4 48.f5! Kuningas uhkaa karata f4:n kautta g5:een ja sitä ei musta tietenkään voi sallia. 48... g5! 49.Tff7 Te3 50.Kf2 Ta8 Tässä olin aivan varma, että musta pelaisi 50...Tc8 51.Tae7 Kd8 52.Td7 Ke8 53.Tfe7 Kf8 54.Td4, vaikkakin valkea voittaisikin vahvojen e5- ja f5-sotilaidensa ansiosta. Pelisiirto on hieman ponneton eikä valkealla ole mitään ongelmia voittamisessa. 51.Ta8 Kf7 52.e6 Kg7 53.Tb8 Sotilas b6:ssa ei ole enää suojattavissa. 53...h6 54.Tb6 Te4 Mustan tarkoituksena on estää valkean kuninkaan nousu. 55. Kf3 saisi vastauksen 55...Te3. 55.Tb7 Kg8 56.Tb1 Yksinkertaisinta. Valkea tuo torninsa e1:een, jonka jälkeen kuningas pääsee e2:n kautta d3:een. 56...Kf8 57.Te1 Tf4 58.Ke2 h5 59.Kd3 hg4 60.e7 Ke8 61.hg4 Tg4 Musta pääsee vielä kerran tasoittamaan materiaalin, mutta valkean sotilaat ovat jo liian pitkällä. 62.f6 Tf4 63.Te6 Uhkaus Te6-d6-d8 ei ole enää torjuttavissa. 63...Tf3 64.Kd4 Tf1 65.Td6 Td1 66.Ke5 (1-0) Tärkeä voitto, sillä kanadalainen vastustajani taisteli aivan kalkkiviivoille asti MM-finaalipaikasta. (Kuvio loppuasemasta).

-17-1 Vahva piste... 2 Torni uhattuna, mutta... 3 Heikoimman lenkin......onkin heikko. MS M. Nedeljkovic-E. Bengtsson, Weltturnier, M-l, 1982 4 Otetaanko solttu......tarviiko siitä välittää? MS J. Privara-D. Krisko, 18. TM 1982 5 Uskallatko napata......kimppuun. MS K. Ohlsson-G. Staf, Ruotsi corr 1982 6 1 f6 vai 1 f5?......takaisin d3:sta? MS F. Borsdorff-M. Bozanigo, Sveitsi corr 1982 7 Onko kevennys 1. Le3......1. Dxe4? VS R. Filutovski-P. Heilemann, I Eu-KM, loppukilp. 1982 8 Kumoa heti mustan......vai ei kumpikaan? MS A. P. Korelov - K. Krantz, XVIII Eu-M, 1982 9 Lähtisitkö b5 kimppuun......paikallaan? MS G. Voss-J.-A. Cornu, Eu-t, M-l. 1982...säälittävä 1 Le7-c5. VS L. Kalvelis-V. Markytan, Eut, M-l. 1982...pelaamalla 1.Ta5? VS A. Tabernero-O. Nadenau, Eu-t, M-l. 1982

-18-1) Mustan 1.-Rxf2! pakotti valkean heti antautumaan (0-1), voisi seurata 2.Lxf2 Txf2! 3.Dxf3 Td1+ tai 2.Tgd4 e5! 3.Txd7 Rxh3+! 4.Kh2 Dg1+ 5.Kxh3 Lxd7+ 6.g4 Tf3+ ja 7.- Dh1X. 2) Ei tarvitse, sillä 1.-Lxh2+! (0-1) oli oikea lääke. Jos 2.Kxh2, niin 2.-Dh4+ tekee selvän, samoin käy jatkossa 2.Kg2 Tg3+ 3.Kxh2 Dh4+ tai 3.Kh1 Dh4 jne. 3) Heikoin lenkki valkean asemassa on tietysti c3, joten 1.-Txe4+! 2.Dxe4 Dxc3+ 3.Kf2 Db2+, ja valkea luopui (0-1), seuraisi 4.Ke3 De2X tai 4.Kg1 Dxa1+. 4) Tärkeintä on saada valkean kuningas liikkeelle, ja siksi suurriista houkutti mustaa. 1.- Txd3! 2.cxd3 Rxd3+ 3.Kd1 ja nyt voi jo pelata 3.-Lb3+! Valkea luovutti (0-1), sillä 4.axb3 Dxa1+ 5.Rc1 (5.Kc2 Rb4X) 5.-Dxc1+ 6.Ke2 De3+ 7.Kc1 Dd2X. 5) Valkea meni väärin lyömään 1.Dxe4? johon seurasi tietysti 1.-Tf1+! ja valkea luopui (0-1), koska joko 2.Lxf1 Dxe4 tai 2.Ke3 Dc1X. Vähän peliä antaisi 1.Lxe4, vaikka musta voisi jatkaa 1.-Tf1+ 2.Kg2 Tg1+! 3.Dxg1 Dxe4+ 4.Kh3 Lxe2 luultavasti voittavin hyökkäyksin. Parempi olisi 3.Kh3!? ja peli saattaisi vielä jatkua. 6) Oikein olisi: ei kumpikaan, sillä mustan 1.- f5? menetti materiaalia, vaikkakin asema ei ole paras mahdollinen, joten hyvät neuvot olisivat tarpeen. Seurasi 2.Lxd5 Txd5 3.Re6+ ja musta antautui (1-0). Jatko 3.-Kc6 4.Txd5 Kxd5 5.Rc7+ ei jätä selittelyille sijaa. 7) Lähetin siirto on heti häviävä virhe, sillä 1.Le3?? Rxc3! ja valkea luovutti (0-1). Jatkot voisivat olla 2.bxc3 La3+ tai 2.Txd8+ Txd8 3.Df2 Lxe3+ 4.Dxe3 Dxh2! 5.Dxh2 Td1X. 8) Mustan lähetin siirto hävisi heti, koska (1.- Lc5?) 2.Rf6+! gxf6 3.Lh6! pakotti mustan luopumaan (1-0). Ainoa matin estävä jatko olisi 3.-Dxe5 4.Dg4+ Dg5 5.Lxg5, mutta kukapa nyt tuollaista haluaisi pelata ja haaskaa postikuluja. 9) Valkean ahneus kostautui ja musta pääsi heittämään (1.Ta5??) 1.-Re4! valkean luopuessa (0-1). f2:sta tullaan sisään ja lujaa, siistein jatko olisi varmaan 2.Dxe4 Df2+ 3.Kh1 Df1+ 4.Kh2 Tf2+ 5.Dg2 Txg2X. Puolustava 1.Tf1! olisi sen sijaan ollut paikallaan. Kirpputori -rivi-ilmoituspalsta tarjoaa edullisesti shakkiaiheista ilmoitustilaa Kirjeshakin lukijoille kuin muillekin myyjille tai ostajille (ei ammattilaisille). Ilmoitusaineisto laskutusosoitetietoineen on toimitettava Heikki Arpille, Kilvenniementie 13, 80710 Lehmo, puh. (013) 892003, email: heikki.arppi@kolumbus.fi. Ilmoitukset julkaistaan sekä paperilehdessä että kotisivulla samaan hintaan. Hinnasto: 1-3 riviä 1 (viitenumero 700067) 4-6 riviä 2 (viitenumero 700070) 7-9 riviä 3 (viitenumero 700083) Maksu on suoritettava liiton tilille (Nordea 206518-79465) lehden ilmestymisestä kahden viikon kuluessa toteutuneen rivimäärän mukaisesti. Erikseen laskuttamisesta peritään 2 euron laskutuslisä. Maksun voi suorittaa myös etukäteen ilman laskutuslisää arvioidun rivimäärän perusteella (n. 48 merkkiä/ rivi, sananväli lasketaan yhdeksi merkiksi). Käytä maksaessasi rivimäärän mukaista viitenumeroa. Myrkytetty lähetti Viime Kirjeshakki-lehdessä (numero 5-6/2003, sivu 152) esittelimme aseman Skotlanti-maaottelusta. Mielenkiintoinen Najdorf osoittautui suomalaisittain pitäväksi ja peli jatkui 25. Lf5-siirron jälkeisestä asemasta näin: Musta: Ken Stewart Valkea: Heikki Arppi 25...gf5 26.Dh5 Kg8 27.ef5 b4 28.Tg5 Da5 29.Rc6! Rc6 30.f6 (1-0).

