Päätös Nro 40/2013/2 Dnro ESAVI/672/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Etelä-Suomi Päätös Nro 40/2013/2 Dnro ESAVI/672/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2013 ASIA HAKIJAT Kalanpoikasten kasvattaminen maa-altaissa Pukaran kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 ja veden johtaminen kalanviljelylaitokselle, Honkajoki Pertti ja Raila Pukaralammi LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain (264/1961) 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. ASIAN VIREILLETULO Pertti ja Raila Pukaralammi ovat saattaneet hakemuksen vireille Etelä- Suomen aluehallintovirastossa 3.11.2010. Hakijat olivat 29.10.2010 toimittaneet hakemuksen virheellisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon, josta se on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Hakijat ovat myöhemmin täydentäneet hakemustaan. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Hakemus koskee kalanviljelyä maa-altaissa Honkajoen kunnan Pukaran kylässä. Laitokselle otetaan Pukaran lähteistä ylivuotavaa vettä. Jätevedet johdetaan laitoksen alapuoliseen laskuojaan, joka laskee Pikkujokeen ja tämä puolestaan Karvianjokeen. Laitosalue rajautuu osin läheiseen maaalueeseen ja osin peltoon. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lupaa on haettu noin 5 000 kg:n vuotuiselle lisäkasvulle siten, että laitoksen fosforipäästö ilman lietteenpoiston vaikutusta on enintään noin 40 kg ja typpipäästö enintään 280 kg vuodessa. Hakijat ovat hakeneet toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. Voimassa oleva lupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 23.11.2005 antamallaan päätöksellä nro 126/2005/3 myöntänyt Pertti ja Raila Pukaralammille ympäristöluvan kalojen kasvattamiseen maa-altaissa Honkajoen kunnan Pukaran kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 sekä luvan veden ottami- ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

seen kiinteistöllä sijaitsevista Pukaran pohjavesialueen lähteistä ja veden johtamiseen Pikkujokeen laskevaan laskuojaan. Päätöksen mukaan laitokselle saadaan johtaa pohjavesilähteistä ylivuotovettä enintään 1 590 m 3 /d, laitoksen toiminnasta aiheutuva fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 30 kg ja typpipäästö enintään 240 kg vuodessa. Päätöksen mukaan lupa on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Uusi lupahakemus oli saatettava vireille viimeistään 31.10.2010 mennessä. Lupahakemukseen tuli muun ohella liittää selvitys ja suunnitelma jätevesien puhdistustehon parantamiseksi siten, että se täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) asettamat vaatimukset. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupahakemus on saatettu vireille 3.11.2010, joten päätös ei ole enää voimassa. 2 Oikeus alueeseen Hakijat omistavat laitoksen toimintaa varten tarvittavan kiinteistön Pukaralammi RN:o 1:14. Alueen kaava ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Kalanviljelylaitoksen etäisyys Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen Karvianjoen kosket (FI0200130) on yli 6 km. Vesistö Pukaralammin kalanviljelylaitos sijaitsee Karvianjokeen laskevan Pikkujoen valuma-alueella. Pikkujoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen ja tarkemmin Honkajoen alueeseen. Pikkujoen yläosa on nimeltään Ylijoki. Purkuvesistö on kokonaisuudessaan virtavesistöä. Järviä vaikutusalueella ei ole. Kalanviljelylaitos sijaitsee lähellä Pukaran pohjavesialuetta (02 099 09), jonka antoisuus on 1 600 m 3 /d (19 l/s). Siitä merkittävä osa käytetään ylivuotona laitoksella. Kalanviljelyksessä käytössä olevat maa-altaat sijaitsevat pohjavesialueen rajauksen ulkopuolella. Käyttövesi otetaan Pukaran pohjavesialueen luontaisesta purkaumasta. Laitokselta poistuvat vedet johdetaan purkuojaan, joka laskee noin 400 m:n etäisyydellä Pikkujokeen. Kalanviljelylaitoksen purkuojan virtaama muodostuu lähes yksinomaan Pukaran pohjavesialueen lähdevesistä, joista pääosa kulkee nykyisen laitosalueen läpi. Lisäksi purkuojaan laskee vähäisessä määrin vesiä myös toisesta samaan pohjavesiesiintymään kuuluvasta lähteestä. Purkuojan yläosan varrella on kaksi allasta, jotka on tarkoitus jatkossa ottaa kalankasvatuksen käyttöön.

