SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2000 N:o 761 767 SISÄLLYS N:o Sivu 761 Laki Meksikon kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 1977 762 Tasavallan presidentin asetus Meksikon kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta... 1978 763 Valtioneuvoston asetus kiinteistörekisteriasetuksen 4 :n muuttamisesta... 1979 764 Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta... 1980 765 Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen 15 :n muuttamisesta... 1985 766 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta... 1986 767 Oikeusministeriön asetus ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisessa käytettävän lomakkeen kaavan vahvistamisesta... 1989 N:o 761 Laki Meksikon kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Annettu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Mexico Cityssä 22 päivänä helmikuuta 1999 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Meksikon yhdysvaltojen hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin niistä on sovittu. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1999 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 31/1999 UaVM 6/1999 EV 22/1999 Ministeri Jan-Erik Enestam 105 2000 400301
1978 N:o 762 Tasavallan presidentin asetus Meksikon kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ulkomaankauppaministerin esittelystä, säädetään: 1 Mexico Cityssä 22 päivänä helmikuuta 1999 Suomen tasavallan hallituksen ja Meksikon yhdysvaltojen hallituksen välillä tehty, eduskunnan 28 päivänä syyskuuta 1999 hyväksymä ja tasavallan presidentin 22 päivänä lokakuuta 1999 hyväksymä sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskeva sopimus, jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 21 päivänä heinäkuuta 2000, on Suomen osalta kansainvälisesti voimassa 20 päivästä elokuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu. 2 Meksikon kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 22 päivänä lokakuuta 1999 annettu laki (761/2000) tulee voimaan 30 päivänä elokuuta 2000. 3 Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä elokuuta 2000. Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 54/2000)
1979 N:o 763 Valtioneuvoston asetus kiinteistörekisteriasetuksen 4 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1996 annetun kiinteistörekisteriasetuksen (970/1996) 4, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 873/1999, seuraavasti: 4 Kiinteistötunnuksen muuttaminen Kiinteistötoimituksessa muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus. Kuitenkin muussa kuin tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun määräala siirretään lohkomalla kiinteistöön, saajakiinteistön tunnus annetaan saajakiinteistöstä ja siihen siirretystä määräalasta muodostetulle kiinteistölle. Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta. Yhdistämällä muodostettavalle muulle kiinteistölle kuin tontille tai yleiselle alueelle Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 annetaan sen yhdistettävän kiinteistön tunnus, jonka kiinteistörekisterin pitäjä harkitsee tarkoituksenmukaisimmaksi. Kun lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen yhdistetään muunlaatuinen kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. Yhdistämällä muodostettavalle yleiselle alueelle antaa kiinteistötunnuksen kiinteistörekisterin pitäjä. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa lopetettuihin toimituksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kiinteistötunnusta koskevia säännöksiä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen
1980 N:o 764 Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenneministeriön esittelystä, muutetaan ajoneuvojen rekisteröinnistä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1598/1995) 2, 3, 34, 36, 36 a ja 37, 51 :n 3 momentti sekä 56 ja 58, sellaisina kuin niistä ovat 2, 34 ja 36 asetuksessa 1242/1999, 36 a asetuksessa 1035/1998 ja 58 asetuksessa 186/1999, sekä lisätään 51 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 2 Määritelmiä Tässä asetuksessa tarkoitetaan: a) rekisterillä tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain (819/1989) mukaista ajoneuvorekisteriä; b) sopimusrekisteröijällä ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetun lain (1100/ 1998) 3 :ssä tarkoitettua sopimusrekisteröijää; c) rekisteröinnin suorittajalla Ajoneuvohallintokeskusta ja b kohdassa mainitun lain 6 :ssä tarkoitetun sopimuksen mukaan toimivaltaista sopimusrekisteröijää; d) ennakkoilmoituksella uutta ajoneuvoa koskevien tietojen ilmoittamista Ajoneuvohallintokeskukselle ennen ensirekisteröintiä; e) ensirekisteröinnillä ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä Suomessa; f) uudelleenrekisteröinnillä Suomessa rekisteröidyn ja sittemmin rekisteristä poistetun ajoneuvon rekisteröintiä; g) muutosrekisteröinnillä rekisteröinnin suorittajan rekisteriin merkityn ajoneuvon tiedoissa tapahtuneiden muutosten kirjaamista; h) rekisteri-ilmoituksella ilmoitusta ajoneuvon ensi- tai uudelleenrekisteröinnin ja ajoneuvon rekisteristä poistamisen edellyttämistä tiedoista sekä muista rekisteritiedoissa tapahtuneista muutoksista; i) rekisteriotteella rekisteröinnin suorittajan antamaa asiakirjaa, josta ilmenee, että ajoneuvo on rekisteröity; j) vaatimustenmukaisuustodistuksella ajoneuvon valmistajan antamaa asiakirjaa, joka osoittaa M 1 -luokan ajoneuvon vastaavan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY tai L-luokan ajoneuvon vastaavan kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä an- Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti
N:o 764 1981 netun neuvoston direktiivin 92/61/ETY mukaisesti hyväksyttyä ajoneuvotyyppiä; k) ennakkoilmoitustodistuksella Ajoneuvohallintokeskuksen antamaa asiakirjaa, josta ilmenee, että ajoneuvosta on tehty ennakkoilmoitus; l) rekisteritunnuksella ajoneuvon yksilöivää rekisteröinnin suorittajan antamaa kirjain- ja numerosarjaa; m) rekisterikilvellä ajoneuvoon kiinnitettävää kilpeä, jossa on ajoneuvon rekisteritunnus ja jonka vasemmassa reunassa voi olla kansallisuustunnus; n) rekisteröintipäivällä päivää, jona rekisteri-ilmoitus on jätetty rekisteröinnin suorittajalle; o) käyttöönottopäivällä päivää, jona ajoneuvo on ensirekisteröity tai rekisteröity ensimmäisen kerran ulkomailla, jollei rekisteriin ole erityisestä syystä merkittävä muuta päivää ajoneuvon todelliseksi käyttöönottopäiväksi; p) haltijalla muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin omistajaa, jolle ajoneuvon pääasiallinen käyttöon siirtynyt tai jonka käyttöön ajoneuvo on yli 30 päivän ajaksi luovutettu sopimuksen perusteella; q) siirtomerkillä ajoneuvoon kiinnitettävää merkkiä, jossa on rekisteritunnus. 