Ekotoimivat asumisen ratkaisut Mikkelin asuntomessuilla

Samankaltaiset tiedostot
Asuntomessut 2017 Mikkelissä

EKOTOIMIVAT ASUMISEN RATKAISUT KOUVOLAN ASUNTOMESSUILLA

Arviointiryhmä: Minna Kuusela, Sari Liski-Markkanen, Tarja Marjomaa ja Heli Mäntylä, TTS Työtehoseura

TOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Tampereen asuntomessuilla

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Vantaan asuntomessuilla

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Jyväskylän asuntomessuilla

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Kuopion asuntomessuilla

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Hyvinkään asuntomessuilla

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

EKOTOIMIVAT ASUMISEN RATKAISUT KUOPION ASUNTOMESSUILLA

ASKO LAX DESIGN JÄRVITAIMEN 100

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

Asunto Oy Vantaan Sananjalantie 2. Rauhallinen ja tilava koti Simonkylässä.

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

HYVÄT ASUMISEN RATKAISUT KUOPION ASUNTOMESSUILLA

THE DESIGN OF GOOD LIVING

Koti kattojen yllä...

ENNAKKOMARKKINOINTI AS OY ESPOON PORTTITIE JOULUKUUTA Havainnekuva

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

LECA-KAUPUNKIPIENTALOT

150,0 m², 4h, avok, kp...,

Porrastetut. Kuvassa Törmäpääsky 120. Törmäpääsky

Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa

134,0 m², Yläkrs: h,as...,

Kaunis koti viihtyisällä alueella

ASUNTOPOHJAT. Laadukkaita kaupunkikoteja aivan Helsingin ydinkeskustassa.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

OMAKOTITALO, PERÄVAINIO, OULU

OMAKOTITALOT, KIULUKANGAS, OULU

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

95,0 m², 3 mh, oloh, k...,

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

As Oy Naantalin Linnarinne

172,0 m², 7h, 2x k, 2x...,

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Muutamia ideoita BoKlok-kodin lisäsäilytysratkaisuiksi

Avaruutta arkeen: Jubilee 240

EKOTOIMIVAN ASUNNON SUUNNITTELUOHJE

239,0 m², 6h+k+2kph+s+...,

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

282,0 m², 5h, avok, kp...,

TALOT. JÄRVITAIMEN 160 Asko Lax, Architect & Industrial Designer Nuottatie 34 FIN Kiviniemi Finland asko.

OMAKOTITALOT HIRSITYÖT. Ra-Re-Si. Rantasalmentie SAVONLINNA PUH./FAX ,

MERIKATU 13, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

Asuinpinta-ala 170 m2 (200 m2). Alakerran tilat n. 100 m2, yläkerrassa asuintilaa n. 70 m2. Lisäksi pesutilat, tekninen tila ja lasitettu terassi.

Huonetilat ja lisätilat 1 / 8

98,0 m², 3h+k+s+autotalli,

Huonetilat ja lisätilat 1 / 8

TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ

HUONETILOJEN LYHENTEET ASTIANPESUKONE

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

104,0 m², 3h, k,

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Messukohde LAPPLIN LUMO LAPPLI-TALOJEN ASUNTOMESSUTALO 2013

Ikäihmisen toimiva asuminen. Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto

Rave Rakennus Oy Hallitie Ylivieska p

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

83,5 m², 3-4h, avok., s,

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

Tietoa kohteesta. 3mh+oh+k/ruok+vh+khh+ph+s Liminka Jokivarrentie Jokivarrentie , Liminka. 3mh+oh+k/ruok+vh+khh+ ph+s 100.

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

VERKKOTIE 23, KAARINA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

Huonetilat ja lisätilat 1 / 9

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

PUOLUKKATIE 12, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

Kaupunkilaiseen makuun: Basic line Optima

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

Kotaniementie 7 as 3 Kaunisharju, Vaajakoski

YKSIKERROKSISET VILLA MARE

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

Asunto Oy Klaukkalanportti

Huonetilat ja lisätilat 1 / 8

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Nilojoenranta. Nyt valmistui kaupungin kauneimmalle paikalle joen rantaan yksilöllinen huippuvarusteltu paritalo

Transkriptio:

Heli Mäntylä, Minna Kuusela, Tarja Marjomaa ja Timo Rinkinen Kylpylämäiset peseytymistilat ja lämmin puu mustan rinnalla olivat näiden messujen selkein trendi. Kuva: Minna Kuusela Ekotoimivat asumisen ratkaisut Mikkelin asuntomessuilla TTS arvioi Mikkelin asuntomessualueen talojen ekotoimivuuden. Arvioinnin tavoitteena oli löytää hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu ekotoimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Sisätilojen tarkastelussa keskityttiin talojen keittiö-, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin sekä eteiseen, kuraeteiseen ja säilytystiloihin. Samalla arvioitiin myös pihojen toimivuus, helppohoitoisuus ja ekologisuus. Messujen trendeinä korostuivat musta väri, aamiaiskaapit ja integroidut kaapistoseinät saarekkeen kera, hulppeat kotikylpylät sekä puunkäyttö eri rakenteissa. TTS:n tekemän arvioinnin tarkoituksena oli suunnata messukävijöiden huomio asunnon ekotoimivuutta ja asumismukavuutta parantaviin ratkaisuihin. Arvioinnissa hyödynnettiin TTS:n elinkaariasumisen tutkimushankkeessa kehitettyä ekotoimivuuden arviointikriteeristöä. Kriteeristöstä arvioitiin pohjaratkaisun perusteella hyväksi havaittujen omakotitalojen asuttavuus, jolla tarkoitetaan asunnon toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaalivalintoja ja helppohoitoisuutta. Lisäksi arvioitiin muuntojoustavuutta, esteettömyyttä, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja kunnossapidon helppout- n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