Pikkujoen valuma-alue on 60,32 km 2 ja järvisyys 0,17 %. Pikkujoen keskivirtaamaksi on arvioitu 0,59 m 3 /s. Lähdevedet huomioon ottaen keskialivirtaama on ainakin 0,06 m 3 /s. Karvianjoen valuma-alueen pinta-ala on Pikkujoen liittymän alapuolella noin 3 km:n etäisyydellä sijaitsevan Jyllinkosken kohdalla 738 km 2 ja tätä alempana Honkajoen keskustaajaman kohdalla Lankoskessa 901 km 2. Jyllinkosken keskivirtaama on 7,4 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,03 m 3 /s. 3 Veden laatu Pikkujoki on voimakkaasti hajakuormitettu. Peltoalueen (586 ha) osuus joen valuma-alueesta on 9,7 %. Alueella sijaitsee Vapo Oy:n Satamakeitaan turvetuotantoaluetta noin 590 ha, jonka osuus valuma-alueesta on 10 %. Pikkujoen veden laatu on välttävä tai heikoimmillaan huono. Joen alajuoksun veden laatu on yläjuoksua heikompi. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet sekä fosforipitoisuus ovat kohonneet. Karvianjoki on voimakkaasti hajakuormitettu jokivesistö, johon johdetaan myös kunnallisia jätevesiä ja turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Joen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden vuoksi humuspitoista ja eri kuormittajien yhteisvaikutuksen johdosta runsasravinteista. Jokiveden laatu on Lankoskessa välttävä. Vesi on sameaa, humuspitoista ja ravinnetaso on selvästi kohonnut luonnontasosta. Joen yläosaan verrattuna Karvianjoen ravinnepitoisuudet laskevat Karvian ja Honkajoen kuntien välisellä jokialueella, jolle laskevat mm. Suomijoki, Pikkujoki, Kodesjoki, Leppäluoma ja Kirkkoluoma. Veden hygieeninen laatu on tyydyttävä tai välttävä. Veden yleislaatuluokka on välttävä. Karvianjoen virtaamien suuruudesta johtuen kalanviljelylaitoksen vaikutukset eivät ulotu selvästi Karvianjokeen. Kalasto Alueen käyttö Pikkujoessa on ainakin haukea ja ahventa sekä todennäköisesti myös särkeä. Karvianjoessa esiintyvät ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, harjus, kiiski, kirjolohi (istutettuna), lahna, made, purotaimen, ruutana, salakka, siika, särki, säyne, sulkava ja taimen. Rapua esiintyy myös paikka paikoin, mutta kanta on hyvin heikko. Pikkujoen alueella tai sen alapuolisella osalla Karvianjokea ei ole vedenottamoita. Pikkujoen alueella ei ole yleisiä uimarantoja. Kalastus on virkistyskalastusta sekä jossain määrin myös kotitarvekalastusta. Ammattimaista kalastusta ei harjoiteta. Nykyinen toiminta Vuoden 2008 jälkeen laitoksella ei ole ollut toimintaa. Vuosina 2004 2008 laitoksen toiminta ja päästöt ovat ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella olleet seuraavat:

4 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet ja toiminta Vuosi 2004 2005 2006 2007 2008 Keskimäärin Kasvatusmäärä kg/a 2 400 3 000 5 100 2 400 2 000 3 000 Rehumäärä kg/a 2 600 5 500 5 300 3 400 2 300 3 800 Rehun fosfori kg/a 26 55 53 34 20 38 Rehun typpi kg/a 180 390 370 240 150 260 Päästö, fosfori kg/a 16 43 33 24 12 26 Päästö, typpi kg/a 120 300 230 170 91 180 Rehukerroin 1,10 1,84 1,04 1,38 1,14 1,30* Ominaispäästö, P g/kg 7,0 14,4 6,4 9,8 6,2 8,8* Ominaispäästö, N g/kg 49 100 45 69 45 62* * painotettu keskiarvo Laitos on rakennettu vuonna 1986. Se koostuu seitsemästä maa-altaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 600 m 2 ja tilavuus noin 2 400 m 3. Vesi virtaa Pukaran pohjavesialueen lähdealueelta omalla paineellaan laitosalueen yläpuolelle rakennettuun altaaseen nro 5, josta se johdetaan omalla paineellaan halkaisijaltaan 160 mm:n suuruisella putkella altaaseen nro 1 ja edelleen altaisiin nrot 2, 3 ja 4. Tämän jälkeen vedet johdetaan alimmasta altaasta nro 