2 PALVELUT JA TUOTTEET 9 2.1 Keräys ja kuljetus 9 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 11 2.3 Muut palvelut 14

R o u s k i s O y V u o s i k a t s a u s 2 0 0 9

2 SISÄLTÖ 1 ROUSKIS OY KUNTIEN YHTEINEN JÄTEYHTIÖ 3 1.1 Johtajan katsaus 3 1.2 Tehtäväkenttänä kuntalaisten jätehuolto 4 1.3 Johtaminen ja hallinto 6 1.4 Kehityshankkeet 7 2 PALVELUT JA TUOTTEET 9 2.1 Keräys ja kuljetus 9 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 11 2.3 Muut palvelut 14 3 SOSIAALINEN VASTUU15 3.1 Henkilökunta 15 3.2 Vuorovaikutus ja viestintä 15 4 YMPÄRISTÖVASTUU 18 4.1 Vaikutukset veteen 19 4.2 Vaikutukset ilmaan20 4.3 Melu ja haittaeläimet21 5 TALOUdellinen vastuu22 6 Tunnusluvut25 7 Lyhenteet ja käsitteet 27 Kuva: Sami Kilpiö Tekstit Rouskis Oy 2010 Taitto ja kannen kuva Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina Ståhl

3 Kuva: Rouskiksen arkisto 1 ROUSKIS OY KUNTIEN YHTEINEN JÄTEYHTIÖ 1.1 Johtajan katsaus Rouskiksen vuoden 2009 toimintaan antoivat kirjavat värinsä antoisat uudet kehitystehtävät mutta samalla myös suuri toimintaympäristön epävarmuus. Kuntaliitoksen myötä syntyneessä Kemiönsaaren kunnassa tehtiin vuoden aikana jätehuoltojärjestelyjen täysremontti. Sekajätteen aluekeräyksestä siirryttiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin kaikkialla, missä se oli mahdollista. Rouskiksessa rakennettiin kunnan asuinkiinteistöistä kattava rekisteri, johon kerättiin tiedot kaikkien kiinteistöjen jätehuollosta. Jätehuolto toteutetaan kokonaan kunnan järjestämänä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vihki Korvenmäen kaatopaikka- kaasuja hyödyntävän biokaasuvoimalan käyttöön maaliskuussa. Vuoden aikana voimalaan asennettiin toinen mikroturbiini ja omasta käytöstä yli jäävän sähkön myynti valtakunnan verkkoon aloitettiin. Korvenmäen jäteaseman toimintojen kehittämiseksi aloitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettely ja samalla myös alueen asemakaavoitus. Näillä toimilla haetaan osaltaan ratkaisua alueen jätteiden laajamittaiseen energiahyödyntämiseen ja varaudutaan tulossa oleviin biohajoavan ja muiden jätteiden kaatopaikkasijoitusta koskeviin rajoituksiin. Yhdistyneessä uudessa Salossa käytiin vilkasta keskustelua siitä, mikä jätteiden kuljetusjärjestelmä kaupungissa valitaan. Kuljetusjärjestelmän valintaesityksen valmistelleet viranhaltijat päätyivät riippumattomassa selvityksessään esittämään siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Myös Rouskis yritti monin tavoin osoittaa, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus on asukkaan ja kunnan etu. Viestit eivät valitettavasti menneet onnistuneesti perille, sillä Salon kaupunki yhtiön pääomistajana päätti siirtyä sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. Kuljetusjärjestelmäpäätös ei kuitenkaan tullut vielä lainvoimaiseksi, koska yksityinen henkilö valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Myöhemmin kaupunki päätti lisäksi, että sopimusperusteista kuljetusta on kuitenkin täydennettävä Rouskiksen toteuttamalla kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella, koska puhdas sopimusperusteinen kuljetus ei ole riittävän tehokas. Jätehuollon epäselvä toimintaympäristö sekä paikallisella että valtakunnan tasolla ei tarjonnut vakaata pohjaa pitkäjänteisen jätehuollon toteuttamiselle. Esimerkiksi yhtiön talouden tasapaino on vaikeasti hallittavissa tilanteessa, jossa koko laaja-alaisen toiminnan rahoitus on lähes pelkästään riippuvainen Rouskiksen vastaanottoon tuodun yhdyskunta- ja rakennusjätteen määrästä ja siitä saatavista tuloista. Tulevien päätösten odotetaan turvaavan Rouskiksen toimintamahdollisuuksia. Valmisteilla olevan jätelain uudistuksen toivotaan tuovan selkeyttä jätehuollon pelisääntöihin valtakunnan tasolta. Kunnallisilla jäteyhtiöillä on velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä, joten olisi tärkeää, että myös oikeudet tehtävien hoitamiseksi saadaan selkeiksi ja kuntoon. Paikallisesti tärkeäksi koetaan Rouskiksen ja osakaskuntien jätepoliittisen ohjelman päivit- tämistyön aloittaminen vuonna 2010. Kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta 2009. Kiitos osakaskunnille ja yhtiön hallitukselle. Erityisen huomionosoituksen ansaitsee henkilökunta, joka on jaksanut hoitaa työnsä ammattitaidolla ja antaumuksella ympärillä vellovasta myrskystä huolimatta. toimitusjohtaja Jukka Heikkilä

4 1.2 Tehtäväkenttänä KUNTALAISTEN JÄTEHUOLTO Rouskis Oy on vuonna 1992 perustettu kuntien yhteisesti omistama jätehuoltoyhtiö. Vuoden 2009 alussa Rouskiksen alueella toteutuivat Kemiönsaaren ja Salon kuntaliitokset. Liitosten myötä Rouskiksen omistajina on nyt neljä kuntaa aiemman 13 sijasta. Omistajakunnat ovat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo. Kunnat ovat jätelain mukaan vastuussa asumisessa ja julkisissa palveluissa syntyvien jätteiden kuljetuksen, käsittelyn ja hyödyntämisen järjestämisestä. Rouskis Oy:n perustehtävänä on tämä lakisääteisesti kuntien vastuulla olevan jätehuollon toteutuksen järjestäminen osakaskuntien puolesta. Tehtävät toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön ja kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rouskiksen tehtävät vuonna 2009: hyötyjätteiden aluekeräyksen järjestäminen yli 70 hyötyjätepisteen verkostolla kotitalouksien sekä maa- ja metsätalouksien ongelmajätehuolto hyödynnettävien ja loppusijoitettavien jätteiden vastaanottopalvelut Korvenmäen jäteasemalla pienjäteasemapalvelut Kemiönsaaressa, Paimiossa ja Salon Perniössä tavanomaisen jätteen kaatopaikka Korvenmäen jäteasemalla kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen toteuttaminen Kemiönsaaressa sekä Salon Kiskossa ja Särkisalossa sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen paikkaaminen kunnan järjestämällä sekajätteen aluekeräyksellä Paimion ja Sauvon hajaasutusalueilla sekä muilla Salon alueilla jätehuollon neuvonta ja tiedottaminen jätehuollon yleinen kehittäminen toiminta-alueella Rouskiksen osakaskunnat ovat Salo, Paimio, Kemiönsaari ja Sauvo Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, joten tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan toteuttaa jätehuollon palvelut kuntalaisille mahdollisimman edullisesti, laadukkaasti ja ympäristöystävällisesti. Kaikki kulut katetaan jätemaksuilla, eikä verovaroja käytetä. Vuonna 2009 yhtiön liikevaihto oli 3,8 milj. euroa. Jätehuollon viranomaistehtävät, kuten valvonta ja jätemaksuista päättäminen eivät kuulu Rouskiksen tehtäviin, vaan ne kuuluvat omistajakunnille. Vuoden 2009 tunnuslukuja Toiminta-alueen pinta-ala (maa-ala ja sisävedet) 3 255 km 2 Vakituisia asukkaita 75 485 asukasta Alueen ulkopuolisia kesäasukkaita noin 20 000 asukasta

