Newsletter 2/2004 Kestävä kehitys Euro- Ekskursio Stratoksen matka Newsletter 2/2004 1
Sisällysluettelo Puhispulinat 3 Kestävä kehitys - kaksi näkökulmaa 4 Kesäinen piknik Suomenlinnassa 5 EuroXQ04: Kustannustehokkaasti Saksan-maalla 6 Merhaba my special friends! 12 Lyhyesti - tapahtunutta ja tulevaa 15 Yhteystiedot 16 Julkaisija Remburssi - Kansainvälisen liiketoiminnan yhdistys ry. Päätoimittaja Xian Sun Taittosuunnittelu ja -avustus Matias Pietilä info@remburssi.org www.remburssi.org 2 Newsletter 2/2004
Kesätervehdys lukijoille! Tämä numero ilmestyy vasta alkusyksyllä, mutta juttua kirjoittaessani Suomen kesä oli ylimmillään: vettä tuli taivaalta kuin suihkusta konsanaan ja kaikkialla tuntui olevan harmaata. Onneksi Remburssin toiminta kevään jälkeen ei ollut yhtä harmaata massaa. Kevään oppimistapahtumien jälkeen Remburssi vaihtoi viihdevaihteelle ja sen näkyvin tulos oli piknik Suomenlinnaan. Siinä tehtiin yhteistyötä Kauppakorkeakoulun Acti -ainejärjestön kanssa. Osana tätä jatkumoa oli sitten elokuussa pidetty ultimate -tapahtuma. Stratos 2004:kin seilasi kunniakkaaseen päätökseen, sillä Stratos-jengi kuittasi projektinsa purjehdusmatkalla Välimeren maisemissa. Eipä kansainvälistä liiketoimintaa kuitenkaan unohdettu. Jos ei Remburssin toiminnassa, niin sen välittömän lähipiirin toiminnassa. Kevään suurimman excun järjestäjä ja hallitusveteraani Antti Hätinen nimittäin teki aikamoisen peliliikkeen ja perusti startupin huolehtimaan monikansaisen pelijoukon pelikenttätarpeista. Huhujen mukaan tavoite ei ollut sen vähäisempi kuin monopoliasema ensin Suomessa ja sitten maailmalla. Eipä muuta kuin onnea ja menestystä alkavalle kaudelle! Newsletter 2/2004 3
Kestävä kehitys - kaksi näkökulmaa teksti Aleksis Schäfer Käsitteenä kestävä kehitys on esiintynyt laajalti yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja nykyään siltä on vaikea välttyä melkein missä tahansa asiayhteydessä. Seurauksena on käsitteen merkityksen hämärtyminen, mistä syntyy hankaluuksia keskusteluissa ythteiskunnan eri tahojen välillä. Erityisesti kansalaijärjestöt ovat herättäneet huomiota vaatiessaan kestävän kehityksen arvoja sovellettaviksi myös yritysmaailmassa. Nykyään varsinkin suurien yrityksien on mahdotonta olla ottamatta kantaa kestävään kehitykseen julkisuuskuvassaan. Kuitenkin ristiriitaisuuksia ilmenee yhä usein ja yhden syyn voisi arvella olevan siinä, että näkemyserot kestävän kehityksen merkityksestä ja sisällöstä ovat niin suuret eri tahojen välillä. Remburssi kutsui 7.4. Leo Straniuksen Maan Ystävät ry: stä sekä Jorma Hanskin Rautaruukista esittelemään kukin taholtaan kestävän kehityksen merkitystä. Lopputuloksena oli vilkas keskustelu ja jossain määrin tuli selväksi, missä näkemyserot piilevät. Teräksen tuotanto on tunnetusti hyvin energiaintensiivistä ja Rautaruukki on suuri energian kuluttaja Suomessa. Kuitenkin se on panostanut huomattavasti tuotantoprosssien kustannustehokkuuteen ja Maan Ystävät ry on yhteiskunnallinen ympäristöjärjestö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. on nostanut esille globaalit oikeudenmukaisuuskysymykset, kuten UPM-kymmenen Indonesia- investoinnit. päästöt pyritään pitämään vähäisinä. Lisäksi teräsalalla loputuotteen kierrötys on erittäin tärkeää, sillä lähes puolet maailman teräksestä valmistetaan kierrätetystä romusta. Nämä toimenpiteet siis ovat osa Rautaruukin kestävän kehityksen linjauksia. Silkkaa hyväntekeväisyyttähän tämä ei ole, sillä toimenpiteet ovat sangen järkeviä myös liiketoiminnan kannalta. Erityisesti Suomessa, jossa työvoima on kallista ja raaka-aineet kaukana, kustannustehokkuus on tärkeää kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiselle. Eräs Maan Ystävien ehdottama toimenpide vähentää energian kulutusta on nk. ekologinen verouudistus. Sillä tarkoitetaan verotuksen painopisteen vähittäistä siirtämistä työn ja palvelujen verotuksesta energian ja muiden luonnonvarojen käytön sekä ympäristön saastuttamisen verotukseen. Tällainen uudistus ei aiheuta suurempia ongelmia Rautaruukki Oyj on suomalainen teräksen valmistaja, joka tuottaa ratkaisukokonaisuuksia rakentamiseen, konepajateollisuudelle ja metallituoteteollisuudelle. näkee kestävän kehityksen luovan mahdollisuuden pitkän tähtäimen kannattavalle liiketoiminnalle. esim. palvelualalla, päinvastoin se saattaisi lisätä palvelujen kysyntää ja alentaa niiden tuotantokustannuksia huomattavasti. Kärsijänä on raskas teollisuus. Kaikkien energiaintensiivisten tuotteiden (teräs eräänä esimerkkinä) hinta räjähtäisi ja niinpä on helposti ymmärrettävissä, ettei Rautaruukin kaltainen yritys ole tällaisen uudistuksen kannalla. Edellinen käy hyvänä esimerkkinä sille, miten suuret näkemyserot voivat olla. Toisaalta kanslaisjärjestöjen ja yritysten välillä puutuu usein kommunikaatioyhteys, mikä osaltaan johtaa ristiriitaisiin näkemyksiin. Nämä puolestaan kärjistävät helposti ristiriitoja. Muita illan aiheita olivat päästökauppa sekä uusien ympäristösääntöjen luomat uudet markkinat ja mahdollisuudet. Kiitän lämpimästi illan vieraita Jorma Hanskia ja Leo Straniusta sekä kaikkia muita osallistujia. 4 Newsletter 2/2004
