Kouvolan seudun asukkaille

JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kouvolan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa kerrotaan Millaisia vuoto- ja päästövaaroja kotiseudullamme on Sijaitseeko asuntosi tai työpaikkasi mahdollisen onnettomuusvaaran alueella Miten asukkaita varoitetaan eri tilanteissa Mistä tiedät miten toimia suuronnettomuuden tapahduttua Milloin ja mistä saat tietoja LUE TIEDOTE RIITTÄVÄN USEIN JA SÄILYTÄ HELPOSTI LÖYTYVÄSSÄ PAIKASSA! Turvallisuustiedote myös internetissä

YHTEISTYÖLLÄ TURVALLISTA HUOMISTA KUKA VASTAA PELASTUSTOIMESTA? Kymenlaakson pelastuslaitos vahvistaa tällä joka kotiin jaettavalla tiedotteella asukkaille, että EU:n Seveso-direktiivin edellyttämät pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla Kymenlaaksossa. Seveso-direktiivin nimi periytyy Italiassa 1976 sattuneesta tuhoisasta teollisuuskemikaalionnettomuudesta, jonka jälkeen Euroopassa on lainsäädännöllä erityisesti paneuduttu suuronnettomuuksien vaarojen torjuntaan ja niiden ennalta ehkäisemiseen. Sisäasiainministeriö on antanut 4.12.2009 ulkoisen pelastussuunnitelman ja turvallisuustiedotteen laatimiseksi Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen -ohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisu 35/2009), jota noudattaen tämä tiedote on laadittu. Uusi pelastuslaki astunee voimaan vuoden 2011 alussa. Laki pitää sisällään myös varautumisvelvoitteen suuronnettomuuksiin ja sen, että vaarallisten aineiden varastointi ratapihoilla tullee jatkossa ulkoisen pelastussuunnitelmavaatimuksen piiriin. Maakuntamme asukkailla tulee olla asianmukaista tietoa alueellamme olevista kemikaali-. toiminnanharjoittajista ja mahdollisuus varautua niihin onnettomuusvaikutuksiin, jotka voivat ulottua toiminnanharjoittajan alueen ulkopuolelle. Kemikaaleja Kymenlaaksossa käsittelevät yritykset ovat laatineet tämän Turvallisuustiedotteen yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Vakavien onnettomuuksien mahdollisuutta ei voida koskaan sulkea pois. Siksi niihin on varauduttava huolellisesti. Kehotamme perehtymään tämän Turvallisuustiedotteen sisältöön vaaratilanteiden varalta. Tiedotteesta selviää, sijaitseeko koti tai työpaikka mahdollisten onnettomuusvaikutusten piirissä. Kotiseutumme yritykset ovat tunnistaneet varastoitaviin ja käytettäviin kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuuden vaarat ja tekevät parhaansa huolehtiakseen onnettomuuksien ennaltaehkäisystä ja seurausten rajoittamisesta. Teknisillä toimenpiteillä ja laitteistojen huolellisella käytöllä pyritään varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vakavaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Keskeistä on henkilökunnan korkea ammattitaito, tehokas valvonta ja laitteiden jatkuva kunnossapito. Yritykset järjestävät säännöllistä koulutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvatekniikan keskus (Tukes) on Suomessa ylin lupaviranomainen, joka valvoo yhdessä muiden viranomaisten kanssa yritysten toimintaa. Tämän lisäksi yritykset itse arvioivat jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskejään. Kaikkea ei kuitenkaan voi hallita ja ennakoida. Luonnonilmiöt voivat aiheuttaa yllättäviäkin vahinkoja ja seurausilmiöitä, samoin laiterikot tai inhimillinen toiminta. Yhteisenä tavoitteenamme on, että vaaratilanteissa osataan toimia mahdollisimman viisaasti, jotta vahingot vältettäisiin tai ne jäisivät seurauksiltaan vähäisiksi. Ilpo Tolonen pelastuspäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson pelastuslaitos (KYMPE) vastaa pelastustoimesta Kymenlaaksossa. Kymenlaakson pelastuslaitos huolehtii pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä vastaa alueensa maaöljy- ja