SISÄLTÖ TALVI 2010-2011

SISÄLTÖ TALVI 2010-2011 1 3 4 6 8 9 Kansikuva: Olavinlinna, jonka ohitse proomut kuljettivat Savonlinnaan rakennettavan VT14 ohikulkutien linjalta nostetut ruoppausmassat vesiläjitysalueille. Kuva: Markku Salonen 2010. Toimitusjohtajan palsta. Savonlinnan ohikulkutien toteutus käynnistyi sujuvalla yhteistyöllä. Haastattelussa Destia Oy:n Harri Korhonen. Terramaren Savonlinnan ruoppaukset talvisissa järvimaisemissa. Tehokas liukuvalutekniikka apuna Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen rakentamisessa. Oulun Sataman Nuottasaaren päälaiturin saneeraus. 4 6 Terramare Oy Laurinmäenkuja 3A 00440 Helsinki Vaihde (09) 613 621 Faksi (09) 6136 2700 www.terramare.fi Vesirakennusurakoinnin kansainvälinen ammattilainen Ruoppaus Satamarakentaminen Vedenalainen louhinta Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet Henkilökunta 1.12.2010: 251 Liikevaihto 2009: 52,6 milj. 10 NINA-turvallisuusjulistus. 11 11 Terramaren työmaat. Terramaren työturvaopas. Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster nv. 12 Kuva: Ankkuri, kuvauspaikka Kotka tammikuussa 2010. Kuva: Jari Harju. 8 Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli 50 maassa. TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2010-2011 13. VUOSIKERTA Päätoimittaja: Henrik Holmberg Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi 2

Rakentajat vuodenaikojen vaihtelevissa olosuhteissa Kuluvaa vuotta voi sään suhteen kuvata vanhaa sanontaa mukaillen siten, että talvet ovat tulleet talviksi ja kesät kesiksi aina Etelä-Suomea myöten. Sään ääriolosuhteiden korostuessa sillä on myös selvä vaikutus infrarakentajan vuosikalenteriin. Pitkän talvikauden vaikutus näkyy täällä Suomessa vesirakentamisen lyhyempänä tuotantokautena, mutta se näkyy myös muussakin infrarakentamisessa, kuten päällystetöissä. Pitkät talvijaksot aiheuttavat kustannustason nousua tehokkuuden kärsiessä ja samalla ne lisäävät työturvallisuusriskejä. Viime vuoden joulukuun puolessa välissä alkanut pitkä talvikausi ei jäänyt satunnaiseksi ilmiöksi. Tänä vuonna jääpeite alkoi kertyä järvi- ja merialueille jo kolmisen viikkoa viime talvea aikaisemmin. Terramaren kuluva vuosi on ollut myös taloudellisesti poikkeuksellinen. Ensimmäisen puolivuotiskauden liikevaihto jäi koko yhtiömme historiassa ennätysalhaiseksi, kun taas jälkimmäisellä puoliskolla toimintamme volyymi kasvoi jopa yli huippuvuosien tason. Tulemme saavuttamaan yhteensä arviolta noin 60 miljoonaan euron liikevaihdon, josta viennin osuus on noin 30 %. Rakennusteknisten töiden heikko volyymi jatkuu jo toista vuotta peräkkäin. Sen liikevaihdon osuus jää noin vajaaseen 10 miljoonaan euroon. Ruoppaustöiden ja vedenalaisen louhinnan volyymi oli selvästi suurin, josta hyvänä esimerkkinä on vedenalaisen louhinnan koko vuoden ennätyssuuri työmäärä, noin 400 000 kuutiometriä. Tämä muodostui pääasiassa Haminan tuloväylän ja Helsingin Länsisataman urakoista. Tuulivoiman rakentaminen sai jatkoa kuluvanakin vuonna, sillä olimme mukana mm. Porin Tahkoluodon off shore -tuulivoimalan rakentamisessa. Lisäksi aloitimme joulukuussa Raahen satamaan rakennettavan tuulivoimalan maanrakennustyöt, jotka jatkuvat keväällä perustustöiden toteutuksella. Toimimme myös pitkästä aikaa sisämaan järvimaisemissa toteuttaessamme massanvaihtoruoppauksia Savonlinnaan rakennettavan