JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT Päivitetty 20.5.2013 www.jyvaskylanenergia.fi
Sähköä, lämpöä ja vettä Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta Henkilöstömäärä 2012 lopussa 235 Liikevaihto 202,7 M Myynnin tunnusluvut (2012) Sähkön vähittäismyynti 1 257 GWh Sähkön tukkumyynti 616 GWh Sähkön siirto 661 GWh Lämmön myynti 1 129 GWh Laskutettu vesi 7,7 milj. m³
Jyväskylän Energiaa vuodesta 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto perusti kunnallisen sähkölaitoksen 23.4.1902 Sähkövalot syttyivät Jyväskylän kaduille 19.10.1902 Sähkön tuotanto alkoi puulla Lutakon sähkötehtaassa 1902 Puuhakkeella tuotettua kaukolämpöä asiakkaille 1960 1995 Jyväskylän Energiantuotanto Oy perustettiin 1997 Jyväskylän Energiasta tuli osakeyhtiö JE-Urakointi Oy perustettiin 1999 Kaukolämpöakku rakennettiin 2003 Biokaasun poltto lämmöksi alkoi 2003 JE-Siirto Oy perustettiin 2006 Vesiliiketoiminta (Jyväskylän vesi) osaksi JE-yhtiöitä 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2006 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n 100 %:n omistus 2009 Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset 2010 JE-Urakointi Oy:n liiketoiminta myytiin JyNet Urakointi Oy:lle 1.3.2012
Yhtiöiden omistusrakenne Jyväskylän kaupunki 100 % Jyväskylän Energia Oy KS Energiavälitys Oy 44,7 % C-Ella Oy 33,3 % 100 % 100 % 81,4 %* JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy Suomen Hyötytuuli Oy 12,5 % Tytäryhtiöt Muita osakkuuksia * Muuttunut 10/2012
Konserniyhtiöiden liikevaihdot 2012 (M ) Yhtiöiden liikevaihdot sisältävät myös konsernin sisäistä kauppaa 250,0 202,7 200,0 150,0 100,0 50,0 20,8 37,9 48,0 0,0 Jyväskylän Energia Oy JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy
Liikevaihto ja tulos 1999 2012 250 200 202,7 150 100 50 0-4,7-50 Liikevaihto M Tulos ennen varauksia ja veroja M
Myynnin kehitys vuosina 1991 2012 (GWh) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1257 1129 661 616 Lämmön myynti Sähkön tukkumyynti Sähkön vähittäismyynti Sähkön siirto * 2012 alkaen sähkön omaa tuotantoa myyty sähköpörssiin
Vuosi Jyväskylän Energiassa Tuotamme 1,2 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä. Käytämme 2,7 TWh (miljardia kilowattituntia) polttoaineita suhteella puu (40%), turve (51%), hiili (6%), öljy (2%), biokaasu (1%). Vuodessa polttoaineen tarpeemme on 35 000 täysperävaunuyhdistelmää puskuri puskurissa ne muodostaisivat 660 km pitkän jonon. Yhteistyöstä kanssamme jää kymmeniä miljoonia euroja kotimaahan yrityksille, kuljetusyrittäjille ja koneurakoitsijoille. Kaikkiaan ~1000 henkilötyövuotta koko ketjussa 10 20 MEUR CO 2 -päästöoikeuksiin päästöjen vähentämiseksi jossain muualla. Maksamme polttoaineveroja 5 10 MEUR. Toimitamme 7,7 miljoonaa kuutiota vettä asiakkaillemme ja 13,2 miljoonaa kuutiota puhdistettavaksi.
Organisoitumismalli Asiakas Asiakkuudet Verkot Energian tuotanto Konsernipalvelut Toimitusjohtaja Hallitus
Laatusertifikaatit Laatu-, ympäristö-, ja työturvallisuussertifikaatit jo vuodesta 2000 Ympäristötoimintamme perustuu ISO 14001 -standardiin Laatujärjestelmä sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmämme noudattaa OHSAS 18001 -standardia
Energian tuotanto
Käytettävät polttoaineet: turve teollisuuden sivutuotteet: puru kuori metsäpolttoaineet: hakkuutähteet kannot hiili ja öljy Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho 85 / 140 / 65 MW Hyötysuhde 85 % Energiakäytettävyys 100 % Käyttöönottovuosi 1986 Rauhalahden voimalaitos
Keljonlahden voimalaitos Pääpolttoaineet turve ja puu Kaksi toimintaperiaatetta: sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) sähkön lauhdetuotanto Ajotapoja voidaan säätää portaattomasti Hyötysuhde riippuu ajotavasta Energiakäytettävyys 99 % Kattilateho 495 MW Sähköä saadaan lauhdekäytössä maks. 215 MW yhteistuotantoajossa maks. kaukolämpöteho 260 MW, jolloin sähköteho 163 MW
Keljonlahden voimalaitoksen toimintakaavio
Myydyn sähkön alkuperä vuonna 2012 Koko Suomi Jyväskylän Energia 21% 21% 18 % 26 % 27 % 30 % 53 % Turve ja muut fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energianlähteet Ydinvoima Tuonti Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin 2012) JE:n tiedot vuodelta 2011 Jyväskylän energian myydystä energiasta omaa tuotantoa 49 % ja sähköpörssistä hankittua 51 % * Turpeen osuus 30 %, muut fossiiliset 23 %
Ympäristöystävällinen energiantuotantomme Suomen energiantuotanto perustuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, vesivoimaan, maakaasuun, tuulivoimaan, turpeeseen ja puuhun. Jyväskylän Energia -yhtiöt pyrkii tuottamaan energiaa mahdollisimman luontoystävällisesti, pääasiassa maakunnan turpeella ja puulla. Polttoainevalikoimamme etuja ovat raaka-aineen uusiutuvuus, sekä maakunnallisuus. Myös jätteiden hyötykäyttö etenee: Mustankorkean jätteenkäsittelyaseman biokaasun poltto kaukolämmöksi alkoi jouluna 2003. Voimalaitosten tuhkista 98% meni hyötykäyttöön mm. metsälannoitteeksi ja maanrakennukseen. Panostamme energian säästöön mm. lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen.
Yhteiskuntavastuu JE-yhtiöissä 2012
Yhteiskuntavastuun sisältö JE-yhtiöissä
Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen Ympäristöosaamisen parantaminen Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Avoin viestintä Ympäristöpäämäärämme
JE-konsernin avainluvut Taloudellinen vastuu 2012 2011 2010 Liikevaihto (M ) 202,7 185 167,4 Liikevoitto (M ) 16,3 11,9 17,6 Tulovero (M ) 0,07 0 0,03 Osinko (M ) 0 0 0 Korkokulut omistajalle (M ) 16,5 16,7 16,8 Investoinnit (M ) 32 31,9 40,8 Oman pääoman tuotto (%) neg neg neg Omavaraisuusaste (%) 1,9 3 4,4 Palkat ja palkkiot 1) (M ) 12,7 17,5 17,4 Ostot toimittajilta (M ) 140 122 103 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,005 0,01 0,01
JE-konsernin avainluvut Ympäristövastuu 2012 2011 2010 2009 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 4,5 4,4 4,0 6,6 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 8,4 8,4 8,5 8 Kaukolämmön lisävesi (m 3 ) 10 311 6 861 8 158 9 475 Pumppaussähkön kulutus (MWh) 9 057 7 906 8 626 8 533 Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m 3 ) 0,93 1,11 1,01 1,15 Jätevesivuodot vesistöihin (m 3 ) 2 995 2980 183 330 Sade-/hule-/sulamisvesivuodot viemäriverkostoon (milj. m 3 ) 4,9 4,3 3,69 2,11 Jätevesivuotojen %-osuus kokonaisjätevesimäärästä 0,023% 0,025% 0,002% 0,003% Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 26 32 41 39
JE-konsernin avainluvut Sosiaalinen vastuu 2012 2011 2010 2009 Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin 1) 243 378 385 384 josta määräaikaisia 16 31 29 38 Työntekijöiden keski-ikä 44,4 45,6 45,2 45,6 Sairauspoissaolot (%) 2,3 2,6 3,6 2,6 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 2) (h/asiakas) 0,13 0,057 0,12 0,04 Sähkönsiirto, SAIFI 3) (kpl/asiakas) 0,29 0,12 0,57 0,27 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 0,70 1,00 0,72 0,27 1) JE-Urakointi Oy:n liiketoimintakaupan johdosta 1.3.2012 JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa 235 2) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas 3) SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
Myynnin kehitys GWh Milj. m 3 1 400 1 257 1 200 1 129 8,4 1 000 800 600 616 661 8 7,6 7,7 7,7 400 7,2 200 0 6,8 Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) 2009 2010 2011 2012 2009 2010 2011 2012 * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Myynnin kehitys Meur 250 200 150 100 50 0 5,6 32,7 13,7 30,8 60,2 59,7 2008 2009 2010 2011 2012 Muu myynti Veden myynti (vesi + jätevesi) Sähkön siirto Sähkön tukkumyynti * Sähkön vähittäismyynti Kaukolämmön myynti * 2012 alkaen JE-konsernin omaa sähkön tuotantoa myyty sähköpörssiin
Investoinnit liiketoiminnoittain Meur 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 Konserni muut Energiatuotanto Vesiverkko Kaukolämpöverkko Sähköverkko
Energiatehokkuus Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy allekirjoittivat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ja liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmaan joulukuussa 2007. JE ja JES ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesiliiketoiminta ei kuulu energiapalveluiden toimenpideohjelmaan, mutta se liitettiin mukaan energiatehokkuustoimintaan vuonna 2010. Energiansäästöllä tarkoitetaan sen energiankulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimia. Energian käytön tehostamissuunnitelmat kohdistuvat sekä asiakkaisiin että JE:n ja JES:n omaan energiankäyttöön. Tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivalle.
Kaukolämmön avainlukuja 2012 2011 2010 2009 Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj.m 3 ) 25,9 25,6 24,8 24,2 Kaukolämpöasiakkaiden määrä (kpl) 4 390 4 284 4 099 3 937 Kaukolämpöverkon pituus (km) 427 411 391 374 Lämmön myynti (GWh) 1 129 1 013 1 190 1 094 Lämmön hankinta (GWh) 1 233 1 106 1 301 1 184 Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m 3 ) 10 311 6 861 8 158 9 475 Kaukolämpöverkoston vesimäärä (m 3 ) 22 910 22 200 22 600 22 200 Kaukolämpöverkon pumppaussähkönkulutus (MWh) 9 057 7 906 8 626 8 533
Kaukolämmön avainlukuja GWh 1400 1200 1000 800 600 1 233 1 129 Milj. m 3 26 25 24 23 22,6 23,5 24,2 24,8 25,6 25,9 400 22 200 21 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lämmön hankinta Lämmön myynti Kaukolämmitetty rakennustilavuus
Kaukolämmön avainlukuja km 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 427 411 391 374 352 329 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kaukolämpöverkon pituus
Kaukolämmön avainlukuja MWh 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 11 894 10 800 8 533 8 626 9 057 7 906 m 3 12 000 10 317 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 6 522 9 475 8 158 6 861 10 311 Kaukolämpöverkon pumppaussähkön kulutus Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä
Veden hankinta ja toimitus 2012 Veden hankinta Veden toimitus 12 % 32 % Viitaniemi Vuontee Pekonniemi Korpilahti Muurame 2,0 % Kaupunki Palokka 29 % Vesanka Tikkakoski 98,0 % Lievestuore Janakka Laukaa
Vuotovesimäärät 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 10,6 % Vuotovesi-% vesijohtoverkostolle Jätevesivuodot vesistöihin (%-osuus jätevedestä) 0,023 % 2009 2010 2011 2012 Vuotovedet viemäriverkostoon (%-osuus jätevedestä) 37,0 %
Jäteveden puhdistus JS-Puhdistamo Oy Jyväskylän kaupungin ja Laukaan ja Muuramen kuntien omistama osakeyhtiö. Jyväskylän kaupungin omistusosuus on 87 %. JS-Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Nenäinniemessä ja Korpilahdella. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo huolehtii Jyväskylän kaupungin ja Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kuntien jätevesien puhdistamisesta. Nenäinniemessä puhdistetaan noin 150 000 asukkaan sekä viemäriverkon alueella toimivan teollisuuden jätevedet. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan myös asuinkiinteistöjen sako- ja pullokaivolietteitä. Korpilahden jätevedenpuhdistamo hoitaa Korpilahden alueen jätevesien puhdistamisen. Jyväskylän Energia Oy ostaa Korpilahdelta tulevien jätevesien puhdistuksen JS-Puhdistamo Oy:ltä. Jyväskylän Energia Oy vastaa kuntien vesihuoltolaitosten kanssa jätevesiviemäriverkostoista.
Jäteveden puhdistus
Jäteveden puhdistus Purkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämän fosforin poistaminen sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt poistotehot.
Jäteveden puhdistus Purkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämä happea kuluttavan orgaanisen ainesosan (BOD 7 ) poistaminen sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt poistotehot.
Jäteveden puhdistus
Jäteveden puhdistus Purkuvesistöä kuormittava jäteveden sisältämä happea kuluttava orgaaninen aines (BOD 7 ) sekä kyseiselle parametrille ympäristöluvassa määrätyt enimmäispitoisuudet.
Sähkön siirron tunnuslukuja 1 400 1 316 1 200 1 000 800 661 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkön siirto (GWh) Sähköverkon pituus (km)
Sähkön siirron tunnuslukuja 25 25 22 20 15 12 9 5 8 6 20 15 15 11 11 11 10 5 13 9 15 12 10 10 5 4 4 3 2 3 0 0 Lyhyet häiriöt (kpl) Kytkentätoimenpiteitä vaativat pysyvät keskeytykset (kpl) Verkkoon liitetyt uudet muuntamot (kpl) Muuntamoiden saneeraukset (kpl)
Energian tuotanto 2012 Sähkön tuotannon polttoainejakauma Kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma 4 % 0 % 4 % 1 % 40 % 56 % Turve Puu Hiili Öljy 8 % 40 % 47 % Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu
Polttoaineiden käyttö 2012 GWh 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu Yht. JYT/JE 445 519 160 61 18 1 204 JVO 940 558 0 2 0 1 501 * Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) luvut sisältävät kaiken polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4 %.
Polttoaineiden käyttö 1986 2012 GWh 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Turve Hiili Öljy Puu, teoll. sivutuotteet Puu, metsäpolttoaineet Kierrätyspolttoaine Peltobiomassa * Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) polttoainekäytön. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Energian tuotannon ilmanpäästöt 2012 1 200 1 058 1 000 865 800 600 400 690 598 240 368 357 267 596 200 0 83 JYT JVO Yht. 7 90 Rikkidioksidi (t) Hiilidioksidi (1000 t) Typpidioksidi (t) Hiukkaset (t) * Luvut sisältävät koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) ilmanpäästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Typenoksidi- (NO X ), rikkidioksidi- (SO 2 ) ja pölypäästöt 2012 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 SO₂ (t/a) NOₓ (t/a) PÖLY (t/a) Tuotanto (GWh/a) JE-konsernin energiatuotannon määrä on kasvanut Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönoton myötä 2010, mutta päästöjen määrä ja päästöt megawattituntia kohti ovat Keljonlahden käyttöönoton jälkeen pienentyneet. Oheisesta kuvaajasta tämä näkyy hyvin verrattaessa vuotta 2012 vuosiin 2006-2009. * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Hiilidioksidipäästöt 2006 2012 1000 tonnia 1000 800 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 CO₂ (t/a) CO2 (1000 t/a) Tulevina vuosina CO₂-päästöt tulevat pienenemään enemmän, sillä puun käyttöä polttoaineena lisätään. * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) päästöt. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Voimalaitosten tuhkat Milj. kg Kaatopaikalle toimitettu voimalaitosten tuhka 35 30 25 20 15 10 5 0 2009 2010 2011 2012 Vuonna 2012 tuhkista meni hyötykäyttöön 98 prosenttia * Luvut sisältävät myös koko Jyväskylän Voima Oy:n (JVO) tuhkat. Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Henkilöstö Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstö yhtiöittäin 400 350 300 250 200 150 100 50 0 JYT JVO JEU JES JE 250 200 150 100 50 0 JE JES JVO JYT Yht. Naisia 50 3 0 0 53 Miehiä 88 17 38 47 190 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012. JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli 235, joista miehiä 176 ja naisia 59
Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin 2012 2011 2010 Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Jyväskylän Energia Oy 125 / 13 138 119 / 8 127 112 / 9 121 JE-Urakointi Oy - - 122 / 13 135 123 / 17 140 JE-Siirto Oy 19 / 1 20 21 / 0 21 32 / 1 33 Jyväskylän Voima Oy 37 / 1 38 38 / 6 44 40 / 2 42 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 46 / 1 47 47 / 4 51 49 / 0 49 Konserni yhteensä 227 / 16 243 347 / 31 378 356 / 29 385 Henkilömääriksi laskettu keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden 2012 aikana JE-konsernin henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli 235, joista vakituisia 219 ja määräaikaisia 16 JE-Urakoinnin (JEU) koko henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa 1.3.2012 Jynet Oy:lle 1.3.2012.
Henkilöstö 2012 Konserni JE JES JVO JYT Työntekijöiden keski-ikä Keskim. palvelusuhteen pituus Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/henkilö Sairauspoissaolot (%) joista työtapaturmien aiheuttamia (%) 44,4 44,3 45,1 40,7 47,3 15 15 21 7 18 9 8 3 12 12 2,3 2,1 0,8 3,2 3,4 0,15 0 0 0,05 0,25 Työtapaturmien määrä 1) 5 2 0 1 2 Tapaturmataajuus LTIF 2) 9,2 4,1 0 29,2 11,1 1) Konsernin omalle henkilöstölle vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneet työtapaturmat. (Huom! Raportointitapa muuttunut vuodesta 2010) 2) Työtapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti * JE-Urakoinnin henkilökunta siirtyi liiketoimintakaupassa Jynet Oy:lle 1.3.2012 ei mukana taulukon henkilöluvuissa
Tuotevastuu / keskeytykset Kaukolämpö Sähkö 1,4 1,33 0,9 1,2 1,0 0,8 0,88 0,72 1 0,7 0,8 0,7 0,6 0,5 0,6 0,4 0,2 0,0 0,27 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0,29 0,13 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Asiakkaan kokema keskeytysaika (h) SAIDI (h/asiakas) SAIFI (kpl/asiakas) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
JE-konsernin vuosi 2012 plussat Voimalaitosten käytettävyys lähes 100%. Puun käyttö ennätykselliseen 40,1 prosenttiin voimalaitosten polttoainevirrasta. Kasvu jatkuu yhtiön strategian mukaisesti. Hiilidioksidipäästöt laskivat puun osuuden kasvaessa. Lähes kaikki tuhkat menivät hyötykäyttöön (98%). Vesijohtoverkoston vuodot vähentyneet. Janakan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus saatettiin loppuun, jolla parannetaan vedenkäsittelyn prosessia ja veden laatua. Tilikauden lopulla saatiin merkittävä lisäys kaukolämpökuormaan, kun yhteysputki Muurameen valmistui: JE ja Muuramen Lämpö Oy solmivat sopimuksen lämmöntoimituksesta Muuramen verkkoon, mikä vastaa noin yhden vuoden normaalia kaukolämpökuorman kasvua. Kaukolämmön hinta: 10 suurimman kaupungin keskihinnan alapuolella. Työhyvinvointiprojekti käynnistyi. Esimiestyön kehitysohjelma toteutettiin.
JE-konsernin vuosi 2012 miinukset Turvetta ei ole saatu riittävästi useaan vuoteen ja kesän 2012 tuotantokin jäi alhaiseksi näytteli suurta roolia Keljonlahden voimalaitoksen ajotunneissa ja kivihiiltä jouduttiin polttamaan Rauhalahden voimalaitoksessa. Voimalaitosten kapasiteettia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti, koska sähkön markkinahinta oli lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta koko vuoden niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Marraskuussa romahti Kangasvuoren vesitorni. Romahtamisen syytä tutkitaan onnettomuustutkintakeskuksessa. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Vesiliiketoiminnan investoinneista valtaosa käytettiin uusien verkostojen rakentamiseen ja veden tuotantoon, joten vanhojen verkostojen kunto heikkenee edelleen. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten (esim. verot) odotetaan jatkavan nousuaan lähivuosina. Kasvavia kustannuksia ei ole täysimääräisesti viety myyntihintoihin, koska kaukolämmön hintakilpailukyky halutaan turvata pitkällä aikavälillä.
Jyväskylän Energian vuosi 2012 Konsernin tilikauden tappio oli 4,7 M. Tulos parani edelliseen tilikauteen verrattuna 4,2 M. Konsernin käyttökate oli 50 M. Omistajalle tuloutettiin korkoja 16,5 M. Konsernin omavaraisuusaste on huono. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Tilikausilla 2011-2012 on tehty hinnankorotuksia, jotka alkavat vaikuttamaan täysimääräisesti 2013 eteenpäin. Turpeen saatavuusongelmat vetänevät tulevan tilikauden tuloksen negatiiviseksi, koska kivihiililaitteet saadaan käyttöön vasta loppuvuodesta 2013. Myös kassavirran odotetaan jäävän negatiiviseksi mittavien investointien myötä. Turvepulan aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole siirretty kaukolämmön hintaan. JE:n kaukolämpö oli keskimääräistä edullisempaa Suomen suurten kaupunkien vertailussa. Jyväskylän Energia Oy 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto (t ) 202 733 185 000 199 638 134 806 Liikevoitto (t ) 16 273 11 900 21 988 17 471 Liikevoitto (%) 8 6,2 11,0 13,0 Oman pääoman tuotto (%) neg neg 10,2 neg Omavaraisuusaste (%) 1,9 3 8,6 7,8
Jyväskylän Energian vuosi 2012 Tilikausi oli järjestyksessään toinen, jolloin konsernilla oli kaksi voimalaitosta koko vuoden käytössä. Tämän ansiosta öljyn käyttö lämmön tuotannossa pysyi vähäisenä ja puun käyttö lisääntyi edelleen merkittävästi nousten yli 40 prosenttiin koko polttoainevirrasta. Voimalaitosten kapasiteettia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti, koska sähkön markkinahinta oli lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta koko vuoden niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Konsernissa on tehty ja on tekeillä useita toimenpiteitä, joiden ansiosta puun osuutta saadaan merkittävästi nostettua ja turveriippuvuutta pienennettyä. Tilikauden alussa JE-Urakointi Oy:n liiketoiminta myyntiin Jynet Oy:lle. Koko urakointitoiminnan henkilöstö (115 hlöä) siirtyi Jynet Oy:n palvelukseen. Konserni päätti luopua Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja myi siihen liittyvät Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeensa maaliskuussa. Lokakuussa konserni osti Vapo Oy:ltä Jyväskylän Voima Oy:n osakkeet ja konsernin omistusosuus Jyväskylän Voima Oy:stä nousi 81,4 %:iin. Konsernin strategian uudistamistyö saatiin valmiiksi ja uutta strategiaa lähdettiin toteuttamaan vuosisuunnitelmien ja kehitysprojektien kautta.
JE-Siirto Oy:n vuosi 2012 Sähköasemainvestoinnit aloitettiin Hämeenlahden releuusinta suunnittelutyöllä. Kankaan alueella sijaitsevaan entiseen kytkinlaitosrakennukseen ja sen tonttiin tehtiin perusparannustöitä. Jakeluverkostoa rakennettiin eri puolilla jakelualuetta. Merkittävimmät uudisrakentamiskohteet olivat Äijälänrannan, Ylämäyrämäen, Pikku- Haukkalan ja Palokunnanmäen asuntoalueet. Sähköverkon etäluenta- ja mittaustietojenhallinta -projekti jatkui koko vuoden. Etäluettavia mittareita oli laaditun suunnitelman mukaisesti asennettu vuoden loppuun mennessä n. 49 330 kpl. Verkoston automaatiota lisättiin asentamalla kiinteistömuuntamoille kaukokäytettäviä erottimia, joita vuoden lopussa oli 41 kpl 14:sta muuntamolla. JE-konsernin kehittämisohjelman käytäntöön vientiä jatkettiin toimintavuoden aikana. Osa henkilöstöstä siirtyi Rauhalahden voimalaitokselle Vesangantien kiinteistön myynnin johdosta.
JE-Siirto Oy:n vuosi 2012 JE-Siirto Oy on osallistunut Energiateollisuus ry:n koordinoimaan sähkötutkimuspoolin rahoitukseen sekä vuodesta 2010 alkaen Motiva Oy:n koordinoimaan sähkölämmityksen tehostamisohjelmaan Elvariin. Energiamarkkinaviraston alustaviin laskelmiin perustuen alensimme siirtohintoja n. 6% 1.12.2012 alkaen ollaksemme alituotossa 3. valvontajakson lopussa (2012-2015). Energiamarkkinavirasto ei ole vielä antanut lopullista valvontapäätöstä 2. valvontajakson (2008-2011) osalta. JE-Siirto Oy 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto (t ) 20 535 19 087 15 802 17 673 Liikevoitto (t ) 1 248 314 1 369 4 433 Liikevoitto (%) 6,1 1,6 8,7 25,1 Oman pääoman tuotto (%) 75,3 20,6 73,1 282,2 Omavaraisuusaste (%) 16,4 18,2 28,3 26,1
Jyväskylän Voima Oy:n vuosi 2012 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli erinomainen (99,1 %) Keljonlahden voimalaitos ajoi 1.1.-31.5. ja 6.11.-31.12. vastapainetuotantopainotteisesti, koska turveniukkuus ja sähkön alhainen markkinahinta rajoittivat lauhdetuotantoa. Uusi bioasema valmistui keväällä 2012. Kesäkuusta marraskuuhun laitos oli revisiossa, jonka aikana asennettiin rikinsyöttölaitteet puun käytön maksimoimiseksi. Turpeen huonon saatavuuden takia hallitus päätti investoida Keljonlahdelle kivihiilen käytön mahdollistavaan laitteistoon turvatakseen laitoksen häiriötön polttoainehuolto. Laitteisto asennetaan loppuvuodesta 2013. Epävarmuus turvepolttoaineen saatavuudesta lähitulevaisuudessa ja käyttömahdollisuuksista pitkällä aikavälillä jatkuu. Jyväskylän Voima Oy 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto ( M ) 47,7 66,3 38,6 Liikevoitto (%) 7,3 4,9 4,0 Omavaraisuusaste (%) 13,9 14,0 14,4 16,6 * Jyväskylän Energia Oy:n osuus Voima Oy:stä 81,4%
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n vuosi 2012 Tuotantokoneiston käytettävyys tilikaudella oli erinomainen (100 %) Rauhalahden voimalaitos ajoi huhtikuun revisiota lukuun ottamatta koko vuoden. Tuotanto ylitti budjetoidut määrät puolitoistakertaisesti. Turveniukkuuden vuoksi laitosta tarvittiin ennakoitua enemmän, koska se pystyi korvaamaan turpeen käyttöä kivihiilellä. Turpeen saatavuus ja verot muodostavat yhtiölle merkittävän riskin, jonka torjumiseksi bio-osuutta pitää kasvattaa hallitusti kohti teknistaloudellista maksimia. Rauhalahden automaatiouusinnan suunnittelu käynnistyi kertomusvuonna. Hanke valmistuu syksyllä 2013. IE-direktiivien kiristyvien päästövaatimusten takia käynnistettiin selvityshanke Rauhalahden perusparannusinvestoinneista laitoksen eliniän jatkamiseksi vuoteen 2030 saakka. Yhtiö teki tutkimustoimintaa vuonna 2012 VTT:n, Metson ja Kuopion Energian yhteishankkeessa liittyen puupolttoaineiden osuuden maksimointiin kerrosleijupoltossa. Loppuraportti valmistuu vuoden 2013 puolella.
Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n vuosi 2012 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto (M ) 35,6 30,7 39,7 49,0 Liikevoitto (%) 0,8 1,1 1,4 1,5 Omavaraisuusaste (%) 26 32 33 25
Kiitos!