-19- Turnausjohtaja: Turnausjohtajana toimii liiton toiminnanjohtaja Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, 80710 Lehmo, puh. (013) 892 003, email: heikki.arppi@kolumbus.fi. Ilmoittautumiset uusiin turnauksiin osoitetaan hänelle. Osanottomaksu on maksettava lähtölistan ohjeiden mukaan kuukauden sisällä turnauksen alkamisesta. Varsinaiset SM-turnaukset: Turnaussihteeri Olavi Halme, Uustorpankatu 4 A 2, 15300 Lahti, email: olavi.halme@mbnet.fi. 49. SM-turnaus 59. Usvalehto 0 Fröberg Tilanne: Lehtinen 9 /12, Jäderholm 8,5 /11, Nisula 8 /11, Pennanen 7 /10, Aulaskari 7 /11, Oksanen 6 /9, Fröberg 4,5 /7, Torhola 3,5 /10, Kontulainen 3 /9, Salonen 1,5 /9, Aaltio ja Usvalehto 0,5 /8, Filen 0 /3. 50. SM-turnaus 1. Lehtinen 0,5 Huuskonen. Ryhmä käynnistyi 1.10.2003: Birger Wikman (Raisio), Pauli Aulaskari (Suonenjoki), Yrjö Oksanen (Turku), Hannu Heimo (Tampere), Teijo Oikamo (Kuusankoski), Juha Manninen (Paimio), Timo Nisula (Oulu), Jorma Koponen (Kantvik), Heikki Brusila (Riihimäki), Juhani Pitkänen (Helsinki), Jyrki Lehtosaari (Kuusankoski), Kalle Tanni (Stormi), Matti Huuskonen (Kuopio), Olof Strengell (Jakobstad), Pentti Lehtinen (Tampere). Sähköpostin SM-turnaukset: Turnaussihteeri Leo Lahdenmäki, email: Leo.Lahdenmaki@ helsinki.fi. 3. email/sm 5. Strengell 0 Lehtinen, 6. Lagergren 0 Koskela, 7. Huuskonen 1 Saari, 8. Rissanen 0,5 Jäderholm, 9. Rissanen 1 Lagergren, 10. Saari 0 Rissanen, 11. Lagergren 0 Saari, 12. Jäderholm 1 Lagergren, 13. Jäderholm 0,5 Huuskonen, 14. Hietanen 1 Lagergren. Ryhmä käynnistyi 15.10.2003: Taisto Koskela (Ylöjärvi), Pauli Hietanen (Helsinki), Olof Strengell (Jakobstad), Heikki Rissanen (Kuopio), Pertti Raivio (Espoo), Juhani Pitkänen (Helsinki), Henry Lagergren (Helsinki), Pentti Lehtinen (Tampere), Matti Huuskonen (Kuopio), Kauko A. Saari (Kerava), Bo Jäderholm (Turku). SM-ehdokasryhmät: Turnaussihteeri Pertti Koskinen, Kellarikuja 7, 14700 Hauho, email: pertti.i.koskinen@pp.nic.fi. SM-E/124 20. Sarkkinen 1 Saarinen, 21. Brusila 0,5 Sarkkinen. Turnaus päättyi 22.12.03 Lopputulokset taulukossa. SM-E/125 13. Grönroos 0 Muhonen, 14. Louhivaara 1 Filen, 15. Stenroos 0 Salminen Tilanne: Louhivaara 5 /6, Salminen 3 /5, Muhonen 2,5 /4, Stenroos 1,5 /3, Filen 1 /2, Grönroos 1 /4, Ekmark 1 /6. SM-E/127 25. Ruuhila 0 