ja valtatie 14:ään liitettävän ohikulkutien linjalla. Ruoppaukset valmistuivat hyvissä ajoin juuri ennen aikaisen talven tuloa. Vientihankkeistamme merkittävin kohde oli koko kauden kestänyt tuloväylän syvennystyö Vysotskin satamassa Venäjällä. Työturvallisuutemme positiivinen kehittyminen on ollut kuluvana vuonna rohkaisevaa, sillä työtapaturmataajuuslukumme (työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden) oli lokakuun lopussa 10,2, joka on vuodentakaiseen verrattuna selvästi alhaisempi. Olemme ottaneet marraskuun alusta käyttöön emoyhtiömme lanseeraaman NINA-nimisen työturvallisuuskampanjan. NINA on lyhenne motosta: No Injuries No Accidents Ei vahinkoja Ei tapaturmia. NINA -kampanjan avulla tarkoituksenamme on ottaa uusi askel työturvallisuuden parantamisessa kehittämällä yhtiöömme turvallisuutta tukeva arvopohjainen yrityskulttuuri. Tässä uudessa kulttuurissa kaikki työntekijät ovat sitoutuneita ylläpitämään työturvallisuutta ja käsittelemään siihen liittyviä kysymyksiä yhdessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme määritelleet mm. työturvallisuuteen liittyvät arvomme, jotka ilmaisevat ne periaatteet, joita jokaisen meidän terramarelaisen ja yhteistyökumppaneittemme on noudatettava. Tulevaisuuden näkymämme kotimaassa pysyvät jatkossa haasteellisena johtuen yleisen infrarakentamisen määrän vähenemisestä. Kotimaan lisäksi odotukset ensi vuonna kohdistuvat muihin Pohjoismaihin ja näistä erityisesti Ruotsin ja Norjan markkinoille. Baltian maiden ja varsinkin Venäjän lähialueen merkitys pysyvät jatkossa meille tärkeänä. Vuoden lähestyessä loppuaan toivotan koko henkilöstöllemme sekä yhteistyökumppaneillemme että asiakkaillemme rauhaisaa joulun aikaa sekä hyvää uutta vuotta! Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja 3

Teksti ja kuvat: Markku Salonen Otsikkokuva: Destia Oy:n kuva-arkisto Savonlinnan ohikulkutien toteutus käynnistyi sujuvalla yhteistyöllä Savonlinnalla on ollut jo vuosikymmeniä ongelmana kaupungin ydinkeskustan läpi kulkeva valtatie 14. Koska Savonlinnan kaupunki sijaitsee kapealla kannaksella, on ohikulkutien suunnittelu ollut varsin haastavaa ja hanketta on jouduttu lykkäämään myös maisema-arvojen takia. Vuosien mittaan voimakkaasti kasvanut liikenne ja sen aiheuttamat ruuhkat sekä liikenneturvallisuuden vakavat ongelmat ovat kuitenkin vaikuttaneet asenteisiin ja tahtotilaan siinä määrin, että tiehanke päätettiin vihdoin toteuttaa myös savonlinnalaisten siunauksella. Savonlinnan ohikulkutiehankkeen työmaapäällikkö Harri Korhonen on tyytyväinen projektin aloitustunnelmiin. Savonlinnan ohikulkutiehankkeen urakkasopimus allekirjoitettiin Liikenneviraston ja Destia Oy:n välillä 13. syyskuuta ja työt aloitettiin välittömästi. Hanke käsittää uuden rinnakkaistieyhteyden rakentamisen Savonlinnan keskustan pohjoispuolelle välille Laitaatsalmi Ruislahti. Uudelle tieosuudelle tulee pituutta 4,4 km. Pohjoiselle rantalinjalle rakennettavan tiepohjan perustamisen edellyttämistä ruoppauksista on vastannut alaurakointisopimuksella Terramare Oy. Tien rakentaminen tulee kestämään kolme vuotta ja sen on määrä valmistua kokonaisuudessaan 31.10.2013 mennessä. Destia Oy:n Harri Korhonen toimii kohteessa työmaapäällikkönä vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen hän siirtyy hankkeen projektijohtajaksi. Savonlinnan ohikulkutie on ruuhkista vihdoin eroon pääsevien tyytyväisten savonlinnalaisten lisäksi myös rakentajalle mieluisa hanke. Neitseellinen rakennuskohde, monipuoliset työvaiheet, kompakti sijainti sekä kaunis järvimaisema tekevät työmaasta motivoivan ja mielekkään toteuttaa, Harri Korhonen toteaa tyytyväisenä. Rantaviivan osuudelle rakennettavan tiepohjan perustaminen vaati aluksi laajoja ja tarkkoja ruoppauksia. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 4