alusöljyvahinkojen torjunnasta ylläpitää väestönsuojelun valmiutta siten kuin on säädetty pelastuslaissa yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimintaan osallistuvien tahojen tehtäviä huolehtii palotarkastuksista ja muusta pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä huolehtii pelastustointa koskevasta valistuksesta ja neuvonnasta Seveso II-direktiivi edellyttää, että niiden yritysten joiden toiminnasta voi aiheutua erityistä suuronnettomuuden vaaraa, on laadittava ja toimitettava turvallisuusselvitys Turvatekniikan keskukselle. Tukes on toimittanut nämä selvitykset lausunnolle pelastuslaitokselle. Turvallisuusselvitysvelvollisten yritysten turvallisuusselvitykset ovat nähtävillä tässä tiedotteessa punaisella neliöllä merkittyjen yritysten toimistoissa. Kaikki tiedotteessa olevat yritykset ovat toimittaneet Kymenlaakson pelastuslaitokselle sisäiset pelastussuunnitelmansa. Kymenlaakson pelastuslaitos on laatinut Ulkoiset Pelastussuunnitelmat ja pitää niitä ajan tasalla. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma tuotantolaitoksissa tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Suunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu tuotantolaitoksen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. Suuronnettomuus on esimerkiksi huomattava päästö, tulipalo, räjähdys tai muu onnettomuus, joka seuraa tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyvästä hallitsemattomasta tilanteesta ja joka voi aiheuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tuotantolaitoksen sisä- tai ulkopuolella, ja jossa on mukana yksi tai useampia vaarallisia aineita. Toimintaohjeet suuronnettomuuden varalta näet takasivulla! Pelastuslaitos järjestää kolmen vuoden välein suuronnettomuusharjoituksia yhteistoiminnassa muiden pelastustoimintaan osallistumaan velvoitettujen viranomaisten kanssa. Tämän alueen ulkoiset pelastussuunnitelmat ovat asukkaiden nähtävillä vakinaisella paloasemalla, Kauppalankatu 45, 45100 Kouvola Lisätietoja virka-aikana Paloinsinööri Juhani Carlson (05) 231 6331 Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen (05) 231 6213 etunimi.sukunimi@kympe.fi 2 3

YRITYKSET JA TOIMINTA Punaisella ruudulla on merkitty ne yritykset, joiden toiminnasta voi aiheutua erityistä suuronnettomuuden vaaraa ja joilta EU-direktiivin mukainen asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista edellyttää turvallisuusselvitystä. Nämä yritykset ovat toimittaneet Turvatekniikan keskukselle (TUKES) vaaditut turvallisuusselvityksen ja kemikaaliluettelon, jotka ovat myös asukkaiden nähtävissä ko. yrityksien toimistoissa. Muilla yrityksillä ei tätä velvoitetta ole. KOUVOLAN SEUDUN RATA- JA TEOLLISUUSALUEILLA Seuraavilla sivuilla esitellään niiden yritysten toiminta, jotka käsittelevät vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja tai kaasuja sekä yrityskohtaisesti tilanteita, joissa voi syntyä onnettomuusvaara Kouvolan seudun rata- ja teollisuusalueilla. TEOLLISUUS Nestemäiset raaka-aineet tuodaan varastoihin rautatievaunuilla tai maantiekuljetuksin. Kemikaalit varastoidaan niitä varten rakennetuissa säiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaisiin tai suojavallitilaan. Valmiit tuotteet viedään varastoista rautatie- ja maantiekuljetuksin. Tunnista kemikaalit ja kaasut sivu 8 Pelastustoimen torjuntaohjeissa (TOKEVA-ohje) on määritelty vaarallisten aineiden aiheuttamat vahinkotilanteet sekä ne rajat, joiden sisällä alue pitää eristää, ja ne rajat, joiden sisällä yleisöä pitää varoittaa. Nämä rajat näkyvät myös kartalla s. 10-11. ERISTYSRAJA = jonka sisällä tunnin oleskelu ilman hengityksen suojaimia voi aiheuttaa pysyviä tai vakavia terveysvaikutuksia tai