4 halkaisijaltaan 200 mm:n suuruisella putkella purkuojaan. Varalla olevat altaat nrot 6 ja 7, joissa ei toistaiseksi ole kasvatettu myytävää kalaa, saavat vetensä ensiksi mainitun altaan yläpuolisista lähdeistä. Altaan nro 6 vedet laskevat edelleen altaaseen nro 7, josta vedet laskevat pientä ojaa pitkin samaan purkuojaan kuin altaiden nrot 1 5 vedet. Tuotanto Pukaralammin kalanviljelylaitoksella on tarkoitus kasvattaa meritaimenen poikasia siten, että kalojen lisäkasvu on noin 5 000 kg vuodessa. Poikaset jatkokasvatetaan 1-vuotiaista 2-vuotiaiksi. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää noin 60 kg/a fosforia ja 410 kg/a typpeä. Käytettävä rehumäärä on noin 5 500 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan käsin. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen fosforipäästö vesistöön on hakemuksen mukaan 40 kg/a ja typpipäästö 280 kg/a. Poistovettä ei käsitellä. Kasvatusaltaiden vesi kierrätetään allasryhmien 1 4 ja 6 7 läpi ennen veden johtamista vesistöön. Vesi johdetaan altaan pinnasta poistomunkin kautta seuraavaan altaaseen, mikä estää kiintoaineksen siirtymisen veden mukana altaiden toimiessa myös laskeutusaltaina.

5 Kasvatusaltaat puhdistetaan lietteestä vähintään kerran vuodessa toukokuussa. Lisäksi ympäristölupaviraston päätökseen nro 126/2005/3 sisältyvän lupamääräyksen mukaan altaiden 4 ja 7 lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran kuukaudessa. Lietteen poisto voidaan tehdä pumpulla ja letkulla imemällä. Vuosittainen lietemäärä on noin 5 m 3. Liete käytetään maanparannusaineena ja lannoitteena pelloilla. Aluehallintovirasto on 11.1.2011 päivätyllä kirjeellään pyytänyt hakijaa täydentämään lupahakemusta mm. selvityksellä ja suunnitelmalla jätevesien puhdistustehon parantamiseksi siten, että se täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen vaatimukset. Hakija on katsonut, että edellä kuvattu lietteen poisto ja käsittely täyttävät BAT-vaatimukset laitoksen pieni koko huomioon ottaen. Poistovesien ulkoinen puhdistus, kuten fosforin kemiallinen saostus, ei ole mahdollista tai järkevää laitoksen pienen koon, käytettävän vesimäärän ja korkeiden käsittelykustannusten takia. Jätehuolto Koska laitoksella kasvatetaan istukkaita, perkaustoimintaa ei ole eikä perkausjätteitä synny. Kuolleet kalat, joiden määrä on vähäinen, haudataan maahan. Toiminnan vaikutukset Ympäristön tila Laitoksen ravinnekuormituksen vaikutukset Pikkujoen ravinnepitoisuuksiin jäävät keskivirtaamatilanteessa vähäisiksi. Laskennallinen fosforipitoisuuden nousu on haetun luvan mukaisella keskikuormituksella ja keskivirtaamalla suunnitelman mukaan noin 2 µg/l ja typpipitoisuuden nousu noin 14 µg/l. Kesään painottuvan kalojen kasvatuskauden aikana, jolloin Pikkujoen virtaama on pienimmillään, vaikutus on suurempi. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Karvianjoen puolella laitoksen vaikutusten arvioidaan jäävän keskivirtaamalla vähäisiksi. Laitokselle otettavia vesimääriä ei mitata. Arvioidut vesimäärät perustuvat viranomaisen laskelmaan Pukaran pohjavesialueen antoisuudesta sekä tarkkailun näytteenottojen yhteydessä laitoksen alapuolisesta ojasta suoritettuihin mittauksiin. Jatkossa on tarkoitus rakentaa kolmiomittapato laitoksen alapuoliseen ojaan. Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa ja siihen merkitään ympäristölupaviraston päätöksessä nro 126/2005/3 edellytetyt asiat. Päästötarkkailu on tehty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 20.3.2006 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti kahdesta havaintopisteestä, toinen altaan 4 alapuolelta ja toinen alapuolisesta laskuojasta. Hakijat ovat esittäneet, että tarkkailua jatketaan samalla tavalla kuitenkin siten, että kaikki näytteet otetaan laitoksen alapuoliselta asemalta eli mukana olisivat myös altaiden 6 ja 7 vedet.

