KESÄRENGASTUTKIMUS

KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Jouko Lahti Mika Savolainen 2.9.213 1997 217 AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI

AUTONRENGASLIITTO TUTKIMUSTIIVISTELMÄ Kesärengastutkimus 1997 216 11.9.217 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 216: KESÄRENKAIDEN SYYSKUNTO KÄÄNTYI NOUSUUN Talouden elpyminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen näkyvät vähitellen myös tien päällä. Viime syksyn rengasratsioissa kesärenkaiden syyskunto koheni ennätyslukemiin koko 2 vuoden seurantajaksolla. Huonokuntoisilla renkailla ajaa enää joka kymmenes autoilija, kun pahimmillaan osuus oli lähes 25 prosenttia. Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella yhteensä 186 697 autosta. Urasyvyyksiä on mitattu kuntoseurannan aikana lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 216 rengasratsioita järjestettiin laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla 12. 16.9. tarkastettiin yhteensä 8 748 henkilö- ja pakettiauton renkaat 45 eri paikkakunnalla. Päähuomio kohdistettiin jälleen renkaiden urasyvyyksiin. Auto luokitellaan huonorenkaiseksi, jos sen kuluneimman renkaan urasyvyys on alle 2,5 mm. Joka kymmenes ajaa huonokuntoisilla renkailla Syksyllä 216 huonokuntoisia kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin koko kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla, urasyvyydeltään alle 1,6 millin renkailla rengasratsiaan ajoi kaksi prosenttia autoilijoista. Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Vuoden 216 lopussa rekisterissä oli yli 3,7 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa, joista liikennekäytössä 2 94 88 autoa. Alueelliset erot kaventuneet kuntoseurannan aikana Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa. Maakuntavertailussa vähiten huonorenkaisia autoja tavattiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kehnoimmilla renkailla ajettiin jälleen Etelä- Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Vuosien varrella eniten parannusta on tapahtunut Lapissa, jossa kampanjointikin on ollut kaikista vilkkainta. Renkaiden kehnoa kuntoa ei edelleenkään tunneta Monet ajavat renkaansa kesäkaudella huomaamattaan kehnoon kuntoon. Viime syksynä huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs (27 %) tiedosti renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Seitsemällä paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä 2 353 auton otoksessa talvirenkaita oli 4 prosentilla, suuria paineeroja 4,3 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita,8 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka kuudennella (17,4 %) autoilijalla. Syksyn 217 Rengasratsia-kampanja järjestetään tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Kesärenkaiden kuntokehityksestä saadaan kuitenkin tuoreeltaan osviittaa muutamalla paikkakunnalla tehtävistä tarkastuksista.

AUTONRENGASLIITTO SISÄLLYSLUETTELO Kesärengastutkimus 1997 216 11.9.217 KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa TUTKIMUSTIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUSRAAMIT 1 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus 1 1.2. Menetelmä ja toteutus 1 1.3. Tutkimusaineiston kuvaus 2 2. TUTKIMUSTULOKSET 4 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys 1997 216 4 2.1.1. Huonorenkaiset autot 4 2.1.2. Turvasuosituksen mukaiset autot 4 2.1.3. Renkaiden urasyvyydet 5 2.1.4. Renkaiden kuntoerot 5 2.2. Rengastyyppi ja rengaspaineet 6 2.2.1. Talvirenkaat kesäkaudella 6 2.2.2. Rengaspaineiden seuranta 6 2.3. Kuljettajien rengastuntemus 6 2.3.1. Arviot renkaiden kunnosta 6 2.3.2. Kuntoarviot kuntoluokittain 7 2.4. Taustatekijöiden vaikutukset 7 2.4.1. Henkilö- ja pakettiautot 7 2.4.2. Autojen ikäluokat 8 2.4.3. Mies- ja naiskuljettajat 8 2.4.4. Nuoret kuljettajat 8 2.4.5. Alueelliset erot 9 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 11 3.1. Keskeiset huomiot 11 3.2. Kuntokehityksen pohdintaa 12 3.3. Jatkotoimenpiteet 13 LIITTEET: 14 L1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 L2. Rengasriskit 2 215 16 L3. Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 17 L4. Huomio rengaspaineisiin 18 L5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 L5b. Tutkimuslomake (laaja versio) 2 L6. Tutkimusaineiston rakenne 21 L7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 22 L7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 29 L8a. Tulokset maakunnittain 1997 25 34 L8b. Tulokset maakunnittain 27 216 35 L9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 36 L. Kuntokehityksen osatekijät 4