Maan Ystävien Leo Stranius esittelee kestävää kehitystä Kesäinen piknik Suomenlinnassa teksti Johanna Tikkala Keskiviikkona 23.6. tapasimme Helsingin kauppakorkean markkinoinnin ja kv-liiketoiminnan lukijoiden ainekerhon Actin väkeä kesäisen piknikin tunnelmissa Suomenlinnassa. Keskiviikko aamuna piknikin järjestäjät heräsivät huolestutta- van kovaan ropinaan ja katselivat tumman harmaata taivasta empien. Työmatkalla pidetyn pikaisen puhelinpalaverin lopputuloksena kuitenkin osapuolet vakuuttivat toisensa siitä, että kyllä se aurinko iltapäivällä paistaa, niinhän sääennusteessa sanottiin... ja niinhän se onneksi lopulta paistoikin. Ensimmäinen joukko suuntasi Suomenlinnaan viiden lautalla ja pikku hiljaa joukkomme kasvoi 15 henkiseksi. Piknik sujui leppoisissa merkeissä, eväät maistuivat ja kuulumiset vaihtuivat. Viilenevä ilta kuitenkin ajoi iloisen seurueen paluumatkalle muutaman tunnin jälkeen, mutta lähes kaikki jatkoivat iltaa vielä jatkojen merkeissä. Newsletter 2/2004 5
EuroXQ04 04 kustannustehokka Frankfurtiin 30 euroa per suunta on houkuttelevaa, vaik-ka sitten joutuisi poikkeamaan Pirkkalassa. Kun matkanjärjestäjämme Antti Hätinen vielä sai vierailukutsun useilta mielenkiintoisilta yrityksiltä, reissun järjestäminen alkoi tuntua tarpeelliselta. Ohjelmaan mahtui CeBIT-messuja, yritysvie-railua, opiskelijatouhuilua sekä vero-optimoinnin perusteita unohtamatta erinäisiä satoja kilometrejä saksalaista moottoritietä. Bahn, Bahn, Bahn, Autobahn, saksalainen öinen moottoritie oli kiinnostava, melkein pelottava kokemus. On suorastaan ironista, että koko maan kuuluisilla moniteksti Matias Pietilä Muut saimmekin kiivetä Antin kattamaan valmiiseen pöytään. Muutaman kokoontumiskerran jälkeen pääosin toisilleen ennalta vieraat viisitoista innostunutta tapasivat Helsingin Suomalais-Saksalaisen kauppakamarin ovella. Kamarin jäsenasioista vastaava johtaja Pentti Ranta-Aho kertoi lyhyesti kauppakamarin toiminnasta, jakoi rautaisannoksen Saksan-tuntemusta sekä vastasi yleensä kaikkeen, mitä mieleen juolahti kysyä. Suora bussikyyti Pirkkalan kentälle muodostui halvemmaksi ja kätevämmäksi kuin junalla matkustaminen. Keskustelu haki uomiaan vieraassa maaperässä, mutta kohta se jo pulppusi iloisena alkaessamme juonia kansallista vetyautostrategiaa sekä Euroopanlaajuista putkipostijärjestelmää. Seurueellamme ei ollut aiempaa kokemusta Ryanairista, ja periltä löytynyt terminaalinpoikanen herätti säälinsekaista hilpeyttä. Ei sillä, kyllä ruuhkan näköjään saa syntymään pienemmilläkin resursseilla. Suorastaan ihmetytti, että niin suurelta näyttänyt ihmisjoukko aiottiin saada mahtumaan yhteen lentokoneeseen. Kone saapui edelliseltä lennoltaan meidän jo jon ottaessa sisään, eikä purkamis- ja lastaamisoperaatioon kulunut juuri puolta tuntia kauempaa. 6 Newsletter 2/2004 Kalusto on tehokkaassa käytössä. Matka sujui siinä kuin hienommallakin yhtiöllä. Lento laskeutui reippaasti etuajassa, mikä sai kyynikon miettimään, mahtaako aikataulu olla alunperinkin laadittu hieman löysäksi, jotta saadaan täsmällisyystilastot siisteiksi. Frankfurt Hahn on vanha sotilaskenttä, mutta sittenkin tunnelmaltaan hieman kansainvälisempi kuin Pirkkalan kaukobussiterminaali. Autovuokraamo löytyi heti kulman takaa, mutta... Hertzileijaa, mitä byrokratiaa. Sikäli Pentti Ranta-Ahon kommentit byrokraattisesta jähmeydestä Saksan ongelmana alkoivat heti tuntua aiheellisilta. Ongelmana oli, että virkailija sekotti, kuka kuski ajaa mitäkin autoa, ja lopulta olisi varmaan ollut selkeämpää vuokrata autot kahtena eri asiakkaana. Reilua tuntia myöhemmin pääsimme viimein kapuamaan kyytiin. Vuokrasimme yhden yhdeksänpaikkaisen pikkubussin sekä yhden tila-auton. Alunperin oli hieman epäilyttänyt matkatavaroiden mukaan mahtuminen, mutta pikkubussin perä oli sen verran runsas, että tilaa jäisi vielä tuliaisillekin. Kuskeja meillä ei ollut kuin neljä kahteen autoon. Vuokra-au- tojen vakuutus olisi voimassa vain ennakkoon ilmoitetuilla kuljettajilla, ja kolmas kuski samaan autoon olisi maksanut kohtuuttomasti lisähintaa. Muu seurue sai yrittää nukkua kuskien ja karttureiden aloitettua pikkutunneilla pitkän urakkansa, noin viidensadan kilometrin matkan kohti Hannoveria.