oireita, jotka vaikeuttavat poistumista alueelta. VAROITUSRAJA = jonka sisäpuolella tunnin oleskelu ilman hengityksen suojaimia aiheuttaa tilapäistä terveyshaittaa, mutta oireet eivät kuitenkaan vaikeuta poistumista alueelta. Varoitusrajan ulkopuolellakin, tuulen alapuolella, saattaa esiintyä haitallisia pitoisuuksia. Tulipalo on mahdollinen kaikkialla, ja siinä muodostuvat savukaasut ovat aina myrkyllisiä. Tuulen alapuolella saattaa eristettävän alueen koko olla satoja metrejä, jopa kilometrejä. Maakaasuputkistoa kulkee kaikkialla Kymenlaaksossa. Maakaasun vuototilanteessa syttymisvaara on vuotokohdan välittömässä läheisyydessä. Vuodon syttyessä onnettomuusvaikutus voi olla putken halkaisijasta riippuen jopa satoja metrejä. Tehdasalueiden ulkopuolella maakaasuputkisto on selkeästi merkitty. Ympäristövaikutuksia aineellisten ja henkilövaarojen rinnalla esiintyy lähes kaikissa onnettomuustilanteissa. Niitä ei kuitenkaan ole tässä tiivistelmässä lueteltu yksityiskohtaisesti. Eri kemikaalien aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin voi tutustua OVA-ohjeissa, internet-osoitteessa: http://www.ttl.fi/ova Siilotie 7, Kaipiaisten teollisuusalue CH-Polymers Oy valmistaa polymeeripohjaisia sideaineita paperi- ja kartonkipäällystykseen sekä kuitukangasteollisuuteen. Suljetussa tuotantoprosessissa käsitellään useita herkästi syttyviä ja myrkyllisiä raaka-aineita. Kuusaansaari, Kymi yritysalue Kemira Chemicals Oy kuuluu Kemira-konserniin ja valmistaa klooridioksidia, joka toimitetaan vesiliuoksena putkilinjaa pitkin UPM:n Kymin sellutehtaalle. Välituotteena valmistetaan natriumkloraattia. Lisäksi alueella käsitellään mm. klooria, natronlipeää ja suolahappoa. Vaara kohdistuu erityisesti vuotoon, auto-onnettomuuteen tai tulipaloon, jolloin tehtaan alueelle ja ympäristöön on mahdollista levitä myrkyllisiä kaasuja. Erityisesti huomioitavia kemikaaleja ovat pääraaka-aineet: vinyyliasetaatti-, akrylaatti- ja styreenimonomeerit sekä lisäksi joissain tuotteissa käytettävä akryylinitriili. Kemikaalien varoitusrajat vaihtelevat akryylinitriilin 900 metristä styreenin 50 metriin. Styreeniä ja akryylinitriiliä lukuun ottamatta kemikaalit varastoidaan tehtaan raaka-ainesäiliöalueella. Raaka-aineet tuodaan tehdasalueelle autokuljetuksella. Styreeni ja akryylinitriili ovat varastoituna Kaipiaisten tehdasalueella sijaitsevan SB-lateksitehtaan varastoalueella ja niiden varastoinnista vastaa BASF Oy. Tuotantopäällikkö Timo Heimola, puh. 0400 960 778 Onnettomuusvaaran tehdasalueen ulkopuolella voivat aiheuttaa myrkyllinen klooridioksidi tai kloori. Klooridioksidin siirtoputken rikkoutumisesta saattaa aiheutua liuosvuoto, josta vapautuva kaasupäästö ärsyttää hengityselimiä. Kloorin siirtoputken rikkoutumisesta saattaa aiheutua liuosvuoto, josta vapautuva kaasupäästö ärsyttää hengityselimiä. Tuulen mukaan leviävä kaasu saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydelle. Vuototilanteessa välitön vaara-alue kuitenkin rajoittuu muutaman sadan metrin etäisyydelle tuulen alapuolella. Eritysraja on 1000 metriä ja varoitusraja on 2000 metriä. Lisätietoa turvallisuusselvityksestä ja kemikaaliluettelosta: Tuotantopäällikkö Markku Korpi, puh. 0204 310 606 4 5

