URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki
Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment International Operations Ramboll Finland Oy Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta Bio- ja ympäristötekniikan laboratorio Tampereen teknillinen yliopisto
VESIKÖYHYYSINDEKSI ERI MAISSA 2002 Kun indeksi on suuri, vesiasiat ovat kunnossa. Suomen indeksi on 77,9 ja Haitin 35,1. Lähde: World Resources Institute, 2006.
Olosuhteet täällä ovat kammottavat. Jätettä on joka paikassa. Se saastuttaa vetemme. Useimmat käyttävät ämpäreitä ja muovipusseja tarpeilleen. Lapset kärsivät jatkuvasti ripulista ja muista sairauksista, koska kaikki on niin likaista. Mary Akinyi, Kibera, Nairobi, Kenia Inhimillisen kehityksen raportti 2006
6
7
8
9
Näkymä Kiberaan Royal Nairobin väylältä 16 (30.1.2011)
VESIVAROJEN VÄHÄINEN HYÖDYNTÄMINEN 4 % vesivaroista on hyödynnetty 20 % viljelymaasta on kastelu Vähemmän kuin 6 % vesivoimasta on käytössä 200 m 3 /hlö vesivarastoa verrattuna 1000 m 3 /hlö teollisuusmaissa LISÄÄNTYVÄ VESIPULA 25 Afrikan maassa on pulaa vedestä tai vesistressi vuonna 2025 Vesivarojen suuri paikallinen ja ajallinen vaihtelu Ilmastonmuutos lisää vaihteluja vesivaroissa
VESIVAROJEN LIIALLINEN HYÖDYNTÄMINEN Nopea väestönkasvu kaupungeissa vaatii vesivarojen käyttöönottoa yhä kauempaa ja yhä syvemmältä VESIVAROJEN PILAANTUMINEN Vesistöihin kaadetaan suuret määrät jätettä päivittäin maapallolla 2 miljoonaa tonnia Jäteveden käsittelyn, viemäröinnin ja hulevesijärjestelmien puute aiheuttaa pohja- ja pintavesien saastumista 90 % jätevedestä lasketaan käsittelemättömänä pintavesiin
KAUPUNKIEN VÄESTÖNKASVU Kaupunkien väestömäärä tuplaantuu vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä Kaupunkilaisia 38 % väestöstä ja luku kasvaa 50% vuoteen 2050 mennessä SLUMMIUTUMINEN Kaupunkilaisista 62 % asuu slummeissa Itä-Afrikassa kaupunkilaisten määrä kaksinkertaistuu 10 vuodessa - slummien väestö kaksinkertaistuu 5 vuodessa KÖYHYYS Köyhät maksavat jopa 50 kertaa enemmän vedestä kuin rikkaat
Keskimääräinen vuotuinen väestönkasvu joissain nopeasti kasvavissa afrikkalaisissa kaupungeissa 1990-2006 14
PALVELUJEN KATTAVUUS ALHAINEN 44 % on asianmukainen sanitaatio 35 % on taloliittymä VUOTOVEDEN MÄÄRÄ HUIKEA Jopa 50-60% verkostoon pumpatusta vedestä INFRAOMAISUUDEN HALLINTA SURKEAA Palvelumaksuilla katetaan usein vain osa ylläpitokustannuksista >Rakennettu infra rapautuu, samalla suuri vaje investoinneista uuteen infraan
SANITAATIO: MITKÄ OVAT ONGELMAT? Poliitikot ja virkamiehet eivät ajattele, että investoiminen puhtauteen on tärkeää Ilman poliittisia ratkaisuja muitakaan ratkaisuja ei löydy Iso ongelma on, että paikalliset insinöörit, joille maksetaan aivan liian vähän, eivät ole motivoituja tekemään asialle mitään Korruptiota esiintyy liikaa ja erityisesti vesihuoltoja sanitaatiosektorilla Prof. Duncan Mara http://www.source.irc.nl/page/61987
INSINÖÖRIEN PUUTE Teollisuusmaissa keskimäärin 20-50 insinööriä/ 10000 as. Joissain Afrikan maissa keskimäärin vähemmän kuin 1 insinööri/10000 as. > Vesihuollolle ja sanitaatiolle asetettujen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa tarvitaan 2,5 miljoonaa uutta insinööriä ja teknikkoa Marjoram, T. 2010. Engineering : issues, challenges and opportunities for development. UNESCO report. Paris, France, UNESCO.
INVESTOINTIVAJE Vesihuollolle ja sanitaatiolle asetettujen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan EUR 9 000 000 000/v enemmän
INFRASTRUKTUURIN TILA SAHARAN ETELÄNPUOLEISESSA AFRIKASSA - SÄHKÖ, VESIHUOLTO, TIET JA ICT: LEIKKAA VUOTUISTA KANSANTALOUDEN KASVUA 2 % VÄHENTÄÄ YRITYSTEN TUOTTOA 40 % Foster, V. Briceño-Garmendia, C. (eds.) 2009. Africa s Infrastructure: A Time for Transformation. The Agence Française de Développement and the World Bank. 355 p. http://www.infrastructureafrica.org
20 The African Problem 24.3.2011
21 24.3.2011