Lehtinen, 26. Mikkonen 0 Björn, 27. Lehtinen 0,5 Björn, 28. Mikkonen 1 Ruuhila. Turnaus päättyi 9.12.03. Lopputulokset taulukossa. SM-E/128 13. Luukas 1 Muhonen, 14. Ekmark 0 Heino, 15. Heino 0 Laitila, 16. Laine 1 Luukas, 17. Muhonen 1 Heino Tilanne: Asikanius 4 /5, Laitila 3,5 /5, Luukas, Muhonen ja Laine 2,5 /5, Heino 1 /3, Ekmark 1 /6. SM-E/129 7. Antin 0 Salminen, 8. Salminen 1 Ruuhila, 9. Antin 1 Jalas, 10. Ruuhila 0 Saharinen, 11. Antin 1 Laine, 12. Laine 0,5 Ruuhila, 13. Björn 0,5 Laine, 14. Antin 1 Ruuhila. Tilanne: Antin 4 /5, Salminen 3,5 /5, Laine 2,5 /5, Björn 2 /3, Saharinen 1 /1, Ekmark ja Ruuhila 0,5 /4, Jalas 0 /1 SM-E/130 1. Ekmark 1 Hemmilä, 2. Happonen 1 Hemmilä, 3. Hemmilä 0 Lehtinen, 4. Hemmilä 0 Mikkola, 5. Muhonen 1 Happonen, 6. Hemmilä 0 E.Laine, 7. E.Laine 0 Mikkola, 8. S.Laine 1 Muhonen, 9. Mikkola 0 Ekmark. Ryhmä käynnistyi 1.10.2003: Erkki Laine (Hämeenlinna), Raimo Ekmark (Tampere),

-20- Risto Hemmilä (Ylivieska), Aimo Lehtinen (Orimattila), Raimo Happonen (Joensuu), Seppo Laine (Helsinki), Kari Muhonen (Karvila), Vesa Mikkola (Oulu). SM-E/131 Ryhmä käynnistyi 10.1.2004: Veikko Kontulainen (Peltosalmi), Arto Keijola (Helsinki), Martti Muttonen (Suhmura), Raimo Ekmark (Tampere), Erkki Laine (Hämeenlinna), Keijo Mäkitalo (Panelia), Tomi Tocklin (Toija). SM-E/132 Ryhmä käynnistyi 10.1.2004: Risto Ruuhila (Helsinki), Jari Heino (Joensuu), Matti Mikkonen (Kuusamo), Eero Nikkarinen (Helsinki), Mauri Tervo (Nurmes), Petri Saharinen (Helsinki), Kari Salminen (Vantaa). NS I+II /10 TS: Tomi Tocklin. 20. Ruuhila 0,5 Luukas. Ryhmä on päättynyt. Lopputulokset taulukossa. Email- ja Motorola-turnaukset: Turnaussihteeri Raimo Happonen, raimo.happonen@joensuu.fi. Email /7 20. Viljanen 0,5 Pohjosmäki, 21. Pihlajamäki 0 Viljanen. Ryhmä on päättynyt. Tulokset taulukossa. Email /9 16. Heimonen 0,5 Lagergren, 17. Laine 1 Salonen, 18. Rosendahl 1 Laine, 19. Sipola 0 Virtanen, 20. Salonen 1 Sipola, 21. Sipola 0 Laine, 22. Salonen 0 Rosendahl, 23. Sipola 0 Vanttaja, 24. Laine 0 Virtanen Tilanne: Virtanen 5 /5, Laine 4 /7, Lagergren 3,5 /6, Vanttaja ja Rosendahl 3 /4, Heimonen 2,5 /3, Salonen 2 /6, Sipola 1 /5, Simonen 0 /8. Email /10 10. Salama 0,5 Saari, 11. Saari 1 Lagergren, 12. Pohjosmäki 0,5 Salama, 13. Pohjosmäki 1 Vuorinen, 14. Pohjosmäki 