ta. Asuttavuus on tärkeä kriteeri, sillä se vaikuttaa eniten asukkaan arkeen. Pihoista arvioitiin erityisesti helppohoitoisuutta, esteettömyyttä, materiaalivalintoja ja toimivuutta. Hyvä omakotitalo toimii arjessa ja muuntuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Ekotoimivuuden käsitteen avulla asumista tarkastellaan asukkaan näkökulmasta. Ekotoimivuus kuvaa kodin toimivuuden tasoa suhteessa ympäristökuormaan. Sekä ekologisuudella 1 että toimivuudella on pitkä tutkimusperinne, mutta niitä on aikaisemmin tarkasteltu pääosin erillisinä asioina. Ekotoimivuuden käsitteen avulla ekologisuutta ja toimivuutta voidaan nyt tarkastella samanaikaisesti. Ekotoimivuutta tarvitaan uutena käsitteenä myös sen vuoksi, että toimivuuden osa-alueet muuntojoustavuus, esteettömyys, asuttavuus, viihtyisyys, turvallisuus ja kunnossapito eivät nykyisinkään sisälly tarpeeksi selvästi ekotehokkuuden käsitteeseen. (Mäntylä 2011) 1 Ekologinen kestävyys tarkoittaa pyrkimystä säilyttää luonnon monimuotoisuus sekä sopeuttaa ihmisten taloudellinen ja aineellinen toiminta luonnon sietokykyyn. Messualue kuvattuna drone-kuvauskopterilla. Kuva: Tapio Lankinen MIKKELIN ASUNTOMESSUJEN TEE- MAT JA ALUEEN KOKONAISKUVA Vuoden 2017 Asuntomessut järjestetään upeassa miljöössä Saimaan rannalla, vain kolme kilometriä etelään Mikkelin keskustasta. Asuinalueen rakentamisen lähtökohtana on ollut Saimaan vesistön hyödyntäminen sekä alueen tarjoamien luontoarvojen ja ympärivuotisten liikuntamahdollisuuksien sitominen toimivaksi kokonaisuudeksi. Puusto tarjoaa suojaa ja tuo vehreyttä, silti Saimaanselkä näkyy lähes joka tontille. Viitasammakon vuoksi ranta-alueella säilytetään rantakasvillisuus ja liito-oraville jätetään mahdollisimman paljon puita. Tämä on myös viihtyisyystekijä ja takaa puustoisen asuinalueen. Kirkonvarkauden uuden asuinalueen lähtökohtana on ollut ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi luontoarvoja unohtamatta. Kolme erilaista puistoaluetta, Huldanrannan nuotiopaikka, ulkokuntoilualue sekä rantareitti soutuvenepaikkoineen ovat Mikkelin kaupungin tekoja hyvän asumisen puolesta. Asuntomessualueelle ja messusatamaan on suunniteltu myös taidetta, joka on osa kaupungin prosenttiperiaatetta. Messualue on jaettu neljään korttelialueeseen, joista Aamu ja Valo ovat Saimaan rannalla, Onni sijaitsee korkealla kallion päällä ja Suomi rajoittuu puisto- ja leikkipuistoalueisiin. Kirkonvarkauden asuntomessualue on osa laajempaa Saimaansivu-kokonaisuutta, joka rakennetaan Saimaan rantaviivaa pitkin aina Ristiinaan saakka. Kansainvälisestikin harvinainen kokonaisuus tarjoaa ympäristöystävällisestä asumisesta ja yrittämisestä haaveileville mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan. Ensimmäiset Saimaansivun tontit tulivat myyntiin Kirkonvarkauden asuntomessualueelle. Mikkelin asuntomessualue on tilannut 157 puupylvästä Tehometin tehtaalta. Mielenkiintoisen hankkeesta tekee se, että pylväiden puumateriaali kaadettiin messualueelta. Lopullisiin pylväisiin tulee sertifikaattimerkintä, jonka avulla puun matka voidaan jäljittää alkuperäistä kaatopaikkaa ja metsäkonekuskia myöten. - 2 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

