Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Samankaltaiset tiedostot
Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Hiilineutraali kiertotalous

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

KESTÄVÄ PIRKANMAA. Pilkahdus, Pirkanmaan ennakointiyhteistyö Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Hiilineutraali kiertotalous

Päijät-Hämeen alue osana kansallista kiertotaloustyötä Laura Järvinen Sitra

KIERTOTALOUS. Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalouden edistäminen

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

Resurssiviisas kaupunki

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä. Järvi-Saimaa Merja Rehn Sitra. Sitra Merja Rehn

VASTUULLINEN YRITYS 2.0

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Suomen rooli. siirryttäessä kiertotalouteen. Tekstiilien kiertotalous Merja Rehn - Sitra

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys Suomelle. Kasvun tekevät ihmiset.

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

KIERTOTALOUDEN KANSALLINEN TIEKARTTA JA BIOTALOUDEN ROOLI OSANA KIERTOTALOUTTA

KUNNAT KIERTOTALOUDEN TIEKARTALLA

Resurssiviisaus ja kiertotalous

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Mitä päätöksiä kiertotalous edellyttää Oras Tynkkynen

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

Kiertotalouden liiketoimintamallit esimerkkejä elinkaariajattelun tärkeydestä

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

KIERTOTALOUDESTA MAHDOLLISUUKSIA. Laura Järvinen Asiantuntija Sitra

Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa

KOKOEKO- SEMINAARI Kiertotalous käytännössä Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Jätehuollosta kiertotaloushuoltoon Satu Hassi Kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

KIERTOTALOUDEN JA RESURSSIVIISAUDEN YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET Turku Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle Kari Herlevi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

Kestävän hyvinvoinnin visio ja Uusi juoni lukupiirit. Jenna Sitra #uusijuoni #nextera

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Kuinka edistämme maatalouden tiedonkeruuta ja sen hyödyntämistä uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Biotalouden digitaalinen ekosysteemi BDE

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Kiertotalous teollisuudessa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunta, SuV työjaoston ja YVa yhteiskokous

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Elinkaariajattelu ja kiertotalous

VOISIKO SUOMI OLLA BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUALUSTA? Harri Jaskari Kansanedustaja, KOK Talousvaliokunnan varapj.

Biokiertotalouden tulevaisuus

Tekstiilejä koskeva toimintaympäristö ja lainsäädäntö. Satumaija Mäki Suomen Tekstiili & Muoti ry

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

EU:n kiertotalouspaketti, toimintasuunnitelma. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

KIERTOTALOUS käytäntöön

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari Helsinki Tiina Kähö

Kiertotaloudesta elinvoimaa kunnille

Uudistumiskyky kunnan kilpailuvalttina Luosto Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija, Sitra

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

M AT E R I A N! A R V O N.

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

KIERTOTALOUDEN TIEKARTAN PÄIVITYS. Ernesto Hartikainen Johtava asiantuntija, hiilineutraali kiertotalous

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Transkriptio:

Kiertotalous kuinka ilmiö etenee Green Keyteemailtapäivä 24.10.2017 Merja Rehn - Sitra

5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja, verkottaja 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä 5. Vision alla kolme teemaa, 6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita + 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967 Sitra Merja Rehn 12.6..2017 2

Kierrolla kärkeen - Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025

Maailmanlaajuisesti uniikkitiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron lisäarvopotentiaali kansantaloudelle 13-66 prosentin vähennyspotentiaali eri sektoreiden ilmastopäästöissä (Deloitte 2017) The number of additional jobs would exceed 75,000 in Finland (Club of Rome 2016)

Mitä on kiertotalous? Kiertotalous tähtää luonnonvarojen ylikulutuksen irtikytkentään talouskasvusta. Se pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä.

Suomi kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi 2025 Tiekartan tahtotila: Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua. Kotimarkkina kuntoon. Suomen kiertotalouden tiekartan painopistealueet: 1 2 Kestävä ruokajärjestelmä Metsäperäiset kierrot Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan. Tiekartta saatavilla: http://www.sitra.fi/artikkelit/kierrolla-karkeensuomen-tiekartta-kiertotalouteen-2016-2025 3 4 5 Tekniset kierrot Liikkuminen ja logistiikka Yhteiset toimenpiteet

Muista nämä! 1 2 Maapallolla on vain rajallinen määrä luonnonvarjoja. Niitä tulee käyttää kestävästi. Materiaalien kiertoa tulee tehostaa. 3 Elinkaariajattelu pitää olla aina mukana materiaalikehityksessä ja tuotesuunnittelussa. 5 6 7 Muutokseen tarvitaan kaikki ammatit, ikäkaudet ja koulutustasot. Kestävät ratkaisut pitää olla perustoimintaa yhteiskunnassa. Jokaisella päätöksellä on merkitystä

Maailma on täynnä hukkaa ylitämme jo nyt maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Viljelysmaa + 200% Vesi + 137 % Globaalisti 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/vuosi. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Toimistotilojen käyttöaste 40 % Teräs + 57 % Energia + 32 %

Maapallon kantokyky & ilmastonmuutos

Kiertotalous haastaa näkemään...

asioita uudella tavalla.