6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakijat ovat esittäneet, että vesistötarkkailua jatketaan osana Vapo Oy:n Satamakeitaan turvetuotantoalueen velvoitetarkkailua. Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Honkajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 17.5. 16.6.2011 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus) on todennut, että Ylijoki ja Pikkujoki ovat runsasravinteisia ja voimakkaasti humuspitoisia kuormitettuja jokia. Ylijoen näytepisteen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvun vesinäytteissä ollut keskimäärin 60 µg/l ja Pikkujoen 98 µg/l. Kokonaistypen vastaavat keskiarvot ovat 840 µg/l ja 1 100 µg/l. Ravinnetason nousu näytepisteiden välillä johtuu Satamakeitaan turvetuotantoalueen kuivatusvesistä, Pukaralammin kalanviljelylaitoksesta sekä hajakuormituksesta. Karvianjoen Lankoskessa, joka sijaitsee Pikkujoen laskukohdasta alavirtaan, kokonaisfosforin keskipitoisuus on 2000-luvulla ollut 68 µg/l ja kokonaistypen 995 µg/l. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 20.3.2006 hyväksynyt kalanviljelylaitoksen tarkkailusuunnitelman. Laitos on toteuttanut ainoastaan päästötarkkailua. Karvianjoen vesistöön on laadittu yhteistarkkailuohjelma, johon kuuluvat kunnalliset jätevedenpuhdistamot ja Honkajoki Oy. Vapo Oy:n tarkkailuohjelma on hyväksytty 6.5.2011. Laitoksen tulee jatkossa osallistua Vapo Oy:n yhteistarkkailuun tai järjestää oma erillinen vesistötarkkailu. Kokonaisuuden kannalta yhteistarkkailu on suositeltavaa. Pukaralammin purkuojan lähelle, ojan yläpuolelle, olisi syytä saada Pikkujokeen näytepiste, jolla voidaan erottaa turvetuotannon ja kalanviljelylaitoksen vaikutuksia toisistaan. Näytteenottoon tulee sisällyttää laitoksen alapuolisen ojan näytepiste. Laitoksen päästöt vesistöön vastaavat pienen jätevedenpuhdistamon päästöjä ja ajoittuu virkistyskäytön ja perustuotannon kannalta olennaiseen kesäkauteen. Laitoksen alapuolisessa vesistössä muutaman kilometrin päässä sijaitsee Karvianjoen koskien Natura-alue, jossa esiintyy luontodirektiivin liitteessä II mainittua jokihelmisimpukkaa. Kalanviljelylaitoksen päästöjen lisääntymisellä voi olla vaikutusta Karvianjoen koskien Natura-alueeseen ja jokihelmisimpukkaan, joten jos päästöjä lisätään, ELY-keskus vaatii hakijalta selvitystä näistä vaikutuksista. ELY-keskus on katsonut, että kalanviljelylaitosta koskeva hakemus ei tämän perusteella kaikilta osin toteuta Kokemäen-

joen-saaristomeren-selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. ELY-keskuksen kannanottona on ollut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kasvattaa kalaa noin 4 000 kg vuodessa. Laitokselle saa johtaa vettä enintään 1 590 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Maa-altaiden pinta-ala saa olla yhteensä enintään 1 600 m 2. Fosfori- ja typpipäästöt tulee olla nykyisen ympäristöluvan mukaiset. Luvan saaja tulee velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, toimittamaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle vuosittain edellistä vuotta koskeva yhteenveto ja liittämään siihen rehun toimittajien antama selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa antamaan muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista myös ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla, toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä tarpeellisilta osin Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot myös asianosaisten nähtäväksi. Tarkkailua tulee suorittaa myös silloin, kun laitos ei väliaikaisesti toimi tai toiminta on vähäisempää kuin lupa sallii. Lupa voidaan myöntää siten, että se on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on uusi hakemus jätettävä 10 vuoden kuluttua siitä, kun vireillä olevan lupahakemuksen johdosta annettu päätös on lainvoimainen. 