3 Perustiedot 1. Ajoneuvosta on rekisteriin merkittävä ainakin seuraavat perustiedot: a) omistajan ja haltijan nimi, osoite ja kotikunta, henkilö- tai liike- ja yhteisötunnus, poliisipiiri, johon asuinpaikka kuuluu, sekä kieli; b) tieto siitä, onko omistaja ja haltija luonnollinen henkilövai oikeushenkilösekä haltijan hallintaoikeuden laatu; c) merkki ja malli; d) luokka, ryhmä ja laji sekä ajoneuvomallin tyyppikoodi, mikäli ajoneuvo on tyyppikatsastettua tai tyyppihyväksyttyä mallia; e) omistajan vaihdoksen tapahtumapäivä; f) käyttöönottopäivä tai, jollei se ole tiedossa, käyttöönottovuosi; g) ensirekisteröintipäivä tai viimeisin uudelleenrekisteröintipäivä; h) valmistenumero, rekisteritunnus ja tieto siitä, onko rekisterikilvessä kansallisuustunnus; i) viimeksi suoritetun rekisteröinti- tai vuosikatsastuksen sekä muutos- ja kytkentäkatsastuksen päivämäärä; j) liikennevakuutusta, verotusta ja autokiinnitystä koskevat tiedot; k) käyttötarkoitus sekä käyttöä ja rekisteröintiä koskevat rajoitukset ja ehdot; l) rekisteristä poistopäivä ja tarvittaessa tieto rekisterikilpien palautuksesta ja palautuspäivästä sekä rekisteristä poistamisen syystä; m) mahdollinen ajokieltoon määrääminen. 2. Ajoneuvon kotipaikkana pidetään sen omistajan tai haltijan kotikuntaa taikka omistavan tai haltijaksi merkityn yhteisön sijaintikuntaa. 3. Kun ajoneuvo rekisteröidään vaatimatta rekisteröintikatsastusta, on rekisteröintikatsastuksen päivämäärän sijasta rekisteriin merkittävä ensimmäisen katsastuksen päivämääräksi rekisteröintipäivä. 4. Rekisteriin voidaan lisäksi merkitä autoverovapauden perusteena olevat laitteet ja mitat sekä Ajoneuvohallintokeskuksen tarpeellisiksi katsomat muut tiedot. 5. Rekisteriin merkitään ennakkoilmoituksessa annettavat tiedot. 34 Rekisterikilpien kiinnitys ja käyttö 1. Rekisterikilvet on kiinnitettävä autossa eteen ja taakse, traktorissa ja moottorityökoneessa eteen tai taakse, moottorikelkassa molemmille sivuille ja muussa ajoneuvossa taakse kilville varattuihin paikkoihin ajoneuvon poikkisuuntaan, pystyasentoon tai enintään 30 alareunasta ulospäin kallistettuna ja siten, ettei mikään ajoneuvon osa tai varuste osittainkaan peitä sitä. Rekisterikilpi tulee tarvittaessa pohjustaa tai kehystää siten, ettei se ajoneuvoa käytettäessä vahingoitu. Rekisterikilpeä ei saa taittaa, leikata tai peittää, eikä siihen saa kiinnittää tarraa, merkkiä tai kilpeä. 2. Rekisterikilpien kiinnitysruuvien päät on maalattava pohjan värisiksi tai peitettävä pohjan värisillä tulpilla. 3. Ajoneuvossa ei saa käyttää eikä siihen kiinnittää muita kuin siihen kuuluvat rekisterikilvet eikä muita sellaisia kilpiä taikka kirjain- tai numeroyhdistelmiä, jotka harhauttavasti muistuttavat rekisterikilpeä tai -tunnusta, siirtomerkkiä taikka jonkin valtion kansallisuustunnusta. 4. Rekisterikilvet on pidettävä sellaisessa
1982 N:o 764 kunnossa, että rekisteritunnus on liikenteessä vaikeudetta luettavissa. 5. Luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen käytettävän auton rekisterikilvet on kiinnitettävä erilliseen, niitä ympäröivään keltaiseen kohoreunaiseen kehykseen, jonka leveys on 20 mm. 36 Rekisteritunnuksen sisältö ja rekisterikilpien väri 1. Ajoneuvojen rekisteritunnukset ja ajoneuvoille annettavien rekisterikilpien värit ovat seuraavat: a) auton, moottoripyörän, mopon, L 5 -luokan ajoneuvon, kevyen nelipyörän ja perävaunun rekisterikilvessä on kaksi tai kolme kirjainta ja enintään kolminumeroisen luvun käsittävä tunnus mustin