Liikkumisen, ruoan ja rakennetun ympäristön arvoketjut vastaavat noin 80 % kaikesta resurssien käytöstä Kiertotaloudella on huutavin tarve ja suurin liiketoimintapotentiaali juuri näissä arvoketjuissa.

Mitä kiertotalous tarkoittaa ihmiselle? Pyöräily ja muu hyötyliikunta Joukkoliikenne ja jaetut kyydit Yksin autoilun vähentäminen Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa Ei ruokaa roskiin! Kestävä ruuantuotanto Fossiilisesta energiasta eroon ja vihreää energiaa tilalle Älykkäät materiaali- ja energiaratkaisut Fiksu kuluttaminen ja tilankäyttö, palvelut omistamisen sijaan

Suomella on vahva yritys- ja osaamispohja kiertotaloudessa ja yhteinen tahtotila Nuukuus on aina ollut suomalaisten hyve ja resurssiviisaus on yritysten selkäytimessä. Kiertotalous leikkaa kaikki teollisuussektorit. Meillä on menestystarinoita ja markkinajohtajia. Pk-ja Startup-yrityksillä on vahva suuntaus kiertotalouteen. Yliopistot ja ammattikorkeat profiloituvat kilpaa kiertotaloudessa (Aalto, LUT, TUT, Oulun Yliopisto, Metropolia, LAMK ). Kunnat kilvoittelevat kiertotalouden pääkaupungin asemasta. Kansalaisten ympäristötietoisuus kasvaa jatkuvasti. Hallituksen kärkihanke: Suomi biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Merja Rehn - Sitra 23.5.2017

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.

Kiertotalouden kiinnostavimmat Yrityslista, jonka inspiroimana talouden peli muuttuu.

Sitra haastaa listallaan suomalaisyritykset vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin, sillä pelimerkit jaetaan uudestaan. Kiertotalouden kiinnostavimmat on Sitran kokoama lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Listalla tällä hetkellä mukana 54 yritystä, jotka tarjoavat näkymän siitä, miten tulevaisuuden bisnes rakentuu. Tavoitteena vuoden lopussa 100 yrityksen lista.

Banderollit liikelahjoiksi, muovipullot työvaatteiksi Mainosbanderolleja käytetään rajallinen aika, jonka jälkeen ne ovat mainostajalle hankalaa jätettä, jota ei ole saanut enää vuoden 2016 alusta lähtien viedä kaatopaikalle. TouchPointille valmistaa materiaalista funktionaalisia tuotteita, kuten laukkuja ja kasseja asiakkaan liikelahjoiksi tai fanituotteiksi. Esim: Alkon kierrätyskangaskassi. Maailma on täynnä materiaaleja, joille ei enää ole käyttöä. Hesburgerin uusi työvaatemallisto on kokonaisuudessaan tehty ekologisella kosketuksella kestävistä, korkealaatuisista materiaaleista. Kaikki vanhat Hesen työvaatteet kierrätetään. Jokaiseen paitaan hyödynnettiin 7 kierrätysmuovipulloa. Yhteensä 153 300 pulloa käytetty Hesen työvaatteisiin tähän mennessä. TouchPoint on käyttänyt asiakkaittensa tuotteisiin liki 430 000 kierrätysmuovipulloa.

Mobiiliteknologiaa hyödyntävä ruokapalvelu Ravintoloiden ruokahävikki on suuri. Luchien ja ResQ:n mobiiliteknologian avulla yli jäävä ruoka saadaan myyntiin ja käytettyä. Ravintoloissa, lounasruokaloissa ja kunnallisissa ruokapalveluyrityksissä kipataan biojätteeseen 75 85 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain. Lunchie ja ResQ tarjoavat markkinapaikan hävikkiruoan myymiseen. Ravintolat ilmoittavat käyttöliittymään sellaiset ruoat, jotka menisivät hukkaan. Kuluttaja voi ostaa annoksen ja hakea sen itse ravintolasta. Yritykset ottavat välityspalkkion jokaisesta käyttöliittymänsä kautta myydystä annoksesta ja tilittävät ravintoloille myyntitulot. Toimintamallin myötä sekä ravintoloilla että Lunchiella/ResQlla on samat intressit: Säästää ympäristöä vähentämällä ruokahävikkiä.