5 Virstanpylväitä Rouskiksen osakaskunnat ja organisaatio vuonna 2009 1992 Salon Seudun Jätehuolto Oy:n perusta- minen (12 osakaskuntaa) 1995 Ympäristölupa Korvenmäen jäteaseman perustamiseksi 1998 Korvenmäen jäteaseman rakentamisen aloittaminen 1999 Korvenmäen jäteaseman, Paimion pienjäteaseman ja yhtiön muun toiminnan aloittaminen 2000 Perniön pienjäteaseman toiminnan aloittaminen Sopimusperusteista jätteenkuljetusta paikkaavan sekajätteen aluekeräys- järjestelmän rakentamisen aloittaminen osakaskuntiin 2001 Ympäristöjärjestelmätyön aloittaminen Hyötyjätepisteverkoston rakentamisen aloittaminen osakaskuntiin Jätehuoltorekistereiden kokoamisen aloittaminen 2002 Salon Seudun Jätehuolto Oy:n ja toiminta- alueen kuntien jätepoliittisen ohjelman laatiminen ja hyväksyminen Yhtiön nimen muuttaminen Rouskis Oy:ksi 2004 Korvenmäen jäteaseman YVA:n valmistuminen, uuden ympäristölupa- hakemuksen vireille saattaminen Kemiön kunnan hyväksyminen yhtiön 13. osakaskunnaksi 2005 Kemiön pienjäteaseman toiminnan aloittaminen ja Paimion pienjäteaseman toiminnan siirtyminen uuteen paikkaan 2006 Yleisten jätehuoltomääräysten uudistaminen Astioiden lisääminen hyötyjätepisteille; jokaisessa osakaskunnassa vähintään myös yksi keräyskartonkiastia 2007 Kiskon jätteenkuljetusten keskitetty kilpailuttaminen 2008 Uusi ympäristölupa Korvenmäen jäte- aseman nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Rouskiksen valinta jätehuollon toteutta- jaksi yhdistyvässä Kemiönsaaren kunnassa 2009 Kemiönsaaren jätteenkuljetusten keskitetty kilpailuttaminen Kemiönsaaren pienjäteaseman avaaminen Genböleen ja vanhan Vretan aseman sulkeminen Korvenmäen jäteaseman YVA:n ja asemakaavoituksen aloittaminen OSAKASKUNNAT ELI OSAKKEENOMISTAJAT Salo (480 kpl), Paimio (93 kpl), Kemiönsaari (31 kpl), Sauvo (27 kpl) Osakkeita yhteensä 631 kpl JÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY käyttöpäällikkö jätteiden vastaanotto jäteasemilla jätteiden hyödyntä- minen jätteiden käsittely ja turvallinen loppu- sijoittaminen Varsinaiset jäsenet Juntti Seppo Toivonen Jyrki (pj) Tulonen Taisto Pekkala Outi Rannikko-Iltanen Seija Vanhatalo Pentti (vpj) Tuominen Reijo Simola Tom Urho Pentti Varajäsenet Pauna Alpo Nieminen Irma Ojanen Esa Rantalaiho Heikki Mälkönen Jukka Engblom Jani Koisti Hannu Heikkilä Markku Mannervesi Mika (ero keväällä 2009) YHTIÖKOKOUS HALLITUS 9 jäsentä + 9 varajäsentä HALLITUKSEN JÄSENET 1.1.2008 31.12.2009 hallituksen puheenjohtaja Jyrki Toivonen TOIMITUSJOHTAJA Jukka Heikkilä JÄTTEEN KERÄYS JA NEUVONTA kehityspäällikkö jätteiden keräys ja kuljetus, kilpailutus hyötyjätepisteet, noutopalvelu jäteneuvonta ja tiedottaminen Rouskiksen toiminta- järjestelmä Salon kaupunki Salon kaupunki Salon kaupunki Paimion kaupunki Halikon kunta (Salo) Perniön kunta (Salo) Perttelin kunta (Salo) Kemiön kunta (Kemiönsaari) Sauvon kunta Salon kaupunki Salon kaupunki Kuusjoen kunta (Salo) Suomusjärven kunta (Salo) Muurlan kunta (Salo) Särkisalon kunta (Salo) Kiskon kunta (Salo) Kiikalan kunta (Salo) Halikon kunta (Salo) TALOUS JA HALLINTO talous- ja henkilöstöpäällikkö talous- ja henkilöstö- hallinto myynti- ja osto- reskontra yleinen toimiston- hoito

6 1.3 Johtaminen ja HALLINTO Rouskis Oy:n toiminnan strategisesta suunnittelusta ja taloudesta vastaa yhtiön hallitus. Yhtiön päätöksenteosta ja osakkaiden välisistä suhteista yhtiön osakkeen omistajina on sovittu yhtiöjärjestyksessä ja osakassopimuksessa. Osakkaat ovat sitoutuneet myötävaikuttamaan yhtiön kehittämiseen. Rouskiksen yhtiökokous, jossa on paikalla edustaja tai edustajia jokaisesta osakaskunnasta, pidetään kerran vuodessa. Kesäkuun 2009 yhtiökokouksessa oli tarkoitus muiden päätettävien asioiden lisäksi valita yhtiölle uusi hallitus ja tehdä suunnattu osakeanti Kemiönsaaren kunnalle. Päätöksenteko siirtyi kuitenkin helmikuussa 2010 pidettyyn ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jossa hyväksyttiin myös uusi yhtiöjärjestys. Osakassopimus uudistettiin kuntaliitosten aiheuttamien muutosten osalta. Vuonna 2009 Rouskiksen hallitus kokoontui viisi kertaa. Hallitukseen kuului yhdeksän varsinaista jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Puheenjohtajana toimi Jyrki Toivonen ja varapuheenjohtajana Pentti Vanhatalo. Yhdistyneen Salon kaupungin teknisen toimen toimialajohtajana aloittanut Mika Mannervesi erosi hallituksesta keväällä 2009. Toimintajärjestelmä Rouskiksen johtamis- ja toimintakäytäntöjä tukemaan on laadittu toimintajärjestelmä, joka on rakennettu ISO 14001 ja ISO 9001 standardien mukaisesti. Toimintajärjestelmän avulla hallitaan järjestelmällisesti Rouskiksen ympäristö- ja laatuasioiden hyvää hoitamista ja varmistetaan yrityksen ympäristönsuojeluntason sekä asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen. Järjestelmällä varmistetaan lainsäädännön ja muiden tahojen asettamien vaatimusten, määräysten ja odotusten jatkuva seuranta ja huomioiminen. Toimintajärjestelmän perustana on yhtiön hallituksen hyväksymä toimintapolitiikka, josta kuvastuvat Rouskiksen ympäristö- ja laatustrategia sekä päämäärät. Järjestelmää toteutetaan toimintaohjelman kautta, joka suunnitellaan toimintapolitiikkaan perustuen. Rouskiksen toimintapolitiikan päämäärät: 1. Jätteiden käsitteleminen ympäristövaikutuksiltaan parhaalla ja teknisesti sekä taloudellisesti järkevällä tavalla. 2. Kaiken alueellamme syntyvän yhdyskuntajätteen kerääminen ja ohjaaminen asianmukaiseen käsittelyyn. 3. Vähentää toiminta-alueellamme syntyvän jätteen haitallisuutta, määrää sekä lisätä jätteiden hyötykäyttöä. 4. Tyytyväiset asiakkaat, jotka saavat laadukasta palvelua. 5. Työtehtävät hoidetaan motivoituneella, tyytyväisellä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. 6. Toiminnan yleinen kehittäminen. Kuva: Anna Purtsi Rouskiksen hallitus vuonna 2009. Ylärivi vasemmalta: Juntti Seppo, Tuominen Reijo, Tulonen Taisto, Urho Pentti, Simola Tom. Alarivi vasemmalta: Rannikko-Iltanen Seija, Toivonen Jyrki (pj), Heikkilä Jukka (tj), Vanhatalo Pentti (vpj) ja Pekkala Outi.