YLEISIÄ HUOMIOITA MESSUTALOISTA Energiatehokkuus Mikkelin asuntomessuille rakennetuista taloista hieman yli puolet nousee ennakkolaskelmissa energiatehokkuudeltaan B-luokkaan. Kaiken kaikkiaan messutalot lähentelevät pian vaadittavaa lähes nollaenergiatasoa. Energiatehokkuudesta Energiatehokkuusluokka ilmaisee rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen. Uusien talojen energiatehokkuusluokka kuvataan tunnuksilla A C. Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) saadaan, kun laskennallinen vuotuinen kokonaisenergiankulutus jaetaan lämmitetyllä nettopinta-alalla (kwh/m² vuosi). Rakennusmääräykset uudistuvat 2018, jolloin talon energiatehokkuus voidaan osoittaa E-luvulla tai rakenteiden energiatehokkuudella. Energiatehokkain kohde on huoneistoalaltaan vain 60-neliöinen pientalo, kohde 29 FortumKoti. Kyseessä on puu- ja teräsrunkoinen talo, joka lämpiää pääosin uusiutuvalla energialla ja kierrättää harmaat talousvetensä. Talon pohja on yksinkertainen ja suorakaiteen muotoinen, mikä edistää energiatehokasta rakentamista. Kerrosalaa on 71 neliötä. Talossa on koko pitkän sivun mittainen terassi, jonka toinen pääty on lasitettu. Myös kohde 14, Uusi Aamu, on energiatehokas ja täyttää rakennuttajan mukaan hyvin vaatimukset lähes nollaenergiarakentamisesta. A-luokassa olevat talot edustavat parhaita mahdollisia rakentamiskäytäntöjä. A-luokan saavuttamiseksi tarvitaan rakenteellisen energiatehokkuuden lisäksi omaa energiatuotantoa, kuten aurinkopaneeleita. Rakennusmateriaaleja on käytetty monipuolisesti, kuitenkin laadukas puurakentaminen oli kantavana messuteemana ja se näkyi monessa kohteessa. Messualueen Aamu-korttelin kohteessa Wave on esillä ennennäkemätöntä puuarkkitehtuuria, johon arkkitehti Seppo Mäntylä on saanut innoituksensa autojen ja veneiden vauhdikkaasta muotoilusta. Puurakentamisen taidonnäyte (kohde 5). Kuva: Minna Kuusela - 3 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Kunttaa asennetaan leikkipuistoon. Kuva: Minna Kuusela Ekologisuus Asuntomessualueen puistot ovat metsäisiä alueita, joissa on huomioitu alueella olevat liito-oravat sekä rannassa viihtyvät viitasammakot. Rakennetuilla alueilla on käytetty kierrätysmateriaaleja. Puistoissa on kokeilualueina käytetty murskattua kunttaa. Puistoalueilla on kaksi taideteosta. Alueen käyttäjiä houkutellaan ulos puistoihin monipuoliseen luonnonympäristöön. Kohteessa 29 ekologista on myös taloon suunniteltu vesien kierrätysjärjestelmä. Kaksoisviemäröinnin ansiosta harmaat vedet on tarkoitus ottaa talteen. Puhdistettua vettä voisi käyttää esimerkiksi wc:n huuhteluun, pyykinpesuun ja pihan kasteluun. Vesien kierrättäminen on ekologista. Se kuitenkin vie sähköä eli lisää talon kokonaisenergiankulutusta. Mikkelin Metsä-Sairilaan on rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo. Valmistuessaan puhdistamo on Euroopan ja samalla maailman moderneimpia jätevedenkäsittelylaitoksia. Jätevesien puhdistuksessa hyödynnetään ensimmäisenä Suomessa MBR-teknikkaa, jossa puhdas vesi erotetaan tehokkaan biologis-kemiallisen käsittelyn jälkeen erittäin pienihuokoisen kalvorakenteen läpi. Puhdistamo edesauttaa Saimaan hyvää vedenlaatua jatkossakin. Puhdistamon on tarkoitus valmistua 2020. Muuntojoustava huone voi toimia työhuoneena, vierashuoneena, makuuhuoneena tai harrastushuoneena. Kuvassa on kohteen 19 tilava työhuone, jonka voi myöhemmin helposti jakaa kahdeksi huoneeksi seinän avulla. Kaksi ikkunaa ja kaksi ovea ovat jo valmiina. Kuva: Minna Kuusela Muuntojoustavuus Muuntojoustavuudella tarkoitetaan kotiin rakennettujen ratkaisujen muuntamismahdollisuutta asukkaan muuttuvien tarpeiden mukaan tai uuden asukkaan tarpeita vastaavaksi. Sama tila voi toimia esimerkiksi eri asukkailla erilaisissa käyttötarkoituksissa tai kahden makuuhuoneen väliltä voidaan purkaa seinä ja yhdistää tilat isommaksi huoneeksi. Myös yhdellä tilalla voi olla monta käyttötarkoitusta. Elinkaariasumisen periaatteiden mukaisesti rakennettu koti mahdollistaa asumisen samassa asunnossa erilaisissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä. Tilojen muuntojoustavuus on tärkeämpää kuin suuret neliömäärät. Parhaita ovat ne asunnon tilat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri toimintoihin ja joiden käyttötarkoitusta voidaan joustavasti muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Esimerkkejä messukohteiden eri tilojen muuntojoustavuudesta: iso makuuhuone tai aulatila muuntuu helposti arkiolohuoneeksi tai makuuhuoneeksi lasten makuuhuone on lasten kasvettua jaettavissa kahdeksi erilliseksi makuuhuoneeksi harrastetilat voidaan lasten vartuttua muuttaa nuorison oleskelu- ja makuutiloiksi, työhuoneeksi, tilapäiseksi vierashuoneeksi tai isovanhempien käyttöön työhuone muuntuu vierashuoneeksi, kirjastoksi, harrastetilaksi, makuuhuoneeksi tai isovanhempien pidempiaikaiseen vierailuun. Mikäli huoneessa on wc ja keittomahdollisuus, sitä voi käyttää myös sivuasuntona. aikuisten ja nuorten tilat voidaan tarvittaessa sijoittaa talon eri osiin siten, että kaikille saadaan järjestettyä omaa rauhaa tilavarauksia erilaisille toiminnoille, joita ehkä tarvitaan myöhemmin, kuten tilavaraus wc-istuimelle jne. - 4 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Vain muutamaan kohteeseen