1 Vuorinen Tilanne: Pesonen 3,5 /4, Saari ja Salama 3,5 /5, Pohjosmäki 2,5 /3, Pihlajamäki 1 /4, Lagergren 0 /1, Vuorinen 0 /6. Email /11 Ryhmä käynnistyi 10.2.2004: Risto Pohjosmäki (Helsinki), Jaakko Pihlajamäki (Seinäjoki), Juha Vuorinen (Tampere), Henry Lagergren (Helsinki), Mikko Salama (Espoo), Eero Patola (Helsinki), Antti Lehtelä (Helsinki), Jorma- Veikko Sappinen (Tampere), Jukka Salonen (Espoo), Jari Laine (Helsinki). Motorola/Email/2. ae 18. Heimonen 0 Virtanen, 19. Heimonen 0,5 Pesonen, 20. Vornanen 1 Heimonen. Tilanne: Rissanen ja Teeriaho 4 /6, Vornanen ja Virtanen 3,5 /6, Pesonen 2,5 /6, Heimonen 1,5 /5, Haaramo 1 /5. Yksi peli kesken. Motorola-turnaus/finaali Ryhmä käynnistyi 31.1.2004: Alpo Vornanen (Pihtipudas), Jukka Salonen (Espoo), Riku Virtanen (Turku), Heikki Arppi (Lehmo), Pertti Raivio (Espoo), Heikki Rissanen (Kuopio), Tuomo Teeriaho (Kajaani). Seniorien SM-turnaukset: Turnaussihteeri Tomi Tocklin, Postipellontie 16, 25460 Toija, puh. 0400 536290, email: tomi.tocklin@pp. inet.fi. (Ryhmä 28: Heikki Arppi, Kilvenniementie 13, 80170 Lehmo, 050-5508304, email: heikki.arppi@kolumbus.fi.) 27. SenSM/A 71. Vainio 0 Elmeranta, 72. Aulaskari 1 Elmeranta, 73. Vainio 0,5 OTuominen, 74. Vainio 0 Aulaskari Tilanne: Yrjö Huttunen 11 /12, Topi Collin 10 /12, Pentti Lehtinen 8 /12, Erkki Aaltio 7,5 /11, Kalevi Siltala 7 /11, Pauli Aulaskari 6 /10, Reino Kotka 5,5 /12, Mauri Elmeranta 4,5 /11, Veikko Tuominen 4,5 /12, Matti Vainio 4 /11, Raimo Hall 3 /11, Eero Alarvo 2,5 /12, Matti Virtanen 0,5 /11. 28. SenSM/A 48. Elmeranta 0 Lehtinen, 49. Tuominen 0 Vainio, 50. Elmeranta 1 Alarvo, 51. Elmeranta 0,5 Kotka Tilanne: Strengell 8 /10, Lehtinen 7,5 /10, Aulaskari 7 /9, Huttunen 6,5 /10, Kotka 4,5 /9, Tuominen 4,5 /10, Vainio 4 /6, Elmeranta 4 /9, Hall 4 /10, Alarvo 1 /9, Aho 0 /10. 29. SenSM/A Ryhmä käynnistyi 28.12.2003: Reino Kotka (Helsinki), Pentti Lehtinen (Tampere), Olof Strengell (Jakobstad), Matti Valtonen (Lappeenranta), Matti Vainio (Lokalahti), Osmo Särkilahti (Espoo), Pauli Aulaskari (Suonenjoki), Antero Harju (Järvenpää), Topi Collin (Valkeakoski), Jyrki Hirsso (Kotka), Heikki Rissanen (Kuopio). 29. SenSM/B Ryhmä käynnistyi 28.12.2003: Ilkka Rasinmäki (Loimaa), Matti Virtanen (Kajaani), Mauri Elmeranta (Salo), Raimo Satosuo (Vantaa),