asti Saksan-maalla Espoon takamailla? Ensimmäinen yhteiskuvassa parkkipaikalla Hannoverissa kaistaihmeillä ei ole yhden yhtä kuin maksamalla tai puhumalla. tievaloa. Pimeä, totuttua mutkaisempi ja paikoin liukas tie sekä lusein Mäkkärin pihalle. Seitsemältä Nälkä kurni, joten ajoimme läheikuisat rekka-autot pitivät kuljettajan mielen virkeänä. Kartturinkin taa. Ich liebe es oli pihamainos aukeaisi, reilun tunnin saisi odot- melkein... Opasteet olivat onneksi käännetty gerundeista piit- selkeitä ja Hannover sen verran suuri kaupunki, että liittymistä sai taamatta. Mäkkäri-indeksi ei ajella suoraan eteenpäin. Aamun jo valjettua saavuimme ollut Suomeen viimein Hannoveriin. Messualue verrattuna järin löytyi kiitettävän suoraviivaisesti, edullinen, mutta majoneesi kuului mitä nyt vähäksi aikaa onnistuimme lukitsemaan itsemme parkki- sulloutua partaa ja hampaita huol- sentään hintaan. Vessaan oli kätevä paikalle, josta ei ollut pääsyä pois tamaan. suorastaan ironista, ettei koko maan kuuluisilla monikaistaihmeillä ole yhden Ratkaisevat pari tuntia, ja liikennemäärät olivat räjähtäneet, eikä aiemmalle parkkipaikalle ollut enää pääsyä ystävälliset poliisit karjuivat saksaksi ettei yksisuuntaiseksi muuttunutta tietä saisi ajaa vastavirtaan. Pienen seikkailun jälkeen paikka löytyi, ja poseerasimme ensimmäisen ryhmäkuvan aamuisen tyhjällä nurmikentällä. Osa porukasta oli tosin huolissaan, että vastaavan kuvan voisi napata yhtä hyvin jostain Espoon takamailta. Pähkäiltävää tulevien sukupolvien salaliittoteoreetikoille. Väsyneinä, mutta onnellisina lähdimme samoamaan CeBIT: n valtavaa messualuetta. Kuluttajaelektroniikkayritysten ständit olivat valtaisia ja karnevaalitunnelma huipussaan. Jakauduimme luontevasti pienempiin porukoihin ja siirryimme haahuilemaan kuka minnekin. Muutama sovittu tapaaminen kuului myös ohjelmaan. Aloitimme kiertämällä Vodafonen laajan ulkostandin kautta katsomassa uusia mobiilivempaimia, joita leikkisät tytöt iloisesti esittelyvät. Seuraavaksi kävimme tutustumassa Smartnerin sähköpostipush-teknologiaan, ja seurasimme heidän suosittamaansa naapuriständin vähäpukeisen itä-eurooppalaisen laskutusjärjestelmäryhmän yhtä tievaloa esittelyä. Osan Cebit-lipuista ystävällisesti meille sponsoroinut Convergens Oy:n toimitusjohtaja Juri Sipilä esitteli heidän kehittämänsä voip-kännykkäpuhelimen prototyyppiä. Newsletter 2/2004 7
CeBIT:n hulppeat ständit tekivät vaikutuksen Convergens on teknisesti suuria viini-sixpäkin hinnassa riitti päitekijöitä edellä: valmis tuote jul- vittelemistä. Galaxy-porukka lähti kaistaisiin jo toukokuussa. Lisäksi omille teilleen, ja me kiersimme puhelimessa oli fiksuja pikkuinno- Transitilla Hannoverin huvin vaatioita, kuten akun lataaminen vuoksi pariin kertaan oikeaa liittysuoraan ethernet-johdolla, FireWi- mää etsiessämme. Korkre-laitteiden tyyliin. Malzbieriä kannattaa välttää: tuote oli Puhelu toimi hyvin kuin vedellä jatkettu mämmismoothie kiruuvin hankinsaksasta suomalainasta kehsiin kännyköihin Internetin yli paikallispuhelun keytyi oma taiteenlajinsa. Huonon hinnalla. Jäämme siis odottamaan saatavuuden vuoksi päädyimme edullisia Internet-kännykkäluure- lopulta ulkoistamaan pullonavauspalvelut huoltamoille, mutta aina ja! Porukka väsähti jo muutamaa ei ruuvia löytynyt sieltäkään. tuntia ennen sovittua määräaikaa, ja meidät soitettiin autolle hieman kesken kaiken. Niin jäi ampumahiihtosimulaattori kokeilematta tällä kertaa. Viimeisen päivän kunniaksi tavaraa jaettiin halukkaille, vaikka kaupankäynti messuilla oli periaatteessa kielletty. Kiinnostavan näköisiä