24. Puhtaanapito Puhtaanapitolaitoksen kertomus v:lta 944 oli seuraavan sisältöinen. Puhtaanapitolautakunta. Kaupungin puhtaanapitotoimen ylin johto kuuluu voimassa olevan johtosäännön mukaan puhtaanapitolautakunnalle. Lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna puheenjohtajana isännöitsijä A. Valta, varapuheenjohtajana pankinjohtaja A. V. I. Linturi sekä jäseninä insinööri A. I. Kahma, kirvesmies O. J. Leskinen, pankintaloudenhoitaja A. E. Monnberg, kivityöntekijä O. Nuutinen ja varatuomari R. V. Rönnholm. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli v.t. kiinteistöjohtaja E. V. Lähde. Sihteerinä toimi varatuomari E. K. Uski ja esittelijänä puhtaanapitolaitoksen toimitusjohtaja B. W. Ax. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna kertaa. Sen pöytäkirjain pykäläluku oli 2, diaariin vietyjen*asiain luku 269 ja lähetettyjen kirjeiden luku 56. Lautakunnan vuoden aikana käsittelemistä asioista mainittakoon tärkeimpinä kysymys uuden kaatopaikan järjestämisestä Tuomarinkylän kartanon alueelle sekä makkiastioiden sulattamisvajan rakentamisesta Kyläsaaren kuormausaseman alueelle sen jälkeen kuin korkein hallinto-oikeus oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan toiminta Mainiin kaatopaikalla oli lopetettava toukokuun p:nä 944 sekä vielä kysymys ilmapommituksissa tuhoutuneen autokorjaamon uudelleenrakentamisesta ja laajentamisesta. Koska erinäiset talousarvioon merkityt määrärahat osoittautuivat riittämättömiksi, lautakunta anoi tilien ylittämisoikeutta ja lisämäärärahoja yhteensä 340 544: 60 mk, joka jakautui talousarvion eri tileille seuraavasti: Luvun Puhtaanapitolautakunta ja puhtaanapitolaitos momentille Sääntöpalkkaiset virat 283 866 mk, luvun Tilivirasto momentille Sääntöpalkkaiset virat 43 582 mk, luvun Katujen ja kiinteistöjen puhtaanapito momentille Kaluston kunnossapito 55 600 mk, Tarverahat 29 997: 60 mk, Työpalkat 502 900 mk Yleisten laitteiden kunnossapito 82 50: 25 mk, Työntekijäin erinäiset edut 24 49: 50 mk, sekä Hevosten elatus 606: 25 mk. Näistä määrärahoista oli kalliinajanlisäyksiä yhteensä 054 948 mk. Kertomusvuonna käsiteltiin 4 viranhaltijain sairasloma-anomusta käsittäen yhteensä 673 sairaspäivää, 296 työntekijäin sairas-,«27 tapaturma- ja 7 hautausapuanomusta sekä 9 työntekijäin eläkeanomusta. Puhtaanapitolaitos. Puhtaanapitolaitoksen toiminta jakaantui seuraaviin osastoihin: hallinto, katuj en puhtaanapito, kiinteistöjen ja mukavuuslaitosten puhtaanapito, hajoituskaivojen tyhjennys, Malmin kaatopaikka ja korjauspaja, korjaamo, hevostalli ja varasto. Hallinto. Puhtaanapitolaitoksen henkilökunnan muodostivat toimitusjohtaja, apulaisjohtaja, joka samalla toimi tarkastajana, toimistoinsinööri, katujen ja kiinteistöjen puhtaanapidon esimies, toimentaja sekä kolme toimistoapulaista. Sekä puhtaanapitolautakunnan että puhtaanapitolaitoksen tilejä hoiti puhtaanapitolaitoksen tilivirasto. Sen kassavirastona oli rahatoimisto. Tiliviraston henkilökunnan muodostivat kamreeri, kirjanpitäjä, neljä toimistoapulaista ja vahtimestari. Tiliviraston kamreeri toimi samalla koko toimiston konttoripäällikkönä. Toimistosta lähetettiin kertomusvuonna 472 kirjettä ja annettiin 0 44 laskua suoritetuista töistä.
246 24. Puhtaanapito Katujen puhtaanapito. Kertomusvuonna kaupungin alue oli jaettu kahdeksaan puhtaanapitopiiriin siten, että XIII, XIV, XV ja XVI kaupunginosat sekä Pasila kuuluivat ensimmäiseen piiriin, IV ja XX kaupunginosat Jätkäsaarta lukuunottamatta toiseen piiriin, V ja VI kaupunginosat sekä puolet VII kaupunginosasta kolmanteen piiriin, III kaupunginosa, puolet VII kaupunginosasta ja IX kaupunginosa neljänteen piiriin, I, II ja VIII kaupunginosat viidenteen piiriin, X, XI ja XII kaupunginosat kuudenteen piiriin sekä XXI, XXII, XXIII,.XXV ja XXVI kaupunginosat seitsemänteen piiriin ja Jätkäsaari kahdeksanteen piiriin. Erilaatuisten työntekijäin keskimääräinen luku viikkoa kohden käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Kesätöissä Talvitöissä Puhtaanapitotyöntekijöitä, miehiä 04 4» naisia 6 7 Autonkuljettajia, laitoksen autoin 5 5» omin autoin Ajomiehiä, laitoksen hevosin» omine hevosineen 5 26 224 Katujen puhtaanapitoon kului henkilöpäivätöissä 338 828 työtuntia, hevospäivätöissä 6 600 työtuntia ja autopäivätöissä 5 833 työtuntia, kuten seuraavista luvuista lähemmin ilmenee: Henkilöpäivätyöt, He vospäivätyöt, Autopäivätyöt, Työn laatu Lakaisu 67 85 626 5 460 Lumenluonti 47 4 Lumenauraus 94 3 604 Lumenkuljetus 3 5 222 Lumenkaatopaikkojen hoito.., 00 - Hiekoitus 5 4 52 693 Sekalaiset työt 8 369 5 854 338 828 6 600 5 833 Aikaisemmin kesätöissä käytettyjä automaattisesti kerääviä lakaisukoneita ei oltu varastettu hiilikaasuttimilla, joten niiden käytöstä oli luovuttava ja puhdistustyö suoritettava yksinomaan käsivoimin. Samasta syystä ei myöskään käytetty kasteluautoja. Katurikkoja kerättiin ja kuljetettiin kaatopaikoille yhteensä 867 m 3. Rikkaruohojen poistamiseen käytettiin 900 kg erilaisia suoloja. Normaalivuosina seurattua katupuhtaanapito-ohjelmaa ei kertomusvuoden talvella voitu noudattaa, vaan seurattiin kaupunginhallituksen joulukuussa 940 vahvistamaa supistettua ohjelmaa. Tämän mukaan luovuttiin aikaisemmasta katujen luokittelusta, joten kaupungin keskustassakin lumi oli luotava kinoksiin jalkakäytävän ulkoreunalle. Ainoastaan sellaisista paikoista, missä kinokset häiritsivät liikennettä, kuljetettiin lumi kaatopaikoille. Lunta kuljetettiin pääasiallisesti satama-alueilta, autoilla 224 m 3 ja hevosilla 3 464 m 3 eli yhteensä 3 688 m 3. Käytävien sorastamiseen käytettiin 222 m 3 soraa. Puhtaanapidetty katupinta-ala oli yhteensä n. 2 500 000 m 2, josta kustannukset nousivat kaikkiaan 4 005 62: 70 mk:aan eli 5: 60 mk:aan m 2 :ltä. Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito. Kiinteistöjen puhtaanapito oli vuoden alussa jaettu kahteen ja heinäkuun alusta kolmeen piiriin, jotka sijaitsivat Länsisatamassa, Kyläsaaren luona sekä Huopalahden kaatopaikalla. Puhtaanapidettävien kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten lukumäärä käy ilmi seuraavasta: Kaupungin kiinteistöt: Yksityiset kiinteistöt: Talot 07 Vuosisopimukselliset 899 Yleiset käymälät 28 Ylimääräiset 24 Vedenheittopaikat 6 Uudisrakennukset 7
247 24. Puhtaanapito Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee jätteiden kuljetus: Jätteiden laatu Kuljetettu maan täytteeksi Tilanomistajille kaupungin läheisyyteen Kuljetettu myytäväksi Länsisatamaren Kyläsaa- kuor- kuormamauspaikalta uspaikal läuspaikalta lähetettäväkshetettäväksi m 3 Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Hajoituskaivojätteitä Tuhkaa Rakennus- y.m. jätteitä 8 826 9 82 20 205 965 566 3 082 465 32 3 62 846 207 7 899 2 276 085 26 725 2 276 085 9 82 20 28 8 2 736 3 859 4 665 260 40 099 Kuormausasemilla kuormattu määrä jakautui seuraavasti: Jätteiden laatu Länsisataman asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin kaatopaikalle muille asemille m 3 Kyläsaaren asemalla kuormattu rautatievaunuihin lähetettäväksi Malmin kaatopaikalle muille asemille ostajien ajoneuvoihin ostajien ajoneuvoihin Rikkoja, talous- ja paperijätteitä Makkilantaa Hajoituskaivojätteitä 6 28 32 2 92 28 56 30 584 207 3 582 04 58 6 694 3 59 754 3 049 56 82 3 686 58 8 524 Osaston eri työntekijäin keskimäärä viikkoa kohden näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Ajomiehiä, laitoksen hevosin 4 Autonapumiehiä 80» omine hevosineen 7 Vaunumiehiä 6 Autonkulj ettaj ia 44 Siivooj ia 7 58 Hajoituskaivojen tyhjennys. Kertomusvuonna suoritettiin 522 talossa hajoituskaivojen normaalityhjennys. Perinpohjainen tyhjennys korjausta varten toimitettiin 27 talossa. Sitäpaitsi tyhjennettiin 89 sadevesikaivoa. Kiinteistöjen puhtaanapitoon käytettiin seuraava määrä : Työn laatu Henkilöpäivätyöt, Hevospäivätyöt, Autopäivätyöt, Kiinteistöjen jätteiden kuljetus ja kuormaus 82 325 87 268 44 973 Mukavuuslaitosten hoito 7 50 95 Hfajoituskaivojen tyhjennys 855 6 29 2 330 94 402 44 973
248 24. Puhtaanapito Malmin kaatopaikka ja korjauspaja. Työn valvonnasta huolehti kaatopaikan ja korjauspajan työnjohtaja ja hänen alaisenaan työskenteli 5 miestä jätteiden purkaustöissä, 2 miestä kaatopaikan hoidossa, 2 miestä astioiden korjaustyössä, nainen astioiden puhdistuksessa ja 3 vartijaa, yhteensä 3 työntekijää. Työtunteja tehtiin kaikkiaan 8 575. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, lopetettiin korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti toiminta Malmin kaatopaikalla toukokuun p:nä, jonka jälkeen työnjohtaja ja työntekijät siirrettiin kaupunkiin pääasiallisesti kiinteistöjen puhtaanapito-osaston töihin. Malmin kaatopaikan sijalle järjestettiin uusi kaatopaikka makkilantaa ja hajoituskaivojätteitä varten Tuomarinkylän kartanon alueelle. Sinne kuljetettu lanta käytetään lannoitteeksi kaupungin omilla maatiloilla. Kyläsaaren kuormausaseman alueelle rakennettiin vaja jäätyneiden astioiden sulattamista ja tyhjien astioiden puhdistamista varten. Vuoden varrella hävitettiin 42 koiran, 2 kissan ja 4 hevosen raatoa, jotka kaivettiin maahan, koska Malmin polttouuni lakkasi toimimasta toukokuun p:nä. Korjaamo. Korjaamo käsitti yleisen työkalukorjaamon, auto- ja kumikorjaamot, pajan sekä maalaamon. Sen henkilökuntaan kuului työnjohtaja, apulaistyönjohtaja sekä keskimäärin n. 29 työntekijää, joista 20 ammattityöntekijää, 6 aputyöntekijää sekä 2 naista. Työtuntien lukumäärä oli 6 24. Hevostalli. Laitoksen hevosten lukumäärä oli kertomusvuonna 4. Hevosten hoito oli uskottu tallimiehelle, jonka työtuntimäärä oli 2 478. Hevosten ruokintaan käytettiin 9 420 kg heiniä, 230 kg kauroja ja 2 226 kg kauranpahnoja. Hevosten suorittama työtuntimäärä oli yhteensä 9 57, josta 2 34 tuntia kului katujen puhtaanapitoon, 7 05 tuntia kiinteistöjen puhtaanapitoon sekä 6 tuntia raatojen kuljetuksiin. Varastossa tammikuun p:nä olleet tarveaineet arvioitiin 078 99:65 mk:ksi, vuoden varrella ostettiin tavaraa 450 593 mk:n arvosta ja käytettiin 805 055: 70 mk:n arvosta, joten varasto joulukuun 3 p:nä arvioitiin 724 456: 95 mk:ksi. Menot ja tulot. Puhtaanapitolaitoksen liiketilinpäätös joulukuun 3 p:nä osoitti menot seuraaviksi: Menoerät Katujen puhtaanapito Yleinen Kiinteistöjen ja yleisten mukavuuslaitosten puhtaanapito Yleinen M ark k a a Sopimusten mukainen Sopimusten mukainen Hallintokulungit ) 800 064 90 668 990 732 206 558 64 598 72 588 904 Vuokra 506 88 73 85 580 003 33 850 49 400 83 250 763 253 Lämpö 99 85 6 833 6 684 53 422 40 095 93 57 20 20 Valaistus 9 858 3 34 22 992 5 324 6 33 637 34 629 Vedenkulutus 342 47 389 3 288 57 3 345 3 734 Kaluston hankinta 2 59 370 3 96 867 06 2 973 26 934 Kaluston kunnossapito 2 ) 667 852 08 347 776 99 34 353 94 873 229 226 2 005 425 Tarverahat 45 726 4 092 49 88 22 50 65 530 87 680 37 498 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet 02 5 7 5 55 70 87 Työpalkat 3 ) 6 930 77 930 700 8 86 47 94 232 4 822 958 5 737 90 4 598 607 Työntekijäin erinäiset edut 4 )... 400 830 229 27 630 0 2 20 432 559 788 2 680 220 4 30 32 Tarveaineet 706 733 90 66 796 899 47 652 007 750 55 402 952 30 Yleisten laitteiden kunnossapito 55 987 9 473 65 460 90 432 30 609 2 04 86 50 Käyttövoima 5 572 929 6 50 243 857 3 00 9 60 Hevosten elatus 2 43 4 47 25 560 4 47 9 099 3 246 38 806 Vakuutusmaksut 58 964 9 824 68 788 9 824 9 627 29 45 982 Uudistyöt 53 043 53 043 53 043 ll 333 420 2 672 20 4 005 62 3 928 789 8 083 774 2 02 563 260884 Sopimusten mukaisesta puhtaanapidosta tuli kertomusvuonna tappiota, joka nousi 30 80 mk.aan. Tästä myönnetty lisämäärärahaa 496 097 mk. 2 ) S:n 55 600 mk. 3 ) S:n 502 900 mk. 4 ) S:n 69 000 mk.
249 24. Puhtaanapito Tuloja oli kaikkiaan 25 887 374 mk, josta yleisen puhtaanapidon osalle tuli 5 262 209 mk ja sopimusten mukaisen puhtaanapidon osalle 0 625 65 mk, kuten seuraavasta yhdistelmästä tarkemmin selviää: Tuloerät Mk Yleinen puhtaanapito Valtion tieosuudet 40 5 Kadut, torit ja yleiset paikat... 8 353 230 Satama-alueet 2 784 40 Lumenkaatopaikat 25 803 Sekalaiset työt 40 83 Maksut mukavuuslaitosten käyttämisestä 374 Kuormausasemien kustannuknukset. 623 43 Kaatopaikkojen kustannukset. 538 294 Mukavuuslaitosten kustannuknukset 570 586 Tuloerät Mk Sotapalvelukseen kutsuttujen palkat 2 285 099 5 262 209 Sopimusten mukainerp puhtaanapito Yksityisten katuosuudet 2 4 492 Kaupungin katuosuudet 745 743 Yksityisten kiinteistöt 6 530 265 Kaupungin kiinteistöt 45 363 Lannan myynti 26 659 Sekalaiset tulot 5 643 0 625 65 25 887 374 Hallinnollisen kirjanpidon mukaan menot nousivat 26 228 72:60 mk:aan ja tulot 2 803 329: 75 mk:aan, talousarvioon merkittyjen määrien ollessa vastaavasti 28 249 775: 45 mk ja 2 972 948 mk. Työntekijäin erinäiset edut. Alla oleva taulukko osoittaa työntekijöille myönnetyt erinäiset edut v. 940 44. Vuosi Kesälomat Sairasavut Tapaturma-avut Hautaus- 2 3 5 9 I 2 8 2 28 CO CO apua 3 p. ä C/i p. Ui rt- p 0> P > S & s > a> lomapäivää saaneita P o p 8- p 5 ^ e. saaneita Hi in g" Ai 2. e r+ H kuolinpesiä CD P p: S p» p i S- p P V? 940... 94... 942... 943... 944... 9 55 3 99 50 4 67 30 46 4 90 8 48 44 50 79 25 42 53 64 05 02 99 78 87 76 76 68 8 86 40 478 46 343 4 48 406 46 480 48 735 4637 5 238 405 406 277 296 28 294 00 36 992 32 029 33 490 24 32 36 27 34 309 3 267 3 828 745 4 472 8 3 9 0 7 Työntekijöille suoritettiin palkkoina kaikkiaan 4 598 606: 90 mk ja erinäisinä etuina 4 30 320:60 mk josta 900 534:65 mk kesälomapalkkoja, 523 537: 75 mk sairasavustusta, 84 776: 0 mk, tapaturmavakuutusmaksuja, 38 480 mk hautausapua, 66 532: 5 mk vaatetusapua, 53 502: 80 mk vapaapäiväpalkkoja, 2 285 098: 65 mk sotapalvelukseen kutsuttujen työntekijäin palkkoja, 82 438: 50 mk sunnuntaityöstä suoritettuja palkkoja sekä 75 420 mk vakuutusmaksuja kansaneläkelaitokselle. V:sta 942 alkaen suoritetaan 2 ja 3 päivän kesäloman asemasta kausityöntekijöille 3.6 %, heidän palkastaan.