Kahmariruoppaaja Kahmari 2 nostaa ranta-alueen pehmeitä savimassoja louheen täytön tieltä. TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011 Destia Oy solmi kohteen ruoppaustöistä alaurakointisopimuksen Terramare Oy:n kanssa syyskuun 2010 lopulla. Sopimukseen sisältyi myös yhteistyötä siltarakenteiden ja putkien siirroista hankkeen tieltä. Tässä löi toimivasti kättä päälle sekä maa- että vesirakentaminen. Sujuvasti edenneiden ja kuukauden etuajassa valmistuneiden ruoppausten myötä olemme voineet aloittaa tielinjalla täysipainoisen louheella täytön ilman aikataulullisia esteitä, Harri Korhonen kertoo. Miljoona tonnia louhetta Louheella täytön on määrä valmistua toukokuuhun 2011 mennessä. Louhe kuljetetaan ruopattuun kohteeseen maakalustolla ja täyttö tapahtuu vesialueelle rannalta tielinjan molemmista päistä. Täyttöön käytetään arviolta miljoona tonnia louhetta, joten päivätahti on noin 5000 tonnia. Tiivistahtinen täyttö mahdollistuu tarkkojen ja reaaliaikaisten mittausten ansiosta. Terramarelta saatujen ruoppauksen mittausten että oman automaattisen mittauslaitteiston avulla voimme seurata prosessia jatkuvasti työn aikana. Se on merkittävä etu tässäkin kohteessa, jossa täyttö tapahtuu vedenpinnan alle jopa 20 metrin syvyyteen, Korhonen korostaa. Rakennettava ohikulkutie myötää Savonlinnan ydinalueen pohjoista rantaviivaa Hevonpään- ja Koululahden kautta. Monipuolinen rakennuskohde Tiepohjan perustamisen valmistuttua aloitetaan tieosuuden rakentaminen tasolle 4 5 metriä vedenpinnasta. Hanke sisältää myös uuden 2,2 km pitkän rataosuuden rakentamisen rantapenkereelle. Ohikulkutien oheen rakennetaan erillisiä katuosuuksia 3,6 km ja kevyen liikenteen väyliä 6,2 km. Tieosuudelle rakennetaan myös 22 siltarakennetta sekä kaksi erillistä siltaa. Tien varrelle rakennetaan lopuksi meluesteitä. Tämä kolme tulevaa vuotta vaikuttaa oikein lupaavalta periodilta, ja henkilökuntakin viihtyy näissä kaupungin läheisissä olosuhteissa hyvin. Varmalla ja työturvallisella linjalla kun edetään, niin hyvä tulee. Kohta Suomessa on uusi hieno tie myös upealla järvimaisemalla varustettuna, Korhonen toteaa tyytyväisenä. Savonlinnan ohikulkutien perustamisen louheella täyttö on aloitettu ruopatun tielinjan molemmista päistä. Täytön toteutumista seurataan automaattisella ja reaaliaikaisella mittauksella, joten massanvaihtoa voidaan suorittaa ilman taukoja. 5 www.terramare.fi

Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramaren ja Destia Oy:n kuva-arkistot, otsikkokuva: Markku Salonen Terramaren Savonlinnan ruoppaukset talvisissa järvimaisemissa Savonlinnan ohikulkutien pohjan perustamisen edellyttämiin ruoppauksiin ryhdyttiin välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä syyskuun lopulla. Terramare kuljetti Savonlinnaan kaksi ruoppaajaa, kahmariruoppaaja Kahmari 2:n ja kuokkaruoppaaja Kahlan, sekä viisi proomua Saimaan kanavan kautta. Paikalle saapuneet itsekulkevat proomut olivat Saksasta tilatut 570 m 3 :n HH52 ja HH53 sekä Terramaren 300 m 3 :n Fredrik ja 150 m 3 :n Adam ja David. Ruoppaajien hinaus sujui kolmen solmun nopeudella ongelmitta. Matka Saimaan maisemissa kesti kolme päivää. Heti perille päästyämme ensimmäinen toimenpide oli varmistaa ja ruopata proomuille riittävän syvät kulkuväylät kohteesta vesiläjitysalueille. Vaihtelevan pohjan matalimmat kohdat olivat jopa alle 2,5 metriä kun suurimman proomumme uppouma on yli 3 metriä, Terramaren työmaapäällikkö Marko Saarelma kertoo. Saastuneiden sedimenttien ruoppausmassat kapseloitiin Uuraansaaren eteläiselle puolelle suodatinkankaan, hiekan ja puhtaan savimassan alle. Sedimenttien kapselointi Väyläsyvennysten myötä aloitettiin varsinainen kohteen ruoppaus, jossa ensimmäisessä vaiheessa poistettiin saastunut pintasedimenttikerros 30 50 sentin paksuudelta koko tielinjan alueelta. Massa kuljetettiin Uuraansaaren eteläpuolen vesiläjitysalueelle. Vajaa 20 000 m 3 (ktr) saastunutta pintasedimenttiä kapseloitiin järven pohjaan asentamalla sen päälle suodatinkangas. Kankaan päälle kuormat- tiin noin puolen metrin paksuudelta hiekkaa ja lähes metrin verran puhdasta ruoppausmassaa. Kapselointi sujui ongelmitta vähäisissä aalloissa ja hyvissä sääolosuhteissa. Ainoastaan kapeat kuljetusväylät asettivat kippareille haasteita, mutta proomujen hyvä hallittavuus mahdollisti aikataulussa pysymisen, Saarelma toteaa. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 6

Työmaapäällikkö Marko Saarelma viitoittaa tulevan ohikulkutien linjaa Savonlinnan Koululahdella. Taustalla itsekulkeva 150 m 3 proomu Adam ja takanaan kuokkaruoppaaja Kahla. TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011 Kahmariruoppaaja Kahmari 2 lastaa pehmeää savimassaa proomuun. Hevonpään lahdessa ruoppaussyvyys oli jopa 20 metriä. Ruoppausta kellon ympäri Kun saastuneen sedimenttikerroksen ruoppaukset saatiin päätökseen, aloitettiin laajat ja yhtämittaiset pehmeiden savimassojen nostot täytön tieltä. Kahmariruoppaaja Kahmari 2 työskenteli tielinjan syvimmällä alueella Hevonpään lahdessa, jossa vettä saattoi olla jopa 20 metriä. Kuokkakauharuoppaaja Kahla taas suoritti ruoppauksia Koululahden matalissa vesissä, joissa ruoppaussyvyys vaihteli nollasta 12 metriin. Ruoppauksen toteutumista tarkkailtiin reaaliajassa mittausveneeltä, jonka kaikuluotaimilla saatiin erittäin tarkkaa tietoa pohjan muodosta. Työn laatua ja sujuvuutta edisti myös ruoppaajalla käytettävä GPS Savonlinnan ohikulkutien perustamisen vaatimia ruoppauksia tehtiin tauotta ympäri vuorokauden noin kuukauden ajan. -paikannin, jonka avulla ruoppauskohde ja lopputulos on nähtävissä senttimetrien tarkkuudella. Kahden ruoppaajan käyttö oli myös aikataulullisesti tärkeää, sillä halusimme saattaa ruoppaukset valmiiksi hyvissä ajoin ennen jään muodostumista. Ja olikin hyvä, ettemme tinkineet töiden yhtäjaksoisuudesta, sillä pakkaset tulivatkin yllättävän aikaisin, Saarelma painottaa. 