ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 71/2008 vp. lisäksi myös muihin puolustusvoimien virkoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 45/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia verojen kertymisjaksoa.

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 129/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

säännökseen tehtäisiin muutos, jonka jälkeen!omista säädettäisiin samoin kuin varusmiehillä.

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

1992 vp- PuVM 3- HE 133

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 17/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 191/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 14 d :n muuttamisesta

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 292/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan eräitä muutoksia kirkkolain muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Muutoksenhakua kirkkoneuvoston

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Transkriptio:

HE 37/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi niin, että varusmiespalvelusaikaa lyhennetään 15 vuorokaudella. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013. 295978

2 HE 37/2012 vp YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila ja nykytilan arviointi Varusmiespalvelusajasta säädetään asevelvollisuuslain (1438/2007) 37 :ssä. Palvelusaika on miehistön tehtäviin koulutettavalla 180 päivää, miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 270 päivää ja upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 362 päivää. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 69 :n mukaan 270 päivää, jollei aseetonta määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa. Yleisiä palveluksen aloittamispäiviä on kaksi, tammikuun ja heinäkuun alkupuolella. Näin kotiutumiset ajoittuvat pääosin heinäkuun ja tammikuun alkuun. Erityisesti joulu, uudenvuodenpäivä ja loppiainen mutta myös juhannus tekevät palveluksen loppuvaiheesta rikkonaisen. Kotiutumisesta ja palveluksen aloittamisesta aiheutuu henkilökunnalle paljon tehtäviä normaalisti viikko-ohjelmaan kuuluvien tehtävien lisäksi. Erityisesti silloin, kun kotiutuvan ja palvelukseen saapuvan erän väliin jää vain yksi viikonloppu, varuskunnille ja kouluttajille aiheutuva kuormitus on tuntuva. 2 Keskeiset ehdotukset Varusmiesten koulutuksen järjestämiseksi tarkoituksenmukaisemmalla tavalla palvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 15 vuorokaudella. Ehdotus koskee kaikkia nykyisiä palvelusaikoja. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Palvelusajan lyhenemisestä aiheutuisi valtiolle säästöjä, joiden määräksi arvioidaan vuositasolla noin kuusi ja puoli miljoonaa euroa. Säästöt syntyisivät lähinnä päivärahoista, muonituksesta ja muusta asevelvollisten ylläpidosta. Esityksestä asevelvolliselle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset vaihtelisivat hänen työllisyys- ja muun tilanteensa mukaan. Asevelvollinen, jolla on työpaikka, voisi palata palveluksen jälkeen työelämään kaksi viikkoa nykyistä aiemmin. Toisaalta ehdotus merkitsisi etujen heikkenemistä menetettyinä päivärahoina ja puolustusvoimien tarjoamana ylläpitona. Ehdotuksen toteuttaminen mahdollistaa osaltaan puolustusvoimien menojen sopeuttamisen päätettyihin menokehyksiin. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Esitys vaikuttaisi tasoittavasti puolustusvoimien kouluttajien työmäärään saapumiserien välillä ja mahdollistaisi kotiutuvien koulutuksen päättämiseen liittyvät toimet samoin kuin uuden saapumiserän koulutuksen suunnittelun ja aloituksen nykyistä paremmin. Työ- ja loma-ajat voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisemmin, kun kesäheinäkuun ja joulu-tammikuun vaihteessa palveluksessa olisi vähemmän varusmiehiä kuin nykyisin. 3.3 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset Esitys keventäisi miehiin kohdistuvaa lakisääteistä velvoitetta. Kevennys koskisi myös naisia, jotka suorittavat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Palvelusajan lyhetessä koulutusta tiivistettäisiin ja lyhenemisellä olisi vain vähäisiä vaikutuksia varusmiesten koulutustasoon ja joukkojen suorituskykyyn. Palveluksen loppujakso olisi useimmilla varusmiehillä nykyistä yhtenäisempi, kun kotiuttaminen tapahtuisi ennen vuodenvaihteen juhlakautta ja keskikesän lomakautta. Esityksen vaikutuksesta asevelvollisille jäisi kaksi viikkoa käytettäväksi esimerkiksi työntekoon tai opiskeluun. 4 Asian valmistelu Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä pääesikunnan tekemän ehdotuksen pohjalta. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, eduskun-

HE 37/2012 vp 3 nan oikeusasiamiehen kanslialta, pääesikunnalta, Aliupseeriliitto ry:ltä, Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto ry:ltä, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto ry:ltä, Päällystöliitto ry:ltä, Upseeriliitto Ry:ltä ja Varusmiesliitto ry:ltä. Lausunnoissa, joita saatiin kaikkiaan yhdeksältä taholta, ehdotusta pidettiin kannatettavana. Säädösehdotukseen ei esitetty muutoksia. Lausunnoista tehty yhteenveto on nähtävissä puolustusministeriön Internetsivulla. Esityksen perusteluihin on tehty vähäisiä tarkistuksia lausuntokierroksen jälkeen.

4 HE 37/2012 vp YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 37. Palvelusajan määräytyminen. Varusmiespalvelusaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 15 päivällä. Miehistön tehtäviin koulutettavan palvelusaika lyhenisi 180 päivästä 165 päivään, miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavan palvelusaika lyhenisi 270 päivästä 255 päivään. Upseeriksi, aliupseeriksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavan palvelusaika lyhenisi nykyisestä 362 päivästä 347 päivään. Esitetty lyhennys mahdollistaisi palveluksen sekä henkilökunnan töiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen. Lyhennyksestä ei kuitenkaan aiheutuisi sanottavaa haittaa koulutukselle. 41. Palvelusajan lyhentäminen. Palvelusajan lyhentämistä koskevaan säännökseen sisältyviä palvelusaikoja ehdotetaan tarkistettaviksi vastaamaan 37 :n ehdotusta. 69. Aseettoman palvelusaika. Aseettomana palvelevan palvelusaika ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se olisi 255 päivää, jollei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää pidempää palvelusaikaa. Ehdotus vastaa 37 :n ehdotettuja uusia palvelusaikoja. 72. Siirtyminen aseellisesta aseettomaan palvelukseen. Pykälä koskee palvelusajan laskemista siirryttäessä aseellisesta palveluksesta aseettomaan palvelukseen. Pykälän nykyisen 3 momentin mukaan aseettomaan palvelukseen siirtyminen ei lyhennä asevelvolliselle jo määrättyä 180 päivää pitempää palvelusaikaa. Viimeksi mainittu aikamäärä ehdotetaan muutettavaksi 165 päiväksi. 2 Voimaantulo Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013. Lakia sovellettaisiin lain voimaan tullessa palveluksessa oleviin ja sen jälkeen palveluksensa aloittaviin. Lakia sovellettaisiin myös niihin asevelvollisiin, jotka ovat aloittaneet palveluksensa ennen lain voimaan tuloa, mutta jotka ovat esimerkiksi terveydellisistä syistä vapautettuja palveluksesta lain voimaan tullessa ja jatkavat palvelustaan myöhemmin. Ehdotettu voimaantuloaika on tarkoituksenmukainen sen vuoksi, että uusia palvelusaikoja sovellettaisiin niihin heinäkuussa 2012 palveluksensa aloittaviin, jotka on määrätty palvelemaan 270 tai 362 päivää. Sitä vastoin 180 päivää palvelevat kotiutuisivat nykyiseen tapaan tammikuun alkupäivinä samanaikaisesti vanhemman saapumiserän kanssa. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

HE 37/2012 vp 5 Lakiehdotus Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 37, 41, 69 ja 72 seuraavasti: 37 Palvelusajan määräytyminen Varusmiespalvelusaika on: 1) miehistön tehtäviin koulutettavalla 165 päivää; 2) miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 255 päivää; 3) upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 347 päivää. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta. 41 Palvelusajan lyhentäminen Jos 38 :ssä tarkoitettu koulutus on 40 :n mukaisesti keskeytetty terveydellisen tai muun varusmiehestä riippumattoman syyn takia, hänelle määrättyä 255 tai 347 päivän palvelusaikaa lyhennetään. Jollei 2 momentista muuta johdu, palvelusaika lyhennetään 165 päiväksi, jos varusmies on palvellut alle 165 päivää, ja 255 päiväksi, jos hän on palvellut yli 165 päivää. Palvelusaikaa ei voida lyhentää ilman varusmiehen suostumusta. Jos varusmies on palvellut yli 255 päivää tai jos hän on suorittanut 38 :n 1 momentissa tarkoitettuun johtajakoulutukseen kuuluvan ensimmäisen vaiheen, hänen palvelusaikansa voidaan lyhentää vain: 1) erityisen painavasta henkilökohtaisesta syystä; tai 2) jos asianomaiselle ei voida järjestää tarkoituksenmukaista palvelusta eikä häntä voida sijoittaa pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelusaikaa lyhennettäessä noudatettavasta menettelystä. 69 Aseettoman palvelusaika Aseettoman varusmiespalvelusaika on 255 päivää, jollei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 347 päivän palvelusaikaa. 72 Siirtyminen aseellisesta aseettomaan palvelukseen Aseellisessa palveluksessa olevan asevelvollisen, joka 67 :ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palvelusmuodostaan tehty. Aseettomaan palvelukseen määrätyn aseellisessa palveluksessa olleen jäljellä oleva varusmiespalvelusaika lasketaan siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisinaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Aseettomaan palvelukseen siirtyminen ei lyhennä asevelvolliselle jo määrättyä 165 päivää pitempää palvelusaikaa.

6 HE 37/2012 vp Tämä laki tulee voimaan 20. päivänä kuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Pääministeri JYRKI KATAINEN Puolustusministeri Stefan Wallin

HE 37/2012 vp 7 Rinnakkaisteksti Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 37, 41, 69 ja 72 seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 37 Palvelusajan määräytyminen Varusmiespalvelusaika on: 1) miehistön tehtäviin koulutettavalla 180 päivää; 2) miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 270 päivää; 3) upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 362 päivää. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta. 41 Palvelusajan lyhentäminen Jos 38 :ssä tarkoitettu koulutus on 40 :n mukaisesti keskeytetty terveydellisen tai muun varusmiehestä riippumattoman syyn takia, hänelle määrättyä 270 tai 362 päivän palvelusaikaa lyhennetään. Jollei 2 momentista muuta johdu, palvelusaika lyhennetään 180 päiväksi, jos varusmies on palvellut alle 180 päivää, ja 270 päiväksi, jos hän on palvellut yli 180 päivää. Palvelusaikaa ei voida lyhentää ilman varusmiehen suostumusta. Jos varusmies on palvellut yli 270 päivää tai jos hän on suorittanut 38 :n 1 momentissa tarkoitettuun johtajakoulutukseen kuuluvan ensimmäisen vaiheen, hänen palvelusaikansa voidaan lyhentää vain: 1) erityisen painavasta henkilökohtaisesta syystä; tai 2) jos asianomaiselle ei voida järjestää tarkoituksenmukaista palvelusta eikä häntä voi- 37 Palvelusajan määräytyminen Varusmiespalvelusaika on: 1) miehistön tehtäviin koulutettavalla 165 päivää; 2) miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 255 päivää; 3) upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 347 päivää. Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta. 41 Palvelusajan lyhentäminen Jos 38 :ssä tarkoitettu koulutus on 40 :n mukaisesti keskeytetty terveydellisen tai muun varusmiehestä riippumattoman syyn takia, hänelle määrättyä 255 tai 347 päivän palvelusaikaa lyhennetään. Jollei 2 momentista muuta johdu, palvelusaika lyhennetään 165 päiväksi, jos varusmies on palvellut alle 165 päivää, ja 255 päiväksi, jos hän on palvellut yli 165 päivää. Palvelusaikaa ei voida lyhentää ilman varusmiehen suostumusta. Jos varusmies on palvellut yli 255 päivää tai jos hän on suorittanut 38 :n 1 momentissa tarkoitettuun johtajakoulutukseen kuuluvan ensimmäisen vaiheen, hänen palvelusaikansa voidaan lyhentää vain: 1) erityisen painavasta henkilökohtaisesta syystä; tai 2) jos asianomaiselle ei voida järjestää tarkoituksenmukaista palvelusta eikä häntä voi-

8 Voimassa oleva laki HE 37/2012 vp Ehdotus da sijoittaa pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelusaikaa lyhennettäessä noudatettavasta menettelystä 69 Aseettoman palvelusaika Aseettoman varusmiespalvelusaika on 270 päivää, jollei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa. da sijoittaa pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelusaikaa lyhennettäessä noudatettavasta menettelystä. 69 Aseettoman palvelusaika Aseettoman varusmiespalvelusaika on 255 päivää, jollei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 347 päivän palvelusaikaa. 72 Siirtyminen aseellisesta aseettomaan palvelukseen Aseellisessa palveluksessa olevan asevelvollisen, joka 67 :ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palvelusmuodostaan tehty. Aseettomaan palvelukseen määrätyn aseellisessa palveluksessa olleen jäljellä oleva varusmiespalvelusaika lasketaan siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisenaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Aseettomaan palvelukseen siirtyminen ei lyhennä asevelvolliselle jo määrättyä 180 päivää pitempää palvelusaikaa. 72 Siirtyminen aseellisesta aseettomaan palvelukseen Aseellisessa palveluksessa olevan asevelvollisen, joka 67 :ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palvelusmuodostaan tehty. Aseettomaan palvelukseen määrätyn aseellisessa palveluksessa olleen jäljellä oleva varusmiespalvelusaika lasketaan siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisinaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Aseettomaan palvelukseen siirtyminen ei lyhennä asevelvolliselle jo määrättyä 165 päivää pitempää palvelusaikaa. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.