Myllykoskentie 1, Myllykoski Myllykoski Paper Oy valmistaa päällystämätöntä ja päällystettyä aikakausilehtipaperia. Tehtaan alueella varastoidaan ja käytetään vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja, kuten rikkidioksidia, rikkihappoa, klooria, natronlipeää, vetyperoksidia ja nesteytettyä happea sekä maakaasua. Vapaasti ilmatilaan purkautuessaan rikkidioksidi tai kloori voivat olla lähialueella vaarallisia. Terveydelle vaarallinen tai haitallinen pitoisuus voi ulottua useiden kilometrien etäisyydelle vuotokohdasta. Kloorin ja rikkidioksidikaasun eristysraja on 1000 metriä ja varoitusraja 2000 metriä. Kaasut eivät kuitenkaan ole palo- eivätkä räjähdysherkkiä. Peroksidivalkaisulaitoksella ja jätevesilaitoksella käsiteltävä vetyperoksidi ja jätevesilaitoksen nestemäinen happivoivat orgaanisen aineen kanssa yhtyessään saada aikaan tai kiihdyttää paloa, mutta se ei aiheuta vaaraa tehdasalueen ulkopuolella ympäristölle eikä ihmisille. Anjalankosken tehtaat Anjalan paperitehdas, Ensontie 1 Inkeroisten kartonkitehdas, Etelätie Tehtaat valmistavat hiokepitoista taivekartonkia, kirjapapereita, aikakausilehtipaperia sekä mekaanisia erikoispapereita. Tehdasalueella varastoidaan ja käytetään useita vaarallisia kemikaaleja. Näistä tärkeimmät ovat rikkidioksidi, kloori, natronlipeä, vetyperoksidi ja nesteytetty happi. Voimalaitoksen pääpolttoaine on maakaasu. Päästötilanteessa kloori- ja rikkidioksidikaasut ovat vaarallisia lähimmillä asuinalueilla, ja ärsytysoireita voi esiintyä 10 km etäisyydellä Anjalan paperitehtaasta. Kloori- ja rikkidioksidin eristysraja yltää 1000 metrin säteelle tehtaasta ja varoitusraja 2000 metrin etäisyydelle paperitehtaasta. Suojelupäällikkö Olavi Pesonen, puh. 0204 626 381 Tutkimuskemisti Risto Kotilainen, puh. (05) 851 2313 Turvallisuuspäällikkö Mikko Mattila, puh. (05) 851 3351 Recticel Nevantie 2, Tornionmäki Nevantie 2, Tornionmäki Recticel Oy valmistaa polyuretaanivaahtomuovia teollisuus- ja kulutustavaratuotteiksi. Vaahtomuovin valmistukseen käytetään ja alueella varastoidaan TDI:tä eli tolueeniisosyanaattia, joka on luokiteltu erittäin myrkylliseksi. Tulipalotilanteissa syntyvät haitalliset savukaasut voivat levitä epäsuotuisissa oloissa lähiympäristöön aiheuttaen silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita. Kemikaalivuodon yhteydessä ilmaan höyrystyvä TDI aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsytystä vuotopaikan läheisyydessä. Hengitysoireet saattavat alkaa viiveellä monta tuntia altistuksen jälkeen. Silmien ärsytyksen oireita voivat olla polttelu, punoitus, turvotus ja/tai näön sumentuminen. Hengitystieärsytyksen oireita ovat nenän ja kurkun polttelu, nielun ja kurkun kuivuminen, yskiminen ja/tai hengitysvaikeudet. Hengitysteiden herkistymisen oireet muistuttavat astman oireita. Tuotteen kulkeutuminen ympäristössä on rajoitettua johtuen liukenemattoman polyurean muodostumisesta tuotteen reagoidessa veden kanssa. TDI:n eristysraja on 250 metriä ja varoitusraja 1000 metriä. KYMI Selluntie 1, Kuusanniemen tehdasalue UPM:n Kymin tehtaalla valmistetaan valkaistua sulfaattisellua sekä päällystettyä ja päällystämätöntä hienopaperia. Tehtaalla käytetään vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja, joita ovat klooridioksidi, nestemäinen happi ja maakaasu. Onnettomuusvaara ilmenee vaarallisten kemikaalien putkistojen tai säiliöiden mahdollisesta rikkoutumisesta. Klooridioksidiveden varoitusraja on 1000 metriä. Nestemäinen happi rajoittuu Kuusanniemen tehdasalueen ja portin välittömään läheisyyteen. Suojelupäällikkö Tuomo Lindén, puh. 0204 152 902 LOGISTIIKKA SOLVAY CHEMICALS FINLAND Yrjönojantie 2, Voikkaa Lisätietoa turvallisuusselvityksestä ja kemikaaliluettelosta: Toimitusjohtaja Pentti Lahdensivu, puh. (05) 784 5212 ratapihat ja linjaraiteet Terminaalikatu 1, Kouvola VR Cargo kuljettaa ja käsittelee kemikaalivaunuja Inkeroisten, Kouvolan, Kuusankosken ja Kaipiaisten ratapihoilla, joista ne siirretään mahdollisimman pian yritysten purkausraiteille. Suuronnettomuusvaara vain suurissa vuoto-, onnettomuustai tulipalotilanteissa. Varoitusrajan suuruus vaihtelee kuljetettavan aineen mukaisesti: esimerkiksi bentseenillä varoitusraja on 400 metriä