PC-koteloita kannettiin hieman joka suunnalla. Kiitoksia Suomalais-Saksalaiselle Kauppakamarille, Convergensille ja Vodafonelle mahdollisuudesta vierailla CeBIT-messuilla! Kaupan kautta eteenpäin. Yhden kaljakorin verran automme harrasti teekkarikulttuuria, ja 8 Newsletter 2/2004 Pysähdyimme tienvarren pikkukylään päivälliselle. Malzbieriä kannattaa välttää: tuote oli kuin vedellä jatkettu mämmismoothie. Alkoholitonkin vielä. Ruoka sen sijaan oli varsin mainiota ja tarjoilija ystävällinen. Pienestä se on kiinni: lasinalusista ja servieteistä, olutmerkin mukaan muotoaan muuttavista laseista ainaisten paksureunaisten pullukkatuoppien sijaan. Aikeissa oli poiketa Dortmundin kautta, sillä matkanjärjestäjämme Antti oli saanut paikalliset opiskelijat kutsumaan meidän juhliinsa. Noin 150km ennen Dortmundia, seitsemän aikaan illalla, stau pysäytti kuitenkin yllättäen koko autobahnin. Madeltuamme puolessatoista tunnissa vajaat kymmenen kilometriä alkoi näyttää selvältä, ettemme enää ehtisi ajoissa paikalle. Ensimmäisestä liittymästä ulos ja uutta reittiä putkeen; mehän emme laumassa jumittaisi! Saattaa olla, että odottelemalla olisi selvinnyt perille aiemmin, mutta ainakin keskivauhti oli korkea. Puolenyön jälkeen nuorisomajalle saavuttuamme lakanoiden pujottelu tuntui jo kovin haastavalta urakalta. Stau - kun ruuhka on vähättelyä
Torstaiaamuna oli aika laittaa ensimmäistä kertaa puvut niskaan ja lähteä edustamaan. WalkiWisa on UPM Kymmenen tytäryhtiö, joka jatkojalostaa paperia erikoistarkoituksiin, kuten erilaisiin pakkauksiin ja pitsanpaistoalustoihin. Yrityksen toimitus- ja kaupallinen johtaja pitivät tavanomaiset yritysesittelyt, jonka jälkeen kävimme tuotantopäällikön kanssa tehdaskierroksella. WalkiWisan asiakkailleen tarjoama erikoispalvelu on valmiiden tuotteiden varastointi. Valmis tavara odottaa yrityksen varastossa jopa kuusi kuukautta ennen asiakkaalle Pakkauspahveja ja värikästä menoa Aachenin yössä toimitusta. Tuntui varsin pitkältä rinteikästä yliopistokaupunkia. vin monia saksankielentaitoisia, ajalta. Autobahnojen rekkajonoista päätellen lisää kuljetuksia ei teille Paikalliset AIESEC-opiskelijat joten englanniksi meni. Yleinen pitivät meille nähtävyyskier- myytti suomalaisten hyvästä engjuuri mahtuisikaan. roksen keskiaikaisen kaupun- lannin kielentaidosta epäilytti, Erityiserityisen elävänä jäi mieleen tarina kirkos- gin lukuisiin siinä määrin sujuvasti isäntämme maininnan a n s a i t s e v a n ta, jonka kyläläiset rakensivat itseltään nähtävyyk- kieltä tuottivat. Tai sitten vain eri Hyy- lailla väärin kuin suomalaiset. saatanalta lainatulla rahalla siin. lounaan jälkulttuurit kohtasivat, ja tuntävän kylkeen tuotanmästä säästä nelma oli iloinen. Isäntämme topäällikkö kertoili vielä valikoiden eri pakkaustyyppien teknisistä vaa- huolimatta Domista ja Rathau- osasivat hyräillä Rasmuksen In timuksista. Kiinnostavaa tietää, että sista tuli otettua paljon kuvia. the Shadowsin alun, mutteivät suomalaisten mikropitsojen paisto- Erityisen elävänä jäi mieleen myöntäneen yhtyeestä pitävänsä. pohjat tuodaan täältä, mutta Saksan- tarina kirkosta, jonka kyläläiset Sen paremmin kuin HIMistäkään. markkinat eivät ole järin merkittävät, rakensivat itseltään Saatanalta Itse saatoin suositella Hampurissa sillä mikroaaltouuni ei täällä kuulu lainatulla rahalla. Kovia neu- pyörivää Tanz der Vampire -musikaalia sekä mainiota Goodbye vottelijoita! samalla tavalla kulttuuriin. Seurueessamme ei ollut ko- Lenin -elokuvaa. Matka jatkui kohti Aachenia, pemeikäläiset pitkät valmistumisajat herättivät kummastusta. Täällä tavataan valmistua ajoissa, vaikka stressi hieman karisee muutaman ensimmäisen lukuvuoden jälkeen, kun opiskelupaikka on viimein varmistettu. Olutkapakasta drinkkibaariin, jonne Anttikin saapui kummisetänsä, huomisen isäntämme Veli-Matti Karjanlahden kanssa. Ilmaisen kierroksen tarjoaminen on taattu keino luoda hyvä ensivaikutelma teekkaripoppooseen. Silläkin uhalla, että majadeloittelaiset ovat ymmärrettävästi ikinonnellisia saamistaan aidoista paikkamme ulko-ovet lukittairemburssi-mukeista siin puolilta öin, innokkaimmat Newsletter 2/2004 9
päätimme jatkaa vielä yökerhoa ihmettelemään. Kaupungin opiskelijavoittoisuus näkyi torstai-illan aktiivisuudessa. Silti saksalaiset naiset eivät järin hyviä pisteitä testiraadiltamme saaneet. Kovin ovat kuulemma vaikeasti lähestyttäviä. Kuka tietää, ehkä täälläpäin maailmaa katseeseen vastaaminen kuuluu hyviin tapoihin eikä vielä sellaisenaan ole lupaus huomisesta. Kotimatkalla taksissamme oli yksi, joka puhui saksaa, muttei muistanut, minne olemme matkalla sekä toinen, joka ei vakuutteluistakaan huolimatta suostunut uskomaan, ettei hän ainakaan saksaa puhunut. Perille päästiin. pistemäärän työntekijää tulee aina suosia. Vastaavasti jos työntekijä, jota ollaan irtisanomassa, pystyy osoittamaan olevansa pätevämpi kuin joku työpaikkansa säilyttämässä oleva, hänellä on mahdollisuus tämän syrjäyttämiseen, mikäli sosiaaliset pisteet edellyttävät. Kun koko tuotannosta hankkiuduttiin eroon kerralla, tästä ei tällä kertaa muodostunut ongelmaa. Selväksi tulivat myös saksalaisen ja suomalaisen johtamiskulttuurin erot. Saksassa järjestelmä on voimakkaan hierarkinen, ja toimitusjohtaja on perinteisesti jumalasta seuraava niin vastuussa kuin vallassa. Veli-Matti kansalaiset ja henkinen pääoma ylittivät Belgian kommentoi syshieman rajan kevyesti kaasu pohjassa, ja moni sai uuden teemiä Viimeistään perjantaiaamuna nuppineulan karttapallolleen tehottomaksi ja kertoi tuoneensa ymmärsi, että matka alkoi lähesorganisaatioon tyä loppusuoraa. Puvut niskaan, helppo operaatio saksalaisen lainvaikutteita suomalaisista käytänja eilisen heikkous oli muisto säädännön vallitessa. vain. Muuten vain huonovointiset Veli-Matti kertoi kiinnostavia nöistä. Erityisesti hän painotti ymmärsivät istua takapenkkiin ja yksityiskohtia Saksan irtisano- saksan kielen osaamisen tärkeytolla hiljaa. mislainsäädännöstä. Työntekijän tä: ilman sitä ei olisi käytännössä Yritysjohdon matalamielisyyden sosiaaliset pisteet lasketaan tarkan mahdollisuuksia maassa työskenpäivittelyn ollessa yhä yleisempää järjestelmän mukaan, ja alemman telyyn. Lohduttavaa kuulla, ettei kieltä ole aivan suotta lukenut. Kohta oli jo kiire. Hyppäsimme puikkoihin ja suuntasimme länteen. Kansalaiset ja henkinen pääoma ylittivät Belgian rajan huolettomasti kaasu pohjassa, ja moni sai uuden nuppineulan karttapallolleen. Vain kuvaan ilmestyneet katuvalot ja Span formularadan kyltit kertoivat satunnaiselle tarkkailijalle valtion vaihtuneen. Luxemburg ei sekään edellyttänyt kummempia toimenpiteitä, ja kohta jäykistelimme jo Deloitten pramean konttorin edessä. Siinä määrin arvokkuus huokui, että joku keksi jo miettiä, paljonko ilman hengittäminen mahtaa maksaa. Esitys oli epäuskoa herättävä. Heikko mieli kaiketi puolustautuu naurulla, mutta minua alkoi huvitaasialaistyyppisessä baarissa: Deloitte toimi taikasanana kansanhuvia päiväohjelmamme oli likipitäen hupaisa: aamusella oppitunti käytännön strategianmuutoksista ja saksalaisesta työvoimapolitiikasta, iltapäiväksi kuulemaan veronkier^h^hsuunnittelun perusteista. Antin kummisetä Veli-Matti Karjanlahti Outokummulta kertoili kiinnostavasta casesta. Korkean teknologian saksalaisyhtiötä oli ensin kehitetty muutama vuosi, jonka jälkeen siitä oli päätetty yhdessä yössä luopua emoyhtiön strategisen täyskäännöksen myötä. Samalla paikallinen konepajan tuotanto oli kilpailutilanteessa saneerattu, mikä ei ole lainkaan
taa, kuinka aikuiset miehet silmät kin ja käytiin katsomassa korkealla säihkyen selittivät optimoineensa kohonnutta kivitornia, josta aukesi verot nollan tuntumaan muuta- upea näkymä kylän ylle. malla valtameren takaisella kietuliaisostokset jätettiin matpahduksella. Vaikka Luxembur- kan varrelle osuneeseen Saksan gin nimelliset veroprosentit ovat vanhimpaan kaupunkiin Trieriin. jopa Suomea korkeampia, erona Postikortit saatiin lähtemään, ja on, että täällä veroviranomaisten laukkuja täytettiin kohtuuden kanssa pystyy keskustelemaan. nimissä Ryanilla on tiukahkot Kontrasti eilisten viiksekkäiden painorajat... Tuskin reissu voisi olla onnistusaksalaisstereotyyppi-insinöörien sekä sympaattisesti joustavien nut ilman viimeistä loppujännäysluxemburgilaisjuristien välillä oli tä. Kävi ilmi, että Transitia ei ollut juuri niin suuri kuin voi kuvitella. tankattu pitkään aikaan, auton kun Toisaalta, kuten he perustelivat, sai palauttaa vaikka tankki tyhjänä ei ongelma mihinkään katoaisi, ja kustannustehokkuuden nimiin vaikka EU päättäisi harmonisoida oli vannottu koko matka. Hymy alluxemburgin lainsäädännön muun koi hyytyä punaisen valon hohtaeuroopan kaltaiseksi: toiminta essa kojetaulussa jo ties monettako vain siirtyisi EU:n ulkopuolelle, kymmenettä kilometriä. Ajatus ilmistä olisi alueelle lopulta pelk- maamisesta ja muista kommervenkää haittaa. Vinkkejäkin herrat keistä hiipi mieleen, eikä matkaan sattunut jakelivat pelko ei ollut aiheeton, mutta onneksi ollut ainoatakaan koauliisti. turha: huoltasema löytyi, ja jännitys loppui neteekkaria. Jos mulennen polttoainetta Pelko ei ollut la vaikka olis Suomessa nettifirma, joka aiheeton, mutta onneksi turha. Huoltoasema löytyi ja jännitys myis palveluja ulkomaille... Matka jatkui baariin, jonne ei loppui ennen polttoainetta. Auolisi puvutta kehdannut yrittää- toissa ei ilmennyt moitittavaa, ja kään. Keskustelu eli, ja firman palaamaan päästiin ongelmitta. nimi toimi taikasanana tiskillä. Lento sujui väsyneesti, mutta Skoolasimme kansainväliselle bussimatkalla kohti Helsinkiä jutasekaupalle ja onnistuimme vielä tu luisti taas. Hieman joku muisti viimeisen vartin aikana luomaan väliin hillitä: Suomessa oli sentään aimo läjän uusia kuitteja. jälleen teoriassa mahdollista, että Matka jatkui majapaikkaan. joku ohikuulija ymmärtäisi, mistä Saarburgin kylä oli pieni, mutta on puhe. Kaikkiaan Euro-XQ 04 oli viihtyisä. Menneestä oppineena pujotimme lakanat paikoilleen täl- yllättävän onnistunut reissu. Matlä kertaa ennen liikkeelle lähtöä. kaan mahtui paljon mielenkiintoista nähtävää, ja ryhmän ilmapiiri oli Paluupäivän aamu heräsi innokkaan ja utelias. Ensi kerralla historian huomioon ottaen vir- saattaisi tosin kannattaa keskittyä keänä. Juha oli käynyt peräti aa- hieman pienemmälle alueelle; tälmulenkillä ja suitsutti joenrannan lä reissulla päädyimme istumaan maisemia. Voitais koittaa lähteä autossa lähes puolet ajasta, mikä ajoissa ja käydä rannassa jossain tuntui ainakin kuskeja kohtaan kahvilassa vähä fiilistelemässä hieman epäreilulta. Siinä määrin torstaiyön pelimiehemme oli onnistunut pilotti oli, että kyllä kuin uudesti syntynyt. Lähdettiin- tästä kannattaa perinne tehdä! Ostetaan: sponsoritarroja Kiitokset matkan mahdollistaneille tukijoillemme!
Merhaba my special friends! Humalaisia, hassuja nimiä, väärinkäsityksiä, nokkelia kaupunkilaistyttöjä, peräkammarin poikia, ketkuja liikemiehiä, rikkaita sikafarmareita ja isotissisiä baarineitejä Tätä kaikkea oli Stratos 2004! Tai ehkä edellä mainittu on pikemminkin resepti kotimaisille kesäsarjoille, joita ei toukokuun viimeisen viikon auringossa Välimeren aalloilla purjehtinut viidentoista hengen porukkamme jäänyt kaipaamaan. rantaravintolaan ja siellä turkki- laisiin erikoisuuksiin: esimerkiksi leijonanmaitoon (raki + vesi), mezeehen ja börekeihin. Rauhallisen illan jälkeen jakauduimme hytteihimme nukkumaan (ja tällä kertaa myös Makelele taisi löytää tiensä lähes oikeaan paikkaan). teksti Anna Kumpulainen La 22.5. Ensimmäinen matkapäivämme meni pakatessa, lentäessä Turkin Dalamaniin ja matkustaessa bussilla lähtökaupunkiimme Göcekiin. Koska lähtö oli jo Suomestakin suhteellisen myöhäinen, oli paikanpäällä saapuessamme jo pimeää ja vasta seuraavan aamun aurinko paljasti ympäröivät hienot maisemat vuorineen. Perillä Göcekissä meitä odottivat 42-jalkainen Avanti ja hieman isompi, 47-jalkainen Attraction. Kauniit valkoiset vuokrapurjeveneemme vetivät mielestämme vertoja jopa naapurin New Century Megayachtille. Tästä seuraisi hieno viikko! Ensimmäiseen iltaamme sisältyi myös tutustuminen Su 23.5. Reippaimmat aloittivat aamun lenkillä ja kuntopiirillä. Sama tervehenkinen kuntoilu jatkui osalla porukasta läpi reissun, osan paikatessa aamuisin iltaisin syntynyttä univelkaa. Iltapäivällä veneitten bunkrauksen (eli muonanhankinnan eli Kossun taitavan tinkimisen - now you give me a present ) ja kahden viimeisen matkailijan saapumisen jälkeen päästiin vihdoin aloittamaan seilaus Turkin rannikolla. Ensimmäinen purjehduspäivä oli lähinnä perusteisiin tutustumista. Molempien veneiden kipparit (Avantin captain Jack Sparrow ja Attractionin saksalaishenkinen Günther) olivat jo valmiiksi kokeneita purjehtijoita, mutta molemmissa veneissä oli myös muutamia uuden taidon opettelijoita. Kapteenien neuvoista ei aurinkorasvan käyttö kuitenkaan iskostunut kaikkien mieliin kunnolla ( tissut käyttää aurinkorasvaa ) ja muutamia punaisia ihoja näkyikin viikon kuluessa asian tosin menoa haittaamatta. Sunnuntai-illaksi saavuimme luonnonlahti Wall Bayhin, jossa vy Attraction va oy oa Paikallista liiketoimintaa Kisatunnelmaa Avantilla Vesimelonikypärät 12 Newsletter 2/2004
heti saimme kokea lahteen laiturin ja ravintolan pystyttäneiden Cescan ja Mehmedin vieraanvaraisuuden. Pöytään kannettiin sopuhinnalla mielinmäärin kebabia ja Turkin parasta zikizakia. Iltamme päättyi Wall Bay bluesiin, suomalaiseen napatanssiin, laiturilla tähtien ihailuun ja joillakin jopa jatkoihin brittiveneessä. Ma 24.5. Aamu alkoi Wall Bayn perinteisellä Turkki-Suomi lentopallomaaottelulla. Tällä kertaa 25 euron palkinnon valitettavasti veivät turkkilaiset. Seilausporukkaamme tappio ei kuitenkaan kauaa ehtinyt kirvelemään innokkaan jäätelökauppiaan yhyttäessä veneemme moottoripaatillaan. Pienessä veneessä oli mies ja jäätelöallas ja kauppa kävi. Päivällä pysähdyimme tutustumaan joulupukin hautapaikkana tunnetulle rauniosaarelle. Kumosimme muiden turistien käsitykset paikan rauhallisuudesta kivutessamme saaren korkeimmalle kohdalle joululauluja laulamaan ja kuohuviinipulloja poksauttelemaan. Joulupukin hautaa emme kylläkään löytäneet, tai ainakaan kuopassa ei ollut joulupukkia vaan Makelele (jälleen kerran yhdessä erikoisessa makuupaikassaan). Illaksi saavuimme Cold Water Bayhin ja moottoriveneellä meidät haettiin illallistamaan lahden rannalle rakennettuun ravintolaan. Raki virtasi ja kebab maistui taas. Pikkusikariportaan puusikarin sytytys vain tuotti loppuillasta ongelmia muutamille. Pirates of the Mediterranean Ti 25.5. Anssi esitti aamulla ennen matkaan lähtöä näyttäviä sukelluksia kalliolta mereen. Itse purjehdus tuotti päivän aikana pahoinvointia osalle porukkaa. Aallokko oli kova ja aurinkoa ei poikkeuksellisesti juuri näkynyt. Avantin miehistö riemuitsi suurempaa venettä nopeammasta vauhdistaan, jonka osatekijäksi tosin paljastui myöhemmin toisen veneen purjeen repeytyminen. Päivän huippukohtana olivat Avantin keulan eteen temppujaan tekemään uineet delfiinit. Ilta vietettiin Ekincikissä, joka oli edellisiä yöpymispaikkoja hieman isompi paikka. Ravintoloita oli useampia, kaikki tosin jo ruokailuaikaamme sulkemaisillaan. Löysimme kuitenkin sisustukseltaan ikimuistoisen ruokailupaikan, nk. tee-se-itse-temppelin, antii- Newsletter 2/2004 13
kin Kreikan teeman ja halogeenivalojen sekoituksellaan. Illasta muodostui rauhallinen matkalaisten kaivatessa kerrankin lepoa. Ke 26.5. Keskiviikko oli jo selvästi edellistä paremman tuntuinen purjehduspäivä. Aurinko porotti ja Avantin miehistö tienasi sekä seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän solmun Efesit sekä kymmenen solmun rakit (ennätys 10,2)! Bikinitytöt paistattelivat päivää kannella, pojat puolestaan kiipeilivät mastossa ja koversivat vesimelonikypäröitä (eikä Anssiakaan enää saatu veneestä tiputettua). Illaksi saavuttiin reissun ainoaan isoon kaupunkiin Fethiyeen, jossa Attraction sai ison purjeensa takaisin korjattuna. Iltaa vietettiin kaupungilla syöden, juoden, tanssien, istuskellen ja nauraen. Makelelekin (tunnettu tässä vaiheessa matkaa myös nimellä the raki man ) selvisi yöksi kukkuloilta takaisin veneille ja juhla jatkui siellä. To 27.5. Attractionin miehistö oli jälleen kerran aamuvirkumpi - Avantissa puolestaan ei taaskaan välitetty kello kuuden minareetin aamukutsusta. Kaikki kuitenkin selviytyivät jossain vaiheessa aamupäivää kaupungille syömään ja shoppailemaan. Fethiyestä otettiin suunta takaisin kohti Wall Bayta. Siellä miehistöt ottivat toisistaan mittaa lentopallossa. Avanti suorastaan rökitti vastustajansa, vaikka veneen tytöt olivatkin lähteneet keskenään lähikukkuloille patikoimaan ja näkymiä ihailemaan. Illalliseksi meille paistettiin nuotiolla makoisan suloinen lammas (kuzu?) ja ilta jatkui jälleen myöhään lauleskellen ja naureskellen. Elämässä purjeveneellä ei ollut turhia huolia Pe 28.5. Aamulla turkkilaisista otettiin revanssi lentopallossa ja matka takaisin Göcekiin alkoi iloisissa merkeissä. Uinti- ja snorklaustauko aurinkoisessa Tersanen laguunissa kesti paljon suunniteltua pidempään ja seurauksena aiottu kisa veneiden välillä ja lopullinen paremmuuden selvittäminen jäi. Purjehdusoppi tiivistettiin päivän aikana kymmeneen tärkeimpään termiin: raki, efes, merhaba, raki, efes, merhaba, Viimeiseksi illaksemme Jack Sparrow ja erittäin vastuullisen rooliinsa paneutunut taloudenhoitajamme solmivat hyvän diilin hauskaan ravintolaan. Ei muualla sentään (onneksi) kuullut turkulaisvitsejä turkkilaistarjoilijalta. Mr Boombasticin ja pitkällisen lauleskelun jälkeen illanvietto (ja aamunkin) siirtyi jälleen Avantin kannelle ja kannen alle. Bilekuninkuutta osoittamaan otettiin aamuviideltä kuviakin - Avantin miehistö oli vielä kokonaisuudessaan pystyssä, kun taas Attractionia edusti vain yksi jäsen! La 29.5. Aamuherätys Attractionilla oli yllättävä ja aikainen kello yhdeksän oli veneen oltava tyhjänä ja varoitusaikaa oli vain kymmenen minuuttia. Avantin miehistö puolestaan jäi taas nukkumaan. Päiväohjelmaan Göcekissä kuului veneiden siivouksen lisäksi shoppailua, auringonottoa ja rohkeimmalle enemmistölle hamam turkkilainen sauna, karvaisen miehen antama kylvetys ja öljyhieronta. Kokonaisuudessaan matkamme oli oikein onnistunut. Kevään aikana vähitellen tutuiksi tulleet Stratos-kollegat tulivat viikon tiiviin yhdessäolon aikana entistä läheisemmiksi - ja yhteydenpito yhä jatkunee. Vaikkei matkakohteemme ollutkaan Stratoksen tavoitteiden mukaisesti varsinainen Euroopan liike-elämän keskus, liittyy suomalaisten nuorten purjehdus Turkin vesillä Saksaan rekisteröidyillä veneillä kuitenkin tavallaan kansainväliseen liiketoimintaan. Kerrassaan helmi matka! 14 Newsletter 2/2004
Lyhyesti - tapahtunutta ja tulevaa 13.5. muurattiiin peruskivi Otarannalle rakennettavaan uuteen asuintaloon. Remburssi jätti perustuksiin logomukinsa ja yhden newsletterin. Kuvassa Juho Mattika muuraamassa. 11.8. Rembussilaiset pelasivat KKOY:n ja Aktilaisten kanssa ultimatea Alvarin aukiolla. Myöhemmin illalla siirryttiin Rantsulle saunomaan ja uimaan. Tervetuloa Remburssin info-saunaan! Aika: 6.10.2004 klo18 Paikka: Otakaari 20 iso Newsletter 2/2004 15
Yhteystietoja Käyntiosoite: huone 1137, Otanimentie 17, 02150Espoo Postiosoite: PL 5500, 02150 TKK Hallitus 2004 Puheenjohtaja Tho Phan vphan@cc.hut.fi gsm +358505904073 Rahastonhoitaja Juho Mattila juho.mattila@hut.fi gsm +358503215427 Varapuheenjohtaja/ yrityssuhdevastaava Antti Hätinen antti.hatinen@hut.fi gsm +358505688732 Stratos-vastaava Jarkko Murtoaro jarkko.murtoaro@hut.fi gsm +358407455511 Tiedotusvastaava Xian Sun xian.sun@hut.fi gsm +358407261818 Ulkosuhdevastaava Johanna Tikkala johanna.tikkala@hut.fi gsm +358505930370 REC-vastaava Kalle Airo kalle.airo@hut.fi gsm +358415031910 RIG-vastaava Ari Tiainen ari.tiainen@hut.fi gsm +358505355949 SOS-vastaava Aleksis Schäfer lschafer@cc.hut.fi gsm +358503377479