PÄÄTÖS Nro 39/07/2 Dnro ISY-2006-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2007 HAKIJA UPM-Kymmene Wood Oy ASIA Jäähdytysveden johtaminen yhtiön vaneritehtaalle sekä otto- ja purkuputkien ynnä laiturin pysyttäminen Pielisjoessa, Joensuun kaupungissa. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 11.12.2006 saapuneessa ja 17.1 2007 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa jäähdytysveden johtamiseen 1000 000 m 3 vuodessa yhtiön Joensuun vaneritehtaalle sekä otto- ja purkuputkien pysyttämiseen Pielisjoessa. Lisäksi hakemusta on täydennetty ponttonilaiturin pysyttämisen osalta hakijan 20.3.2007 antaman selityksen yhteydessä. Tehdas sijaitsee Joensuun kaupungin Sirkkalan kaupunginosan (13) korttelissa 1303 katuosoitteessa Sirkkalantie 17. Yhtiön Joensuun vaneritehdas jalostaa vanerituotteita koivutukeista. Vedenotto on jatkunut nykyisenlaisena vuosikymmeniä. Vedenottoa varten rakennettu puuputki korvattiin muoviputkella vuonna 1991. Purkuputkia on rakennettu toimintavuosien aikana. Pielisjoesta otettava raakavesi käytetään pääasiassa tehtaan ja voimalaitoksen jäähdytysvetenä. Vedenottoputken halkaisija on 800 mm ja pituus vesialueella 41,5 m. Putki on asennettu vesistön pohjaan. Huoltoa varten putken kohdalla on kelluva puurakenteinen huoltolaituri. Vedenottokapasiteetti on 0,3 m 3 /s, minkä lisäksi on palovesijärjestelmää varten vedenottokapasiteettia myös 0,3 m 3 /s. Käytön jälkeen vedet
2 johdetaan vesistöön kolmen purkupisteen kautta kymmenellä 1 m:n pituisella purkuputkella. Otettavan veden määrä on Pielisjoen keskivirtaamasta 0,1 %, eikä sillä ole hakijan arvion mukaan merkittävää vaikutusta vesistön käyttöön tai veden laatuun. Hanketta varten tarvittavan vesialueen omistaa Joensuun kaupunki, jonka kanssa hakija on tehnyt sopimuksen vesialueen käyttöoikeudesta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on 30.12.2005 myöntänyt tehtaalle ympäristöluvan, joka koskee vaneritehdasta, voimalaitosta ja kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla annettu tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 1.3.2007. MUISTUTUKSET 1) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että otettavan veden määrä on Pielisjoen virtaamaan nähden vähäinen. Otettavan veden määrä on alivirtaamastakin vain noin 1 %:n luokkaa. Ympäristökeskuksen mielestä hakemuksessa esitetystä vedenotosta ei aiheudu sellaista haittaa yleiselle edulle, että luvan myöntämiselle olisi estettä. Ympäristökeskuksen arvion mukaan vesialueella olevista otto- ja purkuputkista ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesiluonnolle tai vesistön käytölle. Ympäristökeskus toteaa, että putken kohdalle on rakennettu huoltoa varten ponttonilaituri, joka estää kulkemisen putken kohdalla. Laituri lienee tarpeen huoltotoimenpiteiden kannalta. Se suojaa putkea vesistön käyttäjien aiheuttamilta vaurioilta sekä on merkkinä vesistön käyttäjille rakenteista, joihin esimerkiksi kalanpyydykset saattavat tarttua kiinni. Vesistön käytölle aiheutuvan haitan takia huoltolaiturin tulee myös sisältyä lupahakemukseen ja annettaviin lupamääräyksiin. Ympäristökeskus ei näe yleisen edun kannalta estettä luvan myöntämiselle nykyisen-
laiselle huoltolaiturille. Lupaan tulee sisällyttää määräys vedenottoputken painotuksesta ja rakenteiden asianmukaisesta kunnossapitämisestä. 3 2) Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksiköllä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut muistutuksista selityksensä sekä täydentänyt hakemustaan huoltolaiturin osalta. Laituri on noin 35 metriä pitkä ja 1,5 metriä leveä, kelluva puurakenteinen laituri, joka on ankkuroituna pohjaan. Laituri sijaitsee vedenottoputken päällä tai putken kohdalla rannan suuntaisena. Laituria tarvitaan erityisesti syksyisin jäähileen pyrkiessä tukkimaan vedenottoputken päässä olevan siivilän. Hakijan esitys vedenottoputken painotuksesta on esitetty lupahakemuksessa, eikä hakijan mielestä ole tarvetta muuttaa painotusta nykyisestä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää UPM-Kymmene Wood Oy:lle luvan jäähdytysveden ottamiseen Pielisjoesta yhtiön Joensuun vaneritehtaalle ja vedenottoputken, purkuputkien sekä ponttonilaiturin pysyttämiseen Pielisjoessa Joensuun kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Veden ottaminen 1. Jäähdytysveden otto saa olla enintään 1 000 000 m 3 vuodessa. 2. Luvan saajan on mitattava otetut vesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. Tiedot otetuista vesimääristä on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla.
4 Otto- ja purkuputket sekä ponttonilaituri 3. Vedenottoputken ja purkuputkien sijainti ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta 1035 07 88 A, 7.10.2005. Ponttonilaituri sijaitsee vedenottoputken päällä. Ponttonilaituria saadaan pitää silloin, kun sitä ei tarvita putken huoltoa varten, vedenottoputken kohdalla vesistössä rannan suuntaisesti. Vedenottoputken rakenne ilmenee hakemuksen liitteenä olevasta piirustuksesta 6758-301, 25.3.1991. 4. Putket painotuksineen sekä ponttonilaituri rakenteineen on pidettävä kunnossa. RATKAISUN PERUSTELUT JA LAUSUNTO MUISTUTUKSESTA Vedenotto ja vedenottoputken sekä purkuputkien ja ponttonilaiturin pysyttäminen ovat tarpeen luvan saajan tehtaan tarvitseman jäähdytysveden saannin turvaamiseksi ja käytetyn veden takaisin vesistöön johtamiseksi eivätkä ne loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen muistutus otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti, 9 luvun 2 :n 1 ja 2 momentti. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 637 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua (980 euroa) alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003). 5 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Esa Meriluoto (asian esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. EM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4970, 040 774 8072
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 23.5.2007 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.