ja epikloorihydridillä 800 metriä. Palvelutuotantopäällikkö Hannu Lumppio, puh. 040 863 4475 Turvallisuusneuvonantaja Ari Hannula, puh. 040 862 0965 Solvay Chemicals Finland Oy valmistaa vetykaasua maakaasusta sekä vetyperoksidia ja peretikkahappoa. Tehtaalla käsitellään palavia kaasuja ja palavia nesteitä sekä varastoidaan suuria määriä vetyperoksidia. Onnettomuuden yhteydessä maakaasu tai prosesseissa välituotteena esiintyvä vety voivat aiheuttaa räjähdyksen. Peretikkahapon valmistuksen onnettomuustilanteessa kaasuuntuneen peretikkahapon aiheuttamia ärsytysoireita voi epäsuotuisissa olosuhteissa esiintyä jopa yli 2000 metrin etäisyydellä onnettomuuspaikasta. Vaarallisen pitoisuuden esiintymisraja on 500 metriä ja haitallisen pitoisuuden varoitusraja on 2300 metriä. Lisätietoa turvallisuusselvityksestä ja kemikaaliluettelosta: Toimitusjohtaja Eero Seuna, puh. 0207 459 410 Suojelupäällikkö Teppo Myöhänen, puh. 0207 459 440 6 7

TUNNISTA KEMIKAALIT JA KAASUT Kouvolan teollisuusalueilla varastoidaan ja käsitellään ja rautateillä kuljetetaan seuraavia erittäin herkästi syttyviä, haitallisia, ärsyttäviä ja myrkyllisiä, myös ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ja kaasuja. Vaarallisten aineiden kuljetukset merkitään varoituslipukkein ja tunnusnumerokilvin. Näiden perusteella viranomaiset tunnistavat kuljetettavan aineen. Tässä luettelossa ilmaistaan aineen olennaisimmat vaarat EY:n asetuksen N:o 1272/2008 mukaisilla merkinnöillä: AINE TUNNISTEET VAIKUTUKSET Akryylinitriili Ammoniakki Bentseeni Butaani Neste: väritön, herkkäliikkeinen, herkästi haihtuva, vettä kevyempi, voi muuttua valossa kellertäväksi. Höyryt: ilmaa raskaampia, haju makeahko, pistävä, pyriidin tai sipulin tyyppinen. Haju ei varoita terveysvaarasta. Kaasu: väritön, voimakkaasti pistävän hajuinen. Voidaan helposti nesteyttää värittömäksi nesteeksi. Neste: kirkas, väritön, vettä kevyempi, aromaattinen tuoksu. Höyry: ilmaa raskaampaa. Kaasu: väritön, näkymätön, lähes hajuton, ilmaa raskaampi. välittömästi myrkylliset välittömästi myrkylliset, iho-, silmätai hengitystieärsytystä aiheuttavat, huumaavat, ihoherkistäjät syöpävaaralliset, perimää vaurioittavat, lisääntymiselle vaaralliset, elinvaurioita aiheuttavat, hengitystieherkistäjät räjähteet helposti syttyvät hapettavat Helposti syttyvä, höyryt erittäin herkkiä syttymään. Polymeroituu erittäin helposti lämmön, valon tai emästen vaikutuksesta ja reaktion seurauksena voi olla räjähdys. Myrkyllinen iholla, nieltynä ja hengitettynä. Suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Ympäristölle vaarallista, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Voi muodostaa ilman kanssa räjähtävän seoksen. Reagoi kiivaasti. Kehittää lämpöä happojen ja hapettimen kanssa. Myrkyllinen hengitettynä, erittäin ärsyttävä hengitysteille, silmille ja iholle. Syövyttää limakalvoja ja verkkokalvoja. Myrkyllinen vesieliöille. Helposti syttyvä. Myrkyllinen iholla, nieltynä ja hengitettynä. Suurina pitoisuuksina voi aiheuttaa tajuttomuuden tai hengen menetyksen (20 000 ppm/2 til%) Erittäin helposti syttyvä. Suurina pitoisuuksina tukahduttava. syövyttävät, vakavan silmävaurion aiheuttavat (vesi)ympäristölle vaaralliset Butadieeni Kaasu: väritön, miedon aromaattinen haju. Erittäin helposti syttyvä. Myrkyllinen, pitkäaikainen altistus aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Suurina pitoisuuksina ärsyttää ylempiä hengitysteitä, lievää silmien kirvelyä, näön sumenemista ja aistimusten vääristymistä. Butyyliakrylaatti Neste: väritön, pistävä haju. Erittäin haihtuva, syttyvä. Ärsyttää silmiä, ihoa ja hengityselimiä. AINE TUNNISTEET VAIKUTUKSET Klooridioksidi Maakaasu Kaasu: hajustettu. Erittäin helposti