Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta
Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista
Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen miten suuria kuntasi eläkemaksut ovat ja siihen, kuinka paljon kuntasi työntekijöistä jää ennenaikaiselle eläkkeelle tai on työssä eläkeikäänsä asti. Samalla vaikutat myös kuntasi tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kuntasi kykyyn rekrytoida uutta työvoimaa. Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa. Kyse ei ole pienistä summista. Esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat koko kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Valtuutettuna teet myös päätöksiä yhtiöittämisestä tai palvelujen ulkoistamisesta. Näillä päätöksillä on merkitystä kuntatyöntekijöiden eläketurvaan sekä kuntasi maksamiin eläkemaksuihin. Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa.
Joka neljäs kuntatyöntekijä on lähellä eläkeikää
Vuoteen 2020 mennessä noin 25 prosenttia nykyisistä kuntatyöntekijöistä täyttää vanhuuseläkeikänsä. Heistä kaikki eivät jatka vanhuus eläkkeeseen saakka, sillä työkyvyttömyysriski nousee iän myötä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy valitettavan paljon myös nuoria. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä peräti kolmasosa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Vuosittain eläkkeelle siirtyy keski määrin yli 15 000 kuntatyöntekijää. Eläkepoistuma on suurinta Lapissa ja Kainuussa, jossa kuntatyöntekijät ovat vanhimpia. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla eläkepoistuma on vähäisempää. Ammattiryhmittäiset erot ovat suuria. Osastonhoitajista, kodinhoitajista ja siivoojista eläkkeelle jää vuoteen 2030 mennessä 70 80 prosenttia, kun taas esimerkiksi yleislääkäreistä, palomiehistä ja luokanopettajista eläkkeelle jää alle 50 prosenttia. On tärkeää, että poliittisena päätöksentekijänä tiedät, minkälaisia vaikutuksia eläköitymisellä on palvelujen tuottamiseen, kuinka moni sinun kuntasi työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina ja missä tehtävissä he ovat. Kevasta saa tilastotietoja ja ennusteita eläkkeelle siirtymisestä työnantajittain. Joka vuosi yli 15 000 kuntatyöntekijää siirtyy eläkkeelle.
Valtuutettuna voit vaikuttaa työntekijöiden haluun siirtyä eläkkeelle
Kun kuntasi työntekijöillä on mahdollisuus tehdä osaamistaan ja työkykyään vastaavaa mielekästä työtä hyvin johdetussa työyhteisössä, he tutkimusten mukaan haluavat tehdä työtä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempäänkin, eivätkä jää ennen aikojaan eläkkeelle. Kunnat joutuvat myös kilpailemaan osaavasta työvoimasta, kun työntekijöitä jää lähivuosina paljon eläkkeelle niin kunnista kuin yrityksistäkin. Valtuutettuna voit vaikuttaa kuntasi työnantajamaineeseen, sillä päätät toiminnasta ja resursseista eli viime kädessä siitä, miltä kuntasi työnantajana näyttää. Mitä parempi maine kunnallasi on työnantajana, sen helpompaa on osaavan ja hyvän työvoiman rekrytointi. Valtuutettuna päätät siitä, miltä kuntasi työnantajana näyttää.
Valtuutetun ei tarvitse ymmärtää eläkemaksuista
Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Vuonna 2011 kuntaalan eläkemaksut olivat noin 4,4 miljardia euroa. Eläkemaksut ovatkin tärkeä osa kuntataloutta. Kevan tavoitteena on pitää eläkkeiden maksutaso kilpailukykyisenä yksityisen sektorin työeläkemaksujen kanssa. Eläkemaksut määräytyvät maksettujen palkkojen ja eläkemenojen perusteella. Maksujen tasosta päättää Kevan valtuuskunta. Valtuutettuna olet tekemässä kunnassasi strategisia päätöksiä, joilla on vaikutusta myös kuntasi eläkemaksuihin. Tällaisia strategisia päätöksiä ovat muun muassa, järjestääkö kunta palvelut omana työnä vai muulla tavoin, tukeeko kunta tietoisesti myös osatyökykyisten työssä jatkamista ja edistääkö kunta henkilöstönsä työhyvinvointia kehittämällä johtamista, osaamista ja mielekkäitä työprosesseja. Valtuutettuna voit vaikuttaa myös siihen, valitsevatko kuntien yhtiöt työeläkevakuuttajakseen Kevan. Eläkemaksuihin vaikuttavat työntekijöiden työurien pituus ja se, kuinka laajasti kunnallisia palveluita tuottavan henkilöstön eläketurva on järjestetty Kevassa. Eläkemaksuissa voi säästää, jos kunta haluaa pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempään. Suurin osa eläkemaksuista käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Varat, joita ei heti käytetä eläkkeiden maksamiseen, rahastoidaan tulevien eläkemenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä kunnalliseen eläkejärjestelmään kertyneiden etuuksien arvo on noin 100 miljardia euroa, josta runsaat 30 miljardia Keva on rahastoinut. Eläkemaksuihin vaikuttavat työurien pituus ja se, kuinka laajasti kunnallisia palveluita tuottavan henkilöstön eläketurva on järjestetty Kevassa.
Kun henkilöstö voi hyvin, kustannuksia säästyy
Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa. Näin kunnalle kertyy myös vähemmän kustannuksia sairaspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä. Kyse ei ole pienistä summista. Kevan laskelmien mukaan esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat koko kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointiin investoiminen kannattaa. Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista. Välittömiä kustannuksia on vuosittain noin miljardin verran, josta sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja, sen lisäksi tulee työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannuksia. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin, kuten poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen. Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina. Jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa 60 000 euron säästön kunnalle. Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista.
Valtuutettu ei voi vaikuttaa työkyvyttömyyden kustannuksiin
Kunta voi ehkäistä työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia kehittämällä työntekoa ja toimintaansa siten, että se samalla edistää työntekijöittensä työhyvinvointia. Kun kunnassa on yhteisesti sovittu toimintatapa, jolla tartutaan mahdollisimman varhain työpahoinvointia synnyttäviin tilanteisiin ja pitkittyviin sairauspoissaoloihin, saadaan sairauspoissaolokustannukset pidettyä kurissa. On arvioitu, että jopa kolmasosa sairauspoissaoloista johtuu organisaation omista toimista, kuten huonosta työn organisoinnista, johtamisesta ja työilmapiiristä. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa tukea työntekijöidensä työntekoa silloinkin, kun heidän työkykynsä on alentunut ja hyödyntää Kevan tarjoamaa ammatillista kuntoutusta ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja. Näistä ei koidu kunnalle kohonneita eläkemaksuja ja kunta saa pidettyä osaavan työntekijän töissä. Kevan ammatillisen Valtuutettuna voit vaikuttaa, sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin. kuntoutuksen käyneistä 80 % palaa takaisin töihin. Valtuutettuna vaikutat siihen, kuinka paljon kuntasi työntekijöistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai jatkaa töissä. Voit vaikuttaa siihen, sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin. Voit myös vaikuttaa resursseihin, joita myönnetään kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen ja työssä jatkamista tukevaan toimintaan. Samalla vaikutat myös kuntasi tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen eli kuntasi kykyyn rekrytoida uutta työvoimaa. Osa työhyvinvointiin käytettyjen panostusten hyödyistä tulee takaisin välittömästi, osa pidemmän ajan kuluessa.
Kunta- ja palvelurakenne muutokset eivät vaikuta eläkejärjestelmän rahoituspohjaan
Kunnallinen eläkejärjestelmä on keskeisesti riippuvainen kunnallisen palkkasumman kehityksestä. Toistaiseksi se on kasvanut palvelurakennemuutoksista, kuten ostopalvelujen lisääntyneestä käytöstä tai kuntapalvelujen yhtiöittämisestä huolimatta. Mikäli vakuutettujen määrä pienenee niin, että palkkasumma kääntyy laskuun, on ennen pitkää edessä maksutason korotus. Tällä on puolestaan vaikutusta kunnallisen työn hintaan ja sen kilpailukykyyn ellei maksuperusteita muuteta. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkejärjestelmän kustannukset jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, pääasiallisena jakoperusteena ovat kuntien maksamat palkat. Mitä vähemmän kunnallisia palveluja tuottavia henkilöitä on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, sitä pienempi on kunnallinen palkkasumma ja vastaavasti sitä suuremmaksi nousee kuntatyönantajien eläkemaksuprosentti, koska henkilökunnan väheneminen pienentää eläkemenoja hyvin hitaasti. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta olisi hyödyllistä järjestää kuntien omistamien yhteisöjen eläketurva Kevassa. Tällä tavalla voidaan estää eläkemaksujen ja sitä kautta kunnille tulevien kustannusten kasvu. Kunta voi ohjata omistamiensa yhtiöiden eläketurvan järjestämistä konserniohjeella, kuten Kuntaliitto on suositellut. Valtuutettuna olet päättämässä oman kuntasi palveluratkaisujen järjestämisestä. Jokainen päätös joko vahvistaa tai heikentää kunnallista eläkejärjestelmää. Vaihtoehdot kannattaakin selvittää perinpohjaisesti. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta.
Yhtiöittäminen ei vaikuta eläkemaksuihin
Kunnat yhtiöittävät monia toimintojaan. Lisäksi tulevan lainsäädännön ennakoidaan edellyttävän joi- denkin kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä. Osakeyhtiöt voivat valita eläkevakuuttajan, joten kuntaomistajan kannattaa selvittää kaikki valinnas ta koituvat kustannukset. Eläkevakuuttajan valinnalla on vaikutusta sekä kunnan maksamiin eläkemaksuihin että kuntatyöntekijöiden eläketurvaan. Eläkemaksu on jaettu osiin, joiden suhteita säätelemällä Keva voi pitää esimerkiksi kunnallisten osakeyhtiöiden eläkemaksut vertailukelpoisina yksityisten yhtiöiden kanssa. Valtaosa kuntien yhtiöistä maksaa vain palkka- ja varhaiseläkemenoperusteisia maksuja, jotka ovat vuodesta 2010 lähtien olleet suuruudeltaan yhteneviä yksityisten yhtiöiden vastaavien maksujen kanssa. Eläkemaksut eivät muodosta enää kannustetta Käytä eläkekustannusten vertailussa keskenään vertailukelpoisia lukuja. siirtää osakeyhtiöiden työntekijöiden eläketurvaa järjestelmästä toiseen. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työntekijälle aiemmin mahdollisesti kuulunut lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityissektorilla toimivaan työeläkeyhtiöön. Siirtyvän henkilöstön kertyneiden lisäetuuksien turvaaminen edellyttää tällöin lisäeläkevakuutuksen ostamista henkivakuutus yhtiöstä. Eläkekustannuksia kannattaa siis verrata. Eri eläkejärjestelmien kustannuksia vertailtaessa on kuitenkin muistettava, että järjestelmät eroavat rakenteiltaan jonkin verran toisistaan. Siksi on tärkeää, että laskelmissa verrataan keskenään oikeita ja vertailukelpoisia tietoja. Valtuutettuna vaikutat siihen, että kuntasi maksamat eläkemaksut ovat hallinnassa ja tiedossa myös pitkällä tähtäimellä.
Palveluja ulkoistettaessa ei tarvitse selvittää ulkoistamisen vaikutuksia eläkkeisiin
Ulkoistamistilanteessa kunta voi ostaa palveluita ulkopuoliselta yritykseltä tai henkilöltä tai perustaa osakeyhtiön, yhdistyksen tai säätiön tuottamaan palvelua. Kunnan palveluksessa olleiden työntekijöiden eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut jäävät silti kunnan maksettaviksi pitkäksi aikaa: ulkoistetun toiminnon tulevaisuudessa eläkkeelle jäävistä henkilöistä kunta maksaa eläkemenoperusteista maksua kymmeniä vuosia ja varhaiseläkkeelle vuosiakin ulkoistuksen jälkeen siirtyneistä vielä pitkään. Kun kunnan tuottamia palveluita ulkoistetaan, muutoksella saattaa olla vaikutusta henkilöstön eläketurvaan. Kunnallinen eläketurva koskee vain Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevia henkilöitä. Eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen voi heikentää työntekijöiden eläke-etuja, ellei niitä turvata erillisjärjestelyin. Valtuutettuna sinun kannattaa muistaa, että kun kunnassa pohditaan palvelujen ulkoistamista tai muita palvelujen tuottamista koskevia muutoksia, vaikutusten arviointi on syytä tehdä perusteellisesti. Tällöin kannattaa olla ajoissa yhteydessä Kevaan. Kunnallisen eläkejärjestelmän asiantuntijat osaavat kertoa, mitä vaikutuksia suunnitelluilla toimilla on kunnan kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Ulkoistamistilanteessa kannattaa aina olla yhteydessä Kevaan.
Keva hoitaa vain eläkehakemuksia
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työn- Kaaripalveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. tekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva neuvoo eläkeasioissa, käsittelee eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet sekä tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Lisäksi Keva rekisteröi palvelussuhteet ja perii eläkemaksut myös valtion ja kirkon osalta, vaikka ne itse vastaavatkin eläkejärjestelmiensä rahoituksesta. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan kunta-alan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, joista suurin osa käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Ne varat, joita ei heti käytetä eläkkeiden maksamiseen siirretään eläkevastuurahastoon. Tällä Keva tavoittelee sijoitustuot toja, joiden avulla voidaan rahoittaa osa tulevaisuuden eläkkeiden maksamisesta ilman, että eläkemaksuja tarvitsee korottaa kohtuuttoman suuriksi silloinkaan, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,5 miljardia euroa. Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palveluita ja työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja. Näiden lisäksi Kaaripalveluista löytyy koko organisaation käyttöön käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta. Keva tarjoaa myös laajan valikoiman erilaisia neuvonta- ja asiointipalveluja työnantajille. Verkkosivuillamme kuntatyönantajat voivat hoitaa eläkkei siin ja eläkemaksuihin liittyviä asioita ja saada tietoa esimerkiksi eläkemaksuennusteista ja eläketilastoista.
Keva tänään työssä hyvän huomisen puolesta
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL). Kevan toimintaa valvoo valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta. Kevan ylin päättävä elin on valtuuskunta, jossa on 30 jäsentä. Sen jäsenet määrää valtiovarainministeriö kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan, valtuuskunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon kunnallisvaalitulos. Valtuuskunta valitsee Kevan hallituksen, johon kuuluu 9 jäsentä. Kevalla oli vuoden 2012 alussa työnantajaasiakkaana 927 jäsenyhteisöä. Jäsenyhteisöjämme ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä osa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä. Keva-nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus. Kevan valtuuskunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon kunnallisvaalitulos.
Keva PL 425 00101 Helsinki www.keva.fi Keva 9153/12/15000