merkein valkealla, heijastavalla pohjalla sekä auton, moottoripyörän ja perävaunun rekisterikilvessä myös kansallisuustunnus, jollei jäljempänä toisin säädetä; b) museoajoneuvolle voidaan antaa rekisterikilvet, joissa a kohdassa tarkoitettu rekisteritunnus on valkein merkein mustalla pohjalla ilman kansallisuustunnusta; c) ulkovallan edustuston virka-auton ja sen diplomaattiseen henkilökuntaan kuuluvan samoin kuin ulkoasiainministeriön määräyksen perusteella näihin rinnastettavan henkilön auton rekisterikilvessä on kirjaimet CD ja ulkoasiainministeriön määräämät enintään neljä numeroa käsittävä tunnus valkoisin merkein sinisellä, heijastavalla pohjalla sekä edustuston ja sen henkilökuntaan kuuluvan henkilön muun tulli- ja verovapaan auton rekisterikilvessä kirjaimen C ja ulkoasiainministeriön määräämät enintään viisi numeroa käsittävä tunnus valkoisin merkein sinisellä, heijastavalla pohjalla; d) tasavallan presidentin autossa voi rekisterikilpien asemesta olla Suomen vaakuna; e) moottorikelkan, traktorin ja moottorityökoneen rekisterikilvessä on enintään kolminumeroisen luvun ja enintään kolme kirjainta käsittävä tunnus mustin merkein keltaisella, heijastavalla pohjalla; f) ajoneuvoa varten voidaan hakemuksesta antaa rekisterikilvet, joissa a kohdassa tarkoitettu rekisteritunnus on valkein merkein mustalla pohjalla ilman kansallisuustunnusta, jos ajoneuvossa on aikaisemmin ollut tällaiset kilvet. 2. Vientirekisteröidyn ajoneuvon rekisterikilvessä on kansallisuustunnus, yhden kirjaimen ja enintään nelinumeroisen luvun käsittävä rekisteritunnus mustin merkein valkealla, heijastavalla pohjalla ja oikeassa reunassa valkein merkein punaisella, heijastavalla pohjalla vuosiluku ja kuukausi, jonka aikana rekisteröinti päättyy. 3. Tullikilvessä on yksi kirjain, järjestysnumero ja kirjaimet FIN punaisella värillä valkoisella, heijastavalla pohjalla. 4. Koenumerokilvessä on sana KOE, yksi kirjain ja enintään kolminumeroinen luku mustin merkein keltaisella, heijastavalla pohjalla. 5. Rekisterikilvessä olevat numerot erotetaan rekisterikilvessä olevista kirjaimista väliviivalla. 36a Rekisteritunnuksen määräytyminen 1. Ajoneuvoa varten annetaan sattumanvaraisesti määräytyvä rekisteritunnus, jollei 36 :ssä toisin säädetä. Ajoneuvohallintokeskus voi kuitenkin hakemuksesta antaa ajoneuvoa varten tietyn rekisteritunnuksen (erityistunnus). Erityistunnuksen sisältävät rekisterikilvet luovuttaa rekisteröinnin suorittaja. 2. Rekisteröinnin suorittajalle tehdystä hakemuksesta ajoneuvoa varten voidaan antaa ajoneuvolla aikaisemmin ollut rekisteritunnus. Tällaista tunnusta ei pidetä erityistunnuksena. 37 Kansallisuustunnus 1. Edellä 36 :n 1 momentin a kohdassa tarkoitetussa auton, moottoripyörän ja perävaunun sekä vientirekisteröitävän ajoneuvon rekisterikilvessä on moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkin tunnustamisesta yhteisön sisäisessä liikenteessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2411/98 liitteessä olevan määrittelyn mukainen kansallisuustunnus siten, että asetuksen 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettu rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkki on FIN. 2. Hakemuksesta autoa, moottoripyörää ja perävaunua varten annetaan rekisterikilvet, joissa ei ole 1 momentissa tarkoitettua kansallisuustunnusta. Hakemuksesta tällaiset kilvet voidaan vaihtaa 1 momentissa tarkoitettuihin kilpiin.