syttyvä. Suuret pitoisuudet syrjäyttävät hapen, mistä seuraa tukehtumisvaara, myös paleltumat mahdollisia. Metanoli Moottoribensiini Natriumhydroksidi (natronlipeä) Ortoksyleeni ja paraksyleeni Peretikkahappo Rikkidioksidi Rikkihappo Vesiliuos: kellertävä, kirkas, pistävänhajuinen. Kaasu: kellanvihreä, ärsyttävä. Neste: väritön, kirkas, miedohko alkoholin halu. Neste: kellertävä, aromaattinen ja eetterimäinen haju. Kiinteänä valkoinen, hajuton ja haihtumaton, tai lipeäneste. Neste: väritön, bentseenin kaltainen haju. Neste: voimakkaasti kuohuva, pistävä etikan haju. Kaasumaisena väritön, pistävän hajuinen. Neste: väritön tai ruskehtava, hajuton tai lievästi pistävän hajuinen, öljymäinen. Vahva happo, joka tuottaa lämpöä liuotessaan veteen. Liuos: Ärsyttävä, liuoksesta voi vapautua klooridioksidikaasua, joka on myrkyllistä hengitettynä. Kaasu: Suurissa pitoisuuksissa saattaa hajota räjähdyksenomaisesti. Myrkyllistä hengitettynä. Syövyttävä, ärsyttää ihoa, silmiä ja hengityselimiä. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Ympäristölle vaarallinen. Helposti syttyvä, kaasumaisena räjähdysherkkä. Höyryt pieninä pitoisuuksina aiheuttavat päänsärkyä, väsymystä, huimausta. Aiheuttaa erittäin vakavien, pysyvien vaurioiden vaaran hengitettynä, iholla ja nieltynä. Hyvin pienet annokset nieltynä voivat aiheuttaa kuoleman (80-150 millilitraa) tai sokeuden (4 millilitraa). Erittäin helposti syttyvä. Myrkyllinen, aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Ympäristölle vaarallista vesieliömyrkyllisyyden ja huonon hajoavuuden vuoksi. Lisäaine MTBE on haitallista pohjavesille. Voi reagoida voimakkaasti monien aineiden kanssa muodostaen niin paljon lämpöä, että lähellä olevat palavat materiaalit syttyvät. Vedellä laimennettaessa voi muodostua niin paljon lämpöä, että liuos alkaa kiehua. Syövyttää metalleja, kuten sinkkiä, magnesiumia ja alumiinia vapauttaen syttyvää vetykaasua. Pöly ja laimea liuos ärsyttävät hengitysteitä. Vahva liuos syövyttävä, aiheuttaa haavaumia. Vatsalle sokin, silmille näönmenetyksen riski. Alle 50-prosenttinen liuos voi kulkeutua ja liuottaa maaperästä erilaisia haitta-aineita pohjaveteen. Haitallista vesieliöille. Syttyvä, voi muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen, räjähdysvaara sisätiloissa. Terveydelle haitallista hengitettynä ja joutuessaan iholle, ärsyttää ihoa. Hapettava, voi sytyttää palavan materiaalin. Syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä. Ympäristölle vaarallinen. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille. Reagoi kiivaasti veden ja useiden metallien kanssa. Syövyttää nopeasti alumiinia, kuparia ja niitä sisältäviä seoksia. Reaktiossa metallin kanssa voi kehittyä syttyvää kaasua. Orgaaniset aineet, kuten paperi ja puuvilla, voivat syttyä aineen vaikutuksesta. Epikloorihydriini Fenoli Formaliini Happi, nesteytetty Ilotulitekontit Neste: väritön, herkkäliikkeinen, haihtuva. Höyryt: ilmaa raskaampia, haju muistuttaa kloroformia, hieman ärsyttävä. Haju ei varoita terveysvaarasta. Kiinteänä junanvaunuissa ja sulana 50-55 C säiliöautoissa: normaalilämpötilassa väritön, pistävän hajuinen, punertuu ilman ja valon vaikutuksesta. Höyryt: ilmaa raskaampia. Neste: väritön, formaldehydipitoisuus enintään 55 %. Nesteenä sinertävä, hajuton, mauton, erittäin kylmä. Ilotulitteet kiinteinä, pakattuina ja merkittyinä varoituslipukkeella. Syttyvä, syövyttävä. Tulipalossa vapautuu myrkyllisiä ja ärsyttäviä kaasuja: fosgeeniä, kloorivetyä ja hiilimonoksidia. Saattaa polymeroitua kuumuuden, happojen, emästen tai veden vaikutuksesta aiheuttaen säiliöiden repeämisen. Myrkyllistä iholla, nieltynä ja hengitettynä. Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Haitallista vesieliöille ja kulkeutuu helposti pohjaveteen. Vahvat hapettavat hapot voivat aiheuttaa fenolin kanssa räjähdyksen. Kalsiumhypokloriitti reagoi fenolin kanssa vapauttaen lämpöä ja myrkyllisiä, syttyviä höyryjä. Isosyanaatit aiheuttavat fenolin kanssa kiivaan polymeroitumisen ja lämmön muodostumisen. Syövyttävä. Myrkyllistä iholla ja nieltynä. Höyryt aiheuttavat pahoinvointia, huimausta ja päänsärkyä. Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa 2 maksa- ja munuaisvaurioita. Suuret roiskeet iholla (400 cm ) voivat aiheuttaa kuoleman. Myrkyllistä vesieliöille. Syövyttävä, myrkyllistä hengitettynä, nieltynä ja iholla, jossa myös herkistymistä. Vakavien pysyvien vaurioiden vaara pitkäaikaisessa altistuksessa. Epäillään aiheuttavan syöpäsairauden vaaraa. Haitallista vesieliöille. Kiihdyttää palamista, reagoi helposti rasvojen, öljyjen ja palonarkojen aineiden kanssa. Palovamman kaltaisia oireita iholla, vakavan silmävaurion vaara. Tulipalossa metallisessa kuljetuskontissa olevat ilotulitteet voivat aiheuttaa massaräjähdyksen. Rikkivety Styreeni TDI Tolueeni Vetyperoksidi Kaasu: väritön, voimakas mädäntyneen kananmunan haju. Neste: väritön, siirappimainen, haihtuva, pistävä haju. Höyryt: ilmaa raskaampia. Tolueenidi-isosyanaattineste: kirkas, väritön tai kellertävä, haju terävän pistävä, hajukynnys on 0,1-0,2 ppm/joka ylittää HTP -raja-arvon. Veteen liukenematon. Muodostaa veden kanssa liukenematonta polyureaa. Neste: väritön, haju makeahko, lievästi pistävä, bentseenin kaltainen. Neste: hajuton, mauton, voimakkaasti kuohuava, höyryävä. Vuoto aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä räjähdysvaaran. Rikkivedyn ja ilman seos voi syttyä missä tahansa. Voimakkaiden hapettimien ja metallioksidien kanssa reagoi kiivaasti ja voi syttyä itsestään. Kuumassa rikkivety hajoaa vedyksi ja rikiksi. Palamis- ja hajoamistuotteet myrkyllisiä. Ympäristölle vaarallinen. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Syttyvä, palamistuotteet hiilidioksidi ja myrkyllinen hiilimonoksidi eli häkä. Haitallista hengitettynä, ärsyttää silmiä ja ihoa. Syövyttää kuparia, voi reagoida kiivaasti hapettimien ja vahvojen happojen kanssa. Voi polymeroitua lämmön, valon ja peroksidien vaikutuksesta, jolloin räjähdysvaara. Myrkyllistä vesieliöille ja voi kulkeutua pohjaveteen. Erittäin myrkyllistä hengitettynä. Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa. Altistuminen hengitysteitse. Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. Hyperaktiivisissa ja yliherkissä ihmisissä alhaiset pitoisuudet saattavat johtaa astman kaltaisiin oireisiin. Pysyvien vaurioiden vaara. Vaarallisiin palamistuotteisiin saattaa kuulua amiineita, hiilimonoksidia ja hiilidioksidia, syaanivetyä ja orgaanisia typpiyhdisteitä. Haitallista vesieliöille. Pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Helposti syttyvä, syövyttää joitakin muoveja ja kumia, ei metallia. Haitallinen hengitettynä. Myrkyllistä vesieliöille ja voi kulkeutua pohjaveteen. Voimakkaasti hapettava, ei pala mutta kiihdyttää ja ylläpitää palamista. Hajoaa vedeksi ja hapeksi muodostaen kuumuutta, joka voi sytyttää palavan materiaalin. Syövyttävä, ärsyttää ihoa, silmiä ja hengityselimiä. Myrkyllistä vesieliöille. Kloori Neste: oranssin värinen. Kaasu: pistävänhajuinen, suurina pitoisuuksina kellertävä, tukahduttava, ilmaa raskaampi. Myrkyllinen hengitettynä, tukahduttava. Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa. Ympäristölle vaarallinen, erittäin myrkyllistä vesieliöille. Vinyyliasetaatti Neste: väritön, haju miellyttävä hedelmäinen, eetterimäinen, mutta aistimus muuttuu nopeasti pistäväksi ja ärsyttäväksi. Helposti syttyvä, höyryt erittäin haihtuvia. Voi reagoida räjähtäen vetyperoksidien tai hapen kanssa ja muodostaa räjähtävän seoksen vinyyliasetaattiotsonin ja otsonin kanssa. Haitallista vesieliöille. 8 laajempi luettelo: http://www.ttl.fi/ova 9