oli toteutettu luiska. Luiskan rakentamisessa tulisi kiinnittää huomioita pihamateriaalin ja luiskan taitekohtaan, jotta isoja kynnyksiä ei syntyisi (kohde 21). Kuva: Minna Kuusela Esteettömyys Ympäristö tai rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva ja turvallinen. Esteettömään asuntoon pääsee vaivatta vierailulle toimintakykyyn katsomatta. Ideana on liikkumisen ja toimimisen helppous. Esteettömyys toteutuu, kun vältetään turhia tasoeroja ja rakennetaan huoneista ja peseytymistiloista riittävän väljiä. Esteetön asunto on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Messualueen tontit olivat melko esteellisiä, mäkiseen maastoon oli rakennettu paljon portaita ja eri tasoissa olevia piharatkaisuja. Vain parissa kohteessa oli portaiden ohella luiska. Yli puolet messualueen omakotitaloista on kaksikerroksisia. Hissejä ei ollut yhdessäkään ratkaisussa. Täysin esteetön sisäänkäynti oli vain harvassa messukohteessa. Taloja ei oltu pääsääntöisesti suunniteltu liikuntarajoitteisille henkilöille, sillä sisätilaratkaisuissa ja useamman kerroksen taloissa oli esteetöntä liikkumista rajoittavia tekijöitä. Kohteen 30 pohjaratkaisu oli väljä ja esteetön. Esteettömyyttä olisi vielä voinut lisätä nostamalla kodinkoneita hyvälle käyttökorkeudelle ja tekemällä luiska sisääntulokuistin sivulle, jossa sille oli hyvin tilaa. Ainakin kohteisiin 6 ja 21 oli toteutettu luiskat sisääntulon yhteyteen. Esteettömyyden kannalta Mikkelin messualueen maasto oli haasteellinen, kauneudessaan vertaansa vailla. Kuva Minna Kuusela Turvallisuus Turvallisuuteen liittyvät talotekniset ratkaisut ovat kehittyneet viime vuosien aikana nopeasti ja Mikkelin messukohteissa oli yleisesti käytössä säädettävä talotekniikkajärjestelmä hallintatauluineen. Samaan aikaan kuitenkin toivotaan yksinkertaista ja helppokäyttöistä tekniikkaa. Tekniikan käyttäjälähtöisyyden lisääminen onkin yksi tämän hetken haasteista. Asukas voi jonkin verran vaikuttaa erilaisilla suoja- ja teknisillä ratkaisuilla asumisen ja elämisen turvallisuuteen. Turvallisuuteen kuuluu myös rakenteiden ja rakennusmateriaalien turvallisuus esimerkiksi tulipalossa, vesivahingossa tai suhteessa sisäilman laatuun. Messuilla paljon esillä ollut puu on sisäilman kannalta hyvä ratkaisu ja myös paloturvallinen oikein käytettynä. Messualueella ja -taloissa on panostettu myös moniin turvallisuutta lisääviin ratkaisuihin. Valaistusratkaisut ovat led-tekniikan kehittymisen myötä kehittyneet niin, että turvallisuutta ja käyttömukavuutta lisääviä valoja voidaan helposti lisätä esimerkiksi keittiökaapistojen sisälle ja portaikkoihin. Muutamissa kohteissa, muun muassa kohteessa 13, portaikko oli tehokkaasti valaistu, mikä ehkäisee kompastumisia. - 5 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Turvajärjestelmät ovat monen asukkaan ensikosketus älykotiin. Ne sisältävät eri laitteita ja sensoreita, ovi- ja ikkunatunnistimia, jotka reagoivat rikkoutumiseen ja liikkeisiin kovalla äänellä. Ideana on, että kaikki toimivat saumattomasti yhteen ja viestivät hätäkeskukseen ja vaikka naapurille tarvittaessa. Toinen yleinen älyominaisuus on valaistus, joka elää mukana asukkaidensa arjessa: valot kytkeytyvät päälle ja pois liikesensoreilla, oppivat asukkaidensa päivärytmin ja säätävät valaistuksen määrää päivänvalon mukaan. Värilämpötilan muutoksilla voidaan puolestaan luoda erilaisia tunnelmia. Valaistusta voidaan ohjata omasta älypuhelimesta. Portaikko oli kauniisti valaistu ja siinä oli tukevat käsijohteet (kohde 13). Kuva: Heli Mäntylä Kohteessa 3 taloon saatiin valot kännykän avulla. Kuva: Minna Kuusela Viihtyisyys Viihtyisyydellä tarkoitetaan yksilön kokemaa tyytyväisyyttä asumiseensa. Viihtyisä asunto on asujalleen mieleinen. Viihtyisä asunto myös tukee perheenjäsenten vuorovaikutusta, jolloin koko perheellä on asunnossa hyvä olla. Mitä paremmin asunnossa kokee viihtyvänsä, sitä vähemmän muutos- ja muuttohaluja nousee mieleen. Kodin viihtyisyys on tasapainottelua vuorovaikutukseen kannustavien yhteisten tilojen ja jokaisen perheenjäsenen omien tilojen välillä. Lapsiperheiden asunnossa yhteisten tilojen merkitys korostuu. Yhteisiin tiloihin kannattaa varata myös lasten tavaroille ja leikille tilaa. Perheen lasten käytössä oleva tietokone kannattaa myös sijoittaa yhteisiin tiloihin. Lasten huoneisiin sijoitetut televisiot ja tietokoneet eristävät lapsen pois perheyhteydestä (Pulkkinen et al. 2009) Messutaloissa ei juuri erillisiä keittiöitä ollut, vaan keittiöt näyttävät siirtyneen pysyvästi olohuoneen yhteyteen. Siten ruokailu, oleskelu ja ruoanvalmistus tapahtuvat samassa isossa tilassa. Lasiterassi yhdistää saunaosaston ja oleskelutilat ja lisää viihtyisyyttä asumiseen. (Kohde 22) Kuva: Heli Mäntylä Kunnossapito ja korjattavuus Rakennuksen huoltotoimenpiteet tulisi pystyä suorittamaan turvallisesti. Monissa kohteissa on isoja maisemaikkunoita, jotka lisäävät asunnon viihtyisyyttä. Samalla ne tuovat kunnossapitoon ongelmia: ikkunoita ei voi pestä ilman tikkaita tai telineitä. Myös yläikkunat porrasaukoissa ovat vaikeat pestä kotikonstein. Ikkunanpesuun on markkinoilla myös pesurobotteja, mutta niiden toimivuus on n testien mukaan usein puutteellinen. - 6 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