N:o 764 1983 3. Jos ajoneuvossa käytetään kansainvälisessä tieliikennesopimuksessa edellytettyä kansallisuustunnusta, siinä tulee olla valkealla soikion muotoisella pohjalla mustat kirjaimet FIN. Soikion vaakasuoran halkaisijan tulee olla vähintään 175 mm ja pystysuoran halkaisijan vähintään 115 mm. Kirjainten korkeuden tulee olla 80 mm ja viivaleveyden 10 mm. Kansallisuustunnukseen ei saa liittää mitään lippua tai muuta merkkiä. 51 Geneven ja Wienin sopimuksiin liittyneissä valtioissa rekisteröidyt ajoneuvot 3. Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, Suomessa vakituisesti asuva henkilösaa täällä kuljettaa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröityä N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoa siihen kytkettyine perävaunuineen tavaran kuljetukseen liittyvässä tarkoituksessa enintään seitsemän päivän ajan. Kuljettaminen saa käsittää vain ajoneuvon Suomeen saapumisen jälkeisen kuljetuksen määräpaikkaan ja tätä kuljetusta seuraavan ajoneuvon Suomesta poistumiseen johtavan kuljetuksen. Ajoneuvon kuljettajan tulee voida osoittaa rahtikirjaan tai muuhun kuljetusasiakirjaan tehdyin merkinnöin, että kyseessä on tässä momentissa tarkoitettu kuljetus. 4. Edellä 1 3 momentissa tarkoitetun käyttämisen edellytyksenä on: a) että ajoneuvossa on rekisteröintivaltion rekisterikilvet ja kansallisuustunnus; b) että ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän päämitat ja massat eivät ylitä Suomessa sallittuja arvoja; c) että ajoneuvoa varten on Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus; d) että ajoneuvon kuljettajalla on rekisteröintimaassa annettu rekisteriote ja todistus oikeudestaan pitää ajoneuvoa hallinnassaan, jollei sitä ole rekisteröity mukana olevan henkilön nimiin; ja e) jos perävaunu on otettu käyttöön valtiossa, jossa perävaunuja ei rekisteröidä, että rekisterikilven sijasta perävaunussa on sen omistajan tai viranomaisen antama numerotunnus tai että vetoauton rekisterikilpi kiinnitetään perävaunun taakse; vetoauton kuljettajalla tulee olla rekisteriotteen sijasta perävaunun omistajan tai viranomaisen antama todistus perävaunulle sallituista massoista ja todistus enintään vuotta aikaisemmin suoritetusta katsastuksesta tai vastaavasta teknisestä tarkastuksesta. 56 Omaa käyttöä varten maahanmuuton yhteydessä Suomeen tuodun ajoneuvon rekisteröinti 1. Ulkomailla rekisteröity, omaa käyttöä varten maahanmuuton yhteydessä Suomeen tuotu ajoneuvo on sen omistajan tai maahan tuoneen henkilön ilmoitettava rekisteröitäväksi Suomessa 30 päivän kuluessa: a) maahantuonnista, jos ajoneuvon omistajalla on Suomeen saapuessaan tarkoitus jäädä tänne vakinaisesti asumaan; taikka b) siitä, kun ajoneuvon omistajan katsotaan Suomeen saapumisen jälkeen asettuneen tänne vakinaisesti asumaan. 2. Jos ajoneuvoa käytetään Suomessa liikenteessä ennen rekisteröintiä, sen on soveltuvin osin täytettävä 51 :n 4 momentissa tai 52 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset. 58 Rekisteröintitodistukset Ajoneuvohallintokeskus voi asettamillaan ehdoilla oikeuttaa Suomessa rekisteröidyn autoalan järjestön tai sopimusrekisteröijän antamaan kansainvälisen tieliikennesopimuksen mukaisia rekisteröintitodistuksia. Sellainen rekisteröintitodistus saadaan antaa vain Suomessa rekisteröidylle ajoneuvolle, joka rakenteeltaan ja varusteiltaan täyttää sopimuksen määräykset ja on varustettu kansallisuustunnuksella. 1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001. Asetuksen 51 :n 3 ja 4 momentti sekä 56 tulevat kuitenkin voimaan 15 päivänä syyskuuta 2000. 2. Rekisteröinnin suorittajan ennen tämän asetuksen voimaantuloa antamia rekisterikilpiä saa käyttää edelleen, jollei niiden käyttöoikeutta ole rajoitettu erityisesti säädettyyn ajanjaksoon. Jos ennakkoilmoituksen tekijälle on ennen tämän asetuksen voimaantuloa toimitettu rekisterikilvet 33 :n mukaisesti, ne voidaan ottaa ensirekisteröitävissä ajoneuvoissa käyttöön vielä asetuksen tultua voimaan. 3. Autoa, moottoripyörää ja perävaunua varten ennen tämän asetuksen voimaantuloa