2) Honkajoen Hongon osakaskunta on vaatinut, että laitoksen kalat kasvatetaan maa-altaissa, ettei kaloihin tarttuvia tauteja kulkeudu eteenpäin laskeutuviin vesiin. Osakaskunta on myös vaatinut, että vesiensuojelusta vastaava taho vuosittain seuraa laitoksen toimintaa ja sen päästöjä siten, etteivät ne ylitä sallittuja rajoja. 7 Selitys Hakija ei ole toimittanut selitystä muistutusten ja vaatimusten johdosta. HAKEMUKSEN TÄYDENNYSPYYNTÖ 21.2.2012 Aluehallintovirasto on täydennyspyynnössään viitannut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2005 antaman päätöksen nro 126/2005/3 perusteluihin, joiden mukaan kalanviljelylaitoksen jätevesien puhdistustekniikka ei täyttänyt parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimuksia. Edellytykset määräaikaisen luvan myöntämiselle kuitenkin katsottiin tuolloin olevan olemassa, kun otettiin huomioon asetettu päästöjen enimmäismäärä, puhdistustekniikan tehostamisen vaatimien investointien suuruudet, lyhyt myönnetty lupa-aika sekä se, että seuraavaan lupahakemukseen tulee muun ohella liittää selvitys ja suunnitelma jätevesien puhdistustehon parantamisesta siten, että se täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen vaatimukset. Aluehallintovirasto on täydennyspyynnössään toden-

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU nut, että edellä mainittua selvitystä ja suunnitelmaa ei ollut liitetty nyt käsiteltävänä olevaan hakemukseen eikä erikseen aiemmin pyydettyyn hakemuksen täydennykseen. Hakija on puhelimitse ilmoittanut harkitsevansa laitoksen koon pienentämistä siten, että lisäkasvu ja rehun käyttö ovat alle 2 000 kg vuodessa, jolloin hanke ei välttämättä edellyttäisi ympäristölupaa. Aluehallintovirasto oli pyytänyt hakijaa ilmoittamaan, onko hakijan tarkoituksena pienentää laitoskokoa edellä esitetyn mukaisesti. Muussa tapauksessa hakijan tuli täydentää hakemusta suunnitelmalla, joka koskee jätevesien nykyistä tehokkaampaa käsittelyä ja selvityksellä hankkeesta saatavan euromääräisen hyödyn suuruudesta. Täydennys oli edellytetty toimitettavaksi aluehallintovirastoon 30.3.2012 mennessä. Hakija ei ole täydentänyt hakemusta. 8 Luparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Kalanviljelylaitoksen jätevedet johdetaan Pikkujokeen, joka laskee Karvianjokeen. Pikkujoen veden laatu on ollut välttävä tai heikoimmillaan huono. Karvianjoen veden yleislaatuluokka on välttävä. Pikkujokea kuormittavat Satamakeitaan turvetuotantoalue, Pukaralammin kalanviljelylaitos ja hajakuormitus. Hakemuksen mukaiset ravinnepäästöt (40 kg fosforia ja 280 kg typpeä vuodessa) vesistöön ajoittuvat puolen vuoden ajalle toukokuusta lokakuuhun. Vuonna 2011 Satamakeitaan turvetuotantoalueesta noin 500 ha:n suuruisen alueen päästöt (noin 60 kg/a fosforia ja 870 kg/a typpeä) kohdistuivat Pikkujokeen. Turvetuotannon päästöistä suurin osa ajoittuu kesäajan ulkopuolelle. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 23.11.2005 antamassaan päätöksessä nro 126/2005/3 todennut, että Pukaralammin kalanviljelylaitoksen vesienkäsittely ei vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia (BAT) vaatimuksia, ja on edellyttänyt, että hakija viiden vuoden siirtymäajassa tekee suunnitelman kalanviljelylaitoksen jätevesien puhdistamiseksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia vastaavaksi. Hakija ei ole sisällyttänyt hakemukseen hyväksyttävää suunnitelmaa eikä ole toimittanut sitä myöhemminkään. Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vuoteen 2015 ulottuvan vesienhoitosuunnitelman mukaan hyvää huonommassa tilassa olevien pintavesien osalta tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen.

Kuormitusta tulee vähentää erityisesti niillä alueilla, joilla ekologinen tila on hyvää huonompi tai tila uhkaa heikentyä kuormituksen johdosta ja joilla vesistön tilaa voidaan parantaa kuormituksen alentamisella. Vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan vanhojen maa-allaslaitosten kuormituksen vähentämiskeinoina vesiensuojelun tehostaminen ja laitosten perusparantaminen itsepuhdistuvilla altailla ja tehokkailla lietteenpoistojärjestelmillä. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista. Hakijat ovat katsoneet laitoksen pienen koon huomioon ottaen, että heidän ei ole tarpeen tehdä vesienkäsittelyn tehostamista koskevaa suunnitelmaa. Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen kalamäärä on mahdollista kasvattaa esimerkiksi yhdessä tai useammassa itsepuhdistuvassa altaassa ja lietteen poisto ja jatkokäsittely järjestää kohtuullisin kustannuksin. Vesienkäsittelyn tehostaminen on tarpeen, kun otetaan huomioon Pikkujoen vesistön huono tila ja laitoksen merkittävä osuus sen kuormituksesta. Ympäristönsuojelulain 35 :n mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan toiminnan on täytettävä ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Aluehallintovirastolla ei ole ollut käytettävissä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa ja lupamääräysten antamisessa tarvittavia tietoja ja suunnitelmia, koska hakija ei ole toimittanut niitä. Edellytyksiä luvan myöntämiseen hakemuksen mukaiselle toiminnalle käytettävissä olevien tietojen ja edellä esityn perusteella ei ole. VASTAUKSET MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ja Honkajoen Hongon osakaskunnan muistutuksissa esitetty on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on 2 610 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. 9

10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu määräytyy aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Asetus koskee vuosina 2010 ja 2011 vireille tulleita lupaasioita. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva ympäristölupa-asia, jossa kalan lisäkasvu on alle 20 000 kg/a, ja vesilain (264/1961) mukainen muuta veden ottamista koskeva vesitalousasia. Ensin mainitun asian käsittelymaksu on 2 610 ja jälkimmäisen 1 740 euroa. Jos kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä käsiteltävä asia, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu kuitenkin siten, että maksua voidaan korottaa 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tässä tapauksessa korotustarvetta ei ollut. Päätös Pertti ja Raila Pukaralampi Jäljennös päätöksestä Honkajoen kunta Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-672-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Honkajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

11 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Hannu Kokko Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Juha Helin (esittelijä) JH/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.4.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.