ERI TILOJEN ASUTTAVUUS Asuttavuudella tarkoitetaan asumisen mukavuutta ja vaivattomuutta, joka on kotitöiden helppoutta, kodin pintojen siivottavuutta, säilytystilojen riittävyyttä, asumisen toimintojen sujuvuutta ja mahdollisuutta suoriutua kodin korjaustöistä omin avuin. Asuttavuutta lisää myös kodin teknisen toimivuuden helppo seurattavuus, turvallisuus ja käytettävyys, esimerkiksi energiankulutuksen ja kosteuden seuranta, kulunvalvonta tai talotekniikan automaatio. Kohteessa 31 oli tilava ja toimiva saareke ja asuntomessuille tyypillinen komeroseinä aamiaiskaappeineen. Kuva: Minna Kuusela Ruoan valmistus ja ruokailu Keittiöiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kodinkoneiden ergonomiseen sijoitteluun, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyteen ja yleiseen toimivuuteen. Messutalojen keittiöissä näkyi vahvana trendinä mustan värin käyttö. Musta väri on haasteellinen valaistuksen suhteen, koska silloin tarvitaan enemmän valotehoa. Messukeittiöt olivat avokeittiöitä, joista oli suora yhteys ruokailu- ja oleskelutiloihin ja ulos terassille. Joistakin keittiöistä oli luonteva kulku myös kodinhoitotiloihin ja sitä kautta ulos. Keittiöt olivat kooltaan talon kokoon nähden sopivia ja ruokailutilat olivat väljiä. Avara tila on monikäyttöinen ja kokoaa perheen viettämään yhteistä aikaa. Keittiön kalusteovien vetimettömyys on ollut viime vuosina yleinen trendi ja sillä luodaan avokeittiöön selkeä ja tyylikäs ilme. Noin 60 prosentissa messukeittiöistä keittiökalusteet ovat vetimettömiä. Vetimetön kalusteovi avataan ovessa olevan sormiuran, vedinlistan tai pomppusalvan avulla. Vetimetön ovi voi osoittautua epäkäytännölliseksi ja ovipinta voi käytössä likaantua laajalta alueelta. Monissa ovimalleissa sormiura on niin matala, että erityisesti integroidun astianpesukoneen ja kylmälaitteiden ovien avaaminen on heikkovoimaiselle vaikeaa. Joissakin messujen keittiökohteissa on integroitujen kodinkoneiden ovissa vetimet, vaikka muut keittiökalusteet ovat vetimettömiä. Teräksiset kodinkoneet sekä integroidut astianpesukoneet ja kylmälaitteet ovat suosittuja. Messukohteiden keittiöissä noin 75 prosenttia astianpesukoneista ja noin 40 prosenttia kylmälaitteista ovat kalustepeitteisiä. Messutalojen keittiöissä on paljon saarekeratkaisuja. Saarekkeiden ympärillä on pääsääntöisesti riittävästi tilaa, jota tarvitaan ovien ja laatikoiden avautumiseen ja keittiössä työskentelyyn. Saareke on monikäyttöinen, sillä se palvelee muun muassa työskentelytasona, tarjoilupöytänä ja välipalaruokailussa. Joihinkin saarekkeisiin oli sijoitettu myös kodinkoneita, kuten keittotaso ja kalusteuuni. Keittotasolliseen saarekkeeseen suositellaan vesipistettä kaatoaltaineen. Silti vesipiste löytyi vain muutamasta ruoanvalmistussaarekkeesta. Messukeittiöissä olevista kalusteuuneista noin 40 prosenttia on hyvällä käyttökorkeudella, mutta vain kahdessa keittiössä astianpesukone on nostettu hyvälle käyttökorkeudelle. Yli puolessa keittiöistä mikroaaltouuni on sijoitettu niin korkealle, että kuumia astioita käsiteltäessä saattaa syntyä vaaratilanteita ja etenkin kouluikäisten lasten on hankala käyttää uunia. Kahdessa keittiössä mikroaaltouuni on työpöytätason alapuolella, joka ei ole ergonomisesti paras ratkaisu. Useissa kohteessa keittiön seinäkaapit on sijoitettu päivittäisen käytön kannalta melko korkealle ja vetimettömyys vielä korostaa ovien avaamisen ja käytön hankaluutta. Muutamissa kohteissa seinäkaappien ovet aukeavat ylös. Yläsaranoidut kaapinovet voivat olla lyhyelle ihmiselle hankalia käyttää ja toisaalta pitkä ihminen lyö helposti päänsä auki olevan oven alareunaan. Yläsaranoitujen, etenkin taiteovien toimivuuden kannalta on tärkeää, että saranointi on teknisesti laadukas. Työpöytä-, lasku- ja säilytystilaa on useimmissa keittiöissä riittävästi ja kalusteiden sekä kodinkoneiden ovet avautuvat laskutilan puolelle. Keittiöihin on valittu energiatehokkaat kodinkoneet ja turvallisuutta lisääviä laitteita, kuten induktiokeittotaso. Muutamissa kohteissa saarekkeeseen sijoitetun keittotason vieressä on työpöytätasoon upotettu liesituuletin tai keittotasossa on integroitu liesituuletintoiminto. Aamiaiskaappi näyttää tänä vuonna vakiinnuttaneen asemansa asuntomessukeittiöissä. Aamiaiskaappeihin oli sijoitettu mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja leivänpaahdin aamiaisastioiden ja kuiva-aineiden lisäksi. Myös integroidut kaapistoseinämät saarekkeen takana olivat hyvin yleisiä. - 7 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Peseytyminen Messutalojen kylpy- ja saunatilat olivat esimerkkejä asukkaiden arjen hyvinvoinnin lähteistä. Saunatilat olivat tilavia tai melko tilavia ja niistä oli yleensä käynti vilvoitteluterassille. Saunaosastot olivat yleisesti ottaen toimivia. Monien talojen pihassa oli erillinen saunarakennus tai toinen pihasauna. Löylyhuoneet ja pesutilat olivat useimmiten ikkunallisia ja pesutiloissa oli kaksi suihkua. Monissa messukohteissa oli erillinen pukeutumistila, vain joissakin se oli järjestetty pesutilaan tai vaatehuoltohuoneen yhteyteen. Saunaosaston wc oli melko usein omassa tilassaan, oven takana. Joissakin messukohteissa wc-istuin on vieläkin sijoitettu peseytymistilaan, jossa sen käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa tosin monissa asia oli ratkaistu seinäkkeellä. Usein saunaosasto oli vaatehuoltotilan yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole käytön kannalta paras ratkaisu. Suositeltavampaa olisi erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen, jolloin lisätään tilojen yksityisyyttä ja rauhaa. Vaatehuolto Vaatehuoltotilat ovat monissa taloissa käytännöllisiä ja niissä on toteutettu yksilöllisiä ratkaisuja. Kohteessa kolme oli nostettu oikeaoppisesti pyykinpesukone ja kuivausrumpu hyvälle käyttökorkeudelle. Pyykinpesukoneen ja kuivausrummun saa asentaa sopivalle käyttökorkeudelle vain valmistajan omalla korotustelineellä tai muuratulle alustalle. Muutamassa kohteessa vaatehuoltotilaan liittyi vaatehuone, joka on luonteva säilytyspaikka esimerkiksi liinavaatteille. Vaatehuoltotilat olivat melko tilavia ja valoisia. Hyvissä kohteissa vaatehuoltotilan yhteydessä on käynti ulos. Kun vaatehuoltotilan sijoittaa keittiön läheisyyteen, sujuvat keittiö- ja vaatehuoltotyöt limittäin ja juhlatilanteissa apukeittiö tuo joustoa keittiölle. Joissakin vaatehuoltohuoneissa tai kodinhoitohuoneissa työpöytätilaa oli niukasti ja talotekniikka vie osansa jo muutenkin pienestä tilasta. Toimiva vaatehuoltotila on kooltaan vähintään 7 m 2. Viime vuosina yleistynyt vaaleiden lauteiden ja mustien seinien trendi piti yhä pintansa (kohde 24). Kuva: Heli Mäntylä Messuilla nähtiin perinteisiä ammeita (kohde 24) ja ulkoporeammeita. Muutama uima-allaskin oli. Tästä ammeesta oli näkymä Saimaalle. Kuva: Heli Mäntylä Valmistajan jalusta on turvallinen tapa sijoittaa pyykinpesukone ja kuivausrumpu ergonomisesti oikealle korkeudelle (Kohde 3). Kuva: Minna Kuusela - 8 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Kurahuolto Vain joissakin kohteissa oli mietitty kurahuoltoa. Toimiva kurapiste erotetaan muusta kaapistosta muuratulla seinäkkeellä. Laatoitus ja saumat saisivat mielellään olla tummia. Toimivuutta lisää vielä reunallinen allasalue. Syvennyksen yläpuolelle kannattaa sijoittaa korihyllyjä ja tanko vaateripustimille. Kurapisteen ympärille tarvitaan riittävästi tilaa, esimerkiksi ison koiran pesuun. Kurapiste on sijoitettu arkieteisen seinustalle, jossa sitä voi huoletta käyttää. (Kohde 5) Kuva: Heli Mäntylä Erillinen kuraeteinen on lapsiperheen tai urheilevan perheen näkökulmasta erinomainen ratkaisu. Uudenlaista arjen toimivuutta edustavat kuraeteisen yhteydessä olevat vaatehuoneet, joissa on runsaasti tilaa harrastusvaatteille. Tätä ratkaisua on pidetty hyvänä myös TTS:n Ekoelias-hankkeen asukashaastattelututkimuksessa. Tilava arkisisäänkäynti, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee korihyllyin varustettua harrastusvaatetilaa, edustaa kestävää asuntosuunnittelua! Sisääntulo Pääsäänkäynnit ovat selkeästi esillä. Eteistilat ovat joskus turhan pieniä. Parhaissa kohteissa eteiset ovat avaria ja niissä on ovellista säilytystilaa takeille ja kengille vähintään 600 mm/asukas. Tilavaan eteisen mahtuivat myös vaunut, rattaat tai muut liikkumisen apuvälineet. Monesta eteisestä puuttuu laskutilaa ja penkki, jolle on käyttöä ainakin lapsia puettaessa ja kenkiä jalkaan laitettaessa. Muutamassa talossa wc sijaitsee kaukana pääsisäänkäynnistä ja eteistiloista. Kohteessa 18 oli avara eteinen, ja sen vieressä urheilevan 6-henkisen perheen arkieteinen, jossa jokaisella perheenjäsenellä on oma vaatekaappi. Bonuksena urheiluvälineille tilava säilytyshuone. Kuva: Heli Mäntylä - 9 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Oleskelu Messutalojen olohuoneet ovat avaria ja valoisia. Joissakin olohuoneissa on niin paljon ikkunapintaa, että tilan kalustaminen on haastavaa. Ikkunoiden koko asettaa myös haasteita talon energiatehokkuudelle ja ikkunoiden pesulle. Monessa talossa pääsisäänkäynnistä avautuu kaunis näkymä olohuoneen läpi ulos. Kaikissa kohteissa olohuoneesta tai ruokailutilasta on käynti ulkotiloihin. Messutaloissa on huomattavan paljon terasseja, parvekkeita, patioita ja kuisteja, joiden ylläpito saattaa olla sääolojen takia työlästä. Mikkelin asuntomessuilla maisema on iso osa sisustusta (kohde 24). Kuva: Minna Kuusela Nukkuminen ja säilytys Makuuhuoneet ovat pääosin melko tilavia ja niiden yhteydessä on komerotilaa riittävästi. Isommissa taloissa on päämakuuhuoneen yhteydessä myös pukeutumistila ja kylpyhuone. Muutamissa kohteissa lastenhuoneet ovat kuitenkin pieniä, jotkut jopa vain seitsemän neliöisiä - kirjoituspöydän ja sängyn lisäksi niihin ei juuri mahdu muita kalusteita tai leikkitilaa. Muutamissa taloissa on selkeä jako julkiseen osaan ja makuutiloihin, joka on hyvä ratkaisu, jos talossa käy paljon vieraita. Joidenkin messutalojen makuuhuoneet sijaitsevat kaukana toisistaan, joka on hankalaa lasten ollessa pieniä, mutta käytännöllistä murrosikäisten kanssa. n tutkimuksissa on havaittu, että harrastusvälineiden säilytys on ongelmallista, koska harrastusvälineiden ja -vaatteiden määrä on lisääntynyt. Niiden säilytykselle tarvittaisiin erillistä tilaa esimerkiksi kuraeteisen yhteyteen, niin sanottuja harrastusvaatehuoneita. Sellainen löytyikin kohteesta 18. Makuuhuoneen vieressä oleva tilava vaatehuone lisää käytettävyyttä (Kohde 24). Kuva: Heli Mäntylä - 10 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

