JÄTEHUOLLON PALVELUTASO

SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA SAMMAKKOKANGAS OY JÄTEHUOLLON PALVELUTASO 2017-2021 Luonnos 3.11.2017 Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari Hyväksytty jätelautakunnassa X.XX.XXXX XX

2 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 2. TAUSTATIETOA... 5 2.1 Lainsäädäntö... 5 2.1.1 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet... 5 2.1.2 Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet... 5 2.1.3 Laatuvaatimukset kunnan jätehuoltopalveluille... 6 2.2 Kunnan jätehuoltotoimijat... 6 2.2.1 Jätehuollon viranomaistehtävät... 6 2.2.2 Jätehuollon palvelutehtävät... 6 2.2.3 Jätehuollon valvontatehtävät... 7 3. TOIMINTA-ALUEEN NYKYTILANNE... 7 3.1 Alueen väestö ja kiinteistöt... 7 3.2 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus... 8 3.2.1 Sekajäte... 8 3.2.2 Biojäte... 9 3.2.3 Hyötyjätteet... 9 3.3 Alueelliset keräyspisteet... 9 3.3.1 Tuottajayhteisöjen järjestämä hyötyjätteiden keräys... 9 3.3.2 Kunnan järjestämät aluekeräyspisteet... 10 3.3.3 Sekajätteen alueellinen keräys... 11 3.4 Jätekeskus ja jäteasemat... 12 3.4.1 Jätekeskuksen ja jäteasemien sijainti ja aukioloajat... 12 3.5 Neuvonta ja tiedotus... 13 3.6 Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto... 13 3.7 Jätehuoltoviranomaisen palvelut... 14 3.8 Muut palvelut... 14 4. JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOSILLE 2017-2021... 14 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus... 14 4.1.1 Sekajäte... 14 4.1.2 Biojäte... 15 4.1.3 Hyötyjätteet... 15 4.2 Kunnan järjestämä alueellinen hyötyjätteiden keräys... 15 4.3 Sekajätteen alueellinen keräys... 16 4.4 Vaarallisten jätteiden vastaanotto... 17

3 4.5 Jäteasemat ja niiden aukiolo... 17 4.6 TSV-palvelu... 17 4.7 Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto... 17 4.8 Asiakaspalvelu, tiedotus ja neuvonta... 18 4.9 Jätehuoltoviranomaisen palvelut... 18 4.10 Jätehuollon kehittäminen... 18

4 1. JOHDANTO Jätehuollon palvelutason määrittämisessä on kyse siitä, millaisia palveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan huomioimalla lainsäädännön asettamat velvoitteet ja tavoitteet. Määrittelemällä riittävä palvelutaso turvataan keräyspaikkojen kohtuullinen saavutettavuus sekä varmistetaan jätemaksujen kohtuullisuus. Tavoitteena on määrittää optimitaso, jossa palvelu on riittävän hyvää, mutta samalla palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina ja hyväksyttävinä. Jätehuollon palvelutason määrittely on tehty yhteistyössä omistajakuntien, kunnallisen jäteyhtiön sekä jätehuoltoviranomaisen kanssa. Omistajakunnista pyydettiin työryhmään teknisen- ja ympäristöpuolen viranhaltijoita. Kuntien yhteinen näkemys jätehuollon palvelutasosta helpottaa ja ohjaa jätehuoltopalveluiden järjestämistä. Palvelutasomäärittelyssä keskityttiin ensisijaisesti kunnallisen jäteyhtiön kotitalouksille järjestämiin palveluihin. Asiakirjassa esitetään palveluiden minimitaso ja tarkastelussa on huomioitu seuraavat palvelut: - sekalaisen yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut (kunnan järjestämä jätteenkuljetus), kuljetusreitit ja lisäpalvelut - paikallisten jäteasemien palvelut ja aukiolo - hyötyjätekeräys (aluekeräyspisteet) - vaarallisen jätteen keräys - saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto - tiedotus ja neuvonta Sydän-Suomen jätelautakunnan jäsenkuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Pihtipudas ja Äänekoski. Nämä kunnat ovat samalla myös Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat. Täydenpalvelun osakuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Uurainen, Saarijärvi ja Äänekoski. Äänekosken kaupunki on ollut Sammkakkokankaan osakkaana ja jätelautakunnan jäsenenä 1.7.2017 alkaen. Tästä johtuen Äänekoski ei ole mukana tässä Palvelutasotarkastelussa. Pihtiputaalla ja Viitasaarella vain osa jätehuollon palvelutehtävistä on siirretty jäteyhtiölle ja tästä johtuen vain osa viranomaistehtävistä on jätelautakunnan hoidossa ja osaa hoitaa Viitasaaren tekninen lautakunta. Palvelutasomäärittelyssä on otettu huomioon kaikkien (pl. Äänekoski) osakaskuntien jätehuoltopalveluiden nykytilanne ja niiden erot. Tavoitteena on luoda koko toiminta-alueelle yhtenäinen palvelutaso.

5 2. TAUSTATIETOA 2.1 Lainsäädäntö Jätehuollon järjestämistä ohjaa jätelaki (646/2011), jäteasetus sekä näiden nojalla asetetut tarkemmat säännökset lain soveltamisesta. 2.1.1 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet Jätelain 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä seuraavien jätteiden jätehuolto: 1. asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete ja vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Asumisella tarkoitetaan vakinaisia ja vapaa-ajan asuntoja sekä asuntoloita. 2. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte 3. julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelutoiminnoissa syntyvä yhdyskuntajäte. Laissa tarkoitettuja yhteisöjä ovat valtio, kunnat, seurakunnat ym. julkisoikeudelliset yhteisöt ja yhdistykset. 4. liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1 3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa. Kunnan on järjestettävä asumisessa, maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta jätemäärästä. Lisäksi kunta on velvoitettu järjestämään elinkeinoelämän jätteiden jätehuolto, jos palvelua ei ole saatavilla markkinoilta ja jäte soveltuu kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään (jätelaki 33 ). Jätelain 78 :n mukaisesti kunnalla on velvollisuus periä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätelain mukaisesti jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätelain 91 :n mukaisesti jätehuoltoviranomainen voi antaa jätehuoltomääräykset jätelain täytäntöön panemiseksi. Määräykset voivat olla paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. 2.1.2 Tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet Tuottajavastuulla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen tuotteen valmistajalla tai maahantuojalla on velvollisuus järjestää näiden tuotteiden jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Jätelain 48 :n mukaisesti tuottajavastuun piiriin kuuluvia tuotteita ovat: 1. autonrenkaat ja muut ajoneuvon tai laitteen renkaat 2. henkilö- ja pakettiautot sekä niihin rinnastettavat ajoneuvot 3. sähkö- ja elektroniikkalaitteet 4. paristot ja akut 5. sanoma- ja aikakauslehdet, toimistopaperi ym. paperituotteet 6. pakkaukset

6 Kunnilla on oikeus täydentää tuottajien järjestämää pakkausjätteiden jätehuoltoa ja periä tästä aiheutuvat kustannukset kiinteistön haltijalta. 2.1.3 Laatuvaatimukset kunnan jätehuoltopalveluille Jätelain 34 :ään on kirjattu laatuvaatimuksia, joiden mukaisesti kunnan jätehuoltopalvelut tulee järjestää. Kunnan on huolehdittava, että 1. käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus; 2. käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti saavutettavissa; 3. käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen; 4. jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua; 5. jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein Kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä sekä jätemaksutaksoilla voidaan myös ohjata jätehuollon järjestämistä. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata esim. asiakastyytyväisyyskyselyillä. 2.2 Kunnan jätehuoltotoimijat 2.2.1 Jätehuollon viranomaistehtävät Jätehuollon järjestämiseen liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen Sydän-Suomen jätelautakunta. Pihtiputaalla ja Viitasaarella toimii jätehuoltoviranomaisena lisäksi kuntien tekninen lautakunta. Viranomaistehtäviä ovat mm: 1. järjestetystä jätteenkuljetuksesta päättäminen 2. kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta päättäminen 3. jätetaksan hyväksyminen 4. jätemaksujen maksuunpanosta ja ulosotosta määrääminen 5. jätemaksuja koskevien muistutusten ja maksun kohtuullistamishakemusten käsittely 6. jätehuoltorekisterin hallinnointi ja kunnan järjestämään jätehuoltoon liittyneiden kiinteistöjen seuranta. 2.2.2 Jätehuollon palvelutehtävät Jätehuollon käytännön palveluiden järjestämisestä vastaa kuntien omistama jäteyhtiö Sammakkokangas Oy ja Viitasaarella ja Pihtiputaalla lisäksi kuntien tekninen toimi. Palvelutehtäviä ovat mm: 1. jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely

7 2. aluekeräyspisteiden ylläpito ja hyödynnettävien jätteiden vastaanotto, kuljetus ja eteenpäin toimittaminen 3. vaarallisen jätteen vastaanotto ja toimittaminen käsiteltäväksi 4. jäteneuvonta ja tiedotus 5. jätehuollon asiakaspalvelu 6. jätemaksujen laskutus 7. jäteasemien ja jätekeskuksen ylläpito 2.2.3 Jätehuollon valvontatehtävät Yhdyskuntajätehuoltoa koskevan jätelain säännösten noudattamista valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Ympäristönsuojeluviranomaiset: Kannonkoski, Kivijärvi Kinnula, Pihtipudas, Viitasaari Karstula Saarijärvi Uurainen Valvontatehtäviä ovat mm: Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi Ympäristötoimi Ympäristönsuojelutoimi Ympäristönsuojelu 1. valvoa jätelain noudattamista 2. antaa tarvittaessa erityisiä valvontamääräyksiä laiminlyöntien ja rikkomusten oikaisemiseksi 3. liittää valvontamääräykseen tehoste kuten uhkasakko 4. tehdä päätökset valvonta-asioissa 5. käsitellä ympäristönsuojeluun liittyvät ilmoitus- ja lupa-asiat sekä valvoa päätösten noudattamista 3. TOIMINTA-ALUEEN NYKYTILANNE 3.1 Alueen väestö ja kiinteistöt Sydän-Suomen jätelautakunnan osakaskuntien maapinta-ala on yhteensä noin 6 000 km 2. Asukkaita koko alueella on noin 33 500, joista täydenpalvelun osakaskunnissa asuu noin 22 650 ja Pihtiputaan ja Viitasaaren alueella noin 10 900. Asuntokuntia on osakaskunnissa noin 26 300, joista rivi- ja kerrostalohuoneistoja on noin 4700 (rivija kerrostaloja 825), omakotitaloja noin 12 780 ja vapaa-ajan asuntoja noin 8770. Yhteensä vakituisessa tai vapaa-ajan asumiskäytössä olevia erillispientaloja on yhteensä noin 21550. Toiminta-alueen kuntien väestöntiheys on alhainen ja vakituinen asutus keskittyy pääasiallisesti muutamiin kuntien keskustaajamiin. Sen sijaan kesäasutusta alueella on runsaasti. Taulukossa 1 on esitetty kuntien asukasmäärät sekä jäterekisterissä olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määrät joulukuussa 2016.

8 Taulukko 1. Kuntien pinta-alat ja asukasmäärät (2015) sekä jäterekisterissä olevat vakituiset ja vapaaajan asunnot (2016). Kunta Maapinta-ala (km 2 ) Asukasmäärä vuonna 2015 (hlöä) Vakituisten asuntojen määrä (kpl) Kannonkoski 445 1520 484 870 Karstula 887 4343 1400 1037 Kinnula 560 1769 536 462 Kivijärvi 484 1259 401 629 Saarijärvi 1252 10 165 3106 1795 Uurainen 348 3594 1183 692 Pihtipudas 1074 4221 1331 1037 Vapaa-ajan asuntojen määrä (kpl) Viitasaari 1248 6666 1887 n. 2000 3.2 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta voi lisäksi huolehtia 32 :n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän erilliskerätyn pakkausjätteen kiinteistöittäisen kuljetuksen järjestämisestä tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella tarkoitetaan jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistön läheisyyteen (esimerkiksi pihatien/ yleisen tien risteykseen) sijoitetusta keräyspisteestä tai kahden tai useamman kiinteistön yhteisastiasta. Jätteenkuljetus voi olla järjestetty joko kiinteistön haltijan järjestämänä tai kunnan järjestämänä kuljetuksena. Jätelain 35 :n mukaisesti kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. 3.2.1 Sekajäte Täydenpalvelun kunnissa sekajätteen kuljetus on järjestetty kuntien järjestämänä kuljetuksena ja Viitasaarella ja Pihtiputaalla kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. Täydenpalvelun

9 osakaskunnissa jätteenkuljetusurakassa on määritelty reittialueet. Kiinteistöittäinen keräys reittialueen ulkopuolelta on mahdollista vain, jos jäteastia sijoitetaan kantavan tien varteen, esteettömään paikkaan. Reittialueen ulkopuolella sijaitsevan astian tyhjennyksistä peritään jätetaksan mukainen lisämaksu (reittipoikkeama- tai pihanoutomaksu). Jäteastian sijaintipaikasta määritellään tarkemmin jätehuoltomääräyksissä. Kiinteistökohtainen tai lähinaapurin kanssa yhteinen jäteastia on ensisijainen vaihtoehto jätehuoltoon liittymisessä. 3.2.2 Biojäte Täydenpalvelun osakaskunnissa biojätteen kiinteistöittäinen keräys on pääosin keskusta-alueilla, mutta myös taajamien välisellä kulkureitillä. Kiinteistöt ovat velvollisia kompostoimaan biojätteen, mikäli kiinteistö ei ole liittynyt biojätteen erilliskeräykseen. 3.2.3 Hyötyjätteet Kaikissa osakaskunnissa asumisessa syntyvät hyötyjätteet (lasi, metalli ja kartonki) erilliskerätään kiinteistöittäisellä keräyksellä, mikäli kiinteistöllä on vähintään 5 huoneistoa. 3.3 Alueelliset keräyspisteet 3.3.1 Tuottajayhteisöjen järjestämä hyötyjätteiden keräys Pakkausjätteiden keräys on uuden jätelain myötä siirtynyt 1.1.2016 tuottajayhteisöjen vastuulle. Tätä pakkausjätteiden keräystä hoitaa Suomen teollisuuden ja kaupan vuonna 1997 perustama ja omistama yhtiö Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy. Rinkiin on liittynyt noin 5000 yritystä, jotka rahoittavat kuluttajille Rinki-ekopisteverkoston pakkausten keräykseen ja lasipakkausjätteen kierrätykseen. Valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti Sydän-Suomen jätelautakunnan alueella tulisi olla 14 tuottajayhteisöjen ylläpitämää pistettä. Kunta voi halutessaan järjestää täydentävää keräystä. Ringin ylläpitämissä pisteissä kerätään lasi-, metalli- ja kartonkipakkauksia. Rinki ylläpitää seuraavia pisteitä: SAARIJÄRVI S-market Saarijärvi K-Supermaket Minttu (myös muovinkeräys) Lidl Saarijärvi K-Market Saarijärvi Pylkönmäen Sale KARSTULA S-Market Karstula KINNULA S-Market Kinnula

10 K-market Kinuski KIVIJÄRVI Keskimaa Sale KANNONKOSKI Keskimaa Sale / tori UURAINEN Keskimaa Sale PIHTIPUDAS ei Ringin pistettä VIITASAARI ABC-Viitasaari K-Supermarket Viitasaari 3.3.2 Kunnan järjestämät aluekeräyspisteet Tuottajayhteisöjen järjestämää hyötyjätteiden (lasi, metalli, kartonki) keräystä voi kunta täydentää jätelain 47 :n mukaisesti. Sydän-Suomen jätelautakunnan alueella alueellista hyötyjätteiden keräystä on yhteensä 173 pisteellä. Näistä 87 aluekeräyspistettä sijaitsee täydenpalvelun osakaskuntien alueella. Pihtiputaalla ja Viitasaarella kunnan järjestämien keräyspisteiden määrä on 86. Keräyspisteiden määrät kunnittain on esitetty taulukossa 2. Taulukossa 3 määrät on esitetty taajama/haja-asutusalueittain. Taulukko 2. Aluekeräyspisteverkoston laajuus kunnittain Kunta Aluekeräyspisteiden määrä (kpl) Asukasmäärä aluekeräyspistettä kohti (hlö) Kesämökkien määrä (kpl) aluekeräyspistettä kohti Kannonkoski 10 152 80 Karstula 20 217 45 Kinnula 11 160 40 Kivijärvi 11 114 68 Saarijärvi 28 363 66 Uurainen 7 513 94 Pihtipudas 25 169 41 Viitasaari 61 109 33 Taulukko 3 Aluekeräyspisteverkoston laajuus kunnittain taajama/haja-asutusalue

11 Kunta Taajaman aluekeräyspisteet (kpl) Hajaasutusalueen aluekeräyspisteet (kpl) Taajamassa asukkaita aluekeräyspistettä kohti (hlö) Haja-asutusalueella asukkaita aluekeräyspistettä kohti (hlö) Kannonkoski 1 9 556 107 Karstula 3 17 720 128 Kinnula 3 8 295 110 Kivijärvi 1 9 644 67 Saarijärvi 9 26 646 167 Uurainen 2 6 738 352 Pihtipudas 9 16 216 142 Viitasaari 33 28 115 103 Taajamissa sijaitsevissa aluekeräyspisteissä kerätään yleisesti lasia, metallia, kartonkia ja paperia. Haja-asutusalueella keräyspisteissä kerätään myös sekajätettä. Viitasaarella ja Pihtiputaalla kerätään kaikissa pisteissä hyötyjätteiden lisäksi myös sekajätettä. Hyötyjätteiden keräys, hyötyjäteastioiden ylläpito ja alueiden puhtaanapito katetaan kiinteistöiltä perittävällä perusmaksulla. Perusmaksun suuruus määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen perusteella (vakituinen/ vapaa-ajan asunto). Jäteyhtiö, Pihtiputaan kunta ja Viitasaaren kaupunki vastaavat aluekeräyspisteistä, niiden tyhjennyksistä ja kunnossapidosta. 3.3.3 Sekajätteen alueellinen keräys Viitasaarella ja Pihtiputaalla kerätään kaikissa aluekeräyspisteissä hyötyjätteiden lisäksi myös sekajätettä. Täydenpalvelun osakaskunnissa kerätään vain haja-asutusalueen aluekeräyspisteillä sekajätettä. Jäteyhtiö on järjestänyt täydenpalvelun osakaskuntiin yllämainittujen aluekeräyspisteiden lisäksi pelkästään sekajätepisteinä käytettäviä pisteitä, joista osa on käytössä vain kesäaikana. Näitä pisteitä on yhteensä 23 kpl, joista 9 on kesäpisteitä. Sekajätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen on vaihtoehtoinen tapa jätehuollon järjestämiseksi kiinteistöllä. Aluekeräyspistemaksuilla katetaan sekajätteiden keräys pisteillä ja sekajäteastiaa saavat käyttää näin ollen vain käyttömaksun maksaneet kiinteistöt. Aluekeräyspistemaksun suuruus määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen ja vakituisilla asunnoilla myös asukasmäärän mukaan.

12 3.4 Jätekeskus ja jäteasemat Sydän-Suomen jätelautakunnan alueella toimii kuntien omistamat jäteasemat (täydenpalvelun osakaskunnat) ja Saarijärvellä sijaitseva jätekeskus. Pihtiputaalla ja Viitasaarella toimii yksityisten yritysten ylläpitämät jäteasemat. Jätekeskuksen pientuojienpihalle voi tuoda jätettä henkilö- tai pakettiautolla ja peräkärryllä. Hyötyjätteet lajitellaan erilleen sekajätteestä eri lavoille tarvittaessa henkilökunnan opastuksella. Jätekeskuksessa on omat lavansa seuraaville jätetyypeille: sekajäte, lasi, metalli, kiviainekset, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet, puu ja autonrenkaat. Jätekeskukseen tuotavista kuormista veloitetaan hinnaston mukainen käsittelymaksu. Jokaisessa osakaskunnassa on jäteasema, jotka vastaanottavat maksua vastaan kotitalouksissa satunnaisesti syntyviä isompia jäte-eriä ja rakennusjätettä. Lisäksi jäteasemilla otetaan maksutta vastaan puuta, pahvia, metallia, kodin vaarallisia jätteitä ja sähkölaitteita. Asemilla vastaanotetaan auton peräkärryyn sopivia tai sitä pienempiä kuormia. Suuremmat kertakuormat tulee toimittaa suoraan Saarijärvellä sijaitsevaan jätekeskukseen. Puutarhajätteiden vastaanotto on jäteasemilla järjestetty vain erikseen ilmoitettavilla keräyskampanjaviikoilla. Jäteasemien kävijämäärää seurataan jatkuvasti. 3.4.1 Jätekeskuksen ja jäteasemien sijainti ja aukioloajat Jätekeskus ja jäteasemat ovat miehitettyjä jätteenvastaanottopaikkoja, jonne saa tuoda jätettä vain niiden aukioloaikana. Jätekeskus SAARIJÄRVI, Kannonkoskentie 1134 Avoinna ma - ke, pe klo 8:00-15:45 ja to klo 10:00-18:00 Jäteasemat KARSTULA, Lampisuontie 50 Avoinna maanataisin ja torstaisin kello 14:00-17:00 KINNULA, Kaatopaikantie (Muholan vanha kaatopaikka) Avoinna keskiviikkoisin kello 14:00-17:00 Joulu - helmikuussa jäteasema on auki vain viikoilla 51, 2 ja 6 keskiviikkoisin kello 14:00-17:00. Vuonna 2017 jäteasema on viikosta 10 alkaen auki viikoittain. KANNONKOSKI, Mannilantie Avoinna torstaisin kello 14:00-17:00 Joulu - helmikuussa jäteasema on auki vain viikoilla 51, 2 ja 6 torstaisin kello 14:00-17:00. Viikosta 10 alkaen jäteasema on auki viikoittain. KIVIJÄRVI, Sahantie/ Puuniemi Avoinna tiistaisin kello 14:00-17:00

13 Joulu - helmikuussa jäteasema on auki vain viikoilla 51, 2 ja 6 tiistaisin kello 14:00-17:00. Vuonna 2017 jäteasema on viikosta 10 alkaen auki viikoittain. PYLKÖNMÄKI, Mätässuontie Avoinna tiistaisin kello 14:00-17:00 Jäteasema on suljettuna kokonaan viikot 44-13 eli marraskuun alusta maaliskuun loppuun. UURAINEN, Lokala, Häkintie 74 b Avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 14:00-18:00. PIHTIPUDAS, Reisjärventie 215 (Yksityisen ylläpitämä) Avoinna ma-ke 8:00-16:00, to 8:00-17:00 ja pe 8:00-15:00. VIITASAARI, Vaarinvuorentie 77 (Yksityisen ylläpitämä) Avoinna ma-ke ja pe 7:30-16:00, to 7:30-18:00. 3.5 Neuvonta ja tiedotus Kaikki 8 kuntaa ovat jäteneuvonnan piirissä. Täydenpalvelun osakaskunnat ovat siirtäneet tehtävän kokonaan Sammakkokangas Oy:lle. Jätelaki 93 edellyttää kunnan antamaan neuvontaa ja tiedotusta syntyvän yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja jätehuollon asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Tiedotuksen tärkeimmät välineet ovat jätehuollon oma SammakkoNews -lehti sekä jäteyhtiön, Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin verkkosivut. Tarvittaessa asukkaille laaditaan lisäksi jäteoppaita. Verkkosivujen avulla asukkaille on koko ajan tarjolla ajankohtainen tieto jätehuollon palveluista. Tiedotusta hoidetaan lisäksi myös laskun liitteiden, lehti-ilmoitusten ja erilaisten kampanjoiden avulla. Neuvontaa tehdään mm. tapahtumissa ja avoimissa yleisötilaisuuksissa. Neuvonnassa asukkaita ohjataan kasvokkain tai muutoin henkilökohtaisesti (puhelin, sähköposti) toimimaan oikein ja vastuullisesti jätteiden kanssa. 3.6 Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto Asumisessa syntyvien saostus- ja umpikaivolietteiden sekä pienpuhdistamoiden lietteiden jätehuolto kuuluu jätelain 32 :n mukaisesti kunnan järjestämisvastuulle. Lietteenkuljetus on järjestetty kaikissa osakaskunnissa kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. Jokaisessa osakaskunnassa on oma lietteiden vastaanottopaikka (yleisimmin jätevedenpuhdistamo), jonka toiminta on täysin kunnan omalla vastuulla. Täydenpalvelun osakaskuntien osalta jätehuoltoviranomainen ylläpitää jätteenkuljetusrekisteriä lietekuljetuksista. Viitasaari/Pihtipudas. Jäteyhtiö hoitaa täydenpalvelun osakaskuntien lietteiden käsittelyosuuden laskutuksen asiakkaalta. Viitasaarella ja Pihtiputaalla jätteenkuljetusyrittäjät hoitavat laskutuksen.

14 Jätehuoltoviranomainen seuraa toteutuneita tyhjennyksiä jätevesiasetuksen mukaisen minimityhjennysvelvoitteen täyttymiseksi ja tarvittaessa huomauttaa kiinteistöjä tyhjentämään saostussäiliön. 3.7 Jätehuoltoviranomaisen palvelut Jätehuoltoviranomainen palvelee kuntalaisia asioissa, jotka koskevat esimerkiksi pidennettyjä tyhjennysvälejä ja jätehuoltomääräyksistä poikkeamista. Jätelautakunnan alaisena viranhaltijana toimii jätehuoltoasiamies. 3.8 Muut palvelut Jätehuoltoyhtiön tarjoamia muita palveluita ovat mm: Toissijaisen vastuun alaiset palvelut (jätelaki 33 ) Jäteastioiden myynti Joulukuusikeräys Jäteastioiden pesu 4. JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOSILLE 2017-2021 Palvelutasossa määritetään Sydän-Suomen jätelautakunnan toiminta-alueen kuntien, jäteyhtiön ja jätelautakunnan yhteiset jätehuollon palvelutason minimitavoitteet vuosille 2017-2021. Tavoite on, että tietyt peruspalvelut olisivat samansisältöisinä kaikissa Sydän-Suomen jätelautakunnan kunnissa. Palvelutason hyväksyy Sydän-Suomen jätelautakunta. 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus 4.1.1 Sekajäte Sydän-Suomen jätelautakunnan koko toiminta-alueella (pl. saaret) on kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Taajamissa / asemakaava-alueella kiinteistöt liittyvät jätehuoltoon omalla tai yhteisellä jäteastialla. Haja-asutusalueella kiinteistöittäinen keräys on ensisijainen vaihtoehto kaikille kiinteistöille, jotka sijaitsevat jäteautolle ympäri vuoden turvallisesti liikennöitävän ja riittävän kantavan tien varrella. Vapaa-ajan asuntoja kannustetaan liittymään jätehuoltoon yhteisillä kimppajäteastioilla. Jäteastian sijainnista määritellään tarkemmin jätehuoltomääräyksissä sekä ohjataan jätetaksassa. Jätetaksan mukaiset reittipoikkeamamaksut sisällytetään jäteastia hintoihin, jolloin turvataan kaikille kiinteistöille yhteneväinen jäteastian tyhjennyshinta myös hajaasutusalueella.

15 Täydenpalvelun osakaskunnat ovat kokonaan reittitiealuetta, jos tien kunnolle asetetut kriteerit täyttyvät. Jätereittien määrittelyssä voidaan käyttää pääsääntönä postinjakelureittiä eli jäteauto liikkuu siellä missä postiautokin. Pihanoudosta veloitetaan erillisen taksan mukaisesti. Jätehuoltoviranomainen voi tarvittaessa määrätä kiinteistön jäteastian sijainnin. 4.1.2 Biojäte Biojätteen kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään taajamissa. Haja-asutusalueella kiinteistö voi liittyä biojätteen erilliskeräykseen, mikäli kiinteistö sijaitsee biojätteen kuljetusreitin varrella. Mikäli kiinteistö ei ole liittynyt biojätteen erilliskeräykseen, tulee kiinteistöllä syntyvä biojäte kompostoida. 4.1.3 Hyötyjätteet Hyötyjätteiden (lasi, metalli, kartonki) kiinteistöittäistä keräystä järjestetään vähintään viiden huoneiston kiinteistöille. 4.2 Kunnan järjestämä alueellinen hyötyjätteiden keräys Vuonna 2017 Ringin ylläpitämiä hyötyjätteiden keräyspisteitä on osakaskuntien alueella yhteensä 13 kpl. Kunnalla on oikeus jätelain 47 3 momentin mukaan halutessaan täydentää tuottajan keräyspisteverkostoa ja toimittaa jätteet tuottajan keräykseen. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää täydentävää keräystä. Mikäli kunta järjestää täydentäviä pisteitä, niiden kustannukset katetaan perusmaksukertymin. Säilytettäviksi esitettävät aluekeräyspisteet ovat niitä, jotka kunta kokee erityisen tarpeellisiksi. Pisteillä kerätään hyötyjätteitä eli pahvia, lasia, pienmetallia. Jäteyhtiö ylläpitää täydenpalvelun kuntien aluekeräyspisteitä. Viitasaarella ja Pihtiputaalla kunnat huolehtivat alueen aluekeräyspisteistä. Aluekeräyspisteet ovat helposti saavutettavissa asiointireittien varrella ja ne merkitään mahdollisimman yhteneväisesti. Lajitteluohjeet ovat selkeät. Aluekeräyspisteen hyötyjätekeräyskapasiteetti mitoitetaan riittävän noin 500 asukkaalle ja tyhjennysvälit mitoitetaan käyttäjämäärän ja vuodenaikavaihteluiden mukaisesti. Lisäksi keräysverkoston mitoituksessa tulee huomioida alueelliset erot (pääväylät, vesistöt, kylät) sekä vapaa-ajan kiinteistöjen lukumäärä. Hyötyjätteiden keräyskapasiteettia tulisi olla 500 asukasta kohden seuraavasti: Lasi 0,6 m 3 / 4vko Metalli 2 m 3 / 4vko Kartonki 4,5 m 3 / 4vko Tuottajankeräyspistejärjestelmää täydentävien keräyspisteiden määrää ja sijaintia tarkasteltaessa käytetään apuna myös seuraavia kriteereitä: Matka lähimpään hyötyjätteiden keräyspisteeseen ei saa haja-asutusalueella olla yli 10 km.

16 Vapaa-ajanasunnot huomioidaan pisteen vaikutuspiirissä olevassa talouksien lukumäärässä. Kesäajan kapasiteettia laskettaessa vapaa-ajan asunto vastaa 2 vakituista asukasta. Pisteeseen kertynyt jätemäärä on merkittävä (vähintään 6 tyhjennystä vuodessa). Pisteen ylläpitokustannukset eivät saa ylittää laskennallista perusmaksukertymää. Vuoteen 2021 mennessä aluekeräyspisteiden määrää vähennetään vuodesta 2016, mutta jokaisen pisteen kapasiteettia kasvatetaan. Mikäli kaikki pisteet toteutetaan ns. syväkeräyspisteinä, tulee täydenpalvelun kuntien alueelle yhteensä 44 kuntien ylläpitämää aluekeräyspistettä. Pihtiputaan ja Viitasaaren osalta aluekeräyspisteverkoston tarkastelu ei ole vielä valmistunut, mutta näissäkin kunnissa aluekeräyspisteiden määrä tulee vähenemään. Aluekeräyspisteverkoston muutokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kuntien asukasmäärät ja aluekeräyspisteiden määrät vuonna 2016 ja 2021. Kunta Asukasmäärä vuonna 2015 (hlö) Aluekeräyspisteiden määrä vuonna 2016 Aluekeräyspisteiden määrä vuonna 2021 (sis. Ringin pisteet) Asukasmäärä aluekeräyspistettä kohti 2021 (hlö) Kannonkoski 1520 10 ( + Rinki 1) 3 507 Karstula 4343 20 (+ Rinki 1) 8 543 Kinnula 1769 11 (+ Rinki 2) 3 590 Kivijärvi 1259 11 (+ Rinki 1) 3 420 Saarijärvi 10165 28 (+ Rinki 5) 20 508 Uurainen 3594 7 (+ Rinki 1) 7 513 Pihtipudas 4221 61 Viitasaari 6666 25 (+ Rinki 2) 4.3 Sekajätteen alueellinen keräys Sekajätteen keräys järjestetään aluekeräyspisteissä täydenpalvelun osakaskunnissa hajaasutusalueella ja Viitasaarella ja Pihtiputaalla kaikissa pisteissä. Sekajätteen keräysastiat ovat tarkoitettu vain niille kiinteistöille, jotka eivät pysty liittymään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kiinteistön sijainnin tai olosuhteiden takia (esim. huonot tieolosuhteet). Sekajätteen alueellista keräystä järjestetään lisäksi kesäaikana käytössä olevilla keräyspaikoilla, jotka on tarkoitettu aluekeräyspistemaksun maksaneille vapaa-ajan kiinteistöille (ns. kesäpisteet). Aluekeräyspisteiden sekajäteastioiden käyttöä seurataan (mm. sekajätemäärät, käyttömaksun maksaneiden kiinteistöjen määrä). Pisteiden sijaintien ja mitoituksen apuna käytetään jätemäärää 90 litraa / kiinteistö / 4 viikkoa.

17 4.4 Vaarallisten jätteiden vastaanotto Jäteasemat ja jätekeskus ottavat vastaan kaikkia kotitalouden vaarallisia jätteitä. Lääkejätteet tulee toimittaa suoraan apteekkeihin. Jokaisessa osakaskunnassa toimii sopimusapteekki. Paristot ja pienet akut tulee toimittaa kauppojen auloissa sijaitseviin keräyslaatikoihin. 4.5 Jäteasemat ja niiden aukiolo Tavoite jäteasemaverkostoksi: Vähintään yksi asema / kunta Jäteasemilla vastaanotettavat jätelajit ovat ainakin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet, isokokoiset jätteet ja rakennus- ja remonttijätteet sekä vähintään erillisinä kampanjaviikkoina myös puutarhajätteet Suositukset vähimmäisaukioloajoiksi: Jäteasemilla voi olla erilaiset aukioloajat kesä- ja talviajalla Jäteasemien tulee olla auki kesäaikaan vähintään yhtenä päivänä viikossa vähintään 3 h. 4.6 TSV-palvelu Jätelain 33 edellyttää, että kunnan on järjestettävä muun kuin 32 :ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Kapasiteettia jätelain 33 :n tarkoittaman kunnan toissijaisen velvollisuuden piiriin kuuluvan jätehuollon järjestämiseen varataan tarvetta vastaavasti ensisijaisesti sellaisten jätelajien kuljetukseen ja käsittelyyn, joita syntyy myös jätelain 32 :n mukaisissa toiminnoissa tai näiden jätteiden käsittelyssä. TSV-palveluksi katsotaan muun kuin jätelain 32 :ssä tarkoitetun jätteen jätehuolto, kun jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kunnalliseen järjestelmään jätteen haltija arvioi palvelun kohtuullisen saavutettavuuden jätteen haltija maksaa siitä kulloinkin voimassa olevan hinnaston / taksan mukaisen hinnan 4.7 Saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuolto Jätehuoltoviranomainen seuraa saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjennyksiä vuosittain.

18 4.8 Asiakaspalvelu, tiedotus ja neuvonta Neuvonnassa ja tiedottamisessa käytetään erilaisia paperisia ja sähköisiä tiedotteita. Asiakaslehti lähetetään vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille vähintään kerran vuodessa. Vakituisille asukkaille lähetetään lasku vuodessa neljä kertaa ja vapaa-ajan asukkaille yksi. Laskujen yhteydessä lähtevään liitekirjeeseen laitetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Mahdollisista kampanjoista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös paikallislehdissä. Jätehuoltoviranomaisen ja jäteyhtiön verkkosivuilla on tarjolla aina asukkaille ajankohtainen tieto jätehuollon palveluista. Asiakaspalvelun saavutettavuus on osa hyvää ja laadukasta asiakaspalvelua. Asiakkaan yhteydenottoon reagoidaan normaalitilanteissa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tästä asiakaspalvelun perustasosta voidaan poiketa loma-aikoina tai mikäli työtehtävät poikkeavat tavanomaisesta tai yhteydenottoja tulee erityisen paljon. Asiakaspalvelun ruuhkautuessa yhteydenotto tehdään vähintään kolmen arkipäivän kuluessa. 4.9 Jätehuoltoviranomaisen palvelut Jätehuoltoviranomainen pyrkii pitämään hakemusten käsittelyajat mahdollisimman lyhyinä. Tavoitteena on 4 viikon käsittelyaika. Virkamiespäätösten tulee olla helposti ymmärrettäviä. Jätehuoltoviranomaiseen tulee olla helppo ottaa yhteyttä. Tavoite on saada useimpia lomakkeita sähköisesti täyttävään muotoon. 4.10 Jätehuollon kehittäminen Jätehuollon kehittämisen tavoitteena on edesauttaa kiertotalouden periaatteiden toteutumista ensisijassa omistajakuntien velvoitteiden osalta tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti sekä tukea paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä jätehuollon osalla. Kehittäminen tehdään yhteistyössä omistajakuntien, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Seuraavan viiden vuoden (2017-2021) aikana Sydän-Suomen jätelautakunnan alueella seurataan tarkemmin sekajätteen koostumusta ja pyritään parantamaan sen laatua. Seurantaa tehdään vähintään 2 vuoden välein. Alueella aloitetaan myös kiinteistöillä tehtävät kompostitarkastukset. Palveluiden onnistumista mitataan säännöllisesti tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä vähintään 5 vuoden välein. Palveluita pyritään parantamaan saadun palautteen perusteella.