1984 N:o 764 annettujen rekisterikilpien tilalle voidaan hakemuksesta antaa 37 :n 1 momentissa tarkoitetut rekisterikilvet. Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 4. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Yli-insinööri Kari Saari
1985 N:o 765 Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen 15 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, muutetaan koneiden turvallisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun valtioneuvoston päätöksen (1314/1994) 15 :n 4 momentti seuraavasti: 15 Valvontaviranomaiset Milloin koneeseen sovelletaan sähköturvallisuuslakia (410/1996) ja sen nojalla annettuja säännöksiä, tämän päätöksen noudattamista valvoo osaltaan sähköturvallisuuslaissa tarkoitettu sähköturvallisuusviranomainen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2000. Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Neuvotteleva virkamies Pertti Siiki Parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/37/EY; EYVL N:o L 207, 23.7.1998, s. 1 2 400301/105
1986 N:o 766 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 15 ja 17 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn käyttöön Suomessa. Tätä asetusta ei sovelleta: 1) öljynjalostusteollisuudessa omaan käyttöön jalostettavaan polttoaineeseen; 2) ennen lopullista polttoa jatkojalostettavaan polttoaineeseen; 3) lentoliikenteessä käytettävään polttoaineeseen; 4) moottoriajoneuvoissa käytettävään dieselöljyn ja moottoribensiinin laatuvaatimuksista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (786/1999) tarkoitettuun dieselpolttoaineeseen; eikä 5) meriliikenteessä käytettävään raskaaseen polttoöljyyn. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) kevyellä polttoöljyllä ensisijaisesti lämmitykseen käytettäviä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994) tarkoitettuja tullitariffin nimikkeeseen 2710 kuuluvia kaasuöljyjä ja muita öljytuotteita, jotka tislautuvuutensa mukaisesti kuuluvat keskitisleisiin ja joista vähintään 85 tilavuusprosenttia häviöt mukaan luettuna tislautuu 350 celsiusasteessa käytettäessä American Society for Testing and Materials mukaista raakaöljyn ja voiteluöljyjen standardimääritelmistä ja eritelmistä vuoden 1976 painoksessa tarkoitettua menetelmää (ASTM D 86 -menetelmä); 2) raskaalla polttoöljyllä muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa tarkoitettuja tullitariffin nimikkeeseen 2710 kuuluvia raakaöljystä saatuja, lämmitykseen tarkoitettuja öljyjä ja öljyvalmisteita, joista ASTM D 86 -menetelmän mukaan 250 celsiusasteeseen asti tislattaessa tislautuu häviöt mukaan luettuna vähemmän kuin 65 tilavuusprosenttia tai joista tällä menetelmällä ei 250 celsiusasteen lämpötilassa voida määrittää tilavuusprosenttia; 3) meriliikenteessä käytettävällä kevyellä polttoöljyllä polttoaineita, jotka ovat tarkoitettu käytettäväksi merialuksissa ja ovat 1 kohdan määritelmän mukaisia tai joiden viskositeetti tai tiheys on ISO 8217:n (1996) taulukossa 1 olevan meriliikenteessä käytettävien tisleiden viskositeetin tai tiheyden määritelmän mukainen; Neuvoston direktiivi 1999/32/EY, EYVL N:o L 121, 11.5.1999, s. 13
N:o 766 1987 4) polttolaitoksella laitteistoa, jossa polttoainetta hapetetaan näin syntyvän lämmön käyttämiseksi. 3 Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Edellä 1 momentin säännöstä ei kuitenkaan sovelleta raskaaseen polttoöljyyn, jota käytetään: 1) polttoaineteholtaan yli 50 MW:n polttolaitoksessa, johon sovelletaan rikkidioksidipäästöjen rajoittamista koskevia valtioneuvoston päätöksiä; 2) polttolaitoksessa, jonka rikkidioksidipäästöt ovat enintään 500 mg/mj tai 1 700 mg/nm 3 happipitoisuuden ollessa 3 tilavuusprosenttia; 3) öljynjalostamossa, jos jalostamon kaikkien laitosten, lukuun ottamatta polttoaineteholtaan yli 50 MW:n polttolaitoksia, joille on myönnetty lupa 1 päivän heinäkuuta 1987 jälkeen, rikkidioksidipäästöjen kuukauden keskiarvo on polttoaineyhdistelmästä ja polttoainetyypistä riippumatta enintään 1 700 mg/nm 3. 4 Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,20 painoprosenttia ja 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen enintään 0,10 painoprosenttia. Edellä 1 momentin säännöstä ei sovelleta Suomen ja Euroopan yhteisön ulkopuolisen valtion väliseen meriliikenteeseen. 5 Ympäristöministeriön toimivalta poikkeuksien myöntämiseen Ympäristöministeriö voi ympäristönsuojelulain (86/2000) 17 :n nojalla hakemuksesta myöntää määräajaksi poikkeuksen edellä 3 ja 4 :n mukaisesta polttoaineen rikkipitoisuutta koskevasta säännöksestä, jos poikkeus on tarpeen: 1) laitosten, laitteiden ja koneiden kehitys-, koe- ja testaustoimintaa varten eikä siitä aiheudu merkittävää ilman pilaantumista; 2) raakaöljyn tai öljytuotteiden toimituksessa tapahtuvan poikkeuksellisen ja äkillisen muutoksen vuoksi eikä vaatimusten täyttäminen jalostamoilla muutoin ole mahdollista. Poikkeus voidaan myöntää 1 momentin 2 kohdan mukaan enintään 6 kuukaudeksi, jos Euroopan yhteisöjen komissio on sallinut poikkeamisen tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY nojalla. 6 Määritysmenetelmät Määritettäessä tässä asetuksessa tarkoitettujen polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuuksia on vertailumenetelmänä käytettävä raskaalle polttoöljylle ja meriliikenteessä käytettävälle kevyelle polttoöljylle ISO 8754 (1992) ja PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää sekä kevyelle polttoöljylle PrEN 24260 (1987), ISO 8754 (1992) ja PrEN ISO 14596 mukaista menetelmää. Jos menetelmien mukaiset tulokset poikkeavat toisistaan, käytetään menetelmänä PrEN ISO 14596. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusmääritysten tilastollinen tulkinta on tehtävä ISO 4259 -standardin (1992) mukaisesti. 7 Valvonta Raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn valmistajien ja maahantuojien on laadittava vuosittain selvitys edellisen kalenterivuoden aikana Suomen markkinoille luovutetuista tässä asetuksessa tarkoitetuista polttonesteiden määristä ja rikkipitoisuuksista. Selvitys on toimitettava ympäristöministeriölle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta. Ensimmäinen selvitys tulee tehdä vuodelta 2001. Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan tulee ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle vuosittain käytetyn raskaan polttoöljyn määrä ja sen laatu rikkipitoisuutena. Tiedot tulee toimittaa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta, jollei toimintaa koskevassa ympäristöluvassa toisin määrätä. Tullilaitos valvoo tämän asetuksen noudattamista ottamalla edustavan määrän näytteitä polttoaineiden varastoilta ja jakeluasemilta,
1988 N:o 766 analysoimalla näytteet ja raportoimalla tuloksista ympäristöministeriölle. 8 Ympäristöministeriön ohjeet Ympäristöministeriö voi antaa yleisiä ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja valvonnasta. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2000. Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2000 Tällä asetuksella kumotaan runsasrikkisen raskaan polttoöljyn käytön rajoittamisesta 13 päivänä helmikuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös (174/1992), raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös (453/1992) sekä dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta 13 päivänä helmikuuta 1997 annettu valtioneuvoston päätös (142/1997), kaksi viimeksi mainittua päätöstä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ympäristöministeri Satu Hassi Ylitarkastaja Anneli Karjalainen