KOUVOLA RISKIALUEJAKO 2010 Karttaselitykset: Ministeriön ohjeiden mukaan pelastuslaitoksen on saavutettava onnettomuuskohteet seuraavasti Riskialue l < 6 min Riskialue ll < 10 min Riskialue lll< 20 min Riskialue Vl< 20 min vakinainen paloasema CH-Polymers Oy sopimuspalokunta paloasema Solvay Chemicals Finland Oy Kemira Chemicals Oy UPM, Kymi Myllykoski Paper Oy Stora Enso Anjalankosken tehtaat Anjalan paperitehdas Inkeroisten kartonkitehdas suurtehohälytin/ kuuluvuusalue Yrityskohtaiset varoitusrajat: VR Cargo Recticel Oy KI eristysraja varoitusraja Kartta on suurennettavissa yksityiskohtaisemmin 10 11

TOIMINTAOHJEET SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Jokaisen seudulla oleskelevan tulee noudattaa viranomaisten ohjeita ja määräyksiä onnettomuustilanteessa Onnettomuudesta tiedotetaan YLEISELLÄ VAARAMERKILLÄ JOS OLET SISÄLLÄ JOS OLET ULKONA Yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki, jota TOSITILANTEESSA TOISTETAAN USEAAN KERTAAN. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina hätätiedote. Se luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään YLE:n, MTV3:n ja Nelosen teksti-tv:n sivulla 112 sekä televisio-ohjelmissa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Tarvittaessa käytetään myös kaiutinautoja. 1 2 Sulje ovet, ikkunat ja pysäytä ilmastointi. 96,90 Avaa radio, esim. 96,90 Mhz (Kymenlaakson radio) ja toimi annettujen ohjeiden mukaan. 1 Siirry sisälle ja toimi viereisen ohjeen mukaan. Jos et pääse sisälle, tarkista tuulen suunta ja poistu kaasun alta sivutuuleen. VAARA OHI -MERKKI 3 Käytä puhelinta vain mikäli itse olet välittömässä avun tarpeessa. 2 Pyri korkeampaan maastokohtaan. Ylempänä on turvallisempaa. Yhtämittainen tasainen äänimerkki jonka kesto on YKSI MINUUTTI. KOKEILUMERKKI on 7 sekunnin pituinen tasainen ääni, jonka alussa voi olla nouseva jakso ja lopussa laskeva jakso. Kokeilumerkki kuullaan Kymenlaaksossa JOKA KUUKAUDEN ENSIMMÄINEN (arki) MAANANTAI klo 12.00 Lisäksi pelastusviranomainen ja alueen teollisuus testaavat alueellisesti hälyttimiään kokeilumerkillä. Den allmänna farosignalen Den allmänna farosignalen betyder att en omedelbar fara hotar befolkningen. Den allmänna farosignalen är en oavbruten stigande och fallande ljudsignal eller en varning som myndigheterna ger med högtalare. Faran över -signalen är en obruten jämn ljudsignal. Det är ett meddelande om att hotet eller faran är över. Gör så här när du hört den allmänna farosignalen: 1. Sök dig inomhus. Stanna där. 2. Stäng dörrar, fönster, vädringsluckor och ventilationsanordningar. 3. Koppla på radion och vänta lugnt på anvisningar. 4. Undvik att använda telefon så att linjerna inte blockeras. 5. Avlägsna dig inte från området utan uppmaning av myndigheterna, annars kan du på vägen bli utsatt för fara. 4 5 Jos tunnet kaasun hajua, hengitä kostean vaatteen läpi. Pyri rakennuksen yläkerroksiin mikäli mahdollista. 3 YLEINEN HÄTÄNUMERO Jos joudut kaasupitoiseen ilmaan, liiku rauhallisesti. Suojaudu hengittämällä kostean vaatteen läpi. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa. Noudata ohjeita ja odota kunnes vaara on ohi. Turvallisuustiedote julkaistaan viiden vuoden välein. Tämän tiedotteen näet myös internetissä Mainos WooDoo/Painokotka Oy, Kotka 2010 Toimintaohjeet löytyvät myös YLE Teksti-TV sivu 868 ja puhelinluettelojen alkulehdiltä "Ohjeet vaaratilanteissa". Lisätietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen internet-sivuilta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi