LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Tervetuloa vastaamaan lausuntokyselyyn luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Esitys tulee sisältämään kaksi lakiehdotusta: 1. lakiehdotus: Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 2. lakiehdotus: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen). Myös tähän lakiehdotukseen annetaan lausunnot samassa kyselyssä. Lausuntopyyntöaineistossa on kyselylomake pdf-muotoisena. Lausunnot pyydetään antamaan 26.4.2017 klo 16.15 mennessä. Alla olevaan pakolliseen sähköpostiosoitekenttään annettuun osoitteeseen vastaaja saa kopion lähettämästään vastauksesta automaattisesti. Kyselyyn vastaamista ei ole mahdollista välillä keskeyttää, vaan kyselyyn on vastattava kerralla. Kyselyssä myöskään pysty palaamaan taaksepäin aiemmalle sivulle tarkistamaan tai muuttamaan vastausta sen jälkeen kun "Seuraava"-painiketta on painettu. Kysely on suomenkielinen, mutta vastaukset voi antaa myös ruotsiksi. Vastauksen lähettäminen: Kun vastaus on valmis, paina kyselylomakkeen lopussa olevaa "Lähetä" -painiketta. Tämän jälkeen kyselystä aukeaa "Kiitos-viesti", mikä osoittaa, että vastaus on lähtenyt onnistuneesti. Ole ystävällinen ja kirjoita sähköpostiosoitteesi: TAUSTATIEDOT 1) * Vastaajatahon virallinen nimi Sastamalan kaupunki 2) * Vastaajataho kunta maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin julkisomisteinen yhtiö ministeriö ELY-keskus TE-toimisto aluehallintovirasto (AVI) muu valtion viranomainen järjestö joku muu, mikä 3) * Vastaajatahon vastuuhenkilön sähköpostiosoite jarkko.malmberg@sastamala.fi 4) Vastauksen kirjanneen henkilön sähköpostiosoite (jos eri henkilö kuin edellä) tapio.rautava@sastamala.fi
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset (HE, luku 3) 5) Ovatko esityksen tavoitteet oikein asetettuja? 6) Mahdollinen sanallinen perustelu Lain ulkopuolelle jää valtaosa elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen kannalta merkittävistä toimenpiteistä. Tästä johtuen kasvupalvelu termi on osin harhaanjohtava. Kunnat panostavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin moninkertaisesti verrattuna nyt kasvupalveluiksi maakunnille koottaviin valtion nykymuotoisen TEhallinnon resursseihin. Lakiluonnoksessa korostuu TEM:n hallinnonalalle asetetut tavoitteet ja henkilö- ja yritysasiakkaiden valinnanvapaus ja epäselväksi jää maakuntien ja kuntien välinen tehtävänjako. Kunnilla on kasvun kannalta ratkaisevan tärkeä vastuu maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelyistä. 7) Tukevatko keskeiset ehdotukset esityksen tavoitteita? pääosin ei 8) Mahdollinen sanallinen perustelu Uudistuksen ilmoitetaan pohjaavan hallituksen 5.4.2016 tekemään linjaukseen maakunnille siirrettävistä tehtävistä. Tehdyssä linjauksessa työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen siirrettäisiin kunnille sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Kasvupalvelulaki luonnoksessa lähdetään kuitenkin siitä, että kunnat eivät voisi näitä palveluja tuottaa ilman yhtiöittämistä. Uudistusta on perusteltu palveluiden saatavuuden ja laadullisten erojen kaventamiseksi kuntien ja alueiden välillä. Perusteena on esitetty myös palvelujen rahoittamiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena turvata palvelut ja sujuvoittaa asiointia. Asiakkaan omaa roolia palvelunkäyttäjänä korostetaan mutta uudistuksessa ei ole huomioitu sitä asiaa, että omatoimisuuden vaade voi myös aiheuttaa, että iso osa asiakkaista ei pysty palveluja omatoimisesti löytämään ja hyödyntämään näin tavoitteet jäävät savuttamatta. Edellisten uudistusten jälkeen ollaan siinä tilanteessa, että asiakkaiden (henkilö- että yritysasiakkaat) ei ole tiedossa eikä tunnistettu, joten palvelutuotanto ei kohtaa todellisia palvelutarpeita. Markkinaehtoisen toimintamallin edellytyksenä on, että asiakkaiden palvelutarpeet on tunnistettu. Markkinoihin perustuva palvelutuotanto ei sovellu vaikeasti työllistettävien palveluprosessiin. 9) Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin? 10) Mahdollinen sanallinen perustelu Kasvupalvelulaki esitys ei huomioi lainkaan kuntien roolia työllisyydenhoidon tehtävissä. Tavoitteet olisi saavutettavissa ns. sekamallilla, jossa palvelutarpeiden arviointi, palveluohjaus ja vaikuttavuuden seuranta jäisi julkiselle sektorille (lähipalveluna kuntiin). Koulutus on jäämässä kuntien tehtäväksi. Parhaimmat tulokset saavutettaisiin laadukkailla palvelutarvearvioilla ja oikea-aikaisella palveluohjauksella (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut ja työnvälitys- /yrityspalvelut). Markkinaehtoisesti toimivia yrityksiä ei ole tarjolla kokonaisvaltaisen palveluketjujen järjestämistä ajatellen mutta osa asiakkaan palvelutarpeista pystytään tyydyttämään markkinaehtoisten palveluntuottajien toimesta. Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja etenkin markkinapuutetilanteessa on mahdollistettava kasvupalvelulainsäädännössä. Maakunnan ja kuntien pitäisi voida keskenään sopia palvelujen tuottamisesta.
11) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 3 Nykyinen sekamuotoinen malli on toimiva jos asiakkaiden palvelutarpeet on arvioitu ja asiakkaat ohjautuvat oikeaaikaisesti tarvitsemiinsa palveluihin. Sekamuotoinen malli toimisi myös maakuntauudistuksessa. Esityksen vaikutukset (HE, luku 4) 12) Ovatko esityksen vaikutukset tunnistettu riittävällä tasolla? 13) Mahdollinen sanallinen perustelu Uudistuksella tavoitellaan tuottavuutta lisäävää vaikutusta. Vaarana markkinaehtoisessa toimintamallissa on laadunvarmistus ja taloudellisten resurssien tehoton käyttö sellaisiin palveluihin, joissa tuottavuus jää heikoksi. Palvelutuotannon valvontaan tarvitaan merkittävät taloudelliset resurssit. Kasvupalvelu-uudistuksella on arvioitu luotavan noin 400 miljoonan euron kasvupalvelumarkkinat. Pirkanmaan osuus olisi siitä arviolta noin 10 % eli 40 miljoonaa euroa. Nykyisellään 51.mon rahoitus on Pirkanmaalla yli 50 miljoonaa euroa. Rahoitus on mitoitettu liian vähäiseksi palvelutarpeisiin nähden. Lisäksi maakunnalle tuleva rahoitus ei olisi esityksen mukaan ns. korvamerkitty ja vaarana onkin, että kasvupalveluihin tarkoitettu rahasumma kohdentuu muualle kuin työllisyydenhoitoon. Esityksessä on tunnistettu uudistuksen vaikutukset mutta uudistus ei tarjoa ratkaisua tunnistettuihin ongelmiin. Lakiesityksestä ei selviä, kenellä on vastuu vaikeasti työllistyvistä. 14) Muut vapaamuotoiset huomiot HE:n lukuun 4 Asian valmistelu (HE, luku 5) 15) Vapaamuotoiset huomiot Maan hallituksen linjauksessa 5.4.2016 maakunnille siirrettävistä tehtävistä lähdettiin siitä, että maakunnalla on mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta muuan muassa kunnan kanssa. Lausuntokierroksella oleva esitys ei tällaista mahdollisuutta tunnista. KOMMENTIT LAKILUONNOKSEEN Luku 1 Yleiset säännökset (1-5 ) 16) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 1 Kasvupalvelutermi on harhaanjohtava, koska kasvupalvelulainsäädäntö tunnistaa vain valtion ja maakunnan kasvua tukevat toimet ja palvelut. Kunnat tuottavat merkittävän osan oman alueensa kasvua tuottavista palveluista. Luonnoksessa todetaan, että taloudellinen kasvu lisää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Kasvu ei pelkästään auta työvoimaresurssien siirtymistä työmarkkinoille vaikka sitä helpottaakin. Rakenne- ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille paluun tukemiseen tarvitaan monialaista tukea. 17) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 1
Luku 2 Alueiden kehittäminen (6-12 ) 18) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen vastuista (7 )? kyllä pääosin 19) Mahdollinen sanallinen perustelu On tärkeää ymmärtää aluekehittäminen laajempana kehittämis-, yhteensovittamis- sekä strategia- ja suunnittelukokonaisuutena kuin vain määriteltyinä palveluina tai palvelukokonaisuuksina. 20) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi aluekehittämisen järjestelmästä, rakennerahastojen hallinnoinnista ja aluekehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä (8, 9,10,11 ja 32 )? 21) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakuntaohjelman vaikuttamismekanismit ovat jatkossakin alueiden yhteistyöstä ja resurssienkäytöstä riippuvaisia ja niitä ei voi lainsäädännöllä muuttaa. Maaseudun kehittämisen kytkeminen yleisempään aluekehittämiseen jää puuttumaan lakiehdotuksesta, ja se olisi tärkeää saada nykyistä kiinteämmäksi osaksi alueiden kehittämisen kokonaisuutta. Lakiluonnoksessa todetaan, että maakuntien kehitys perustuu paljolti siihen, että koulutuksen suunnittelussa huomioidaan myös alueiden tarpeet ja korostetaan yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Maakuntalain 6 pykälän 10 kohdassa maakunnan tehtäväksi on määrätty lisäksi koulutustarpeiden ennakointi. Koulutus on kuitenkin jäämässä kuntien tehtäväksi maakuntauudistuksessa, joten yhteistyövelvoite kuntien kanssa on tuotava laissa vahvemmin esiin. 22) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 2 23) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 2 Luku 3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen (13-20 ) 24) Säädetäänkö laissa riittävän selkeästi maakunnan vastuusta ja järjestämistehtävistä? 25) Mahdollinen sanallinen perustelu Maakunnilla tulee olla mahdollisuus sopia kasvupalvelujen tuottamisesta alueellaan ainakin markkinapuutetilantei s- sa. Sopimusmahdollisuus antaa enemmän mahdollisuuksia työnjaollisesti järkevien palvelukokonaisuuksien muodostamiseen kustannustehokkaasti. Sopimusmahdollisuus antaa mahdollisuudet hyödyntää jo kunnissa olevaa as i- antuntemusta palvelujen tuottamisessa.
26) Tulisiko lailla säätää, mitkä palvelut maakunnan tulee minimissään järjestää? 27) Mahdollinen sanallinen perustelu Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulee määritellä minimitason palvelut, joita on jokaisessa maakunnassa tarjolla. 28) Onko lakiluonnoksessa tuotu tarpeeksi selkeästi esiin mahdollisten valtakunnallisten palvelukeskustehtävien (toimitila- ja kiinteistö, talous- ja henkilöstö sekä ICT-tehtävät) suhde maakuntien kasvupalvelutehtäviin? 29) Mahdollinen sanallinen perustelu Valtakunnallisten palvelukeskusten rooli tulee määritellä maakuntalaissa. 30) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 3 31) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 3 Luku 4 Kasvupalvelujen tuottaminen (21-24 ) 32) Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalveluuudistuksen tavoitteet saavutetaan? 33) Mahdollinen sanallinen perustelu Monituottajamallin toimivuus edellyttää, että on tarjolla / kilpailutettu asiakkaiden palvelutarpeen mukaisia palveluntuottajia. Onnistuneen hankinnan / kilpailutuksen edellytys puolestaan on, että on tunnistettu asiakkaiden palvelutarpeet ja palveluilla pystytään vastaamaan näihin palvelutarpeisiin. Nykymallin ongelma julkisissa työvoima- ja yrityspalveluhankinnoissa on se, että kilpailutetut hankinnat eivät vastaa asiakkaiden palvelutarpeita koska asiakkaiden palvelutarvetta ei ole arvioitu eikä asiakkaita ole tavattu. On synnytetty kyllä uutta palvelutuotantoa mutta palvelut eivät ole johtaneet työmarkkinakynnyksen ylitykseen eli palvelujen vaikuttavuus on jäänyt olemattomaksi. Vaikeimmin työllistyvien palveluiden vieminen markkinaehtoiseen toimintamalliin tulee aiheuttamaan laajasti nykyisen kaltaisen kustannustehottomuus ongelman. Maakunnallista palvelutuotantoa koskevassa sääntelyssä, tulisi kiinnittää
huomiota niiden toimijoiden osaamisen varmistamiseen, jotka tuottavat palveluja vaikeasti työllistyville asiakkaille. Asiakasohjaustyötä tekevän henkilön osaamisvaatimuksissa tulisi korostaa monialaista osaamista ja pyrkiä ylittämään nykyisen sääntelyn hallinnolliset esteet sekä hyödyntää yksittäisen asiantuntijan poikkihallinnollista osaamista asiakasohjauksessa (esimerkiksi sosiaali- terveyspalveluihin ja työvoimapalveluihin koskevan osaamisen hyödyntämistä asiakasohjauksessa). Tavoitteena on saada työllisyyden parissa toimivan henkilöstön osaaminen vastaamaan tämän päivän vaihtuvia asiakasohjaus- ja palvelutarpeita. 34) Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelun tuottajien velvoitteista (huomioiden myös 35 Hallintomenettely ja julkisuus)? 35) Mahdollinen sanallinen perustelu Toteutuminen markkinaehtoisesta palvelumallista edellyttää maakunnan selkeää ohjeistusta ja valvontaa. Kuntien rooli elinvoimatehtävien suhteen on vielä jäsentymätön. Valmistelun edetessä kuntien rooli ja tehtävät kirkastunee ja kunnat pääsevät rakentamaan elinvoimapalvelujansa. 36) Mahdollistaako laki riittävällä tavalla asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? 37) Mahdollinen sanallinen perustelu Valinnanvapaus toteutuu, mikäli osaavia palveluntuottajia on riittävästi tarjolla myös keskusalueiden ulkopuolella ja asiakas saa tarvittaessa ohjausta palveluiden piiriin hakeutuessaan. 38) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 4 39) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 4 Luku 5 Palvelujen monimuotoisuus ja yhteiset järjestelmät (25-28 } 40) Vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 5 On hyvä, että käytettävien järjestelmien osalta pyritään mahdollisimman suureen yhteiskäytettävyyteen. 41) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 5 Luku 6 Erinäiset säännökset (26-37 } 42) Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?
43) Mahdollinen sanallinen perustelu 44) Ohjaavatko kasvupalvelujen valtakunnalliset tavoitteet riittävästi kasvupalveluiden tuottamista maakunnissa? 45) Mahdollinen sanallinen perustelu 46) Onko kasvupalvelutoimijoiden ohjaus- ja valvontaroolit tarpeeksi selkeästi kuvattu, kun otetaan huomioon 20 :n omavalvonta? 47) Mahdollinen sanallinen perustelu Tahtotila on luonnoksessa kuvattu mutta konkretia puuttuu. 48) Ovatko keskitetysti hoidettavat tehtävät tunnistettu kattavasti? kyllä pääosin 49) Mahdollinen sanallinen perustelu 50) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 6 51) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 6 Luku 7 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (38-44 ) 52) Uskotteko, että alueellanne esiintyy kasvupalveluiden osalta markkinapuutetta vuonna 2019? pääosin ei pääosin 53) Mahdollinen sanallinen perustelu Henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelutarpeita ei ole tiedossa / tunnistettu kattavasti. Markkinapuutteita tulee olemaan ainakin vaikeimmin työllistyvien palveluissa palvelutarpeen arvioinnissa, palveluohjauksessa ja palvelujen yhteensovittamisessa.
54) Onko markkinapuutteen toteaminen kuvattu riittävällä tavalla lakiesityksessä? 55) Mahdollinen sanallinen perustelu 56) Onko uudistuksessa otettu riittävästi huomioon henkilöstön asema? 57) Mahdollinen sanallinen perustelu Henkilöstövaikutukset on kuvattu mutta epäselväksi jää mihin henkilöstö uudistuksen jälkeen sijoittuu. 58) Muut vapaamuotoiset huomiot lakiehdotuksen lukuun 7 59) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset lakiehdotuksen lukuun 7 Kommentit lakiehdotukseen 2: Laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (luonnos saatavissa 15.3.2017 alkaen) 60) Vapaamuotoiset huomiot 2. lakiehdotukseen 61) Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset 2.1 lakiehdotukseen Vapaa sana 62) Mitä muuta haluatte sanoa esitysluonnoksesta?