KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET... 3 1.1 SOVELTAMISALA... 3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT... 3 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS... 3 Luvan/ilmoituksen tarve 2.1.1... 3 2.1.2... 3 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS... 3 2.2.1... 4 2.2.2... 6 2.2.3... 6 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN... 6 3.1 SIJOITTUMINEN... 6 Etäisyydet 3.1.1... 6 3.1.2... 6 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN... 6 3.2.1 Maisema ja luonnonympäristö... 6 3.2.2 Oleva rakennuskanta... 7 3.3. YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA... 7 3.3.1 Ympäristön hoito... 7 3.3.2 Ympäristön valvonta... 7 3.4 AITAAMINEN... 7 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA... 8 3.5.1 Rakennuspaikan kuivanapito... 8 3.5.2 Pihamaan korkeusasema... 8 3.5.3 Liikennejärjestelyt... 8 3.5.4 Maanalaiset johdot ja rakenteet... 8 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN... 8 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 8 4.1 RAKENNUSPAIKKA... 8 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ... 9 4.2.1... 9

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 2 (12 ) 4.2.2 Rakentaminen kellariin ja ullakolle... 9 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE... 9 5.1 RAKENNUSPAIKKA... 9 5.2 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN... 9 5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ... 10 5.4 TALOUSRAKENNUSTEN KOKO... 10 6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN... 10 6.1 Talousveden riittävyys... 10 6.2 Jätevesien käsittely... 10 6.3 Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille... 10 7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA... 11 8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT... 11 9. JÄTEHUOLTO... 11 10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN... 11 10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 11 10.2 VOIMAANTULO... 11

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 3 (12 ) SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kuhmoisten kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta sekä ympäristönsuojelu. Päätösvallan siirtämisestä määrätään teknisen toimen päävastuualueen johtosäännössä. 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Luvan/ilmoituksen tarve Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon liittyvän tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaavaalueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä. Sama koskee myös asemakaavassa osoitetun vastaavanlaisen talousrakennuksen rakentamista (MRA 61 ). 2.1.1 Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan pienehkön, enintään 25 m 2 :n suuruisen tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, lämmittämättömän enintään 200 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.1.2 Lupamenettelyn asemasta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 15 m 2 :n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Kohtia 2.1.1 ja 2.1.2 koskee lisäksi, että rakennus on kevytrakenteinen, eristämätön ja umpipuusta tehdyn seinärakenteen vahvuus enintään 75 mm. Lupaa ei tarvitse hakea yhden alle 10 m 2 :n suuruisen savupiiputtoman piharakennelman eikä tontin sisäisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Toimenpidelupa tarvitaan lisäksi sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kunta- tai maisemakuvaan. Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin. (MRL 126 )

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 4 (12 ) Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen MRL 62 :n 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. 2.2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti: Osa-alue 1 = asemakaava-alue Osa-alue 2 = ranta-asemakaava-alue Osa-alue 3 = muu kunta Toimenpidelupa haettava Ilmoitus tehtävä Ei ilmoitusta Osa-alue Toimenpide 1 2 3 1) Rakennelma (rakentaminen) katos 10 m 2 25 m 2 vaja 15 m 2 25 m 2 vaja 10 m 2 15 m 2 kioski 10 m 2 vesikäymälä esiintymislava muu vastaava rakennelma kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen 2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen) urheilupaikka kokoontumispaikka asuntovaunualueet tai vastaava 1) katsomo yleisöteltta tai vastaava 3) Liikuteltava laite asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) Erillislaite (rakentaminen) masto 30 m yli 30 m:n mastolle rakennuslupa 1) Muu kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitettu

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 5 (12 ) piippu ja uusi tulisija varastointisäiliö 20 m 3 maatalouden käyttöön tuleva varastosiilo tai lantala 200 m 3 (yli 200 m 3 :lle rakennuslupa) hiihtohissi muistomerkki suurehko antenni 10 m 30 m yli 30 m:n antennille rakennuslupa tuulivoimala 30 m suurehko valaisinpylväs tai vastaava 5) Vesirajalaite (rakentaminen) suurehko laituri 15 m, 25 m 2 muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava venetalas, lupa myönnetään vain erityisessä tapauksessa, esim. hakijana meripelastusseura tai ammattikalastaja 6) Säilytys- ja varastointialue (järjestäminen) muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) Julkisivutoimenpide rakennuksen julkisivun muuttaminen kattomuodon muuttaminen katteen tai sen värityksen muuttaminen ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen ikkunajaon muuttaminen 8) Mainostoimenpide muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen 9) Aitaaminen (rakentaminen) rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita 1,5 m kadunreunusmuuri 1 m 10) Kuntakuvajärjestely muut kunta- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 6 (12 ) 2.2.2 Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. 2.2.3 Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom.). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 57 :ssä. Säännös sisältää minimivaatimuksen naapurin aseman järjestämiseksi. Tästä ei voida rakennusjärjestyksellä poiketa. Silloin, kun asialle on erityisiä perusteita, voidaan rakennusjärjestyksessä antaa etäisyydestä tiukempia määräyksiä. Myöskään rakentamismääräyskokoelman määräyksistä ei voida poiketa rakennusjärjestyksellä. Asemakaava-alueella etäisyyskysymykset ratkaistaan yleensä asemakaavassa. Etäisyydet asemakaava-alueen ulkopuolella 3.1.1 Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä (savusauna 20 metriä). Savusaunan etäisyys kiinteistön muista rakennuksista tulee olla vähintään 12 metriä. 3.1.2 Sen lisäksi, mitä edellä on määrätty, on noudatettava asemakaavoitetun alueen ulkopuolella etäisyyttä ajoradan keskilinjasta, ellei tielaitoksen määräyksissä ole muuta minimietäisyyttä: Yksityistie 12 m Paikallistie pt 12 m Maantie mt 20 m Valtatie ja kantatie vt ja kt 30 m 3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN 3.2.1 Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 7 (12 ) Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. 3.2.2 Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan/kuntakuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 3.3. YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA 3.3.1 Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom.). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. 3.3.2 Ympäristön valvonta Kunnan rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille rakennuslautakunnan päättämällä tavalla. 3.4 AITAAMINEN Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 82 :ssä säädetään ensisijaisesti tonttien välisen aidan rakentamisesta ja siihen liittyvien naapuruussuhdekysymysten ratkaisemisesta. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen kiinteän aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummatkin tontin tai rakennuspaikan haltija velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 8 (12 ) Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on pihaalueiden järjestelyiden kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA 3.5.1 Rakennuspaikan kuivanapito Vesien johtamisesta voidaan määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 165 :n säännöstä täydentäen. Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. 3.5.2 Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pintaja sadevesien valumista tontin yli naapurin puolelle. 3.5.3 Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy 3-kerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. 3.5.4 Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,0 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä maanpinnasta ja maanpinnasta 1,0 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 0,5 metriä. Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 0,5 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,3 metriä, portaat 0,3 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3 metriä vapaata tilaa. Tontin, rakennuspaikan tai vahvistetun rakennuspaikan rajan yli ulottuvat erkkerit ja muut huoneistoalaan laskettavat ulkonemat eivät kuitenkaan saa lisätä tontin tai rakennuspaikan sallittua kerrosalaa. 4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Asemakaava-alueen ulkopuolella on rakennuspaikan pinta-alan oltava vähintään: vapaa-ajan asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka 2000 m 2 vakituiseksi asunnoksi tarkoitettu rakennuspaikka 3000 m 2

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 9 (12 ) 4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ 4.2.1 Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 10 prosenttia. Rakennuspaikalla asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m 2. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 300 m 2. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa yli 3 hehtaarin suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle tarpeellisen määrän asuin- ja talousrakennuksia sekä talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Muuhun kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia. 4.2.2 Rakentaminen kellariin ja ullakolle Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen sekä rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle (MRL 115 ) Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennusten pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENNUSPAIKKA Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistön tai vesijätön vastaisen rajan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä kohtisuoraan mitattuna. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 5.2 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 40 metriä pysyvään asumiseen käytettävällä rakennuspaikalla ja vähintään 25 metriä vapaa-ajan asumiseen käytettävällä rakennuspaikalla. Yhden saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittuja metrimääriä lähemmäksi rantaa. Kerrosalaltaan yli 20 m 2 :n saunarakennuksen saa rakentaa 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja kerrosalaltaan enintään 20 m 2 :n saunarakennuksen 10 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Asunnon alimman lattiatason tulee olla vähintään yksi metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeudesta.

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 10 (12 ) 5.3 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Saunarakennuksia saa rakennuspaikalle rakentaa kaksi, edellyttäen, että toinen saunarakennuksista on savusauna. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty asuinrakennuksen rakentamisesta, saa rakennuspaikalle lisäksi rakentaa: yhden kerrosalaltaan enintään 25,0 m 2 :n suuruisen, asumiseen käytettävän tulisijattoman aittarakennuksen talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia, kun kyseessä on yli 5 ha:n suuruinen, maatalouskäytössä oleva maatila Vapaa-ajan rakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla yhteensä enintään viisi (5) ja kooltaan 2000-5000 m²:n rakennuspaikalla saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 200 m². 5.4 TALOUSRAKENNUSTEN KOKO Muu kuin maatalouskäytössä olevan maatilan talousrakennus: yksikerroksinen julkisivun keskikorkeus 3,5 m Lisämääräys saunarakennukselle: kerrosala 25,0 m 2, savusauna kuitenkin 15,0 m 2 parven korkeus 1,2 m kuisti avonainen ja pinta-ala 50 % kerrosalasta 6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 6.1 Talousveden riittävyys Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. 6.2 Jätevesien käsittely Jätevesien käsittelyssä noudatetaan, mitä erikseen asiasta on säädetty ja määrätty. 6.3 Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle tai käsiteltävä siten, ettei niistä ole haittaa eikä aiheuteta vahinkoa ympäristölle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat.

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 11 (12 ) 7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 9. JÄTEHUOLTO Noudatetaan Kuhmoisten kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n poikkeamisvallan ja 175 :n vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan poikkeamisvallan nojalla. Rakennusjärjestykseen voidaan ottaa määräys, joka koskee helpotuksen myöntämistä rakennusjärjestyksen muista määräyksistä. Rakennuslautakunta voi myöntää poikkeuksen rakennusjärjestyksen määräyksistä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 10.2 VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Kuhmoisten kunnan toukokuun 25. päivänä 1998 hyväksytty rakennusjärjestys, joka astui voimaan 1.7.1998. Kuhmoisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän rakennusjärjestyksen 17.12.2001 104. Tämä rakennusjärjestys on voimassa 1.1.2002 alkaen. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin voimaan 5 luvun asemakaava-alueita koskevat lisämääräykset, joita noudatetaan, ellei kaavasta muuta johdu: Milloin asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Luvan myöntävä viranomainen voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi rajaan tai lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa ja tämä on antanut rakentamiseen suostumuksensa. Asemakaavoitetun rakennuspaikan rakennusoikeus määräytyy seuraavasti: Kerrostalot ja liikerakennukset (AK, AL, ALK) 20/60 Rivitalot (AR) 20/40 Omakotirakennukset (AO) 15/25 Asunto- ja kasvitarharakennukset (AV) - /10 rakennuspaikan on oltava vähintään 3 000 m² kerrosalaan ei lueta kasvihuoneita Huoltoasemat (AM) - /30 rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 m² Yleiset rakennukset (Y) 30/60

KUHMOISTEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 12 (12 ) Teollisuus- ja varastorakennukset (T) 30/60 rakennuspaikan on oltava vähintään 2 000 m² rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan teollisuus- tai varastotilojen ala- tai yläpuolelle. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus tai varastorakennuksen rakentamisen kanssa. Ensimmäinen luku ilmoittaa, montako prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen ja toinen luku ilmoittaa, montako prosenttia rakennuspaikan kerrosala saa olla rakennuspaikan pinta-alasta. Kunnanvaltuusto 12.12.2005 75 lisäys kohtaan 2.2.1 1) kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen.