Pääministeri Väinö Tannerin vappupuhe Mäntymäellä. S.S. 2/5-27. Paheessaan mainitsi Tanner aluksi hetken tilannetta kuvaavasta seikasta, että porvarilehdet ovat käyneet pohtimaan sellaisiakink kysymyksiä, kuin että sopiiko hallituksen jäsenten esiintyä työväen vappumielenosoituksilla puhujina. Muualla maailmassa pidetään aivan luonnollisena että hallituksen jäsenet esiintyvät kannattajainsa keskuudessa ja meilläkin porvarillisten hallitustei jäsenet ovat sanomalehtien vastaväitteitä herättämättä saaneet esiintyä puolueittensa juhlissa ja kokouksissa, mutta sosialidemokraattiset hallituksen jäsenille ei tätä suotaisi. Valitsijain on huolehdittava, että myös meillä totuttaudutaan siihen, että vastakin nähdään sosialidemokraattisen hallituksen jäseniä työväen vappujuhlissa. lämin jälkeen puhuja kosketteli vapun merkitystä työväen kansainvälisenä juhlana ja osoitti, että vaikka monet näiden vappujuhlien aikaisemmista vaatimuksista ovat suurin piirtein katsoen jo tulleet toteutetuiksi, kuten 8-tunnin työaika, yleinen, yhtäläinen äänioikeus jne. on vielä monia tärkeitä kysymyksiä, jotka kaipaavat korjausta ja joiden korjausten vaatimuksia työväen vappujuhlilla on esitettävä. Tällaisina kysymyksinä puhuja mainitsi m.m. sairaus- ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamisen. Epäkohtia on paxjon, jatkoi pja, ja siksi on meidän kaikkien vaadittava niihin korjausta ja toimittava siten, että korjaukset perusteellisesti saadaan toimeen. Tämä tehtävä on sosialidemokraattisen puolueen ja jokaisen sen yksityisen jäsenen suoritettava. Näissä^ vappujuhlissa on tahdottu kohdistaa huomio tärkeimpiin niistä epäkohdista, joihin työväenluokan mielestä on ensi sijassa korjaus saatava. &un toisilta puhujalavoilta tullaan lähemmin kiinnittämään huomiota näihin epäkohtiin, ilmoitti
puhuja rajoittuvansa koskettelemaan pääasiassa sitä puolta, miten ja millä keinoin näitä epäkohtia parhaiten voitaisiin korjata. Meillä on valtiollisessa työväenliikkeessä kolme eri platformua, joiden avulla näitä työväen yhteisiä ohjelmavaatimuksia ajetaan ja työväen valtiollista taistelua käydään. Ensimmäinen, kaiken perustana oleva, on työväen varsinainen järjestötoiminta. Ellei meillä ole valtiollisia järjestöjä jotka keräävät työväen yhteen, saavat sen marssimaan samassa tahdissa, vankassa ryhmässä, on turha aloittaa mitään muuta toimintaa, Ben vaoksi kaikkialla aluksi ensimmäiset ponnistukset kohdistuivat valtiolliseen järjestäytymiseen,tätä työtä on meillä jo yli neljännesvuosisata suoritettu ja suoritettu menestyksellä. Hiin pian kuin tämä pohja on laskettu, voidaan ryhtyä aloittamaan tuloksien talteen ottamista, sadon korjaamista.tämä tapahtuu pääasiassa parlamentaarisen toiminnan, eduskunnallisen työn a- vulla, Valtioliisesti valveutunut työväki lähettää eduskuntaan omat edustajansa, jotka tällä taistelukentällä valvovat työväen etua ja niin sanoakseni ensimäisillä tulilinjoilla huolehtivat siitä, että työläisien ääni tulee kuuluviin. Tätä työtä on jo parikymmentä vaotta suoritettu ja tulokset kerätty latoon. Saamamme sato onkin ollut melkoinen. Kolmas aste, jossa työväki voi ajaa yhteisiä asioitansa, on toiminta valtion toimeenpanevan elimen, hallituksen välityksellä. Lyhyt katsaus siihen, mitä eri ha11ituasuuntien toiminnasta kulloink.n on tuloksia ollut, antaa jonkinlaisen kuvan siitä, mikä vaikutus sillä suunnalla, mitä hallitus ajaa, on myöskin työväkeä koskeviin asioihin ja maan kohtaloihin yleensä. Jos lähdetä in tätä tarkastelua suorittamaan siitä ajankohdasta lähtien, jo loin maamme vapautui vieraan vallan alaisuudesta ja jouioin voitiin ryhtyä maan asioita itsenäisesti hoitamaan, niin tapaamme ensinnä vuoden 1918 hallituksen. Ei ole aihetta
paljoakaan viipyä mainitun hallituksen toiminnassa, sillä siihen yhdistyy yksinomaan surullisia muistoja maamme työväelle ja sen hallituksen toimintaan tuskin kenelläkään on aihetta olla tyytyväinen. %f. / K u n tästä hallituksesta vapauduttiin siirryttiin tavallaan aivan uuteen suuntaan* Silloin astui maan asioita johtamaan a.s. kestoista, t.s. edistysmieliset ja maalaisliitto yhdessä. Nämä ottivat ajaakseen tasavaltaisuutta ja yhteiskunnallisia reformeja ja saivat tässä myös vasemmiston - sosialidemokraattien - tukea.vasemmiston taholla tahdottiin erikoisesti alleviivata sitä, että vastapainoksi aikaisemmalle toiselle suunnalle tahdottiin kääntää kehityksen pyröää ja saada uudistusystäväliinen suunta vallalle. Tässä myöskin erinomaisesti onnistuttiin, Jos muistelette aikaa vuodesta 1919 lähtien, niin olette pakotettuja myöntämään, että se oli hyvinkin hedelmällistä ja tuloksia tuottavaa. Tämä hallitusyhtymä, jota sosialidemokraatit tukivat, tuotti tuloksia työväenluokalle ilman että sosialidemokraattien siitä huoli atta tarvitsi olla suoranaisesti vastuussa hallituksen toimiin. Kuitenkin useita puolueen jäseniä Ä ä n tapainenkin kannattaminen alkoi rasittaa ja vaivatakin. Se sitoi muka liiaksi toimintavapautta ja ehkäisi puoluetta olemasta jatkuvassa oppositsiooniasemassa. Väitettiin sitäkin, että keskustan tukahduttava syleily muka tappoi kaiken itsenäisen toiminnan sosialidemokraattisen puolueen taholta. Pitkää aikaa ei ollut tähän tyytymättömyyteen aihetta. Unnen pitkää saatiin havaita, ett- suunta hallituksessa rupesi muuttumaan ja varsinkin viimeisten kolmen vuoden aikana olemme nähneet, että oikeisto jälleen on astunut asioiden johtoon, Kokoomus on ymmärtänyt pakottaa myös keskustapuolueet, ennen kaikkea maalaisliiton, omia tarkoituksiaan palvelemaan. Mutta mitä tästä on ollut hyötyä? Poliittinen elämä on suurimmaksi osaksi polkenut paikallaan. Mitään yhteiskunnallisia reformeja ei siitä
lähtien ole aikaansaatu. Pelkkä oppositsioniasema ei ole voinut viedä myöskään sosialidemokraattista puoluetta eteenpäin. Jos nyt katselee taaksepäin ja arvostelee puolueemme aikaisempaa toimintaa, täytyy todeta, että asema olisi melkolailla toinen, jos sosialidemokraattinen puolue 4-5 vuotta takaisin olisi ollut kypsä astumaan hallitukseen. Yhteiskunnallista kehitystä olisi hyvinkin monissa suhteissa voitu näiden vuosien kuluessa viedä eteenpäin. Silloin olivat mahdollisuudet paljon suuremmat. Edistysmielinen puolue oli vielä huomattavasti radikaalinen, suurtenkin yhteiskunnallisten uudistusten ja parannusten kannalla oleva. Mutta senjälkeen on silloinen Ritavuoren suunta jokseenkin vähiin huvennut ja luultavasti tämän takia puolueen edustajamääräkin vähentynyt.maalaisliitto oli myöskin uudistusystävällinen. Se oli alunperin pientalonpoikain puolue ja näiden vastaheränneiden halu parantaa oloja oli suorastaan ilahduttava. Nyttemmin on tämäkin puolue täydellisesti muuttunut. Siihen on liittynyt suuri joukko suurviljelijöitä, jotka ovat painaneet leimansa puolueen ohjelmaan ja toimintatapoihin. Sen jälkeen on puolue siirtynyt suureksi osaksi kokoomuspuolueen johdettavaksi. Kun keskusta olisi halunnut yhteistoimintaa myös vasemmiston kanssa eikä saanut tukea täältä, käänsi se katseensa oikealle etsien sieltä tukea. Sen kautta kehitys onkin kääfatynyt oikealle ja vasemmiston vaikutukset ovat jääneet sanyen vähäisiksi. Puolueelle ja työväenluokalle olemme aikaansaaneet melkoista vähemmän sen takia, että sitä kypsyyttä, jonka nyt olemme saavuttaneet, ei silloin vielä ollut olemassa. Sämän jälkeen siirtyi puhuja käsittelemään hallituskokoomuksia ja puolueryhmityksiä huomauttaen, että tässä maassa ovat puoluesuhteet sellaiset, ettei voi ajatella yhden puolueen voivan muodostaa hallitusta, sillä kalkki puolueet ovat väheiamistöpuolu-
eitä. Kysymys on vain siitä, mikä pääsygtnta ryhmityksessä Johtaa. Nyt muodostunut ryhmitys, Joka ei perustu mihinkään sopimuksiin, on sellainen, että sen muodostavat sosialidemokraatit, ruotsalaiset Ja kommunistit, Ja sitä vastassa on suomalaisten porvarillisten puolueiden ryjimitys. Nykyinen hallitusryhmitys on heikko Jo lukumääräänsä nähden.se nojaa vain parin äänen enemmistöön. Joten äänestykset muodostuvat hyvin horjuviksi, Toiseksi ei ry limityksellä ole yhteistä ohjelmaa. Vain yhteiset intressit eri tapauksissa voivat sitoa sitä. fa kun yhteiskunnalliset uudistukset ovat olleet kysymyksessä, etä tämä ryhmitys ole kestänyt. Näin ollen ei hallituksessa ole voitu noudattaa kiinteätä eikä jatkuvaan päämäärään tähtäävää suuntaa. Onko pyrittävä saamaan aikaan pysyvä ryhmitys, sellainen,joka voi kestää pitemmän ajanjakson, ehkäpä koko vaalien välisen kolmivuotiskauden, sillä hallituksen lyhytikäisyys ei o^.e asiain hoidolle edullinen. Hallituksen olisi saatava laatia suunnitelmansa niin sanoakseni pidempää tähäintä käyttäen ja aikaa sen toteuttamiseen Nykyistä hallitusyhtymää vastassa olevat suomalaisten porvaripuolueiden kokoomus pyrkii kaikin keinoin tällaisen pysyväisyyden takaavaan enemmistöön. Meidän on vaaleissa pidettävä huoli, ettei se siinä onnistu, vaan että me sensijaan lisäämme edustajamääräämme. Jo muutaman edustajan lisäys on riittävä. Silloin voisimme ajatella joko nykyisen hallitusryhmityksen jatkumista, jon ka ryhmityksen asema olisi nykyistä varmempi, taikka voisimme ajatella laajennettua keskustaa, jossa sosialidemokratia etsisi toisista puolueista ne ainekset, jotka ovat halukkaita radikaalista politiikkaa ajamaan. Tällaisen ryhmityksen onnistumiselle olisi muutaman edustajapaikan lisääminen puolueellemme huomattavaksi eduksi, Edellytyksenä kaikessa toiminnassamme täytyy olla ensiksi pyrkimyksen yksimielisyyteen suurissa kysymyksissä ja toiseksi sen, että koetamme toimia asiallisella pohjalla.
He ajat ovat ohi, jolloin pelkkien fraasien varassa voitiin työväenliikettä viedä eteenpäin. Tämä oli tarpeellista aikana, jolloin toiminta kohdistui herätystyöhon, joukkojen keräämiseen* Hyttemmin on tämmöisestä vaahdosta luovuttava ja jätettävä se kommunistisen puolueen yksinoikeudeksi. Meillä täytyy olla aina se tieto,että olemme asiallisesti oikealla pohjalla. Kolmanneksi vaaditaan toiminnassamme kestävyyttä ja sitkeyttä. Maailmassa ei loikaan voi saavuttaa yhdellä iskulla sitä, mitä tavoittelae ja oikeana pitää ja varsinkaan valtiollisessa elämässä tämä ei ole ajateltavissa. Koko valtiollinen liike kulkee laineissa, Milloin ollaan laineen harjalla ja kaikki näyttää valoisalta, mutta toisella hetkellä voidaan jo olla laineen pohjalla. Kummassakaan tapauksessa ei ole syytä muuttaa menettelyä eikä varsinkaan vastoinkäymisten aikana uskallusta ja rohkeutta menettää. Jos tästä olemme tietoisia, silloin voimme ottaa huonotkin ajat vastaan 3iinä luotta Hiuksessa että paremmatkin ajat koittavat, jolloin tulokset työstämme voivat olla edullisemmat. Ja kaikessa toiminnassamme on meille suurena tukena tietoisuus, että emme ole yksinämme, vaan että tukenamme on koko kansainvälinen työväestö. Koska tämä on kansainvälisen työväen yhteinen juhlahetki, jolloin kautta maailman kokoonnutaan luonnon herlmaan ja ajatukset kaikkialla kulkevat samoja latuja, aykähtelevät samassa tahdissa, ehdotan kohotettavaksi kansainväliselle työväenliikkeelle kolminkertaisen eläköön-huudon.