Matkaraportti Senja Marjamaa Työssäoppiminen Isle Of Wightilla 7.11.-19.12.2016 Kun kuulin mahdollisuudesta lähteä ulkomaille työssäoppimaan, kiinnostuin heti. Ennen matkaa tein kielitestin ja parin minuutin pituisen esittelyvideon itsestäni työpaikkaa varten, täyttelimme tarvittavia papereita, ostin lentoliput ja tutustuin to-paikan ruokalistaan. Lähdin aamulla junalla Ylivieskasta Helsinkiin, josta lentoni lähti illalla. Lento lähti huonon sään takia melkein kolme tuntia myöhässä, ja laskeuduimme gatwickin lentokentälle kymmeneltä illalla. Ostin junalipun Southamptoniin josta pääsee lautalla saarelle. Odottelin junaa jonkin aikaa, mutta kohta kerrottiin, että lakkojen takia sitä junaa ei mene enää sinä iltana. Minut neuvottiin toiseen junaan jolla pääsee muutaman vaihdon jälkeen Southamptoniin. Kello läheni kahtatoista, eikä junia kulkenut lakon takia enää oikeen muualle kuin Lontooseen, joten jouduin jäämään matkan varrelle hotelliin yöksi. Pääsin huoneeseeni yhden aikoihin ja väsyneenä pitkän ja mielenkiintoisen päivän jälkeen menin suoraa nukkumaan. Aamulla matka jatkui junalla ilman ongelmia Southamptoniin ja sieltä eteenpäin lautalla Cowesin satamaan jossa host-isä olikin jo vastassa. Asuin Cowesissa perinteisessä englantilaisessa paritalossa, josta oli kymmenen minuutin kävelymatka keskustaan. Isäntäperheeseeni kuului isä Derek ja äiti Sue, ja heillä oli välillä koiria hoidossa muutamia päiviä.
Cowes Ensimmäisenä päivänä kävimme kävellen tutustumassa keskustassa ja rannalla. Kaikki näytti todella erilaiselta Suomeen verrattuna! Vaikka Cowes ei ole hirveän iso kaupunki, siellä on paljon kauppoja, pikkuputiikkeja ja monenlaisia ravintoloita pienistä pubeista hienoihin ravintoloihin. Koko saari on aika hiljainen näin talvella, mutta kesäisin se on suosittu lomakohde. Toisena päivänä host-isä vei minut Newportiin Isle Of Wight Collegelle missä tapasin Cristinan, joka oli yhteyshenkilöni työssäoppimisen ajan. Kävimme läpi sääntöjä, hän kertoi vähän Englannin kulttuurista ja opiskelusta ja sain tärkeitä lappuja ja bussikortin. Kävimme tutustumassa collegella eri osastoihin ja ympäristöön. Sitten lähdimme kävelemään Newportin bussiasemalle ja menimme Cowesiin käymään työpaikallani. Sovittiin töiden aikatauluista ja työtehtävistä, ja minulle esiteltiin paikkoja.
Olin töissä espanjalaisessa tapasravintolassa Amabissa. Siellä oli töissä kaksi tarjoilijaa ja kaksi kokkia, ja toinen Amabin omistajista oli silloin tällöin auttamassa keittiössä tiskien ja esivalmistelujen kanssa jos oli kiireistä. Toinen kokeista on Espanjalainen, hänkin oli ensin Amabissa työssäoppimassa ja on ollut siellä vakituisesti töissä kesästä asti. Kaikki työkaverit olivat tosi mukavia ja ystävällisiä ja ottivat minut heti hyvin vastaan. Ensimmäiset päivät olivat enimmäkseen keittiöön, laitteisiin ja uusiin raaka-aineisiin tutustumista, katselemista ja pienten hommien tekemistä. Muutaman viikon jälkeen työnteko alkoi sujumaan jo melko hyvin ja pystyin tekemään monia tapaksia yhteistyössä muiden kokkien kanssa ja auttamaan heitäkin. Amabissa oli todella mielenkiintoista olla töissä, ja moni asia oli aivan erilaista kuin Suomessa. Melkein kaikki raaka-aineet olivat lähiruokaa saarelta, mutta jotkut mausteet, kinkut ja chorizot olivat tuotu Espanjasta. Keittiö
Työhöni kuului aamuvuoroissa avata keittiö, siivoilla, laskea paljonko mitäkin ruokaa on jäljellä ja laittaa kaikki valmiiksi. Useimmat päivät olivat melko hiljaisia, jos asiakkaita ei ollut tein esivalmisteluja eri ruokia varten, esimerkiksi keitin ja pilkoin kasviksia, tein kastikkeita, siivoilin ja järjestelin keittiötä, aina löytyi jotain tekemistä. Kun oli kiireisempää, jaoimme työt niin että ruoat saataisiin mahdollisimman nopesti valmiiksi. Olin useimmiten tekemässä salaatit ja hoidin ruoat jotka tehdään rasvakeittimessä ja grillissä, ja välillä olin myös koristelemassa annokset. Keittiö oli melko ahdas kolmelle ihmiselle, joten kun oli todella kiireistä yhteistyö ja keskusteleminen oli tosi tärkeää, ettei kaikki juoksisi edestakaisin tai alkaisi tekemään samoja ruokia kuin toinen. Tykkäsin olla Amabissa töissä, se oli minulle aivan uudenlainen kokemus. Asiakkaat tilasivat 2-4 tapas-annosta per henkilö, ja kaikki ruuat vietiin pöytään ja alettiin syömään sitä mukaa kun ne olivat valmiita, eikä odotettu että kaikki annokset ovat pöydässä. Yksi ilta jäi erityisesti mieleen, se oli ainoa päivä kun ravintola oli aivan täynnä ja erilaisia tilauksia tuli vain koko ajan lisää. Olimme ennen sitä laskeneet tarkkaan kaikkien annosten määrän ja sopineet, kuka tekee mitäkin ruokalistan annoksista kun asiakkaat tilaavat. Keittiössä oli täysi hulina päällä muutama tunti putkeen, ja oli mukava huomata, että yhteistyö sujui todella hyvin ja saatiin kaikki hommat tehtyä sujuvasti!
Suosittuja ruokia Amabissa, vuohenjuustopalloja ja hilloa, täytetty kurpitsa, perinteinen Espanjalainen paella ja sardiineja punajuuripedillä Englannissa on usein tapana mennä iltavuoron jälkeen käymään pubissa oluella rentoutumassa ja näkemässä kavereita. Tutustuin Amabin työntekijöihin ja sain heistä hyviä kavereita, ja heti ensimmäisestä viikosta asti he pyysivät minutkin mukaan jos he olivat lähdössä illanviettoon. Minun vapaapäiväni olivat aina maanantaisin ja tiistaisin, koska ravintola oli silloin kiinni. Kävin muutamina päivinä shoppailemassa Newportissa, ja käytiin kavereiden kanssa usein kahvilla, syömässä ja pelaamassa biljardia. Tehtiin myös kahtena päivänä shoppailureissu pois saarelta Southamptoniin, jossa oli hyvät shoppailumahdollisuudet ja muutamia ravintoloita ja paikkoja joita kaverit halusivat näyttää minulle. Kun host perheelläni oli vapaapäivät samaan aikaan, kävimme ajelulla ympäri saarta katsomassa nähtävyyksiä ja eri kaupunkeja. The Needles Freshwater bay Sandown
Viimeisellä viikolla yksi kaveri vei minut Lontooseen katsomaan nähtävyyksiä ja shoppailemaan. Lähdettiin aamulla lautalla Southamptoniin ja sieltä junalla Lontooseen. Päivä kului nopeasti kierrellessä ja katsellessa paikkoja. Nähtiin ainakin Big Ben, Buckinghamin palatsi, Westminster Abbey ja St. Paulin katedraali. Päivän kiertelyn jälkeen mentiin vielä lopuksi Oxford streetille. Katu oli täynnä ihmisiä ja monenlaisia katutaiteilijoita taikureista säkkipillin soittajiin. Big Ben Kotimatka alkoi maanantaina 19. joulukuuta, host family kävi viemässä minut lautalle kahden aikoihin, junalakot olivat jouluviikolla pahimmillaan ja tällä kertaa otin suosiolla taksin Southamptonista Gatwickin lentokentälle! Taksimatka sujui mukavasti, matkalla näki monenlaisia maisemia, välillä ajettiin kiireisen kaupungin läpi ja välillä kapealla tiellä puiden keskellä. Saavuin lentokentälle hyvissä ajoin muutamaa tuntia ennen lähtöä. Lentoni oli reilun tunnin myöhässä, mutta ajan sai kulumaan hyvin lentokentän kaupoissa ja kahviloissa. Lento saapui Helsinkiin puolen yön aikoihin ja juna Ylivieskaan lähti kuudelta aamulla, joten odotin lentokentällä ja sain nukuttuakin pari tuntia. Loppumatka sujui hyvin, ja loppupäivä menikin laukkujen purkamisessa. Kannatti lähteä ulkomaille työssäoppimaan, opin paljon, kielitaitoni kehittyi ja sain paljon hyviä kavereita joita lähden tapaamaan uudestaan kesällä! Tästä reissusta on varmasti hyötyä myös tulevaisuudessa työnhaussa ja miksei opiskelupaikankin saamisessa, olen ajatellut, että lähden joksikin aikaa ulkomaille töihin jos vain sopiva paikka löytyy, ja varmasti Suomessakin arvostetaan hyvää kielitaitoa. Muutenkin tunnen olevani rohkeampi ja uskallan varmasti jatkossakin lähteä yksin matkustamaan. Suosittelen työssäoppimista kaikille jos vähänkin kiinnostaa, on uskallusta ja saa mahdollisuuden lähteä yksin tai kaverin kanssa!