1989 N:o 767 Oikeusministeriön asetus ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisessa käytettävän lomakkeen kaavan vahvistamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2000 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta 12 päivänä toukokuuta 2000 annetun lain (414/2000) 4 :n 2 momentin nojalla: 1 Ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisessa eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa voidaan käyttää tämän asetuksen mukaista lomaketta. Vahvistettu kaava on tämän asetuksen liitteenä. 2 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2000. Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2000 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Jarmo Törneblom
1990 N:o 767 Liite ILMOITUS EHDOKKAAN VAALIRAHOITUKSESTA Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaali Vuosi Europarlamentti -vaalit Kunnallisvaalit Ehdokkaan täydellinen nimi Puolue / valitsijayhdistys mk Vaalikampanjan kokonaiskulut Vaalikampanjan rahoitus eriteltynä (bruttomääräisenä). Käyttäkää lisälehteä tarvittaessa. mk Omat varat joista lainaa (tämä erittely on vapaaehtoinen) Ulkopuolinen tuki Tuki yksityishenkilöiltä Tuki yrityksiltä Tuki puoluejärjestöiltä Tuki etujärjestöiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja vastaavilta Pvm ja ilmoittajan allekirjoitus Ilmoitus toimitetaan kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa oikeusministeriölle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Ilmoitukseen ei liitetä kuitteja eikä niiden kopioita.
N:o 767 1991 Lisälehti Vaalikampanjan rahoitus eriteltynä (jatkoa) mk Pvm ja ilmoittajan allekirjoitus
1991 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 767 Laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta (414/2000) Hallituksen esitys HE 8/2000 vp. 3 Ilmoitettavat tiedot Ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot: 1) maininta siitä, mitkä vaalit ovat kyseessä; 2) ehdokkaan täydellinen nimi ja hänet asettaneen puolueen nimi tai maininta siitä, että ehdokas on valitsijayhdistyksen ehdokas; 3) ehdokkaan vaalikampanjan kokonaiskulut; sekä 4) ehdokkaan vaalikampanjan rahoitus eriteltynä toisaalta ehdokkaan omiin varoihin sekä toisaalta ehdokkaan, hänen tukiryhmänsä ja muun hänen tukemisekseen perustetun yhteisön saamaan ulkopuoliseen tukeen ryhmiteltynä yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puoluejärjestöiltä ja muilta vastaavilta päätahoilta saatuun tukeen. Ehdokkaan ilmoitus voisi siten [3 :n 1 momentin 3 4 kohtien sekä 2 momentin osalta] sisältää esimerkiksi eduskuntavaaleissa seuraavat tiedot: 1) vaalikampanjan kokonaiskulut: 120 000 mk; 2) vaalikampanjan rahoitus eriteltynä a Omat varat 35 000 mk, b Tuki oman puolueen piirijärjestöltä 5 000 mk; c Tuet seuraavilta yrityksiltä: Oy A.A., Ky B.B. ja Oy C.C., jokaiselta 10 000 mk; d Tuki: toimitusjohtaja N.N., Helsinki 22 000 mk; e Tuet neljältä yksityishenkilöltä, jokaiselta 5 000 mk; ja f vaalikeräyksen tuotto 8 000 mk. Erikseen on ilmoitettava kunkin yksittäisen tuen arvo ja sen antajan nimi, jos tämä arvo on presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa vähintään 20 000 markkaa sekä eduskunta- ja kunnallisvaaleissa vähintään 10 000 markkaa. Tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla korvauksetta saatu suoritus ottamatta kuitenkaan huomioon tavanomaista talkootyötä ja tavanomaisia ilmaispalveluja. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen nimenomaista suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo jää alle mainitun rajan. Ilmoitus on varustettava presidentinvaalissa puolueen nimenkirjoittajien taikka valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen tai tämän varamiehen omakätisellä allekirjoituksella ja muissa vaaleissa ehdokkaan omakätisellä allekirjoituksella. N:o 761 767, 2 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904