Tuote palveluna Tuote-elinkaaren pidentäminen Ongelma: Vanhemmat, mutta käyttökelpoiset it-laitteet päätyvät usein pois käytöstä liian aikaisin, jolloin niihin sitoutunutta arvoa menetetään. Ratkaisu: Palvelumalli kattaa asiakkaan itlaitteiden hankinnan, hallinnoinnin sekä uusimisen ja käytöstä poiston. Palveluun kuuluu työasemien vuokraus sekä käytettyjen laitteiden ostaminen ja myynti. Hyötykäyttöä edistetään kunnostamalla ja myymällä edullisemmin laitteita, jotka muuten päätyisivät kierrätykseen tai heitettäisiin pois. Lähde: 3stepit.com Sitra Merja Rehn 22

Energiatehokkuusratkaisut palveluna Yrityksen päätoimiala: Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus. Vanhentunut ja huonokuntoinen kiinteistötekniikka lisää merkittävästi energiakustannuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä. LeaseGreen tarjoaa palvelua, jotka pudottavat kiinteistöjen energiakustannuksia ja kiinteistöstä johtuvia päästöjä keskimäärin noin neljänneksellä. Kertainvestoinnin sijaan asiakas voi maksaa palvelusta kuukausimaksua, kuten kiertotaloudessa usein on tapana. LeaseGreen toteuttaa energiaa säästäviä, olosuhteita parantavia ja kiinteistön markkina-arvoa nostavia ratkaisuja palveluna olemassa olevaan rakennuskantaan. Toteutuksen jälkeen LeaseGreen seuraa, että sovitut energiansäästötavoitteet täyttyvät. Vuoden 2016 loppuun mennessä yrityksen toteuttamien hankkeiden on arvioitu tuottavan elinkaarensa aikana noin 85 000 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähennyksen. Hyödyt asiakkaalle ja loppukäyttäjälle: Kiinteistönomistajat eivät ole kiinnostuneita investoimaan suuria summia energiatehokkuuteen. Energiankulutuksen pienenemisestä saatava rahallinen säästö on asiakkaalle aina suurempi kuin investointiin kuluva summa. Sitra Merja Rehn 23

Sitra Kari Herlevi 12.11.2015 24

Sitra Kari Herlevi 12.11.2015 25

Sähköautojen vuokraus- ja yhteiskäyttöpalvelu Omistusautoilla ajetaan keskimäärin vain 42 km päivässä ja ne seisovat pysäköitynä jopa 92 % ajasta. Vähäinen käyttöaste aiheuttaa osaltaan autojen sekä pysäköintipaikkojen suuren määrän. Ne puolestaan vähentävät asuinympäristöjen viihtyvyyttä, aiheuttavat turhia kustannuksia, melua ja hiilidioksidipäästöjä. Yksi yhteiskäyttöauto voi korvata jopa 15 omistusautoa yrityksissä ja taloyhtiöissä. Palvelua käytetään mobiilisovelluksella. Palvelu kattaa muun muassa perehdytyksen, vuosihuollot, renkaanvaihdot, pesut sekä tieturvapalvelun. Sähköauto mahdollistaa jopa 70 prosenttia pienemmän energiankulutuksen kuin polttomoottoriauto.

Tuote-elinkaaren pidentäminen Ongelma: Uusien toimistokalusteiden hankinta tuottaa suuria kustannuksia, ja käyttökelpoisille vanhoille kalusteille tarvitaan jälleenmyyntikanavia. Ratkaisu: Perinteisen huonekaluyrityksen uusi ketju, joka on erikoistunut käytettyjen kalusteiden vastaanottamiseen ja kierrättämiseen. Ketju vastaanottaa kaikkien valmistajien huonekaluja, joista hyväkuntoiset jälleenmyydään ja muut kierrätetään raaka-aineiksi. Lähteet: Realgreen.fi, Kauppalehti Sitra Merja Rehn 27

Tuotteiden uudelleenkäyttö ja -valmistus tukee työpaikkojen luomista Uudelleenkäyttö- ja valmistus. Suurin arvo säilyy pitämällä tuote alkuperäisessä muodossa ja käyttötarkoituksessa. 8-20 työpaikkaa (per tuhatta tonnia tuotetta) Kierrätys. Raakaaineiden talteenotto uusien tuotteiden valmistukseen säilyttää arvoa kohtalaisesti. 5-10 työpaikkaa (per tuhatta tonnia tuotetta) Kaatopaikkaus hukkaa arvokkaita tuotteita ja materiaaleja Lähde: Green Alliance 2015 Kaatopaikka. Arvoa menetetään maksaen kuluttajille yli 100 per tonni. 0.1 työpaikkaa (per tuhatta tonnia jätettä)

Kiitos! merja.rehn@sitra.fi +358-50-500 3890 sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund