Taso Tarkastusmenetelmä 1 2 3

NDT-TESTAAJIEN PÄTEVÖINTITOIMINTA Markku Pasonen 8.2.2013 1(11) NDT-TESTAAJIEN PÄTEVÖINTITOIMINTA 1. JOHDANTO NDT-henkilöiden pätevöintitoiminta on Suomessa aloitettu aikoinaan 1970-luvulla VTT:n toimesta ja koulutuksen on myös tuolloin antanut AEL käyttäen tosin koulutuksessa käytettiin VTT:n henkilöstöä. Varsinainen Nordtest pätevöintijärjestelmä luotiin yhteispohjoismaisena hankkeena 1970 luvun lopulla ja otettiin saman tien käyttöön myös Suomessa. Jäljempänä käsitellään tarkemmin nykyistä NDT-testaajien pätevöintitoimintaa. 2. NYKYISET PÄTEVÖINNIT 2.1 Yleistä NDT-henkilöiden pätevöintitutkinnot ja sertifioinnit on tehty nykyisin Nordtest Doc gen 010 vuonna 2012 hyväksytyn version mukaisesti, joka täyttää vaatimuksiltaan SFS-EN ISO 9712 vuoden 2012 painoksen. Uusi tutkintojärjestelmä otettiin käyttöön 7.1.2013. Nordtest järjestelmä sisältää kuitenkin joitakin lisäyksiä sekä ennen kaikkea myös selvät säännöt tutkinnoille ja niiden arvostelulle. Nordtest järjestelmän mukaisen tutkinnon jossain menetelmässä on Suomessa 8.2.2013 mennessä kaikkiaan suorittanut 1622 henkilöä, joista voimassaolevia pätevyyksiä on edelleen 877 henkilöllä. Pätevyyksiä on tällä hetkellä voimassa 2251 kappaletta ja ne jakautuvat eri menetelmille ja tasoille taulukon 1 mukaisesti. Suurin osa pätevyystodistuksista on tason 2 todistuksia, mikä on ymmärrettävää, koska tason 2 henkilöt voivat pätevöintijärjestelmän mukaisesti myös hyväksyä tarkastustuloksen. Taulukko 1: pätevyyksien lukumäärä eri NDT-menetelmissä 7.2.2013 Taso Tarkastusmenetelmä 1 2 3 Pyörrevirta (ET) 21 38 7 Vuotokoestus (LT) 10 2 Magneettijauhe (MT) 531 23 Tunkeumaneste (PT) 498 23 Radiografia (RT) 99 267 17 Ultraääni (UT) 272 24 Silmämääräinen (VT) 405 14

Pätevyydet jakautuvat eri NDT-testaajille taulukon 2 mukaisesti. Teollisuusyrityksissä pätevyyksiä on henkilöä kohden keskimäärin vähemmän kuin NDT-palveluja tuottavissa yrityksissä. Tämä näkyy myös taulukossa piikkinä 3-4 pätevyyden omaavien henkilöiden lukumäärässä. Taulukko 2: pätevyyksien lukumäärä NDT-testaajilla 2/11 Pätevyyksien lukumäärä NDT-testaajilla 8.2.2013 400 350 347 Henkilöitä 300 250 200 150 100 89 137 139 129 50 0 1 1 8 26 9 kpl 8 kpl 7 kpl 6 kpl 5 kpl 4 kpl 3 kpl 2 kpl 1 kpl Pätevyyksien lukumäärä Taulukossa 3 on esitetty kaikkien pätevöityjen NDT-testaajien ikäjakauma ja taulukossa 4 on esitetty Level 3 testaajien ikäjakauma. On myös syytä muistaa, että hyvän ja monipuolisen useita pätevyyksiä omaavan NDT-testaajan koulutus tarvittavine kokemuksineen vie helposti 5-6 vuotta.

3/11 Taulukko 3: NDT-testaajien ikäjakauma 160 140 120 NDT-testaajien ikäjakauma 8.2.2013 Testaajien määrä 100 80 60 40 20 0 1930-1945 1946-1950 1951-1955 1956-1960 1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 1981-1985 1986-1990 Taulukko 4: Level 3 tason NDT-testaajien ikäjakauma 12 Level 3 tason NDT-testaajien ikäjakauma 8.2.2013 10 Testaajien määrä 8 6 4 2 0 1930-1945 1946-1950 1951-1955 1956-1960 1961-1965 1966-1970 1971-1975 1976-1980 NDT-testaajat ovat usein yrityksissä hyvin pieni ammattikunta ja joutuvat usein tekemään työnsä oma-aloitteisesti. Yrityksissä toimivien NDT-testaajien määrää on selvitetty taulukossa 5. Useimmiten NDT-testaaja työskentelee ainoana alan henkilönä yrityksessä. Suomessa voidaan pitää jo yli kuuden henkilön NDT-testaajien ryhmää suurena ja vain kahdessa yrityksessä NDT-testaajia

on yli 50. Pätevyystodistusten määrissä teollisuusyritykset sijoittuvat pääsääntöisesti taulukon 5 vasempaan laitaan ja keskelle ja isommat NDT-palveluja tarjoavat yritykset taulukon oikeaan laitaan. Taulukko 5: NDT-testaajien lukumäärä yrityksissä 4/11 NDT-testaajien lukumäärä yrityksissä 8.2.2013 Yritysten lukumäärä 140 120 100 80 60 40 20 0 121 42 31 27 2 1 2 3-5 6-49 >50 Henkilöitä Usein tutkintokeskuksesta kysytään, miten hyvin joku kokelas on pärjännyt tutkinnossa. Tutkintoaineiston salassapidon takia ei kuitenkaan tutkintokeskuksesta anneta yksityiskohtaisia tietoja. Epäonnistuneelle kokelaalle tai työnantajalle lähetetään lyhyt yhteenvetokaavake, josta selviää, missä tutkinnon osassa vaatimus ei täyty ja/tai onko vain kokonaistulos alle vaatimusten eri osien silti täyttäessä vaatimukset. Tutkintojen toimivuuden ja koulutuksen asiallisuuden varmentamiseksi tutkintokeskuksessa seurataan eri tutkintojen läpäisyprosentteja ja niitä verrataan säännöllisesti muiden pohjoismaiden tuloksiin. Tarvittaessa tutkintosääntöjä on hienosäädetty. Vuoden 2012 tutkintojen osalta läpäisyprosentit on esitetty taulukossa 6.

5/11 Taulukko 6: NDT-tutkintojen läpimenoprosentit vuonna 2012 NDT-tutkinnot 1.1.2012-31.12.2012 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 90 % 89 % 89 % 88 % 92 % 80 % 70 % 67 % 68 % 72 % 76 % 66 % 75 % 76 % 60 % 50 % 46 % 55 % 54 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2.2 Nykyiset perustutkinnot tasoilla 1 ja 2 2.2.1 Ennakkovaatimukset Tutkinnot koostuvat kolmesta pääosasta tasoilla 1 ja 2 eli yleisestä ja erikoisosasta sekä käytännön osasta. Mutta ennen tutkintoon saapumista SFS-EN ISO 9712 asettaa muita vaatimuksia kokelaan suhteen. Näitä vaatimuksia asetetaan koulutuksen (taulukko 7), kokemuksen (taulukko 8) ja näkökyvyn suhteen. Taulukko 7: koulutusvaatimukset

Taulukko 8: kokemusvaatimukset 6/11 Kokelaan tulee toimittaa kirjallinen todistus tyydyttävästä näkökyvystä. Näkökyvyn on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) lähinäkökyvyn osalta on kyettävä lukemaan vähintään Jäger-taulun nro 1 tai Times Roman N 4.5 tekstiä tai vastaavia kirjaimia (kirjainten korkeus 1,6 mm) vähintään 30 cm etäisyydeltä. Näkökyky vaaditaan vähintään toisesta silmästä, silmälasien kanssa tai ilman b) värinäkökyvyn on oltava riittävä niin, että kokelas näkee ja erottaa niiden värien tai harmaiden varjojen kontrastit, joita käytetään työnantajan määrittämissä NDT-menetelmissä. Sertifiointielin voi harkita kohdan a) vaatimuksen korvaamista sopivan vaihtoehdon noudattamisella. Sertifioinnin jälkeen lähinäkökykytestit on suoritettava vuosittain työnantajan varmentamana. 2.2.2 Perustutkinnon kirjallinen osa Yleiskokeessa (A) on tutkintokeskuksen antamia kysymyksiä, jotka käsittelevät kyseisen menetelmän teknisiä perustietoja. Mikäli on kyseessä jokin rajattu/erikoispätevyys, osa kysymyksistä käsittelee tätä aihealuetta. Kysymykset ovat ns. monivalintakysymyksiä, joihin kokelas merkitsee valitsemansa yhden vaihtoehdon. Yleiskokeeseen varattu vastausaika on yksi (1) tunti. Erityiskokeessa (B) on tutkintokeskuksen antamia kysymyksiä 20 kpl tai 30 kpl käsitellen aiheen teknisiä asioita ja kyseisen alueen standardeja. B-osan kysymysten lukumäärä riippuu tutkinnon sektoreiden lukumäärästä. Yhden sektorin mukaisessa tutkinnossa on 20 kpl monivalintatehtäviä. Kahden tai useamman sektorin ja teollisuussektorien mukaisessa tutkinnossa on 30 kpl monivalintatehtäviä. Kysymykset ovat ns. monivalintakysymyksiä, joihin kokelas merkitsee valitsemansa yhden vaihtoehdon. Erityisosan kysymysten määrää voidaan vähentää joissakin tapauksissa kuten esim. radiografiassa teräsluokittelupätevyyden laajentamisessa kattamaan myös alumiinin. Mikäli on kyseessä jokin tietty rajoitettu pätevyys, myös erityisosan kysymykset käsittelevät pääsääntöisesti tätä kyseistä pätevöintitapausta. Erityisosassa kokelaalle annetaan käyttöön tarvittaessa ruutupaperia, millimetripaperia ja mahdolliset tarvittavat laskentakaavat, jotka on palautettava (omia papereita ei sallita). Aikaa vastaamiseen on kaksi (2) tuntia. Yleisen osan (A) kysymysten määrät ovat taulukossa 9. Taulukko 9: A-osan kysymysten määrä NDT- menetelmä Kysymysten lukumäärä AT, ET, RT, UT, TT 40 LT, MT, PT, ST, VT 30

2.2.3 Perustutkinnon käytännön osa 7/11 Tutkinnon käytännön osa jakaantuu kahteen osaan (tasolla2) eli työohjeen laatimiseen tason 1 testaajalle (tasolla 2) ja koekappaleiden tarkastamiseen (tasolla 1 ja 2). Työohjeen laatiminen tapahtuu annetun lyhyen kohde- ja vaatimuskuvauksen perusteella ja lisäksi samassa paperissa mainitaan käytettävät standardit, laitteet ja tarvikkeet sekä lyhyt sisällysluettelomalli, jota on kyllä hyvä noudattaa. Työohjeen laatimiseksi tarvittavat standardit annetaan käyttöön. Aikaa työohjeen laatimiseen on 1,5 tuntia. Käytännön kokeessa kokelas tarkastaa annetut kappaleet ja raportoi havaintonsa käyttäen hyväksi tutkintokeskuksen antamia kirjallisia ohjeita ja standardeja. Koekappaleiden määrät (periaatteessa per sektori) ovat seuraavat eri menetelmissä tuotesektoreilla. C, Valut F, Takeet W, Hitsit TP, Putket WP, Muokatut tuotteet CS, Komposiittimateriaalit Taulukko 10: koekappaleiden lukumäärä tuotesektoreissa Menetelmä Sektori Taso Kappale määrä Maksimi aika (h) Kaikki Kaikki 1 2 3 ET, MT, PT, VT Kaikki 2 3 3 RT Kaikki 2 (1-2)*+18 (1-2)*+2,5 UT Kaikki 2 3 6 * RT taso 2: 2 kuvattavaa kappaletta, paitsi tason 1 omaava kokelas kuvaa yhden kappaleen. Maksimi aika on 1 tunti/kappale. Lisättäessä tutkintoon lisäsektorin niin se lisää tarkastettavien kappaleiden lukumäärää yhdellä, kaksi lisäsektoria lisää kappaleiden lukumäärää kahdella jne. Kappaleiden yhteismäärä ei kuitenkaan ylitä IMU/IPI sektoreiden tarkastettavien kappaleiden määrää. UT2 tutkinnossa valittaessa myös läpihitsaamattomat kappaleet, niin se lisää tarkastettavien kappaleiden lukumäärää yhdellä. Koekappaleiden määrät (periaatteessa per sektori) ovat seuraavat eri menetelmissä teollisuussektoreilla. IMA, Metallien/tuotteiden valmistus IPI, Laitteiden ja rakenteiden perus- ja määräaikaistarkastus IRM, Rautateiden kunnossapito IMU, Multisektori (MT2, PT2, RT1) IAE, Ilmailu (ei Suomessa relevantti, koska käytetään standardia EN 4179)

Taulukko 11: koekappaleiden lukumäärä teollisuussektoreissa 8/11 Menetelmä Sektori Taso Kappale määrä Maksimi aika (h) ET, MT, PT, VT Kaikki 1 3 5 UT, RT Kaikki 1 3 5 MT, PT, VT IMU, IPI, IMA 2 5 5 MT, PT, VT IRM, IAE 2 4 4 ET IPI, IMA 2 5 5 ET IRM, IAE 2 4 4 UT IPI, IMA 2 6 12 UT IRM, IAE 2 4 8 RT IPI, IMA 2 (1-2)*+30** (1-2)+3,5 RT IRM, IAE 2 (1-2)*+18 (1-2)+2,5 * RT taso 2: 2 kuvattavaa kappaletta, paitsi tason 1 omaava kokelas kuvaa yhden kappaleen. Maksimi aika on 1 tunti/kappale. ** RT taso 2: 30 luokiteltavaa kuvaa, joista 6 on valukuvia.. MT/PT/UT ja VT:ssä ei ole ollut tason 1 tutkintoja. Epäonnistuneen tutkinnon saa yrittää uusia kaksi kertaa. Uuden yrityksen saa tehdä aikaisintaan kuukauden ja enintään 24 kuukauden kuluttua epäonnistuneesta tutkinnosta. 2.3 Sertifiointi Onnistuneen tutkinnon jälkeen kokelaalle myönnetään pätevyystodistus, johon on merkitty kokelaan ja työnantajan tunnistetietojen lisäksi myös luonnollisesti itse pätevyyttä koskevat tiedot sekä joitakin muita osioita, joihin palataan kohdassa 3 eli työnantajan velvollisuudet. 2.4 Sertifikaatin voimassaolo ja uusiminen Viiden vuoden välein tehdään uusinta kirjallisen hakemuksen perusteella ja 10 vuoden välein uusintapätevöinti suoritetaan lyhennettynä pätevyystutkintona. Toiminnassa ei sallita merkittävää katkosta, joka on määritelty siten, ettei se saa olla yhtäjaksoisena yli vuotta eikä kahta tai useampaa jaksoa kokonaisajasta, joka on yli kaksi viidesosaa sertifikaatin voimassaoloajasta. 10-vuotistutkinnon sisältö on lyhyesti sanottuna lyhennetty perustutkinto, jossa on erityisosa (B) kokonaisena ja käytännön osa lyhennettynä. Käytännön osa muodostuu ohjeen laatimisesta tason 1 testaajalle ja koekappaleiden tarkastamisesta. Kappalemäärä on puolet vastaavasta perustutkinnon kappalemäärästä pyöristettynä ylöspäin seuraavaan tasalukuun Epäonnistuneen tutkinnon saa yrittää uusia kaksi kertaa. Uuden yrityksen saa tehdä aikaisintaan 7 päivän ja enintään 6 kuukauden kuluttua epäonnistuneesta tutkinnosta.

2.5 Tutkintovaatimukset 9/11 Läpäistäkseen tutkinnon on kokelaan saatava eri osissa seuraavan kohdan mukaiset tulokset: Kaikki osat minimivaatimus 70 % (A, B ja C) Työohje minimivaatimus 70 % Kaikki kappaleet minimivaatimus 70 % Kaikki master viat löydettävä kappaleista (muutoin koko C-osa hylätty) 2.6 Muut NDT-tutkinnot 2.6.1 Tason 3 tutkinnot Inspecta sertifiointi pitää tasojen 1 ja 2 tutkintojen lisäksi myös tason 3 tutkintoja samoissa menetelmissä. Tason 3 testaajien koulutus- ja kokemusvaatimukset ovat esitetty taulukoissa 6 ja 7. Tutkinto muodostuu peruskokeesta ja läpäistyn peruskokeen jälkeen suoritettavasta menetelmäkohtaisesta kokeesta. Peruskokeessa on monivalintakysymyksiä sisältävä sekä A- että B-osa. A-osassa on 20 kpl sertifiointijärjestelmää ja 25 materiaali/tuotantotekniikkaa koskevia kysymyksiä. B-osa puolestaan koostuu 60 kpl:sta kysymyksiä liittyen vähintään neljään NDT-menetelmään (vähintään yksi volumetrinen menetelmä) kokelaan valinnan mukaan. Onnistuneesti suoritettu peruskoe on voimassa viisi vuotta, jona aikana on suoritettava ainakin yksi menetelmäosa onnistuneesti. Menetelmäkohtainen koe sisältää kolme osaa, joissa kahdessa ensimmäisessä on monivalintakysymyksiä menetelmästä (30 kpl) ja menetelmän soveltamisesta standardeineen (20 kpl). Kolmannessa osassa kokelaan on laadittava annettujen lähtötietojen ja standardien perusteella kirjallinen testausohje tason 2 testaajalle. 2.6.2 YVL-tutkinnot Kotimaisten ydinvoimalaitosten määräaikaistarkastusten vuoksi on laadittu ultraäänitestaajille lisäpätevöinti, joka on pakollinen suoritettaessa testausta vuosihuoltojen aikana määräaikaistarkastusohjelman mukaisesti tietyille ruostumattomille kohteille. Pätevöinti muodostuu pakollisesta kolmen päivän koulutuksesta, jonka pitää AEL sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n pitämästä tutkinnosta. Tutkinto sisältää kurssiin liittyvistä monivalintakysymyksistä (40 kpl) laaditun kirjallisen osuuden (vaatimus 80%) sekä käytännön osuuden. Käytännön osuudessa on tavallisesti 2 kpl pieniä päittäishitsejä putkessa, yksi iso päittäisputkihitsi, yhdehitsi ja yhteen sisänurkan pyöristys. Kohteista testataan annetut osuudet ja koska kyseessä on ns. vikojen etsintätutkinto, itse etsintäraporttiin merkitään vain ne sektorit, joissa on vika/vikoja. Tutkinnon käytännön osuuden vaatimukset tulevat ASME XI taulukosta VIII-S10-1 ja tulos on joko hyväksytty tai hylätty. Tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan sertifikaatti, joka on voimassa 5 vuotta UT-tason 2 peruspätevyyden ollessa voimassa.

3. PÄTEVYYKSIEN YLLÄPITO 10/11 3.1 Työnantajan velvoitteet Sertifioidun henkilön työnantajalla on EN/Nordtest järjestelmässä tiettyjä velvollisuuksia, joista tiedotetaan henkilöpätevyyden hakemisen/toimittamisen yhteydessä. SFS-EN pätevyystodistuksen myöntämisen jälkeen työnantajan on palautettava sertifiointielimelle (Inspecta Sertifiointi Oy) kopio pätevyystodistuksesta, jossa on haltijan allekirjoitus ja työnantajan valtuutus. Kopio lähetetään vain ensimmäisen valtuutuksen jälkeen. Vuotuinen sertifiointiedellytysten jatkuva valvonta tapahtuu työnantajan (tai hänen mahdollisesti nimeämänsä tason 3 henkilön) vastuulla ja tällöin seurataan näkökyvyn säilymistä (vuotuiset näkötestit) ja sitä, ettei toimintaan tule pätevyystodistuksen voimassaoloaikana merkittävää katkosta, joka on määritelty siten, ettei se saa olla yhtäjaksoisena yli vuotta eikä kahta tai useampaa jaksoa kokonaisajasta, joka yli kaksi viidesosaa sertifikaatin voimassaoloajasta. Toimintaedellytysten tarkistamisen ja toimintavaltuutuksen jatkamisen voi työnantaja tehdä nykyisessä sertifikaatissa työnantajan valtuutukselle varattuihin kohtiin allekirjoittamalla sertifikaatin vuosittain. Sertifikaatin kopiota ei tarvitse lähettää sertifiointielimelle vuosittain. Työnantaja on velvollinen kirjaamaan kunkin sertifioidun henkilön toimintaa kohtaan tehdyt valitukset ja toimittamaan sertifiointielimelle välittömästi tiedon valituksista, jotka koskevat sertifioidun henkilön ammatillista pätevyyttä. Sertifikaatin uusinnan (5-vuotisjakso) ja uusintasertifioinnin (10 vuoden välein tapahtuva tutkinto) yhteydessä työnantaja toimittaa seuraavat asiakirjat ja tiedot: - ilmoittautumislomake - alkuperäinen sertifikaatti - viimeisimmän voimassaolevan näkötodistuksen kopion (ainakin lähinäkökyky) - todistuksen jatkuvasta työskentelystä ko. tasolla ja menetelmällä (ilmoittautumislomakkeen kenttä). - tiedot sertifioidun henkilön toimintaa kohtaan tehdyistä mahdollisista valituksista tahi maininnan, ettei niitä ole (ilmoittautumislomakkeen kenttä). 4. PAINELAITEDIREKTIIVIN MUKAINEN NDT-HENKILÖIDEN HYVÄKSYNTÄ Inspecta Sertifiointi on hyväksytty myös NDT-pätevöintilaitokseksi, joka voi hyväksyä henkilöt painelaitedirektiivin mukaisesti suorittamaan NDT-testauksia. Hyväksymismenettelynä on joko riittävä kokemus painelaitteiden testauksesta/valmistuksesta tai lisätutkinnon suoritus. Hyväksymisperusteina ovat seuraavat asiat, kun kyseessä on joko uudet testaajat (uudet pätevyystodistukset) tai myös testaajat, joilla on jo NDT-sertifiointi. - kyseisellä testaajalla täytyy olla painelaitteiden testauksesta tai valmistuksesta kokemusta vähintään 50% sertifioinnin edellyttämästä kokonaiskokemusajasta ko. menetelmässä. - painelaitetestauskokemuksen puuttuessa kokelaan on osallistuttava painelaitteiden testausta koskevaan lisätutkintoon, joka voidaan suorittaa muun pätevyystutkinnon yhteydessä tai erillisenä. Tutkinto koostuu 20 monivalintakysymyksestä, jotka käsittelevät painelaitesäädöksiä ja painelaitetestauksia. Läpäistäkseen tutkinnon. Kokelaan on saatava kokeesta minimissään 70%.

11/11 Pätevyystodistukseen kirjataan seuraava lausuma eriytettynä muusta tekstistä: The certificate holder has been approved by Inspecta Sertifiointi Oy as the third party organisation to carry out non-destructive tests of permanent joints for pressure equipment in categories III and IV of pressure equipment directive 97/92/EU within the scope of this certificate of competence. Voimassaolevat pätevyystodistukset uusitaan asianmukaiselle todistuspohjalle työnantajan niin pyytäessä ja toimittaessa tarvittavan tiedon painelaitekokemuksesta tai kun testaaja on osallistunut lisätutkintoon. 5. MUUTA Kaikki henkilösertifiointeja koskevat hakuohjeet, vaatimukset ja ilmoittautumiskaavake löytyvät Inspectan kotisivuilta osoitteesta: http://www.inspecta.com/fi/palvelut/sertifiointi/henkilosertifiointi/. Sivuilta löytyy myös luettelot voimassaolevista sertifioinneista. Luettelot päivitetään säännöllisesti.