Työskentely Työhuoneita, työtiloja tai työpisteitä on sijoitettu kiitettävästi lähes kaikkiin messutaloihin. Etätyö on jo arkipäivää. Joissakin messutaloissa tullaan työskentelemään kotona. Ulko-oleskelu, leikki ja kotitarveviljely Omakotitalojen yhteydessä on hyvä olla avointa ja katettua terassitilaa. Viherhuone tai lasitettu terassi talon yhteydessä muodostaa puskurivyöhykkeen ja mahdollistaa lähiruoan kasvattamisen. Kesäkeittiöt ovat yleistymään päin. Kesäkeittiö sopii sijoitettavaksi terassin yhteyteen, samoin kuin kasvimaa, kasvilaatikot ja kasvihuoneet. Kylmäsäilytystilojen tarvetta voidaan vähentää maakellarilla. Lapsiakin tulisi ajatella pihaa suunnitellessa; leikkimökki, hiekkalaatikko ja keinut tuovat iloa perheen pienimmille. Kesäkeittiö sijoittui pergolan välittömään läheisyyteen. Pergolaan on suunniteltu katetta, jotta käyttö olisi huolettomampaa (kohde 1). Kuva: Minna Kuusela - 11 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

PALJON HYVIÄ, MUUTAMIA ERINOMAISIA TTS:n arviointiraati tutustui etukäteen alueen omakotitalojen pohjapiirustuksiin. Kahden arviointipäivän puitteissa valikoitui lupaavimmat kohteet, jotka olivat 1, 2, 5, 8, 15, 18, 20, 26, 30 ja 31. Arvioinnissa painotettiin asuntojen ekotoimivuutta. Kohteisiin tutustuttiin paikan päällä ja niistä valittiin kolme taloa, jotka täyttivät parhaiten TTS:n asettamat arviointikriteerit. Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan parhaiksi taloiksi raati valitsi kohteet 5, 18 ja 26. Esteettömistä sisätiloista erityismaininnan saa kohde 30, joka onkin hyvä esimerkkitalo ikääntyville asukkaille. Talot esitellään messuaikaisessa numerointijärjestyksessä, ei paremmuusjärjestyksessä. Ekotoimivimmat: 5 Wave (huoneistoala 174 m2) Wave esittelee puuarkkitehtuuria ennennäkemättömällä tavalla. Rakennus on toteutettu massiivisesta kuusilamellihirrestä. Saunaosasto muodostaa kylpylämäisen kokonaisuuden, jossa on paljon sekä toimivia että kauniita yksityiskohtia. Liikuntaharrastus näkyy yhden huoneen sisustuksessa. + valoisa eteinen, jonka vieressä arkieteinen - arkieteisestä suora yhteys vaatehuoltotilaan ja peseytymistiloihin eteisessä tilava vaatehuone takeille avara ja yhtenäinen keittiö-ruokailutila-olohuone - monikäyttöinen saareke, sopii esimerkiksi noutopöydäksi - pienkoneille säilytystila ja pistorasia taiteovien takana aamiaiskaapissa ruokailutilasta käynti tilavalle terassille toimiva saunaosasto - kaksi suihkua - yhteys makuuhuoneeseen - erillinen pukuhuone/oleskelutila - käynti ulos - oma suojaisa vilvoitteluterassi valtava terassi on tämän talon piha kodinkoneita ei ole nostettu hyvälle käyttökorkeudelle aamiaiskaapissa oleva mikroaaltouuni sijoitettu melko korkealle kalusteissa matalat vedinurat, joka vaikeuttaa eritysesti integroidun astianpesukoneen avaamista 36750 11,5 Terassi Oh+R+K 57,5 Apk Jk Pk Vh 1,5 Parvi Wc 2,5 Et 10,5 13000 Wc 1,5 Vh 3,0 Ppk Khh 4,5 Kr Tk 3,0 Kuva: Timo Rinkinen 12,5 Vh 8,0 Kph 5,0 Ph 11,5 Pk Allas 10,5 S 5,0 Oh 18,5 Autotalli 38,5 Autokatos Avarassa ja toimivassa keittiössä oli runsaasti laskutilaa. Saarekkeelle voi tarvittaessa kattaa noutopöydän. Kuva: Heli Mäntylä - 12 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

18 CASA WELLIKULHO (huoneistoala 183 m2 Koti on suunniteltu perheen asumisen ja elämisen haaveiden mukaisesti. Etusijalla on urheilevan lapsiperheen toimiva arki ja käytännöllisyys. Koti rakentuu valoisan keittiö-ruokailutila-olohuoneen ympärille. Erityismaininta arkieteisestä ja harrastusvälineiden säilytyshuoneesta. Muutkin säilytysratkaisut on mietitty tarkkaan. + erittäin toimiva ja tilava arkieteinen erillinen vaatehuone sisäänkäynnin yhteydessä, jossa tilaa harrastusvaatteille toimiva keittiö - uuni ja mikroaaltouuni sijoitettu hyvälle käyttökorkeudelle - hyvin työskentelytilaa astianpesualtaan ja keittotason molemmin puolin valoisa ruokailutila talon keskellä toimiva vaatehuoltotila päämakuuhuoneen yhteydessä vaatehuone ja kylpyhuone tilavat lasten makuuhuoneet yläkerrassa astianpesukonetta ei ole nostettu hyvälle käyttökorkeudelle kalusteissa matalat vedinurat, joka vaikeuttaa eritysesti integroidun astianpesukoneen ja kylälaitteiden ovien avaamista Casa WelliKulhosta tulee koti kuusihenkiselle perheelle. Kuva: Timo Rinkinen 9366 Autokatos Var 13,9 K 11,1 Aula 7,3 Khh 12,0 Jk Pk Wc 2,3 Kk Ppk 11866 Terassi Terassi R 12,4 Oh 18,4 Vh 5,3 Vh 2,0 Kph 3,7 11,2 Ppk 11,0 Wc 3,4 11,5 Keittiö on talon hermokeskus. Olohuone on maltillisen kokoinen. Kuva: Minna Kuusela S 4,1 Aula 20,7 Ph 3,9 Pkh 2,0 12,5 Parveke Oleskelu 15,8 12,5 Uima-allas Var 10,5-13 - n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)

26 KOTIKONTTI (huoneistoala 108 m2) 19027 Kotikontti on skandinaavinen moderni puutalo. Talo on rakennettu kahden aikuisen tarpeisiin. Erillinen saunarakennus luo vanhan ajan saunatunnelmaa nykyajan mukavuuksin. Pergola Terassi Oh 15,4 Wc 1,4 S 5,5 Ph 5,0 + sisääntulo katoksesta Terassi Terassi toimiva ja tilava keittiö - pienkoneille säilytystila ja pistorasia taiteovien takana aamiaiskaapissa - ruokailutilasta käynti tilavalle terassille - saarekkeessa keittotaso ja vesipiste - kalusteuuni ja mikroaaltouuni nostettu hyvälle käyttökorkeudelle makuuhuoneen yhteydessä arjen luksusta vaatesäilytyksen ja peseytymistilojen muodossa toimiva saunaosasto - pukuhuoneesta käynti terassille, jossa saa olla kaikessa rauhassa katseilta suojassa - saunaosastossa erillinen wc - pukeutumishuone saunaosaston yhteydessä selkeä, yksinkertainen ja helppohoitoinen piha arkieteinen 11200 Ppk Kr Wc 1,8 Kph 1,8 Khh 15,0 21,5 Terassi Oh+K 43,1 Et 8,8 Wc 2,6 Apk 9,9 Jk Pk Tekn 4,4 Var 9,7 Autokatos astianpesukonetta ei ole nostettu hyvälle käyttökorkeudelle Kotikontin keittiössä oli toimiva saareke ja aamiaiskaappi. Aikuisten luksusta oli viininmaistelupiste keittiön sivutasolla. Kuva: Minna Kuusela. Kotikontin rakennusmassa muodosti helppohoitoisen ja suojaisen sisäpihan, joka rajautui metsään. Kuva: Timo Rinkinen. Kohteisiin voi tutustua myös osoitteessa: www.asuntomessut.fi Arvioinnissa jouduttiin tasapainoilemaan hyvän toimivuuden aikaansaamiseksi tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuuden parantamiseksi tehtävän tilojen optimoinnin välillä. Päädyimme painottamaan toimivia ratkaisuja, koska asumisessa on mukana aina myös ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Yhä enemmän tulisi panostaa toimiviin ratkaisuihin, mutta käyttää aikaa siihen, kuinka ne voitaisiin toteuttaa pienemmällä neliömäärällä. Tilojen muuntojoustavuuden lisääminen säästää neliöitä! Muut lähteet: Mäntylä, H. 2011. Avain ekotoimivaan kotiin asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena. Pulkkinen, L., Pärttö, M., Lyyra, A-L. ja Kamppila, M. 2009. Talo lapsiperheelle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. - 14 - ISSN: 2343-4821 n tutkimustiedotteita 2/2017 (10)