190 000 m 3 (ktr) pehmeää savimassaa nousikin ylös ennätysvauhdissa kuukautta laskettua aikataulua aikaisemmin. Puhtaat savimassat kuljetettiin proomuilla Laitaatsalmen vesiläjitysalueelle 10 000 m 3 päivävauhdilla Olavinlinna aina reitillä juhlavasti ohittaen. Urakka kesti Kahmari 2:lta kuukauden päivät ja Kahla jäi vielä reiluksi viikoksi ruoppailemaan matalaa Koululahtea. Kahmari kuljetettiin saman tien uuteen ruoppauskohteeseen Helsingin Jätkäsaareen, Saarelma kertoo. Vesialueet kirkastuivat nopeasti Savonlinnan ruoppausurakka oli kaikin tavoin onnistunut projekti, jossa yhdistyivät ongelmaton aikataulun hallinta, sujuva yhteistyö pääurakoitsija Destia Oy:n kanssa ja kaluston toimivuus alueella. Ainoastaan veden hetkellinen sameutuminen aiheutti huolta paikallisissa asukkaissa. Ruoppausalueemme sijaitsi lähellä Savonlinnan kaupungin Hopeasalmen vedenottoaluetta. Suojasimme alueen tuplasuojaverhoin, joten sameus ei päässyt vuotamaan tälle kriittiselle alueelle kuin aavistuksen verhon alareunan alta, mikä taas johtui erittäin epätasaisesta kalliopohjasta ja voimakkaasta virtauksesta, Saarelma kuvaa. Tästä pienestä vuodosta ei kuitenkaan aiheutunut ongelmaa, sillä sekä Ramboll Finland Oy:n valvomissa sameuden mittauspisteissä että yleisesti alueen sameuden havainnoinnissa voitiin jälleen todeta, että vesi kirkastuu ruoppausten jälkeen varsin nopeasti, Saarelmaa kertoo. Vuorokaudet ympäri toteutettu yhtäjaksoinen ja onnistunut ruoppausprojekti työllisti kaikkiaan yli 50 henkilöä. Paikallinen savolainen leppoisuus ja sosiaalinen ote asioiden hoidossa takasi viihtyisän ja stressittömän ilmapiirin kiireellisestä aikataulusta huolimatta. Kyllä täällä kelpasi urakoida. Mukavaa työporukkaa ja hommat etenivät esimerkillisellä tavalla. Ruoppauksen toteutumisesta on luovutettu tarkat pohja- ja mittaustiedot Destia Oy:lle. Siitä on hyvä jatkaa louheella täyttöä, Saarelma kuittaa. www.terramare.fi 7

Teksti: Markku Salonen Kuvat: Terramaren kuva-arkisto Tehokas liukuvalutekniikka apuna Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen rakentamisessa Terramare toteutti lokakuussa Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen 20 metriä korkean jätebunkkerin ja lähes 50 metrisen porrastornin liukuvalutekniikalla. Kummankin kohteen rakentaminen saatettiin kokeneen rakennusmestari Pertti Sukasen johdolla sujuvasti aikataulussa valmiiksi. Bunkkerin valu kesti kuusi vuorokautta ja porraskuilun kaksi viikkoa. Liukuvalu on monissa kohteissa paikalla valuun verrattuna kiistatta nopeampi, tehokkaampi ja laadukkaampi tekniikka toteuttaa haastaviakin rakenteita ja monesti ainoa mahdollinen tekniikka. Nopeaksi liukuvalun tekee se, että saman muotin nostolla voidaan toteuttaa laajojakin rakenteita yhtäjaksoisesti. Terramaren rakennusmestari Pertti Sukasella on liukuvalutekniikasta 30 vuoden kokemus. Hänen mielestään tekniikassa kiinnostaa tehokkuuden lisäksi myös sen kyky toteuttaa monimutkaisia poikkileikkauksia. Liukuvalutekniikassa voidaan esimerkiksi seiniä ottaa vauhdissa matkaan tai jättää pois. Myös seinämävahvuutta voidaan vauhdissa kaventaa tai paksuntaa asteittain. Tekniikka mahdollistaa myös kaarevat poikkileikkausmuodot, Pertti Sukanen kertoo. Olen aina pitänyt liukuvalukohteen suunnittelua erittäin kiinnostavana vaiheena, etenkin jos haluttu poikkileikkausrakenne on haastava. Ammattitaitoisella muottien suunnittelulla ja työvaiheiden ennalta arvioinnilla kohteen toteutus on hyvässä hallinnassa, Sukanen painottaa. Palkitsevia ja mieleen jääneitä kohteita poikkileikkauksiltaan ovat Sukaselle olleet mm. Moskovan Olympia hotelliin ja Tamperetaloon toteutetut seinärakenteet. Toisaalta taas selkeäpiirteisissä rakennekohteissa tekniikan tehokkuus ja mahdollisuus mittaviin toteutuksiin puhuttelee. Vaikuttava kokemus oli esimerkiksi Vaasaan rakennetun 150 metriä korkean piipun valu. Se oli ensimmäinen liukuvalukohde, jossa olen ollut mukana, Sukanen kertoo. Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen jätebunkkeri ja porrastorni ovat tyypillisiä kohteita, joissa liukuvalutekniikan hyödyt pääsevät hyvin esille. Bunkkerien, hissi- ja porraskuilujen lisäksi liukuvalutekniikalle soveltuvia kohteita ovat mm. savupiiput, siilot sekä säiliöiden suojaseinät, joiden toteutuksessa voidaan edetä 4-5 metrin päivävauhtia tasaisella laadulla ja tarkkuudella, Sukanen kuvailee. Terramare on hyödyntänyt tehokkaasti liukuvalutekniikkaa myös kulmatukilaitureiden toteutuksessa, jolloin laiturielementtejä Rakennusmestari Pertti Sukasella on 30 vuoden kokemus liukuvalutekniikan soveltamisesta haastaviinkin kohteisiin. Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet 8

Liukuvalutekniikan nopeus perustuu nostettavan muotin hyödyntämiseen koko valuprosessin ajan. TERRAMARE TÄNÄÄN TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011 voidaan valmistaa 50 60 metrin laituriosuudelle yhdellä liukuvalukerralla. Onnistuneen liukuvalun tuloksen takaa ammattitaitoisen työnjohdon ja työntekijöiden lisäksi myös asianmukainen mittaus ja seuranta. Liukuvalutyömaa on myös kelpo työllistäjä. Liukuvalu työllistää paljon erilaista henkilöstöä. Oulussa työllistimme myös paikallista työvoimaa kuten raudoitus- ja betonimiehiä sekä timpureita. Otettiinpa mukaan muutama nuorikin oppiin, jos vaikka kipinä alalle syttyisi. Kaikkiaan Oulun työmaa työllisti 20 henkeä omaa väkeä ja lisäksi aliurakoitsijan miehiä saman verran, Sukanen kertoo. Aikaisten pakkasten saapuminen ja tuuliset olosuhteet saattavat haitata olosuhteita rakennustyömailla, mutta liukuvalu ei pienistä hätkähdä. Sääolosuhteet olivat Oulussa varsin kelvolliset. Liukuvalutyömaa sietää hyvin sääolosuhteita ja pakkastakin, kunhan valettavat rakenteet eivät ole kovin ohuita. Tuulisella ilmalla ja pakkasella voimme suojata liukuvalu- ja hiertolavat pressuilla ja johtaa lämmön alhaalta ylöspäin. Sää on harvoin este liukuvalun toteutukselle. Tietenkin alle -15 asteen pakkasella tai toisaalta yli 25 asteen helteellä on tässäkin työssä omat hankaluutensa, Sukanen täsmentää. Oulun työmaalla liukuvalu-urakan lopputulos oli onnistunut ja laadukas. Työmaa sijaitsee Kemiran tehdasalueella Laanilan tontilla olevan voimalaitoksen vieressä. Lemminkäinen Talo Oy:n tilaaman jätebunkkerin Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen bunkkerin ja taustalla näkyvän porrastornin liukuvalu toteutui kelvollisissa sääolosuhteissa sujuvasti aikataulussa. lopulliset valumitat olivat 36 m x 21m ja korkeus 21 metriä. Kohteeseen käytettiin betonia 1260 m 3 ja terästä 115 000 kg. NCC Roads Oy:n tilaaman porrastornin lopulliset mitat olivat 8,9 m x 6,25 m ja korkeus 48 metriä. Kohteeseen käytettiin betonia 360 m 3 ja terästä 37 000 kg. Sekä tilaajat että kohteen valvojina toimineet Pöyryn konsultit olivat lopputulokseen tyytyväisiä. Oulun Energian jätteenpolttolaitos valmistuu vuonna 2013 ja se tulee hyödyntämään yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen. Hyödyllinen rakennus siis sielläkin valmistumassa. Tekee mieleni siteerata Terramarelle mittauksia tekevän Reijo Kautosen mottoa, että ottakaa homma haltuun! Se on mielestäni hyvä motto, Sukanen toteaa. Oulun Sataman Nuottasaaren päälaiturin saneerauksella 50 lisävuotta Teksti: Markku Salonen Kuva: Oulun Satama Suomen Ilmakuva Oy Oulun Sataman laajoihin kehityssuunnitelmiin liittyneet Nuottasaaren päälaiturin parannustyöt ovat valmistuneet. Terramare peruskorjasi ja vahvisti 330 metrin pituisen päälaiturin rakenteita kestämään tulevaisuuden rahtihaasteet seuraavat 50 vuotta. Parannustöiden tavoitteena oli myös kehittää laiturialueen toiminnallisuutta ja turvallisuutta. Laiturilla käsitellään mm. kaoliinia, liitua, suolaa, puutavaraa ja talkkia. Päälaiturin erityispiirteenä on Oulunjoen virtaus, joka pitää laiturin satama-altaan jäättömänä koko talvikauden ajan. Terramaren toteuttamaan saneerausurakkaan sisältyi mm. uuden paalulaatan rakentaminen nykyisen reunapalkin taakse sekä olemassa olevan reunapalkin saneerauksen. Lisäksi työhön sisältyi eroosiosuojauksen rakentaminen ja laiturin tausta-alueen viemäri- ja kenttätyöt. Urakointi aloitettiin toukokuussa ja se työllisti kaikkiaan noin 10 henkeä. Urakan veroton arvo oli noin 2,2 miljoonaa euroa. www.terramare.fi 9

Henkilöstömme on arvokkain voimavaramme, joten arvostamme turvallisuutta ennen kaikkea. Päämäärämme on: No Injuries No Accidents (Ei vahinkoja Ei tapaturmia). Tämä sisältyy yrityksemme kulttuuriin ja sen tukena ovat Arvot ja Säännöt. Koko henkilöstömme, mukaan lukien alihankkijamme, odotetaan ottavan nämä arvot ja säännöt sydänasiakseen. ARVOT OLEN VASTUUSSA OMASTA TURVALLISUUDESTANI OTAN TURVALLISEN TYÖSKENTELYN ESIIN MUIDEN KANSSA RYHDYN TOIMENPITEISIIN, MIKÄLI HAVAITSEN VAARALLISTA TOIMINTAA. TARVITTAESSA KESKEYTÄN TYÖN OTAN VASTAAN PALAUTETTA TURVALLISUUSKÄYTTÄYTY- MISESTÄNI ARVOSTA TAI ASEMASTA RIIPPUMATTA TEEN ILMOITUKSEN KAIKISTA VAARA- JA LÄHELTÄ PITI TILANTEISTA TIEDOKSI JA OPIKSI MUILLE SÄÄNNÖT TEE RISKIARVIO JOKAISESTA TYÖMAASTA, ALUKSESTA TAI PAIKASTA HANKI LUPA TYÖHÖN NIITÄ MÄÄRITELTYJÄ TYÖTEHTÄVIÄ VARTEN, JOIHIN LIITTYY SUURI RISKI TEE POIKKEAVISTA VAARALLISISTA TYÖTEHTÄVISTÄ VAARA-ANALYYSI TIEDOSTA RISKIT JA ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET OLE TYÖKUNNOSSA JA KÄYTÄ VAADITTAVIA HENKILÖKOHTAISIA SUOJAVARUSTEITA ROOLINI NINAN MUKAAN TYÖNTEKIJÄNÄ Tarkasta aina oma turvallisuus, varusteet ja ympäristö Varmista, että olet tietoinen työhön ja työympäristöön liittyvistä riskeistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä Ilmoita työnjohtajallesi vaaratilanteista Noudata aina arvoja ja sääntöjä PÄÄLLIKKÖNÄ/TYÖNJOHTAJANA Johda esimerkein turvallisesti Luo organisaatioon ilmapiiri ja edellytykset, jossa työntekijöitä rohkaistaan tekemään työnsä turvallisesti ja ottamaan turvallisuus puheeksi Varmista omalla vastuualueellasi arvojen ja sääntöjen yhteensopivuus NINA-SÄÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ Tee riskiarvio jokaisesta työmaasta, aluksesta tai paikasta Työmaapäällikkö/aluksen päällikkö koordinoi riskiarvion, johon työnjohtajat osallistuvat Riskiarvio on arvioitava määräajoin ja päivitettävä tarvittaessa (kuten työn sisällön tai menetelmän muuttuessa tai tapahtuman jälkeen) Riskiarviossa määritetyt toimenpiteet on toteutettava Hanki lupa työhön määriteltyjä työtehtäviä varten, joihin liittyy suuri riski Tunnistetut suuren riskin sisältävät toiminnat: työskentely suljetussa tilassa työskentely energiaan kytketyssä järjestelmässä (energian erottaminen/varmista) Riskiarvion perusteella voidaan määrittää muita suuren riskin työtehtäviä Määritellyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on toteutettava Vastaava työnjohtaja antaa luvan työhön Tee poikkeavista vaarallisista työtehtävistä vaara-analyysi Kun kyseessä on vaarallinen tai poikkeava työtehtävä, pitää työnjohtajan tehdä vaara-analyysi Määritellyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on toteutettava Tiedosta riskit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet Jokaiselle, joka työskentelee projekteissa, aluksilla tai toimistoissa on ilmoitettava merkityksellisistä riskeistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä Ennen työvaiheen aloittamista pidetään toolbox-palaveri: mikäli tarvitaan työvaiheen vaara-analyysi tai tarvitaan lupa työhön riskiarvion perusteella Riskiarvion päivityksestä tiedotetaan niille työmaahenkilöille, joita asia koskee Ole työkunnossa ja käytä vaadittavia henkilökohtaisia suojavarusteita Työkunnossa tarkoittaa, ettei ole alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alainen Henkilökohtaiset suojavarusteet työpaikalla: turvakengät ja kypärä jokaisella työmaahenkilöllä on oltava heijastava varoitusvaatetus pelastusliivit alukseen noustessa ja siitä poistuessa tai jos aluksella ei ole suojakaiteita Henkilökohtaiset lisäsuojavarusteet ovat työkohtaisia ja perustuvat riskiarvioon, työvaiheen vaara-analyysiin ja lupaan työhön 10

Työmaa Terramaren työmaat Työpäällikkö Työmaapäällikkö Laitureiden 23 ja 24 korjaus, Naantali Mikko Latikka Matti Juslenius Vedenottamon aukon ruoppaus, Oskarshamn, Ruotsi Seppo Ajanko Jarmo Huotari Jouni Eilola Etelälaiturin nosturipalkin korjaus, Loviisan satama Esa Kunnassaari Jukka Sippola Tuulivoimala 1:n perustus, Raahe Esa Kunnassaari Markku Latikka Porvoonjoen itäranta, Porvoo Esa Kunnassaari Jukka Sippola KOY Verkko, liukuvalutyöt, Helsinki Esa Kunnassaari Pertti Sukanen Väylän ruoppaus ja vedenalainen louhinta, Västervik, Ruotsi Kjell Helgesson Olli Väätäjä Ruoppaus laituria varten, Stenungsund, Ruotsi Kjell Helgesson Peter Olsson Syvennys- ja puhdistusruoppaus, Gedser, Tanska Kjell Helgesson Peter Kuiters Haminan sataman ruoppaus, Hamina Jouko Sederholm Gert-Jan Peters Ruusuniemen allas ja laiturit, Helsinki Pekka Arppe Heikki Porrasmaa Länsisataman ruoppaus, Helsinki Jarmo Yletyinen Reijo Kultalahti Terramare on jakanut työntekijöilleen päivitetyn ja havainnollisen työturvaoppaan Terramaren ensimmäinen työturvallisuusopas ilmestyi vuonna 2001. Tänä vuonna julkaistu päivitetty versio on laadittu vastaamaan turvallisuuslainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Oppaan rakenteen pohjana on käytetty Boskaliksen työturvallisuusopasta, jotta koko konsernin henkilöstö voisi käyttää sitä sujuvasti eri maissa. Oppaassa on erikseen kuusi osastoa, jotka ovat Terramaren omia osioita ja niissä on huomioitu yrityskohtaiset asiat. Oppaan tarkoituksena on tukea yrityksessämme tehtävää työturvallisuustyötä ja antaa riittävästi käytännön tietoa jokapäiväiseen turvalliseen työskentelyyn työmailla ja aluksilla. Opas perustuu Työturvallisuuslakiin 23.8.2002 (738/2002). Oppaan laatimisessa on huomioitu viimeisimmät 1.6.2009 voimaantulleet säädökset. www.terramare.fi 11