7 1.4 Kehityshankkeet Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 Vuonna 2009 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 valmistui. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila ja tulevaisuuden kehittämistarpeet. Jätesuunnitelma keskittyy kuuden painopisteaiheen jätehuollon suunnitteluun. Rouskiksen toimitusjohtaja osallistui Lounais-Suomen yhteistyöryhmän työskentelyyn asiantuntijaryhmässä, jonka aiheena olivat tuhkat ja kuonat. Kemiönsaaren pienjäteasema KLARA Saariston Puhtaanapito Oy:n ylläpitämä Genbölen välikuormausasema Dragsfjärdissä siirtyi Rouskis Oy:n hoidettavaksi vuoden 2009 alussa. Muutoksen myötä asema nimettiin Kemiönsaaren pienjäteasemaksi ja samalla asemalla aloitettiin toiminnan kehittämistoimet. Syksyllä 2009 Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta myönsi Kemiönsaaren pienjäteaseman toimintaan uuden ympäristöluvan. Ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistyminen Rouskis Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) koskien jätteiden energia- ja materiaalihyötykäyttöä Korvenmäen jäteaseman alueella. Arviointihankkeen avulla selvitetään jätteiden käsittelyn merkittävää kehittämistä alueella. Tällä hetkellä osakaskuntien alueella yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen ei ole mahdollista. Kunnan vastuulla olevien jätteiden käsittely energiaksi halutaan ratkaista lähivuosina. Vaihtoehdot ovat joko oma toiminta tai käsittelypalvelun ostaminen kilpailutuksen perusteella. Hankekokonaisuus sisältää jätevoimalan, eloperäisiä jätteitä käsittelevän biokaasulaitoksen, syntypaikkalajitellusta jätteestä jätepolttoainetta valmistavan kierrätyspolttoainelaitoksen sekä kaatopaikan laajennusalueet. Hankkeen varsinainen toteutus voi tapahtua siten, että kaikki osat, jotkin osat tai vain jokin yksittäinen osa toteutetaan. On myös mahdollista, että mikään osa ei toteudu, vaan toiminta jatkuu nykyisellään. Laitosten toteuttamisesta päätetään YVA-menettelyn päättymisen jälkeen. Asemakaava vireille Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa samanaikaisesti aloitettiin Korvenmäen jäteaseman asemakaavan laatiminen. Kaava tuli vireille Salon kaupungin vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan tarkoituksena on vahvistaa toteutunut tilanne sekä mahdollistaa jäteaseman nykyisten toimintojen jatkaminen ja tulevien toimintojen kehittäminen. Kallion louhinta- ja murskaustyö Korvenmäen jäteasema-alueella tehtiin vuoden 2009 lopulla kallion murskausja louhintatyötä jäteaseman toimintojen kehittämiseksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi työlle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista toimintaa koskevat ympäristöluvat. Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu -hanke Rouskis on mukana Kelaa!-hankkeessa, joka käynnistyi maaliskuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta materiaalitehokkuuden ja kestävämmän kulutuksen kautta. Kelaa! -hanke jatkuu kesään 2011 saakka ja sen päätoteuttajana toimii VALONIA (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Hanke saa tukea Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Rouskiksen toteuttamia Kelaa!-hankkeen tapahtumia vuonna 2009 olivat Pyörähulinat, Kestoillen ja kantaen kevääseen ja Avoimet ovet Korvenmäessä. Tapahtumiin osallistui yhteensä 880 henkilöä. Kuva: Anna Purtsi Korvenmäen jäteasemalla aloitettiin kallion louhinta- ja murskaustyö tulevia aluevarauksia ja toiminnan kehittämistä varten.

8 TAPAHTUMIA VUODELTA 2009 Tammikuu 2009 HELmikuu 2009 MAALISkuu 2009 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kemiönsaaressa alkaa Rouskiksen toteuttamana Rouskis mukana Rakenna-korjaa-sisusta -messuilla 31.1. Rouskis mukana Rakenna-korjaa-sisusta -messuilla 1.2. Biokaasuvoimalan vihkiäiset 3.3. Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy 6.3. Korvenmäen jäteaseman asemakaavan laatiminen aloitetaan 9.3. Henkilökunnan työnvaativuuden arvioinnit toteutetaan HUHTikuu 2009 Paimion pienjäteaseman lisäaukioloaika keskiviikkoisin aloitetaan ilmestyy Kiertävät ongelmajätekeräykset alkavat Kompostorissa tapahtuu-piirustus- kilpailu kouluille ja päiväkodeille Pyörähulinat Salon torilla (Kelaa!-hanke) 29.4. Jätehuollon tiedotuslehti Rouskaisu 2009 Sähköinen ostolaskujen kierrätys- järjestelmä ja ostoreskontraohjelma käyttöön TOUKOkuu 2009 Kestoillen ja kantaen kevääseen Salon Perhekeskuksessa (Kelaa!-hanke) 16.5. KESÄkuu 2009 Rouskis Oy:n yhtiökokous 9.6. Rouskis mukana Viva Vista -tapahtumassa Paimiossa 13.6. HEINÄkuu 2009 Ongelmajätekeräys Kemiönsaaren saarisatamissa 25.7. ELOkuu 2009 Rouskis mukana Sauvon Elopäivillä 1.8. SYYSkuu 2009 Avoimet ovet Rouskiksessa (Kelaa!-hanke) 3.9. Rouskis mukana tapahtumassa Saariston sadonkorjuujuhla Kemiössä 19.9. LOKAkuu 2009 Salon kaupunginvaltuusto päättää 5.10., että Salossa siirrytään sopimus- perusteiseen jätteenkuljetukseen Rouskis mukana Marttamessuilla Paimiossa 14.10. MARRASkuu 2009 Rouskiksen ongelmajäteurakoitsijaksi vaihtuu Lassila & Tikanoja Oyj 1.11. Korvenmäen jäteaseman kallion louhinta- ja murskaustyö aloitetaan Rouskis mukana Hyvinvointia paimio- laisten parhaaksi -tapahtumassa 14.11. Salon tekninen lautakunta päättää 18.11., että sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen liittymistä seurataan Rouskiksessa ja sitä paikataan ja täydennetään Rouskiksen toteuttamalla kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella JOULUkuu 2009 Avoimet ovet Paimion pienjäteasemalla 1.12. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 15.12.; asumisen ja julkisen toiminnan jätteet on kuljetettava käsittelyyn Rouskiksen määrittelemiin vastaanottopaikkoihin

9 Kuva: Sami Kilpiö 2 PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 Keräys ja kuljetus Sekajätteet Vuoden 2009 alun Kemiönsaaren kuntaliitos ja Salon kuntaliitos vaikuttivat osaltaan jätteiden keräykseen ja kuljetukseen. Salo Vuoden 2009 alussa Salon seudun 10 kuntaa yhdistyivät uudeksi Salon kaupungiksi. Lokakuussa kaupunginvaltuusto päätti Salon kaupungin alueen jätteen kuljetustapojen yhtenäistämiseksi siirtyä koko alueella sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. Yksityishenkilö valitti päätöksestä, joten se ei ole vielä lainvoimainen. Marraskuussa Salon tekninen lautakunta totesi, että puhdas sopimusperusteinen jätteenkuljetus ei toimi käytännössä. Lautakunta päätti, että sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen toimivuutta on tarpeen seurata ja paikata Rouskiksen toteuttamalla kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella. Samassa kokouksessa tekninen lautakunta päätti uudesta jätetaksasta. Nykyisillä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla Salon Kiskossa ja Särkisalossa siirrytään sopimusperus- teiseen jätteenkuljetukseen Rouskiksen kilpailuttamien kuljetussopimusten päätyttyä. Jätteet kerätään kiinteistökohtaisesti lähes koko kunnan alueella. Poikkeuksena on Särkisalo, jossa sekajätteet kerätään aluekeräyksenä yhteisistä jäteastioista taloyhtiöitä lukuun ottamatta. Myös sopimusperusteista kuljetusta paikkaava jätteiden keräys toteutetaan alueellisilla yhteisastioilla. Kemiönsaari Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnat yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi vuoden 2009 alussa. Kunnan vastuulla olevan jätehuollon järjestäminen laajeni Rouskiksen tehtäväksi Kemiöstä koko uuteen kuntaan. Aikaisemman sekajätteen aluekeräyksen sijaan jätteiden keräys ja kuljetus aloitettiin kiinteistökohtaisena keräyksenä kaikilta niiltä kiinteistöiltä, joissa se on liikenteellisesti mahdollista. Ainoastaan saaristossa sijaitsevien kiinteistöjen sekajätteen keräystä jatkettiin aluekeräyksenä. Jätteet kuljetetaan Rouskiksen kilpailuttamana kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Paikallisen urakoitsijan hoitamassa urakassa käytetään ajonopastusjärjestelmää, joka mm. opastaa kuljettajaa seuraavaksi tyhjennettävälle jäteastialle kartan avulla. Paimio ja Sauvo Sauvon ja Paimion kuntien alueelta sekajätteet kuljetetaan sopimusperusteisesti. Haja-asutusalueilla sopimusperusteista kuljetusta seurataan ja täydennetään Rouskiksen toteuttamalla kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella. Asiakkaiden yhteiskäytössä on sekajätteen aluekeräyspisteitä. Hyötyjätteiden kiinteistökohtainen keräys ja hyötyjätepisteet Hyötyjätteiden keräys tulee olla järjestetty taloyhtiöissä kiinteistökohtaisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rouskis toteuttaa hyötyjätteiden kiinteistökohtaista keräystä kilpailuttamillaan alueilla Kemiönsaaressa ja Salon Kiskossa. Rouskis on luonut koko toiminta-alueelleen kattavan hyötyjätepisteverkoston, jota täydennetään tarvittaessa. Yhteensä 73 hyötyjätepistettä on kaikkien Rouskiksen osakaskuntien asukkaiden ja kesäasukkaiden käytössä kuntarajoista riippumatta.

