LUVUT 2011 TÄRKEÄT Verotus, työnantajamaksut ja -vakuutukset www.bdo.fi
2 LUONTOISEDUT 2011 ASUNTOETU a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Aravarajoituslaissa (1 1 90/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on yllä todetusta poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. AUTOTALLIETU b) Muu Suomi Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 66 ja muun Suomen alueella 43 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 43 ja muun Suomen alueella 34 kuukaudessa. RAVINTOETU Tuloverolain (1 549/95) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia yllä todetun mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1 984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, yllä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pintaalaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1 961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 1 50 neliömetriä ylittävältä osalta puolet yllä tarkoitetuista tiloista. Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan yllä tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan Ravintoedun arvo on 5,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 ja enintään 9,00. Jos tämä määrä alittaa 5,40 tai ylittää 9,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. PUHELINETU Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. AUTOETU Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:
a) Ikäryhmä A (vuosina 2009-2011 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: 3 c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 1 8 sentillä kilometriltä. Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Auton käyttöetu: b) Ikäryhmä B (vuosina 2006-2008 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 1 8 000 kilometriä. Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 1 9 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 05 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 20 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Lisävarusteet Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteistms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) :
4 PERINTÖ- LAHJAVEROTUS Perintöveroa maksetaan seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka 2. veroluokka Lahjaveroa maksetaan seuraavan asteikon mukaan: 1. veroluokka 2. veroluokka Lahjan/perinnön saajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka: Lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne.), aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos tällä on yhteinen lapsi perittävän/lahjanantajan kanssa tai jos tämä on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa. II veroluokka: Kaikki muut - esimerkiksi sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset, avopuoliso.
5 PÄIVÄRAHAT JA KILOMETRIKORVAUKSET PÄIVÄRAHAT 2011 Työmatkan kestosta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: - yli 6 h (osapäiväraha) 1 6,00 - yli 1 0 h (kokopäiväraha) 34,00 Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet em. määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 h, 1 6,00 - yli 6 h, 34,00 Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 8,50 euroa. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 1 5 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 1 7,00 euroa. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. KILOMETRIKORVAUKSET 2011 Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan yllä tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 1 1 senttiä kilometriltä.
6 SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2011 TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSU SOSIAALITURVAMAKSU Vakuutusmaksu työntekijästä, jos ansio on vähintään 52,49 /kk Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentiksi vuodelle 201 1 on vahvistettu 2,1 2 %. TyEL-maksun määrittämisessä vuonna 201 1 käytetään vuoden 2009 palkkasummaa. Valtioneuvosto on vahvistanut asetuksella vuoden 201 1 työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudeksi 2,1 2 prosenttia työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1 963) 4 :ssä tarkoitetusta palkasta. Koska sosiaaliturvamaksuun ei sisälly enää kansaneläkevakuutusmaksua, maksun suuruus on siis 2,1 2 prosenttia. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 201 1 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU YEL-MAKSU Vakuutetun sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. Palkansaaja: YEL-työtulon alaraja 6 896,69 /v YEL-työtulon yläraja 1 56 625 /v Yrittäjä: Eläkkeensaaja:
TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksua ei peritä alle 1 7-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Palkansaajista maksettava maksu määräytyy seuraavalla tavalla: TYÖTAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus vaihtelee 0,3-0,8 %:n välillä. RYHMÄHENKIVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksu peritään työntekijöistä sekä niistä yhtiömiehistä ja osakkaista, jotka on vakuutettu lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. KOROT YEL:n perustekorko vahvistetaan koko vuodeksi. TyEL:n perustekorkoa käytetään ennakkomaksun ja lopullisen vakuutusmaksun korkouttamisessa. Koron vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö ja se tarkistetaan puolivuosittain. Perustekorko määrittelee myös sen osuuden, joka siirretään kunakin vuonna kasvattamaan eläkerahastoja. Korko on sitä korkeampi, mitä suurempi on eläkelaitosten keskimääräinen toimintapääoma. Viivästyskorkoa käytetään myöhässä maksetun maksun sekä eläkkeeseen maksettavan viivästyskorotuksen laskennassa. Korkokanta tarkistetaan puolivuosittain. 7
8 ARVONLISÄVEROKANNAT ARVONLISÄVEROKANNAT SUOMESSA, 1.1.2011 ARVONLISÄVEROKANNAT EU-MAISSA, 1.1.2009
9 VEROTUKSEN POISTOT Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 1 0 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Lyhytvaikutteiset hyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 euroa ja verovuonna yhteensä enintään 2.500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Väestönsuoja yms. (EVL 36 ) Väestönsuojan hankintameno vähennetään enintään 25 % vuotuisin poistoin. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentin ja muun voimassaoloajaltaan rajoitetun erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, sekä sellaisen erikseen luovutettavissa olevan aineettoman oikeuden, jonka voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu, hankintameno poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin 1 0 vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran- ja hiekanottopaikan yms. hankintamenosta poistetaan kunakin verovuonna käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. Sillat, laiturit yms. (EVL 39 ) Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 1 0 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Siltojen, laitureiden, patojen, altaiden yms. hankintameno vähennetään yhtä suurin vuotuisin poistoin omaisuuden todennäköisenä taloudellisena käyttöaikana tai jos tämä käyttöaika on 40 vuotta pitempi, 40 vuodessa. Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jääja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 %, kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 1 5 %. Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden ja rakennusten ainesosien käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun - 7 %, myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voi- käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto ma-asema- tai muu niihin verrattava rakennus, tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen - 4 %, asuin-, toimisto- tai muu niihin verrattava rakenrinnastettavan syyn vuoksi. nus, - 20 %, polttoaine-, happosäiliö ja tms. metallista tai Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumuusta siihen verrattavasta aineesta rakennettu varas- mattoman käyttöomaisuuden kuin maa-alueen käypä arvo to- ja muu rakennelma on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän - 20 %, puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennet- säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vätu kevyt rakennelma hennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa - 20 %, jos rakennusta käytetään yksinomaan liiketoiminnan edistämiseen tähtäävässä tutkimustoiminnashankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi. sa.
10 VALTION VEROTUS 2011 Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 201 1 löytyy osoitteesta www.vero.fi. Peruskorko ja viitekorko vaikuttavat verotukseen. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 201 0 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.201 1 31.1 2.201 1. Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 1,5 prosenttia ajalle 1.1.201 1-30.6.201 1. Tätä ennen peruskorko on ollut 1.1.201 0-31.1 2.201 0 1,25 prosenttia. Viitekorko Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.201 0 31.1 2.201 0 on 1 prosentti. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Em. viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.201 1 31.1 2.201 1. Palautuskorot Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, 1.1.201 0 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 201 1 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Jäännösveron korot Vuonna 201 1 jäännösveron korko on 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 1 0 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3 prosenttia. Verovuoden 201 0 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.201 1 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Maksettava yhteisökorko Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 3 prosenttia vuonna 201 1. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.
BDO International SUOMALAINEN TILINTARKASTUSYHTEISÖ Henkilökuntansa omistamana itsenäisenä KHTtilintarkastusyhteisönä Suomen BDO palvelee asiakkaitaan joustavasti ja paikallisesti, kansainvälisen ketjun tuella. BDO Suomessa Tarjoamme laadukkaita tilintarkastus- ja neuvontapalveluja kaikenkokoisille yrityksille, pienistä omistajavetoisista yhtiöistä pörssiyhtiöihin. Olemme erikoistuneet myös asunto- ja kiinteistöyhtiöiden sekä yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkishallinnon organisaatioiden tilintarkastuksiin. Palveluihimme kuuluu: Tilintarkastus Sisäinen tarkastus Muut varmennuspalvelut Veropalvelut Yritysjärjestelyt Muut neuvontapalvelut Lakipalvelut Lisätietoja palveluistamme sekä yhteyshenkilöt www.bdo.fi 11
M-ITELLA OYJ ANGOLA ARGENTINA ARUBA AUSTRALIA AUSTRIA BAHAMAS BAHRAIN BELGIUM BOLIVIA BOTSWANA BRAZIL BRITISH VIRGIN ISLANDS BULGARIA CAMBODIA CANADA CAPE VERDE ISLANDS CAYMAN ISLANDS CHILE CHINA COLOMBIA COMOROS CROATIA CYPRUS CZECH REPUBLIC DENMARK DOMINICAN REPUBLIC ECUADOR EGYPT EL SALVADOR ESTONIA FINLAND FRANCE GEORGIA GERMANY GIBRALTAR GREECE GUATEMALA GUERNSEY HONG KONG HUNGARY INDIA INDONESIA IRELAND ISRAEL ITALY JAMAICA JAPAN JERSEY JORDAN KAZAKHSTAN KENIA KOREA LATVIA LEBANON LIECHTENSTEIN LITHUANIA LUXEMBOURG MACAU MADAGASCAR MALAYSIA MALTA MAURITIUS MEXICO MOROCCO MOZAMBIQUE NAMIBIA NETHERLANDS NETHERLANDS ANTILLES NEW ZEALAND NIGERIA NORWAY OMAN PAKISTAN PANAMA PARAGUAY PERU PHILIPPINES POLAND PORTUGAL QATAR REUNION ISLAND ROMANIA RUSSIA SAUDI ARABIA SENEGAL SERBIA SEYCHELLES SINGAPORE SLOVAK REPUBLIC SLOVENIA SOUTH AFRICA SPAIN SRI LANKA ST LUCIA ST VINCENT SURINAME SWEDEN SWITZERLAND TAIWAN TANZANIA THAILAND TRINIDAD AND TOBAGO TUNISIA TURKEY TURKMENISTAN UGANDA UKRAINE UNITED ARAB EMIRATES UNITED KINGDOM UNITED STATES OF AMERICA URUGUAY VENEZUELA VIETNAM ZAMBIA ZIMBABWE YHTEYSTIEDOT Katso toimistojemme tarkemmat yhteystiedot: www.bdo.fi www.bdointernational.com BDO Oy, a limited liability company incorporated in Finland, is a member of BDO International Limited, a UK company limited by guarantee, and forms part of the international BDO network of independent member firms. BDO is the brand name for the BDO network and for each of the BDO Member Firms.