10 Hyötyjätepisteissä kerätään paperia, lasia, pienmetallia ja paristoja ja osassa pisteitä kerätään myös keräyskartonkia. Hyötyjätepisteet on toteutettu syväkeräyssäiliöillä. Vuonna 2009 hyötyjätepisteverkostoa täydennettiin Salon Viitanlaakson keräyspisteellä. Lisäksi Kemiönsaaressa Taalintehtaan, Kärran, Björkbodan, Kasnäsin, Rosalan, Hiittisen, Högsåran, Genbölen, Nivelaxin ja Lammalan hyötyjätepisteet siirtyivät Rouskiksen hoidettaviksi Kemiönsaaren kuntaliitoksen myötä. Jäteasemat Rouskis palvelee asiakkaitaan neljällä jäteasemalla. Korvenmäen jäteasemalla Salossa on toimialueen ainoa tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Lisäksi Rouskis ylläpitää pienjäteasemia Kemiönsaaressa, Paimiossa ja Salon Perniössä. Rouskis vuokrasi Kemiönsaaren kunnalta pienjäteaseman Genbölestä ja aloitti siellä jätteiden vastaanoton vuoden 2009 alussa. Samalla Kemiön Vretassa sijainneen jäteaseman toiminta lopetettiin. Kaikilla Rouskiksen jäteasemilla vastaanotetaan hyöty-, seka- ja ongelmajätteitä. Vastaanotettavat hyötyjätteet ovat paperi, keräyskartonki, pahvi, lasi, metalli, puujätteet, puutarhan jätteet sekä energiajäte. Lisäksi Korvenmäen jäteasemalla vastaanotetaan omina jätelajeinaan ikkunalasia, kantoja sekä tiili- ja betonijätteitä. Ongelmajätteiden keräys Ongelmajätteitä vastaanotetaan kaikilla Rouskiksen jäteasemilla. Kotitalouksien ongelmajätteitä vastaanotetaan pääsääntöisesti veloituksetta ja yritysten ongelmajätteet ovat maksullisia. Kotitaloudet voivat viedä vanhat lääkejätteet apteekkeihin, joista Rouskis noutaa ne veloituksetta ja toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi kustannuksellaan. Vuonna 2009 Rouskis kilpailutti ongelmajätteiden urakkasopimukset. Marraskuusta 2009 lähtien ongelmajäteurakoitsijana on toiminut Lassila & Tikanoja Oyj. Urakkaan kuuluvat ongelmajätteiden keräysja varastointiastioiden vuokraus, ongelmajätteiden noudot Rouskiksen ongelmajätevarastoista, kiertävät kuntakeräykset sekä jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn. Osakaskunnissa järjestettiin aikaisempien vuosien tapaan kiertäviä ongelmajätekeräyksiä, joissa vastaanotettiin tavanomaisia ongelmajätteitä lukuun ottamatta painekyllästettyä puuta, sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ja räjähteitä. Dragsfjärdin saaristossa jär- jestettiin lisäksi laivakeräys, jossa vastaanotettiin ongelmajätteiden lisäksi SE-romua. Tuottajavastuujätteiden keräys Sähkö- ja elektroniikkaromun, loisteputkien, paristojen ja kannettavien pienakkujen sekä ajoneuvo- ja teollisuusakkujen jätehuollon järjestäminen kuuluu tuottajayhteisöjen vastuulle. Korvenmäen jäteasema sekä Kemiönsaaren, Paimion ja Perniön pien- jäteasemat ovat tuottajayhteisöjen hyväksymiä vastaanottopaikkoja, joihin kuluttajat voivat tuoda maksutta tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä. Tuottajavastuulle kuuluvaa keräyspaperia voi tuoda Rouskiksen hyötyjätepisteisiin. Paperinkeräysastiat on vuokrattu Paperinkeräys Oy:lle. Kuva: Rouskiksen arkisto Kuva: Anna Purtsi Rouskiksella on yhteensä 73 hyötyjätepistettä osakaskuntiensa alueella. Kuva Björkbodan pisteeltä Kemiönsaaresta. Rouskis kerää asiakkaiden palauttamat lääkejätteet alueen apteekeista. Vuonna 2009 Rouskis toimitti lääkejätteitä käsiteltäväksi reilut 4100 kiloa.

11 Muut palvelut ja tuotteet Jätteiden tilausnoutoja suoritetaan noutopalveluna pakettiautolla. Yleisimmin noudettiin asiakkailta isokokoisia huonekaluja ja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Jäteasemilla myydään jäteastioita ja lämpökompostoreita, joille on mahdollista tilata kotiinkuljetus. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla jäteastioita myös vuokrataan. Jäteastioiden pesupalvelua suoritettiin Kemiönsaarella asiakkaiden ennakko- tilausten perusteella. Vaihtolavoja vuokrataan lyhyiksi ajanjaksoiksi asiakkaiden tilausten perusteella. 2.2 Käsittely ja HYÖdYNTÄMINEN Rouskis Oy:n päätoimipaikkana toimii Korvenmäen jäteasema. Jäteaseman pinta-ala on yhteensä noin 38 hehtaaria, josta vuonna 2009 oli käytössä noin 20 hehtaaria. Korvenmäen jäteasemalla sijaitsee Rouskiksen toiminta-alueen ainoa käytössä oleva ja nykyiset pohjarakennevaatimukset täyttävä tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Lisäksi jäteasemalla on vastaanottokentät eri hyötyjätteille ja lajittelualue pientuojien jätteille. Korvenmäen jäteaseman naapurissa sijaitsee Salon kaupungin maankaatopaikka, jonka kuormien vastaanotto tapahtuu Rouskiksen jäteaseman ajoneuvovaa an kautta. Rouskiksen vastaanottamat tuottajavastuujätteet vuonna 2009 Pakkausjätteet 559 tonnia Renkaat 6 tonnia Kyllästetty puu 123 tonnia SER 392 tonnia Paristot ja akut 94 tonnia Rouskiksen hyötyjätepisteissä kerätty keräyslasi, pienmetalli ja kartonki 2002 2009 Lasi Metalli Kartonki 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 14350 68730 33310 106986 47900 103615 56700 113495 70220 113475 95480 118275 121580 112715 174725 142260 0 107259 139091 138310 154915 153965 167256 171767 202626 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

12 KORVENMÄEN JÄTEASEMAN TOIMINNOT 1 Jätevesien tasausallas Kaatopaikka- ja jätteenkäsittelyalueiden likaiset suotovedet sekä toimistotilojen jätevedet on viemäröity tiivisrakenteiseen tasausaltaaseen, josta ne johdetaan puh- distettavaksi Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle johdettujen jätevesien määrä vuonna 2009 oli noin 20 000 m 3. 2 JÄTTeiden vastaanotto ja autovaaka Jätteiden vastaanotossa suuret jätekuormat punnitaan autovaa alla. Henkilö- ja pakettiautolla tuotavat kuormat hinnoitellaan tilavuuden mukaan. Vuonna 2009 Korvenmäessä jätteen vastaanotossa kirjattiin yhteensä noin 19 000 tapahtumaa. 3 Rouskis Oy:n toimisto 4 Pienten JÄTe-eRIen lajittelualue Lajittelualueella otetaan vastaan pieniä eriä sekajätettä, energiajätettä, metallia, puhdasta puuta ja epäpuhdasta puujätettä, painekyllästettyä puuta, lasia, pahvia, keräyskartonkia, paperia, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä asbestia. Lajittelualueella on myös UFF:n vaatekeräysastiat. 5 Ongelmajätevarasto Jäteasemalla vastaanotetut ongelmajätteet lajitellaan lukittuihin ongelmajätevarastoihin. Ongelmajäte- urakoitsija Lassila & Tikanoja Oyj noutaa varastoidut ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn. 6 Keräysmetallin ja -lasin alueet Hyötyjätepisteistä erilliskerätyt metalli ja lasi vastaanotetaan välivarastoalueelle, josta ne toimitetaan edelleen materiaalihyötykäyttöön. 7 Puujätekentät Kasoille vastaanotettu puhdas puu ja epäpuhdas puujäte haketetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Hakkeet toimitetaan luvanvaraisille voi- malaitoksille, jossa ne hyödynnetään energiana. 8 HaraVOIntijätekenttä Haravointijäte ja puutarhan biojäte kompostoidaan Korvenmäen jäteasemalla kompostointikentällä ja seulottu multa hyödynnetään viherrakentamisessa jäteaseman alueella. Vuonna 2009 hyödynnetty multamäärä oli 340 tonnia. 9 Betoni-, tiili- ja asfalttijätekentät Betoni-, tiili- ja asfalttijäte murskataan Korvenmäen jäteasemalla ja hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa ja hoidossa. Vuonna 2009 hyödynnetyn tiili- betoni- ja asfalttijätteen määrä oli noin 2 100 tonnia. 10 Kantoalue Kantoja varastoidaan vähintään vuoden ajan kentällä, jotta ne kuivuvat käsittelykelpoisiksi. Kuivista kannoista ravistellaan pois maaaines, jonka jälkeen ne paloitellaan ja haketetaan tai toimitetaan sellaisenaan eteenpäin haketettavaksi. Hake hyödynnetään energiana luvanvaraisessa voimalaitoksessa. 11 KaaTOPaikka-alue Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikka-alueelle. Käytössä olevan jätetäyttöalueen pinta-ala oli vuoden 2009 lopussa noin 5,5 ha. 12 Painekyllästetyn puun varastoalue Vastaanotettu painekyllästetty puu varastoidaan vesitiiviille välivarastokentälle, josta Demolite Oy noutaa sen energiahyötykäyttöön. 13 Energiajätteen välivarastoalue Erilliskerätty energiajäte vastaanotetaan välivarastobunkkeriin, josta se toimitetaan edelleen luvanvaraiselle käsittelijälle. a Seututie 110 (entinen valtatie 1) B Salon kaupungin maankaatopaikka C Lemminkäinen Infra Oy kiviainesyksikön ja Lemminkäinen Infra Oy päällystysyksikön toimipisteet

13 Loppusijoitus Korvenmäen jäteaseman kaatopaikalle loppusijoitetaan hyötykäyttöön kelpaamatonta tavanomaista yhdyskuntajätettä tai sen kaltaista jätettä sekä teollisuus- ja tuotantotoiminnan ja rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä. Jätteet murskataan ja tiivistetään 40 tonnin painoisella kaatopaikkajyrällä. Jätetäytön peittoon käytetään pääasiassa siihen soveltuvia teollisuuden jätteitä ja kaatopaikkakelpoisia maamassoja. Vuonna 2009 kaatopaikalle sijoitetuista massoista 57 % hyödynnettiin kaatopaikan teissä ja rakenteissa. Puhtaita maa-aineksia kaatopaikan hoitoon, lähinnä kaasunkeräysrakenteisiin, käytettiin 926 tonnia. lintopakkopäätöksellään 15.12.2009, että asumisen ja julkisen toiminnan jätteet on kuljetettava käsittelyyn Rouskiksen määrittelemiin vastaanottopaikkoihin. Päätös perustuu jätelain 57 ja 13 :ään sekä Rouskis Oy:n osakaskunnissa voimassa olevien yleisten jätehuoltomääräysten 24 :ään. Ympäristökeskus tehosti jätelain noudattamiseksi antamaansa päätöstä asettamalla uhkasakon. Päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen. Vuonna 2009 Rouskiksen jätevirtoihin tilastoitiin 24 124 tonnia yhdyskunta- Rouskis Oy:n vahvistamat yleiset jätteiden vastaanottopaikat Jätelaji Yhdyskuntajäte - sekajäte - kaatopaikkajäte - energiajäte Rakennus- ja purkujäte Biojäte Keräyslasi Pienmetalli/keräysmetalli Keräyskartonki Keräyspahvi Puujäte - puhdas - epäpuhdas Vastaanottopaikka /Käsittely- ja hyödyntämispaikka Korvenmäen jäteasema, Salo Korvenmäen jäteasema, Salo Korvenmäen jäteasema, Salo Korvenmäen jäteasema, Salo Envor Biotech Oy, Forssa Korvenmäen jäteasema, Salo Korvenmäen jäteasema, Salo, Stena Metalli Oy, Tarvasjoki Paperinkeräys Oy, Turku Paperinkeräys Oy, Turku Korvenmäen jäteasema, Salo Korvenmäen jäteasema, Salo Rouskiksen kokonaisjätemäärät vuonna 2009 Yhdyskuntajätteen käsittely 2009 Maa- ja kiviainesjäte 30 901 tonnia Kaatopaikalle 80,3 % Rakennusjäte 3 909 tonnia Muu käsittely tai varastointi 0,4 % Yhdyskuntajäte 24 125 tonnia Tuotantotoiminnan jäte 14 261 tonnia Jätevirrat ja jätteiden hyödyntäminen Osakaskuntien vastuulla olevat jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi asianmukaiseen yleiseen jätteen vastaanottopaikkaan. Yleiset jätteiden vastaanottopaikat ovat Rouskis Oy:n ylläpitämiä jäteasemia tai muita Rouskis Oy:n vahvistamia jätteiden vastaanottopaikkoja. Lounais- Suomen ympäristökeskus vahvisti hal- Materiaalihyödyntämiseen 16,6 % Energiahyödyntämiseen 2,7 %

14 Kuva: Rouskiksen arkisto jätteitä. Kaikki kuntien vastuulla olevat jätteet eivät sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän alueilta kuitenkaan ohjaudu Rouskiksen ohjeistamiin käsittelypaikkoihin. Esimerkiksi Salon alueen taloyhtiössä erilliskerättyjen hyötyjätteiden määrät eivät näy Rouskiksen hyötyjätemäärissä. Rouskiksen hallinnassa olevista jätevirroista metalli, lasi, kartonki ja pahvi, biojätteet, puutarhajätteet, se-romut sekä jäteöljyt ohjataan materiaalihyötykäyttöön. Erilliskerätty energiajäte, puujätteet ja kestopuu hyödynnetään energiana. Ongelmajätteet hyödynnetään materiaalina ja energiana. Mikäli kunnan vastuulle kuuluvat jätteet kuljetettaisiin niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin, olisi tilastoitu jätteiden hyödyntämisprosentti korkeampi. Muilta osin hyödyntämisasteen lisääminen edellyttää jätteen energiakäytön merkittävää lisäämistä, mikä onkin yhtiön tavoite. 2.3 Muut palvelut Palvelut yrityksille Rouskis Oy tarjoaa jätteiden käsittely-, hyödyntämis- ja loppusijoituspalveluita yrityksille. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla yrityksillä on mahdollisuus liittyä samaan jätteenkuljetukseen erillisellä sopimuksella. Rouskiksen jätteen vastaanotto huolehtii Salon kaupungin maankaato- paikalle menevien kuormien vastaanottopalvelusta. Palvelu sisältää maankaatopaikan punnitus-, raportointi- ja laskutuspalvelut. Ajoneuvovaa an punnituspalveluita tarjotaan yksittäisille kuljetusliikkeille sekä mm. poliisille ylikuormien valvontaan. Vuonna 2009 Rouskis vuokrasi Korvenmäen teollisuusalueelta kenttiä alueen ympäristöluvan mukaisilla ehdoilla yhteistyöyrityksille. Yhteistyötä tehtiin mm. YIT Rakennus Oy:n, Lemminkäinen Infra Oy:n sekä Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Palvelut yrityksiltä Rouskis Oy on palveluiden hankintaja kilpailutusyksikkö, joka noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Rouskis on hankkinut vuoden 2009 aikana palveluita noin 50 yritykseltä. Suurin osa palveluita tarjoavista yrityksistä on paikallisia ja toimivat lähialueella. Neuvonta ja tiedottaminen Rouskiksen omistajakunnat ovat antaneet jätelain lakisääteiset neuvonta-, tiedotus- ja valistustehtävät Rouskiksen hoidettavaksi. Rouskiksen jäteneuvonta palvelee asiakkaita puhelimitse ja sähköpostitse. Myös Rouskiksen verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa jätehuollon toteutuksesta Rouskiksen alueella. Erilaiset ryhmät, kuten päiväkodit, koulut ja yhdistykset, ovat tervetulleita tutustumaan Rouskikseen ja Korvenmäen jäteaseman toimintaan. Vuonna 2009 kaukaisimmat vieraat saapuivat Afrikasta. Jäteneuvojan voi myös pyytää maksuttomalle neuvontavierailulle erilaisiin tilaisuuksiin. Lisäksi jäteneuvojat osallistuvat vuosittain moniin eri messu- ja yleisötapahtumiin. Rouskis tiedottaa palveluistaan ja ajankohtaisista asioistaan verkkosivuillaan ja paikallisissa tiedotusväli- neissä. Jätehuoltoon ja lajitteluun liittyviä esitteitä ja oppaita on saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi jäteasemilta, osakaskuntien kirjastoista ja monipalvelupisteistä. Kaikki esitteet ja oppaat ovat myös tulostettavissa tai tilattavissa Rouskiksen verkkosivuilta. Suuri vuosittainen ponnistus tiedottamisen saralla on Rouskis Oy:n jätehuollon tiedotuslehti Rouskaisu, joka jaetaan kaikkiin osakaskuntien kotitalouksiin ja vapaa-ajan-asukkaiden kotiosoitteisiin. Laskutus Vuonna 2009 Rouskis lähetti reilut 20 000 laskua. Osa laskuista lähti vielä paperisena, mutta suuri osa jo sähköisenä e-kirjeenä. Erilaisia laskuja ovat mm. jätteenkäsittely-, vuosimaksu- ja kiinteistökohtaisen jätehuollon laskut sekä kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden laskut. Jätehuollon tiedotuslehti Rouskaisun painosmäärä vuonna 2009 oli 48 000 kpl.

15 3 SOSIAALINEN VASTUU 3.1 Henkilökunta Vuoden 2009 lopulla Rouskiksen palveluksessa oli toimitusjohtaja sekä 20 vakinaista ja viisi määräaikaista henkilöä. Vakinaisista äitiyslomalla oli kaksi ja hoitovapaalla yksi henkilö. Vakituisten työntekijöiden keskimääräinen ikä oli 39 vuotta. Työntekijöistä 17 oli naisia ja 8 miehiä. Henkilötyövuosia vuonna 2009 kertyi 24. Rouskiksessa noudatetaan Palvelutyönantajien työehtosopimusta (PTY). Vuonna 2009 työntekijöille laadittiin työtehtäväkuvaukset, joiden perusteella tehtiin ensimmäistä kertaa PTY TES:n suosittelemat työn vaativuuden arvioinnit. Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi Rouskiksen virkistystoimikunta järjestää erilaisia tapahtumia. Vuonna 2009 järjestettiin mm. erilaisia liikuntaja peli-iltoja, teatterimatka, sekä joulujuhla. Lisäksi yhtiö kannustaa työntekijöitä omaehtoiseen liikuntaan. Työterveys ja -turvallisuus Työterveyspalvelut ostetaan Salon Seudun Kansanterveystyön kuntayhtymän työterveyshuollosta. Vuonna 2009 terveydenhoitaja kävi tutustumassa työpaikalla, työntekijöiden työpisteiden ergonomiaa tarkistettiin ja työntekijöille järjestettiin koulutusta nostamisesta. Sairauspoissaoloja vuonna 2009 kertyi 9,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Työtapaturmia ei sattunut. Rouskiksen työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut. Vuoden 2009 kokouksissa käsiteltiin mm. työsuojelun toimintasuunnitelman toteutumista sekä laadittiin uusi suunnitelma seuraavalle vuodelle. Turun- ja Porin työsuojelupiiri kävi suorittamassa työpaikkatarkastuksen. 3.2 Vuorovaikutus ja VIESTINTÄ Rouskis kampanjoi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta Vuonna 2009 tärkein viestinnällinen teema oli järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyminen. Tiedotuslehti Rouskaisu jaettiin kaikkiin talouksiin toista kertaa ja lehdessä jätteenkuljetusasia oli laajasti esillä. Kemiönsaarelaisille uutta jätehuoltojärjestelmää tehtiin tutuksi oppain ja tiedotuskirjein. Myös tapahtumissa tiedotettiin muiden tärkeiden asioiden lisäksi kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen eduista. Vuoden päätapahtumat Biokaasuvoimala vihittiin käyttöön Korvenmäen jäteaseman biokaasuvoimala vihittiin käyttöön 3.3.2009. Vihkimisen suoritti elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, joka käynnisti biokaasuvoimalan. Samalla juhlistettiin Rouskiksen varsinaisen toiminnan 10-vuotista taivalta. Juhlan aikana kutsuvierailla oli mahdollisuus osallistua opastetulle Korvenmäen jäteasemakierrokselle. Avoimet ovet Korvenmäen jäteasemalla Vuoden suurin yleisötapahtuma oli syyskuussa järjestetyt avoimet ovet Korvenmäen jäteasemalla. Tapahtuma toteutettiin osana VALONIAN koordinoimaa Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu -hanketta. Rouskiksen yhteistyökumppanit ja jätteiden jatkokäsittelijät olivat paikalla kertomassa toiminnastaan ja siitä, mitä jätteille tapahtuu. Tapahtumassa mukana olivat Cedde Trans Ky, Ekokem Oy Ab, Ekoport Oy, GasPower Finland Oy, H. Koskinen Oy, Kivarix Oy, Lassila &

16 Tikanoja Oyj, Lemminkäinen Infra Oy, Loimi-Hämeen jätehuolto Oy, Paperinkeräys Oy, Salon Jätehuolto Oy, Sarlin Oy Ab, Stena Metalli Oy ja Uusioaines Oy. Tapahtuman kohokohtana oli kaupunginvaltuutettujen leikkimielinen köydenvetokilpailu jätteenkuljetusjärjestelmien paremmuudesta. Tapahtuman juonsi vierailevana tähtenä Markku Heikkilä Suomen Turuust. Kompostorikampanja kouluille ja päiväkodeille Rouskis aloitti vuonna 2005 ympäristökasvatustyön tukemiseksi kompostorikampanjan yhteistyössä toimintaalueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Kampanjassa Rouskis lahjoittaa halukkaille kouluille ja päiväkodeille lämpöeristetyn kompostorin elintarvikejätteiden omatoimista kompostointia varten. Vuonna 2009 mukana oli 15 koulua ja 9 päiväkotia eli noin 2000 kompostoijaa. Uutena kompostoinnin aloitti päiväkoti Posetiivi Muurlasta. Kompostorikampanjan synttäreiden kunniaksi kaikki Rouskiksen alueen päiväkodit ja koulut kutsuttiin Kompostorissa tapahtuu -kilpailuun. Päiväkodit ja 1. 2. luokkalaiset saivat askarrella tai piirtää aiheesta Kompostorin asukkaat ja isommat koululaiset paneutuivat runoihin kirjoittamalla aiheesta Kompostorin henki. Päiväkotisarjaan jätettiin 54 työtä, alakoulujen 1. 2. luokkalaisten sarjaan 93 työtä ja alakoulun 3. 6. luokkien sarjaan 136 työtä. Asiakastyytyväisyyden seuranta Asiakaspalautteet Rouskiksen toiminnasta voi antaa palautetta henkilökohtaisesti, puhelimitse, sähköpostitse sekä kotisivujen kautta. Lisäksi Rouskis kerää asiakaspalautetta tapahtumissa, joissa on mukana. Kaikki kirjatut asiakaspalautteet käsitellään ja samalla määritellään tarvittavat jatkotoimenpiteet asian korjaamiseksi. Jätehuoltotutkimus Rouskis Oy:n toimialueella Innolink Research Oy teki Rouskis Oy:n toimeksiannosta huhti-toukokuussa 2009 jätehuoltotutkimuksen, jolla kartoitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä alueensa jätehuoltoon sekä Rouskis Oy:n toimintaan ja palveluihin. Tutkimus perustui puhelinhaastatteluihin. Sekä kunnan järjestämän että sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä taloutensa jätteenkuljetuksiin ja jätehuoltoon kokonaisuutena. Tärkeimpänä pidettiin jäteastioiden tyhjennysten toimimista sovitulla tavalla ja kiinteistön jätepisteiden siisteyttä tyhjennyksen jälkeen. Osa-alueittain tarkasteltuna vastaajat olivat odotuksiinsa nähden tyytyväisimpiä etenkin jätteenkuljetukseen liittyvään asiakaspalveluun ja jätteenkuljetuspalveluun. Tyytyväisiä oltiin myös Rouskis Oy:n jäteneuvontaan ja jäteasemiin. Parantamisen varaa vastaajat kokevat olevan lähinnä Rouskis Oy:n alueellisten hyötyjätepisteiden ylläpidossa ja määrän riittävyydessä. Kuva: Sami Kilpiö Kuva: Rouskiksen arkisto Biokaasuvoimalan vihkiäisissä vierailivat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja jätejengistä tuttu Heli Hillopurkki. Rouskiksen avoimissa ovissa kaupunginvaltuutetut vetivät köyttä jätteenkuljetusjärjestelmien paremmuudesta. Tapahtumassa vieraili 700 henkilöä.

17 VUOROVAIKUTUS SIdOSRYHMIIN Sidosryhmä Tavoitteet Toimintatapa ja tulokset Henkilökunta Asukkaat Oppilaitokset, koulut ja päiväkodit Jätteenkuljetusyritykset Jätteiden jatkokäsittelijät Omistajat (Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien edustajat) hyvä tiedonkulku, motivoitunut, tyytyväinen ja ammattitaitoinen henkilökunta, laadukas, ympäristöystävällinen ja turvallinen toiminta tyytyväiset, jätehuoltoa tuntevat asiakkaat ja laadukas palvelu jätteen synnyn ehkäisy, kierrätyksen lisääminen, jäte- ja ympäristötietoisuuden lisääminen sujuva yhteistyö, kaiken alueellamme syntyvän yhdyskuntajätteen kerääminen ja ohjaaminen asianmukaiseen käsittelyyn, vastuullinen ja ympäristömyönteinen toiminta sujuva yhteistyö, vähentää toimintaalueellamme syntyvän jätteen haitallisuutta, määrää sekä lisätä jätteiden hyötykäyttöä sujuva yhteistyö, jätehuoltoa tuntevat päättäjät, kuntalaisen edun mukaiset päätökset Rouskiksen toimintajärjestelmä, suorat henkilökontaktit, sähköpostitiedotus, säännöllinen ja toimiva palaverikäytäntö, verkkosivut, työn vaativuuden arvioinnit, kehityskeskustelut verkkosivut (n. 80 000 käyntiä), tiedotuslehti Rouskaisu (48 000 kpl), ilmoitukset kaupunkitiedotteissa, lehti-ilmoitukset, oppaat ja esitteet, tiedotuskirjeet, hyötyjätepisteiden infotaulut, neuvontapalvelut puhelimitse ja sähköpostitse, neuvontatilaisuudet jäteasemalla ja Rouskiksen omissa tapahtumissa (225 hlöä), yhdessä Kelaa!-hankkeen kanssa järjestetyissä tapahtumissa (880 hlöä), muissa tapahtumissa (580 hlöä) kompostorikampanja, piirustuskilpailu Kompostorissa tapahtuu (283 osallistujaa), vierailut jäteasemalle (217 hlöä), lainattavat materiaalit (Jätejengi-käsinuket lainassa 7 kertaa) henkilökohtainen yhteydenpito, tiedotuskirjeet, urakoitsijapalaverit, kuljettajapalautteet henkilökohtainen yhteydenpito, palaverit yhtiökokoukset, lautakuntien ym. vierailut, tiedotteet Viranomaiset avoin ja säännöllinen yhteistyö jätehuollon yhteistyöryhmän palaverit, henkilökohtainen yhteydenpito, verkkosivut, ympäristöraportti Media avoin ja monipuolinen ulkoinen viestintä lehdistötiedotteet, verkkosivut, jutut paikallislehdissä, median kiinnostus jätehuoltoon Muut jätelaitokset tietojen ja käytäntöjen vaihto JLY:n koulutuspäivät, yhteiset hankkeet, jätelaitoksien väliset vierailut, tiedotuslehti Rouskaisu Muut sidosryhmät avoin ja ajantasainen viestintä henkilökohtainen yhteydenpito, verkkosivut, tiedotuskirjeet, tiedotuslehti Rouskaisu

18 Kuva: Rouskiksen arkisto 4 YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristölupa Rouskiksen Korvenmäen jäteasemalla on toimintaansa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa. Viimeisin luvan muutos myönnettiin vuonna 2009. Kemiönsaaren pienjäteaseman ympäristöluvan on myöntänyt Kemiönsaaren kunnan rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta syksyllä 2009. Paimion pienjäteaseman ympäristölupa on myönnetty vuonna 2004. Perniön pienjäteaseman uusi ympäristölupa on Salon kaupungin käsittelyssä. Ympäristöjärjestelmä Rouskis Oy:n toimintajärjestelmä sisältää laatuasioiden lisäksi myös ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisen ympäristöasioiden johtamisen työmenetelmät. Järjestelmän avulla hallitaan ja kehitetään järjestelmällisesti Rouskiksen ympäristöasioiden hyvää hoitamista ja varmistetaan yrityksen ympäristönsuojeluntason jatkuva parantaminen. Ympäristöjärjestelmän työkaluilla varmistetaan lainsäädännön ja muiden tahojen asettamien vaatimusten, määräysten ja odotusten jatkuva seuranta ja huomioiminen sekä varmistetaan mm. poikkeamien hallittu dokumentointimenettely. Järjestelmän toimintaohjelma sisältää ympäristötavoitteita kahden vuoden ajanjaksoille. Vuodesta 2008 alkaen ohjelma on sisältänyt myös laatutavoitteita. Laatutavoitteet sisältävän ohjelman toteuttamista jatkettiin vuonna 2009. Seuraava toimintaohjelma luodaan vuonna 2010. Rouskis kannustaa sidosryhmiään ympäristömyönteiseen toimintaan. Esimerkiksi jätteiden kuljetuskilpailutuksissa on vaatimuksena tiettyjen ympäristöön vaikuttavien reunaehtojen täyttyminen. Poikkeamat Suurta vaaraa tai ympäristöhaittaa aiheuttavia poikkeamia ei Rouskiksen toiminnassa vuonna 2009 esiintynyt. Myöskään yhtään tulipaloa tai palon alkuja kaatopaikalla ei sattunut. Virallisen poikkeamaraportin vaatineita tapahtumia oli kaksi. Heinäkuussa Kiikalan jätevedenpuhdistamon sekajätteen aluekeräyspisteen viereen oli tuotu kuorma-autollinen jätteitä. Pisteelle oli kipattu kerralla 1 400 kg rakennus- ja purkujätettä sekä mm. käytöstä poistettu maanalainen 3 000 litran öljysäiliö. Rouskis ilmoitti jätepisteen väärinkäytöksestä Salon ympäristötoimistoon, josta asiasta tiedotettiin edelleen poliisille. Lokakuussa Paimion pienjäteasemalla oli tehty ilkivaltaa ja pieni määrä polttoöljyä oli valunut sadevesiviemäriin. Lisäksi paikkoja oli sotkettu ja jätteitä heitelty. Asema siivottiin, lisävahingot ehkäistiin ja vahingosta ilmoitettiin vesi- ja viemärilaitospäivystykseen sekä ympäristösihteerille. Ympäristövaikutukset Jätteiden keräämisestä, käsittelystä ja loppusijoituksesta aiheutuvat haitat voidaan nykyaikana pitää tehokkaasti hallinnassa. Jätehuollosta aiheutuvia mahdollisia haittoja ovat mm. jätekuljetuksista ja kaatopaikkasijoitettujen jätteiden hajoamisesta syntyvät kasvihuonekaasut, ravinteita ja kiintoaineita sisältävä kaatopaikan suotovesi, hajuhaitat, roskaantuminen sekä haittaeläimet. Korvenmäen jäteaseman ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ympäristölupamääräysten sekä niihin perustuvan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

19 4.1 Vaikutukset veteen Korvenmäen alue sijaitsee Kiskonjoen- Perniönjoen ja Uskelanjoen päävesistöalueiden rajavyöhykkeellä, josta pintavedet purkautuvat Uskelanjoen päävesistöalueen kautta mereen. Lähimpänä luonnollisena vesistönä on viereisellä valuma-alueella sijaitseva Lammenjärvi, joka sijaitsee noin 1,5 km päässä Korvenmäen jäteasemasta. Pohjaveden muodostuminen Korvenmäen jäteaseman alueella on vähäistä, mutta rikkonaisuuden takia kallioperän vedenläpäisevyys saattaa olla paikoitellen hyvää. Jäteasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen lähimmät merkittävät pohjavesialueet sijaitsevat noin 3 km päässä jäteaseman lounaispuolella ja noin 2 km jäteasemalta koilliseen. Korvenmäen jäteasema on vesienhallinnallisesti rakennettu niin, että likaiset kaatopaikkavedet ja jätteiden käsittelyalueiden vedet pidetään erillään alueen puhtaista vesistä. Alueen kallioihin louhitut kallistukset ja kaatopaikka-alueiden vesitiiviit pohja- ja eristerakenteet estävät likaantuneen kaatopaikan suotoveden pääsyn ympäristöön. Korvenmäen jäteaseman alueen kaatopaikkavesiä sekä pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan ympäristöntarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa otettavilla näytteillä, jotka analysoidaan standardoiduin menetelmin. Vuoden 2009 tulosten perusteella alueen vesienhallintajärjestelmät toimivat suunnitellusti, eikä ole osoitettavissa, että jäteasema olisi vaikuttanut alueen pohja- tai pintavesien laatuun. Kaatopaikan suotovedet ja jätevedet Korvenmäen kaatopaikka-alueen suotovedet sekä jätteenkäsittelykenttien, toimistorakennusten ja sosiaalitilojen jätevedet on viemäröity Rouskiksen tasausaltaaseen, josta ne pumpataan Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Vuonna 2009 jätevedenpuhdistamolle toimitettiin jätevesiä käsiteltäväksi 20 000 m 3. Jäteveden ph:ta, sähkönjohtavuutta ja määrää seurataan viikoittain omin mittauksin. Jäteveden pumppaamon kaivosta otetaan tarkkailuohjelman mukaiset näytteet tutkittavaksi neljä kertaa vuodessa. Keskimääräisen kuormituksen perusteella Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle viemäröidyt Korvenmäen jäteaseman suotovedet vastasivat vuonna 2009 fosforin osalta noin 80 asukkaan kokonaistypen osalta noin 1280 asukkaan biologisen hapenkulutuksen osalta noin 40 asukkaan jätevesikuormitusta. Pohjavedet Korvenmäen jäteaseman alueen pohjavesiä tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa kolmesta eri havaintopisteestä otettavilla näytteillä, jotka analysoidaan ympäristöntarkkailuohjelman mukai- sesti. Pohjavesien tarkkailutulosten perusteella jäteaseman toiminnoilla ei ole ollut vaikutusta Korvenmäen alueen pohjavesien laatuun. Pintavedet Ulkopuolisten pintavesien pääsy jäteaseman alueelle on estetty alueen reu- Kuva: Rouskiksen arkisto Kuva: Rouskiksen arkisto Rouskis täydentää sopimusperusteista jätteenkuljetusta ylläpitämällä sekajätteen aluekeräyspisteitä, jotka joutuvat usein väärinkäytösten kohteeksi. Kuva Kiikalan aluekeräyspisteeltä. Täyttöalueitten liitosrakenteen tiivistäminen, kesä 2008. Kaatopaikan vesitiiviit pohjarakenteet toteutetaan siten, ettei laajennusalueiden saumaan jää vuotokohtia.

20 noilla sijaitsevilla reuna- ja niskaojilla, joihin johdetaan myös jäteaseman alueella muodostuvat puhtaat valumavedet. Ojia pitkin puhtaat vedet kulkeutuvat Airankätkyojan kautta etelään. Korvenmäen jäteaseman pintavesiä tarkkaillaan jäteaseman ala- ja yläpuolelta otettavin näyttein, jotta nähdään jäteaseman mahdollinen vaikutus vedenlaatuun. Kaatopaikan suotovesien pääsy maastoon havaittaisiin jäteaseman alapuolisessa tarkkailupisteessä kohonneena ammoniumtyppipitoisuutena. Korvenmäen jäteaseman toimintojen ei ole havaittu vaikuttaneen alueen pintavesien laatuun. Rouskis Oy:llä oli korkeimman hallinto-oikeuden määräämä ruoppausvelvoite Airankäytkyojaan vuonna 1972 padottuun virkistyskäytössä olevaan lampeen. Lampeen kulkeutui oletetusti kiintoainesta Korvenmäen jäteaseman rakentamisesta 1990-luvulla. Rouskis ruoppasi lammen vuoden 2009 tammi-helmikuussa. Ruoppausmassat läjitettiin Korvenmäen jäteaseman alueelle. 4.2 Vaikutukset ilmaan Kaatopaikkakaasu Korvenmäen kaatopaikalla muodostuva kaasu kerätään talteen ja johdetaan biokaasuvoimalalle, jossa siitä tuo- tetaan sähköä ja lämpöä mikroturbiinien avulla. Tuotetulla sähköllä katetaan jäteaseman omaa kulutusta ja ylimääräinen sähkö myydään. Vuonna 2009 Korvenmäen jäteaseman sähköverkossa toteutettiin muutostyöt, jotka mahdollistivat ylimääräisen tuotetun sähkön siirron valtakunnan verk- Kaatopaikan suotoveden tutkimustulosten keskiarvot vuonna 2009 Tarkkailupiste kokonais- kokonais- Kiintoaine BOD7atu CODcr typpi (µg/l) fosfori (µg/l) (mg/l) (mg O2/l) (mg O2/l) Tasausaltaan pumppaamo 327 500 3 275 22.5 48.5 792.5 Korvenmäen pohjavesien tutkimustulosten keskiarvot vuonna 2009 Pohjavesiputki Kokonais- Kokonais- Kiintoaine CODcr typpi (µg/l) fosfori (µg/l) (mg/l) (mg O2/l) P1 2 725 73.8 40.9 1 P3 290 55.5 57.3 3.2 P4 427.5 65.3 18.4 2.2 Korvenmäen pintavesien tutkimustulosten keskiarvot vuonna 2009 Tarkkailupiste Kokonais- Kokonais- Kiintoaine CODcr typpi (µg/l) fosfori (µg/l) (mg/l) (mg O2/l) Yläpuolinen piste 743.3 28 8.2 58 Alapuolinen piste 802.5 17.5 5.5 32.3