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 1. TUTKIMUSRAAMIT 1.1. Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa säännöllisesti syksystä 1997 lähtien. Lähtökohtana hankkeelle oli Oulun yliopistossa julkaistu rengasriskitutkimus, jossa suositeltiin lisäämään rengasvalvontaa ja rengasturvallisuuteen liittyvää tiedotusta. Autonrengasliitto tarttui heitettyyn turvallisuushaasteeseen yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa. Yhteistyökumppanit toteuttivat alkuun kolmivuotiseksi kaavaillun viestintäohjelman, jonka toiminnallisena osuutena järjestettiin neuvontahenkisiä rengasratsioita eri puolilla Suomea. Tulokset olivat niin rohkaisevia, että Rengasratsia-kampanjasta on muodostunut jokasyksyinen traditio. Sittemmin myös Ruotsissa ja Tanskassa on innostuttu järjestämään vastaavia kampanjoita samalla konseptilla. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä liikenteessä. Renkaat ovat riskitekijänä noin joka seitsemännessä henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa. Rengasturvallisuus näyttäisi kuitenkin parantuneen viime vuosina hieman yleistä liikenneturvallisuuskehitystä ripeämmin. Ks. rengasriskianalyysi liitteessä 2. Monilla on tapana ajaa kesärenkaansa loppuun syksyisin, vaikka juuri silloin pitoa tarvittaisiin eniten. Kuluneilla renkailla vesiliirtoherkkyys kasvaa ja jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi jo huomattavasti ennen lain vaatimaa 1,6 millin urasyvyyttä. Rengasratsia-kampanjassa lanseerattu turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä on vähintään 4 mm. Alkusyksyn rengasratsioissa on tullut vastaan myös talvirenkailla varustettuja autoja. Kitkarenkaat tai nastattomat nastarenkaat ovat täysin laillisia kesäkaudella, mutta niitä ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Tekniikan Maailman sadekelitestissä 216 uusi pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu kitkarengas ei pärjännyt edes huonokuntoiselle kesärenkaalle. Ks. sadekelitestin tulokset liitteessä 3. Rengasratsia-kampanjoinnissa on viime vuosina kiinnitetty huomiota myös rengaspaineisiin ja niiden säännölliseen tarkistukseen. Alhaiset rengaspaineet lisäävät tutkitusti onnettomuusriskiä, polttoaine- ja rengaskuluja sekä ympäristökuormitusta. Ks. lisätietoa rengaspaineista liitteessä 4. 1.2. Menetelmä ja toteutus Rengasratsioita järjestetään poliisin ja Autonrengasliiton edustajien toimesta perinteisesti syyskuun alkupuolella yhden kampanjaviikon aikana. Ratsiaan pyritään saamaan edustava otos henkilö- ja pakettiautoja liikennevirrasta poliisin ohjauksella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikki autoilijat siihen suostuvat. Kenttätyöhön osallistuu vuosittain noin 2 rengasasiantuntijaa Autonrengasliiton jäsenliikkeistä. Tulosten vertailtavuus varmistetaan kirjallisilla tarkistusohjeilla ja suullisella opastuksella. Tiedot merkitään tutkimuslomakkeeseen sekä toimitetaan keskitetysti tallennettavaksi ja analysoitavaksi. Ks. tutkimuslomakkeet liitteissä 5a ja 5b. 1

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Renkaiden tarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan autonsa kuluneimman renkaan kuntoa seuraavalla kuntoluokituksella: HUONO TYYDYTTÄVÄ HYVÄ mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ Kesärenkaiden kuntokehitystä on tarkasteltu alusta alkaen huonorenkaisten autojen osuudella. Kyse on henkilö- tai pakettiautoista, joiden kulunein rengas on urasyvyydeltään 2 mm. Yhden millin mittaustarkkuudesta johtuen huonokuntoiseksi kesärenkaaksi luokitellaan urasyvyydeltään alle 2,5 millin rengas. Viime vuosina huonorenkaisten autojen rinnalla on tarkasteltu myös 4 millin turvasuosituksen mukaisten autojen osuutta seuraavasti: HUONO TURVASUOSITUKSEN MUKAINEN mm 1 mm 2 mm 3 mm 4 mm 5 mm 6 mm 7 mm 8 mm+ 1.3. Tutkimusaineiston kuvaus Rengasratsioita on järjestetty vuosittain 1997 216 lukuun ottamatta syksyjä 21, 26, 211, 213 ja 215, jolloin kampanjat toteutettiin tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita. Renkaita on tarkastettu eri puolilla maata yhteensä 186 697 henkilö- ja pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Ks. tutkimusaineiston rakenne liitteessä 6. Tarkastetut autot 1997 216 (kpl): 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 11 348 12 14 12 282 13 663 13 2 14 286 13 521 14 921 27 28 29 2 212 214 216 YHT. 13 191 14 52 13 56 11 865 11 76 8 844 8 748 186 697 Tutkimusaineiston rakenne on jonkin verran muuttunut kuntoseurannan aikana. Pakettiautojen osuus on kasvanut nykyiseen 14,4 prosenttiin. Naiskuljettajien osuus on noussut kymmenisen prosenttiyksikköä nykyiseen 31,6 prosenttiin. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä hieman yli vuoden korkeampi kuin kuntoseurannan alkuaikoina. Noin joka kolmas tarkastetuista autoista kuuluu vanhimpaan ikäluokkaan. Tarkastettujen autojen ikäjakauma 216: YLI 12 V 33,2 % -2 V 14,2 % 8-12 V 28,4 % 3-7 V 24,2 % 2

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Viime syksyn rengasratsiat järjestettiin 12. 16.9.216. Tutkimukseen osallistui 8 748 autoa, joista 85,6 prosenttia oli henkilöautoja. Ajoneuvokantaan nähden pakettiautojen osuus näyttäisi olevan tutkimuksessa hieman yliedustettuna, sillä liikennekäytössä niiden osuus on vain,6 prosenttia. Tarkastettujen autojen keski-ikä oli viime syksynä,1 vuotta eli selvästi vähemmän kuin autokannassa. Tämä selittyy sillä, että uudemmilla autoilla ajosuoritteet ovat keskimäärin suurempia kuin vanhemmilla autoilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on 11,8 vuotta ja pakettiautojen keski-ikä 12,6 vuotta (Trafi 31.12.216). Rengasratsioita järjestettiin 45 paikkakunnalla 16 eri maakunnassa. Koko kuntoseurannan aikana rengasratsioita on ollut 183 eri paikkakunnalla. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Uusimaa ja Varsinais- Suomi ovat aineistossa aliedustettuna ja Lappi vahvasti yliedustettuna. Tuloksia tarkastellaan taustatekijöiden mukaan kohdassa 2.4. Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunnittain ja maakunnittain. Paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset ilmenevät liitteissä 7 ja 8. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit esitetään liitteessä 9. Tarkastetut autot maakunnittain 216 (kpl): 5 15 2 LAPPI 1879 POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME PÄIJÄT-HÄME POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA VARSINAIS-SUOMI KYMENLAAKSO AHVENANMAA 27 94 858 75 687 518 44 391 39 28 275 242 3 97 69 3

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 2. TUTKIMUSTULOKSET 2.1. Kesärenkaiden kuntokehitys 1997 216 2.1.1. Huonorenkaiset autot Syksyllä 216 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan 2 vuoden kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 3,5:stä tasan kahteen prosenttiin. Huonorenkaisten autojen osuus 1997 216 (%) 24,4 25 2 15 5 15,3,5 1997 2 25 2 212 214 216 Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Oheisessa graafissa osuudet on suhteutettu liikennekäytössä olevien autojen määrään vuodesta 27 alkaen. Huonorenkaiset autot autokannasta 1997 216 (kpl): 3 2 Muut Huonot 1 523 39 1997 2 25 27 2 212 214 216 2.1.2. Turvasuosituksen mukaiset autot Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta sadekelillä suositellaan yleisesti vähintään 4 milliä. Syksyllä 216 turvasuosituksen mukaisilla renkailla ajoi 74 prosenttia autoilijoista eli selvästi enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Kuntoseurannan alussa vastaava osuus oli vain 54,5 prosenttia. 4

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Turvasuosituksen mukaisten autojen osuus 1997 216 (%): 8 74, 7 64,9 6 54,5 5 1997 2 25 2 212 214 216 2.1.3. Renkaiden urasyvyydet Syksyllä 216 tarkastettujen renkaiden keskimääräinen urasyvyys oli 5,15 mm ja autojen kuluneimman renkaan osalta 4,67 mm eli lähes,8 mm enemmän kuin kuntoseurannan alkuvaiheessa. Parannusta kahden vuoden takaisiin mittauksiin verrattuna on,4 mm. Kesärenkaiden keskimääräinen urasyvyys 1997 216 (mm): 5,5 5 4,81 4,56 4,5 4,27 4 3,9 5,15 4,67 Kulunein Kaikki 3,5 1997 2 25 2 212 214 216 2.1.4. Renkaiden kuntoerot Renkaiden kuntoerot samassa rengassarjassa ovat vähentyneet. Syksyllä 216 vähintään 3 millin kuntoeroja oli 8,8 prosentissa autoista, kun kuntoseurannan alkuvaiheessa vastaava osuus oli 14,4 prosenttia. Takarenkaissa (5,19 5,26 mm) oli keskimäärin urasyvyyttä hieman eturenkaita (5,7 5,8 mm) enemmän. Renkaiden kuntoerot kasvavat renkaiden kulumisen myötä. Vähintään 3 millin kuntoeroja oli 33,1 prosentissa autoista, joissa oli vähintään yksi huonokuntoinen rengas. Rengassarjojen kuntoerojakauma 216 (%): 3 mm+ 8,8 % 2 mm 14,6 % -1 mm 76,6 % 5

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 2.2. Rengastyyppi ja rengaspaineet Syksyn 216 rengasratsioissa kerättiin laajat tiedot 7 paikkakunnalla (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Pori, Rovaniemi, Siilinjärvi ja Sodankylä). Urasyvyyksien ohella niissä tarkastettiin rengastyyppi ja rengaspaineet. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin tässä otoksessa 17,4 prosentilla autoilijoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli peräti 23,3 prosenttia. Ks. tutkimuslomakkeen laaja versio liitteessä 5b. 2.2.1. Talvirenkaat kesäkaudella Talvirenkaita tavattiin 2 353 auton otoksessa 4 prosentilla autoilijoista eli 1,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Jotkut autoilijat näyttäisivät ajavan talvirenkaansa loppuun kesäkaudella, jolloin urasyvyysvaatimus on talvikautta pienempi. Noin joka kuudennessa tapauksessa (16,1 %) vähintään yksi talvirengas oli urasyvyydeltään alle 2,5 mm. 2.2.2. Rengaspaineiden seuranta Rengaspaineiden seurannassa keskityttiin samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paineeroihin. Vähintään,5 barin paine-eroja oli viime syksynä 4,3 prosentissa tarkastetuista autoista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 8,9 prosenttia. Keskimäärin henkilöautojen renkaissa oli ilmanpainetta 2,4 baria ja pakettiautojen renkaissa 3,5 baria. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Noin joka toinen (51 %) ilmoitti tarkistaneensa auton rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 prosenttia. Joka neljäs autoilija (26,3 %) ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. 2.3. Kuljettajien rengastuntemus 2.3.1. Arviot renkaiden kunnosta Renkaiden kuntotarkastuksen yhteydessä kuljettajaa pyydetään arvioimaan renkaidensa kuntoa asteikolla huono ( 2 mm), tyydyttävä (3 4 mm) ja hyvä (vähintään 5 mm). Viime syksynä 6,7 prosenttia autoilijoista arvioi renkaiden kuntoluokan oikein. Renkaiden kuntotuntemuksessa ei ole tapahtunut kuntoseurannan aikana merkittävää muutosta, sillä vuonna 1997 oikeiden kuntoarvioiden osuus oli 56,4 prosenttia. Kuljettajien arviot renkaidensa kunnosta 216 (%): EOS 3,8 % VÄÄRIN 35,5 % OIKEIN 6,7 % 6

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 2.3.2. Kuntoarviot kuntoluokittain Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon paremmin luonnollisesti silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista 76 prosenttia tunsi renkaidensa kunnon, kun huonorenkaisten arviot menivät useimmiten pieleen. Huonorenkaisista autoilijoista vain 27 prosenttia tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. Oikeat kuntoarviot kuntoluokittain 216 (%): % 2 % 4 % 6 % 8 % % HYVÄ 76, TYYDYTTÄVÄ 48,6 HUONO 27, Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus on ollut yllättäen korkeimmillaan kuntoseurannan ensimmäisenä syksynä, jolloin 36,5 prosenttia vastaajista arvioi renkaidensa kunnon oikein. Sen jälkeen osuus on liikkunut 25 3 prosentin tuntumassa. Huonorenkaisten autoilijoiden rengastuntemus 1997 216 (%): 4 35 36,5 3 25 24,7 27, 2 1997 2 25 2 212 214 216 2.4. Taustatekijöiden vaikutukset 2.4.1. Henkilö- ja pakettiautot Pakettiautoissa renkaat ovat olleet läpi seurannan paremmassa kunnossa kuin henkilöautoissa. Syksyllä 216 huonokuntoisia kesärenkaita tavattiin 11,1 prosentilla henkilöautoista ja 7 prosentilla pakettiautoista. Kaksi vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 15,8 henkilöautoista ja 12 prosenttia pakettiautoista. 7

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Oheisessa kuviossa myös turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (vihreällä palkilla) viime syksyn rengasratsioissa: % 2 % 4 % 6 % 8 % % HENKILÖAUTOT 11,1 72,6 PAKETTIAUTOT 7, 82,3 2.4.2. Autojen ikäluokat Auton ikä selittää osaltaan kesärenkaiden kuntoa: mitä vanhempi auto, sitä huonommat renkaat keskimäärin. Huonorenkaisten autojen osuus oli viime syksynä tuoreimmassa ikäryhmässä 3,4 prosenttia ja vanhimmassa 14,9 prosenttia. Huonorenkaisten autojen osuudet ovat vähentyneet selkeästi kaiken ikäisissä autoissa kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisten autojen osuus ikäluokittain 1997 216 (%): 4 3 2 37,1 27,4 19,2 14,9 7,2, 8,9 3,4 1997 2 25 2 212 214 216 yli 12 v 8-12 v 3-7 v -2 v 2.4.3. Mies- ja naiskuljettajat Erot mies- ja naiskuljettajien välillä ovat tasoittuneet vuosien saatossa. Viime syksynä miehet ajoivat keskimäärin aavistuksen naisia paremmilla renkailla ja tiedostivat renkaidensa kunnon hieman naisia useammin (61,9 % vs. 58,1 %). Renkaiden kuntojakauma kuluneimman renkaan mukaan: % 2 % 4 % 6 % 8 % % MIEHET,6 74,8 NAISET,4 72,4 2.4.4. Nuoret kuljettajat Muutamalla paikkakunnalla kiinnitettiin erityishuomiota nuorten (18 24 v) kuljettajien renkaisiin. Viime syksynä nuorista 12,6 prosenttia ajoi huonokuntoisilla renkailla, kun osuus kaksi vuotta aiemmin oli 16,7 prosenttia. Nuoret kuljettajat ajavat keskimäärin muita vanhemmilla autoilla, mikä osaltaan selittää renkaiden kuntoa. 8

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 2.4.5. Alueelliset erot Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Renkaiden kunto on harpannut parissa vuodessa myönteiseen suuntaan lähes joka puolella Suomea. Maakuntavertailussa vähiten huonorenkaisia autoja tavattiin Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, mutta toisaalta eniten turvasuosituksen mukaisia renkaita mitattiin Satakunnassa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Etelä- Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Paikkakunnista menestyivät parhaiten Hyvinkää, Riihimäki, Tornio, Pori ja Tampere. Paikkakuntavertailussa on vuosien varrella nähty paljon pienestä otoskoosta johtuvaa satunnaisvaihtelua. Ks. paikkakunta- ja maakuntakohtaiset tulokset liitteissä 7a ja 8a (vuosilta 1997 25) sekä 7b ja 8b (vuosilta 27 216). Huonorenkaiset ja turvasuosituksen mukaiset autot maakunnittain 216: % 2 % 4 % 6 % 8 % % POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI SATAKUNTA UUSIMAA KYMENLAAKSO KANTA-HÄME ETELÄ-KARJALA LAPPI PÄIJÄT-HÄME ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO VARSINAIS-SUOMI 8,1 8,2 8,2 8,4 9,1 9,4,3,6,7 11,8 11,9 12,3 12,3 14,6 76,8 76,2 75, 77,8 79,3 76,1 74,2 74,3 66,8 71,7 76,7 73,5 72,9 68,9 AHVENANMAA ETELÄ-POHJANMAA 2,3 24,4 5,7 57,4 Huonorenkaiset autot (urasyvyys 2 mm) Turvasuosituksen mukaiset autot (vähintään 4 mm) 9

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Huonorenkaiset autot maakunnittain 216 (%): Valtakunnallinen keskiarvo:,5 % = keskiarvoa paremmat renkaat = keskiarvoa huonommat renkaat 1 UUSIMAA 9,4 % 2 VARSINAIS-SUOMI 14,6 % 3 ITÄ-UUSIMAA (2 asti) 4 SATAKUNTA 9,1 % 19 5 KANTA-HÄME,6 % 6 PIRKANMAA 8,2 % 7 PÄIJÄT-HÄME 11,9 % 8 KYMENLAAKSO,3 % 9 ETELÄ-KARJALA,7 % ETELÄ-SAVO 12,3 % 17 18 11 POHJOIS-SAVO 12,3 % 12 POHJOIS-KARJALA 8,1 % 13 KESKI-SUOMI 8,4 % 14 ETELÄ-POHJANMAA 24,4 % 15 POHJANMAA 15 14 16 13 11 12 16 KESKI-POHJANMAA 17 POHJOIS-POHJANMAA 8,2 % 18 KAINUU 19 LAPPI 11,8 % 4 2 6 5 1 7 8 9 2 AHVENANMAA 2,3 % 2 SM/AHO/MH/26

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 3. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1. Keskeiset huomiot Autonrengasliitto, Liikenneturva ja poliisi ovat toteuttaneet henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvän valvonta- ja tiedotuskampanjan vuosittain syksystä 1997 lähtien. Taustalla on huoli liikenneturvallisuudesta, sillä renkaat ovat suurin auton ajoominaisuuksiin liittyvä riskitekijä kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa. Jokasyksyisissä rengasratsioissa on ilmennyt, että useimmat ajavat renkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon. Kampanjoinnin myötä osa autoilijoista on alkanut uusimaan renkaansa jo aiemmin. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 mm. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, autoilijan on syytä harkita renkaiden uusimista tai noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta. Syksyllä 216 rengasratsioita järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla 12. 16.9. tarkastettiin yhteensä 8 748 henkilö- ja pakettiauton renkaat 45 eri paikkakunnalla. Koko kuntoseurannan aikana on tarkastettu yhteensä 186 697 henkilö- ja pakettiautoa. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 75 yksittäisestä renkaasta. Syksyllä 216 huonokuntoisia (urasyvyys 2 mm) kesärenkaita oli,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan 2 vuoden kuntoseurannan aikana. Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (urasyvyys alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus laski samanaikaisesti 3,5:stä tasan kahteen prosenttiin. Autokantaan suhteutettuna liikenteessä oli viime syksynä noin 39 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Eli määrällisestikin vähemmän kuin koskaan aiemmin autokannan kasvusta huolimatta. Vuoden 216 lopussa rekisterissä oli yli 3,7 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa, joista liikennekäytössä 2 94 88 autoa. Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat syksyllä 216 maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin. Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Renkaiden kunto on harpannut parissa vuodessa myönteiseen suuntaan lähes joka puolella Suomea. Muutamalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Tässä 2 353 auton otoksessa talvirenkaita oli 4 prosentilla, suuria paineeroja 4,3 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita,8 prosentilla autoilijoista. Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka kuudennella (17,4 %) autoilijalla. Kuljettajilta kysyttiin myös renkaiden ilmanpaineiden viimeistä tarkistusajankohtaa. Noin joka toinen (51 %) ilmoitti tarkistaneensa rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana, kun vastaava osuus kaksi vuotta aiemmin oli 48,5 prosenttia. Joka neljäs autoilija (26,3 %) ei ollut tarkistanut rengaspaineita kertaakaan edellisen kevään jälkeen. Renkaiden urasyvyyksiä seurataan huomattavasti harvemmin. Huonorenkaisista autoilijoista vain 27 prosenttia tiedostaa renkaidensa kunnon. Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät siten osaa sopeuttaa ajotapaansakaan renkaiden ja olosuhteiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän. 11

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 3.2. Kuntokehityksen pohdintaa Pitkäjänteisellä kampanjoinnilla on ollut myönteisiä vaikutuksia autoilijoiden asenteisiin ja käyttäytymiseen rengasasioissa. Useimmat autoilijat ovat pitäneet huolta renkaistaan mallikkaasti taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Viime syksynä kesärenkaiden syyskunto osoittautui yllättävän hyväksi suhteessa edeltäviin, tasapaksusti sujuneisiin rengassesonkeihin. Ks. kuntokehityksen osatekijät liitteessä. Kampanjointi on saanut osakseen syksystä toiseen laajaa mediajulkisuutta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Aihe on ollut vuosien varrella esillä televisiossa lähes 5 kertaa ja painetuissa medioissa yli 4 3 artikkelissa. Aihe koetaan ilmeisen tärkeäksi ja kampanjakonsepti erityisen toimivaksi. Ks. kampanjakuvaus liitteessä 1. Eräässä pääkirjoituksessa otsikoitiin viimeksi, että Paraskaan turvatekniikka ei pelasta rengassaituria. Kannanotossa viitattiin vanhan kansan sanontaan: Kolmen markan kraatari tekee kuuden markan vahingon. Renkaiden uusimista pitkittävien kannattaa joskus laskea, minkä arvoinen kyyti arvottomien renkaiden päällä on. (HS 24.9.216) Renkaiden hintakehitys on ollut viime vuosina varsin kuluttajaystävällistä. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan yleisimpien renkaiden hinnat ovat vuoden 2 tasolla, kun kuluttajahinnat kokonaisuutena ovat kohonneet noin 9 prosenttia. Kuluttajilla on ollut siten mahdollisuus huolehtia rengasturvallisuudesta kohtuullisella panostuksella. Renkaiden kulumiseen vaikuttavat muun muassa yleinen taloustilanne, tienpintojen karkeus, ilman ja asfaltin lämpötilat, ajosuoritteet ja -nopeudet sekä renkaiden ominaisuudet ja ilmanpaineet. Tässä yhteydessä keskitytään pohtimaan renkaiden kuntokehitystä nimenomaan kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Autonrengasliiton kuluttajakyselyn (YouGov Finland, 216) mukaan autoilijat tiedostavat varsin hyvin kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran. Silti lähes puolet autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun lain minimitasolle asti. Usein se tapahtuu huomaamatta, sillä 6 prosenttia vastaajista ilmoitti tarkistavansa urasyvyydet vain renkaiden kausivaihdon yhteydessä. Rengasratsia-kampanjointia aloitettaessa autoilijoilla oli yleisesti tapana ajaa renkaansa huonoon kuntoon joko tietoisesti tai huomaamattaan. Monet autoilijat ovat alkaneet tarkkailla renkaidensa kuntoa myös ajokauden aikana. Perinteisten sesonkipiikkien ohella renkaita uusitaankin entistä tasaisemmin ajokauden aikana. Missä vaiheessa kesärenkaat uusitaan? 12

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Samoilla renkailla ajetaan tyypillisesti useita vuosia, joten huonokuntoisilla kesärenkailla ajavat vaihtuvat syksystä toiseen. Aiemmin käytännössä kaikki lukeutuivat jossain vaiheessa huonorenkaisiin autoilijoihin. Nykyisin arviolta 4 prosenttia autoilijoista pyrkii noudattamaan vähintään neljän millin turvasuositusta. 3.3. Jatkotoimenpiteet Rengasturvallisuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja valvonnalla sekä rengasmääräyksillä ja tuotekehityksellä. Rengasasiat nousevat julkisuuteen takuuvarmasti kahdesti vuodessa aina renkaanvaihdon aikaan. Renkaiden kunnosta ja turvallisuudesta on syytä muistuttaa autoilijoita jatkossakin myös ajokauden aikana. Henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamiin kuolonkolareihin liittyviä rengasriskejä on arvioitu toistaiseksi vain tilastollisesti. Tilastollisen analysoinnin tueksi kaivattaisiin tarkempaa tapauskohtaista tarkastelua eri rengastyyppeihin liittyvistä riskeistä. Tutkijalautakunnat esittävät vuosittain kymmeniä rengasriskeihin liittyviä parannusehdotuksia, jotka nekin ansaitsisivat lisähuomiota. Turvallisuusnäkökulman lisäksi aika on otollinen myös ympäristöasioiden painottamiseen. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa renkaan käytön aikaisiin ympäristövaikutuksiin. Rengasala on huolehtinut esimerkillisesti käytöstä poistettujen renkaiden keräyksestä ja hyötykäytöstä Suomen Rengaskierrätys Oy:n johdolla vuodesta 1996 lähtien. Rengaskierrätys on ainoa tuottajarekisteriin hyväksytty renkaiden tuottajayhteisö maassamme. Yhtiöllä on siten kattavat tilastot markkinoille saatettujen uusien ja pinnoitettujen sekä käytöstä poistettujen renkaiden määristä. Kierrätysjärjestelmään tulleista renkaista saadaan kerättyä myös tietoa renkaiden tyypistä, kuluneisuudesta ja iästä. Tähän liittyvä tutkimus käynnistetään vuoden 217 loppupuolella. Rengasratsia-kampanja toteutetaan syksyllä 217 tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia rengasratsioita ja kesärengastutkimusta. Neuvontahenkisiä rengasratsioita järjestetään vain muutamalla paikkakunnalla mahdollisuuksien mukaan. Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa korostaa autoilijan omaa vastuuta renkaiden kuntoseurannassa. Kampanjaslogan Tunne renkaasi ja olosuhteet vie ajatukset jo syksyn ensiliukkaisiin. 13

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET LIITTEET KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 Henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kunto syksyn rengasratsioissa Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus 15 Liite 2. Rengasriskit 2 215 16 Liite 3. Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 17 Liite 4. Huomio rengaspaineisiin 18 Liite 5a. Tutkimuslomake (perusversio) 19 Liite 5b. Tutkimuslomake (laaja versio) 2 Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne 21 Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 22 Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 29 Liite 8a. Tulokset maakunnittain 1997 25 34 Liite 8b. Tulokset maakunnittain 27 216 35 Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit 36 Liite. Kuntokehityksen osatekijät 4 14

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 1. Rengasratsia-kampanjakuvaus TAUSTA JA TAVOITTEET RENGASRATSIA Turvallisuuskampanjat 1997 216 Yhteistyössä: AUTONRENGASLIITTO LIIKENNETURVA POLIISI Turvallisuushaaste: Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat hengenvaarallinen yhdistelmä Kampanjatavoitteet: Muistuttaa renkaiden turvallisuusmerkityksestä syksyn sadekeleillä Aktivoida autoilijoita tarkkailemaan renkaidensa kuntoa ja ilmanpaineita Saada autoilijat ajamaan keliin sopivilla ja turvallisilla renkailla PÄÄVIESTIT TEEMA JA PERUSRATKAISU Turvasuositus kesärenkaiden urasyvyydeksi sadekelillä vähintään 4 mm Varusta autosi ajokeliin sopivilla renkailla Tarkista autosi rengaspaineet vähintään kerran kuukaudessa Hyvätkään renkaat eivät auta, jos kuljettaja ottaa riskejä Palauta vanhat renkaasi veloituksetta kierrätykseen Kampanjateema Ratsaa renkaasi ajoissa ja slogan Tunne renkaasi ja olosuhteet korostaa autoilijan omakohtaista vastuuta Jokasyksyinen tiedotus- ja valvontakampanja, jonka kärkenä järjestetään neuvontahenkisiä rengasratsioita ympäri Suomea Aktiivisen mediatyön tukena tuoreita tutkimustuloksia rengasriskeistä, sadekelitesteistä ja renkaiden kuntokehityksestä KAMPANJAORGANISAATIO SEURANTA JA TULOKSET PAIKALLINEN VALTAKUNNALLIINEN Tiedotustoimet LIIKENNETURVA Keskustoimisto LIIKENNETURVA Aluetoimistot (12) AUTONRENGASLIITTO Kampanjapäällikkö ja toimisto Aluevastaavat (12) Ratsiapäälliköt ja ratsiahenkilöstö (53 + 2) Rengasratsiat POLIISI Poliisihallitus Poliisilaitokset Toiminnan laajuus: 2 vuoden aikana renkaiden syyskunto on tarkastettu lähes 187 autosta 183 eri paikkakunnalla Mediajulkisuus: Aihe on ollut esillä televisiossa lähes 5 kertaa (yhteensä 7,5 h) ja printtimediassa yli 4 3 artikkelissa (yhteislevikki yli 156 milj. kpl) Renkaiden kunto: Huonorenkaisten henkilö- ja pakettiautojen osuus on vähentynyt 24,4 %:sta nykyiseen,5 %:iin 15

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 2. Rengasriskit 2 215 Henkilö- ja pakettiautojen RENGASRISKIT 2-LUVULLA RENGASRISKIANALYYSIN KESKEISET HUOMIOT Tutkimusaineisto: tarkastelussa henkilö- ja pakettiautojen aiheuttamat tieliikenneonnettomuudet Suomessa 2 215 (N: 3 325 kpl) aiheuttajaosapuolen renkaisiin liittyviä onnettomuuksia yhteensä 466 kpl, joissa kuoli 552 hlöä ja vammautui vaikeasti 171 hlöä onnettomuustutkinnassa renkaisiin liittyvä puute kirjataan riskitekijäksi vain, jos sen arvioidaan vaikuttaneen onnettomuuden kulkuun Renkaat ovat merkittävin ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä tieliikenteessä Jokin rengasriski on mukana joka seitsemännessä kuolonkolarissa (14 %) 2-luvulla on sattunut keskimäärin 29 renkaisiin liittyvää onnettomuutta vuosittain 2/3 rengasonnettomuuksista sattuu lumisella, jäisellä, sohjoisella tai vetisellä kelillä Huonokuntoiset renkaat yleisin rengasriski (46 % kaikista rengasriskeistä) RENGASONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITYS RENGASONNETTOMUUKSIEN JAKAUMA KELITYYPEITTÄIN 5 4 3 2 43 44 32 26 29 32 35 37 29 26 33 3 21 14 14 21 Paljas tai kuiva 33,2 % Vetinen tai märkä 16,1 % Luminen, jäinen tai sohjoinen 5,7 % Moottoriajoneuvo-onnettomuus Kevyen liikenteen onnettomuus RENGASRISKIEN JAKAUMA Muut rengasriskit 9,7 % KEHITTÄMISHAASTEITA Väärät rengaspaineet 13,3 % liian alhaiset rengaspaineet erilaiset rengaspaineet Sopimaton rengastus 3,9 % keliin sopimattomat renkaat ominaisuuksiltaan erilaiset renkaat ajoneuvoon sopimattomat renkaat Huonokuntoiset renkaat 46,1 % kuluneita renkaita heikkokuntoiset nastarenkaat Onnettomuustutkinta: rengasriskitutkinnan terävöittäminen koulutuksen ja lausuntomenettelyn avulla Turvallisuusehdotukset: renkaisiin liittyvien turvallisuusehdotusten seulonta ja jalostus uudella koriajattelulla Jatkoselvitystarpeet: talvirenkaiden käyttösäännösten selkeyttäminen Ruotsin mallia mukaillen Tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet 2 215. Aiheuttajina olleiden henkilö- ja pakettiautojen renkaisiin liittyvät riskitekijät (yhteensä 599 kpl). 16

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 3. Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 KESKEISET HUOMIOT TEKNIIKAN MAAILMAN SADEKELITESTI 216 Jukka Antila, tekninen johtaja Vesiliirto voi yllättää jo alhaisilla nopeuksilla: kuluneilla kesärenkailla jo alle 7 kilometrin tuntivauhdissa Jarrutusmatkat märällä pitenevät: vauhtia on vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto olisi pysähtynyt uusilla kesärenkailla Uusi, pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu kitkarengas ei pärjää sadekelillä edes huonokuntoiselle kesärenkaalle Tekniikan Maailman sadekelitesti 216: PITO PIKKURILLIN VARASSA? VESILIIRTONOPEUDET Urasyvyys 7 mm 4 mm 2 mm Kesärengas 7 mm 8 4 mm 75 2 mm 7 Talvirengas 8 mm 69 4 mm 66 6 7 8 km/h Renkaiden kosketuspintavertailu suurnopeuskuvaus kesärenkaan eri urasyvyyksillä ajonopeus 8 km/h, lasilevyllä nestettä 6 7 mm Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 laadukas kesärengas ja kitkarengas pohjoisiin olosuhteisiin kiihdytyskoe suoralla, veden syvyys 6 mm JARRUTUSMATKAT MÄRÄLLÄ TESTIN LOPPUPÄÄTELMÄ Kesärengas 7 mm 4 mm 2 mm Talvirengas 8 mm 4 mm 25,4 27,8 2 3 4 5 m Tekniikan Maailman sadekelitesti 216 laadukas kesärengas ja kitkarengas pohjoisiin olosuhteisiin jarrutusmatka märällä asfaltilla, 8 5 km/h 37,6 39,2 42,8 Talvirenkaissa on pyritty mahdollisimman hyvään jää- ja lumipitoon, mikä on rengastekniikan lainalaisuuksien pakottamana väistämättä pois märän kelin pidosta. Lainsäätäjien olisikin syytä vakavasti harkita myös nastattomien talvirenkaiden käyttökieltoa kesällä. Jukka Antila, Test World Oy 17

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 4. Huomio rengaspaineisiin JOKA VIIDES AJAA VAJAA- PAINEISILLA RENKAILLA SUURIA PAINE-EROJA AIEMPAA VÄHEMMÄN Joka viides (19,4 %) suomalainen ajaa vaarallisen vajaapaineisilla renkailla, joista ainakin yhdessä on painevajausta suositukseen vähintään,5 baria. Syksyllä 216 4,3 prosentilla autoilijoista suuria paine-eroja (vähintään,5 baria) samalla akselilla sijaitsevissa renkaissa. Lähde: Michelinin rengaspainekampanja Pohjoismaissa 26. Suomessa tutkittiin yhteensä 1 182 henkilöauton renkaat neljällä eri paikkakunnalla. Lähde: Autonrengasliiton kesärengastutkimus 216, jolloin rengaspaineet mitattiin 2 353 henkilö- ja pakettiautosta 7 eri paikkakunnalla. JOKA TOINEN TARKISTAA PAINEET KUUKAUSITTAIN ALHAISTEN RENGAS- PAINEIDEN VAIKUTUKSET Joskus aiemmin 3,7 % Huhti-toukokuussa 22,6 % Kesä-heinäkuussa 22,8 % Elo-syyskuussa 51, % * Turvallisuus Alhaiset tai erilaiset rengaspaineet ovat riskitekijänä keskimäärin 6 7 kuolonkolarissa vuosittain Taloudellisuus Autoilijalle lisää polttoaine- ja rengaskuluja vähintään /kk ja kansantaloudelle lähes M vuodessa * Ympäristö Polttoaineen lisäkulutus lisää hiilidioksidipäästöjä Euroopassa vuosittain lähes 2 miljoonaa tonnia Autonrengasliiton kesärengastutkimus syyskuussa 216: Milloin viimeksi tarkistit rengaspaineesi? * vrt. 48,5 % syksyllä 214. * Bridgestonen ja Michelinin tutkimusten mukaan alhaiset rengaspaineet kuluttavat polttoainetta 3 6 % enemmän ja lyhentävät renkaiden käyttöikää 25 5 %. VUOSISÄÄSTÖÄ JOPA MILJOONAA EUROA RENGASPAINEVAHTI PAKOLLISEKSI Kustannukset vuositasolla: Oikeat rengaspaineet Painevajaus,5 1 bar Polttoaineet 2 /v + 6 12 /v Kesä- ja talvirenkaat 2 /v + 7 2 /v Keskivertoautoilijan säästö 1 Kansantalouden säästö 2 vähintään 13 /v (n. /kk) lähes M /v 1 Esimerkkilaskelmassa ajokilometrimääräksi on arvioitu 18 km/vuosi ja renkaiden käyttöiäksi 4 ajokautta oikeilla rengaspaineilla 2 Vajaapaineisia renkaita arviolta 6 henkilö-/pakettiautossa, joissa ainakin yhdessä renkaassa painevajausta vähintään,5 baria 1.11.214 alkaen kaikissa uusissa henkilöautoissa on rengaspaineiden valvontajärjestelmä (TPMS), jonka pitää toimia nimenomaan ensiasennusrenkaissa. Aktiivisessa järjestelmässä talvirenkaisiin voidaan hankkia erilliset anturit, jotka vaativat aina järjestelmän päivittämistä. Myös renkaiden kausivaihdon yhteydessä järjestelmä saattaa vaatia päivitystä. Huom. rengaspaineet pitää jatkossakin säätää itse kohdalleen! 18

Liite 5a. Tutkimuslomake 216 (perusversio) KESÄRENGASTUTKIMUS 216 Tutkimuslomake (perusversio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: 1. Auton käyttöönottovuosi 2. Tyyppi (H / P) 3. Sukupuoli (M / N) 4. Oma arvio renkaiden kunnosta Huono Tyydyt- Hyvä tävä 5. Renkaiden urasyvyydet (mm) VE VT OT OE Mallirivi: -7 H M X 4 5 5 4 Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1. Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2. Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3. Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4. Kuljettajaa pyydetään arvioimaan auton kuluneimman renkaan kunto asteikolla: huono... 2 mm tai alle tyydyttävä... 3 4 mm hyvä... 5 mm tai yli 5. Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. 19

Liite 5b. Tutkimuslomake 216 (laaja versio) KESÄRENGASTUTKIMUS 216 Tutkimuslomake (laaja versio) Tarkastaja: Pvm: Paikkakunta: AJONEUVO 1. KOvuosi 2. Tyyppi (H / P) KULJETTAJA 3. Sukup. (M / N) 4. Nuori (X) 5. Kunto ARVIOT Hu Ty Hy 6. Paine (kk) 7. RENKAIDEN KUNTO VE VT OT OE mm bar mm bar mm bar mm bar 8. Talvirengas (X),,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Mallirivi: -7 H M X X 6 4 2,2 5 2, 5 2, 4 2,2 X Tarkastus- ja täyttöohjeet: 1) Ajoneuvon käyttöönottovuosi rekisteriotteen tai kuljettajan ilmoituksen mukaan 2) Ajoneuvotyyppi: H (= henkilöauto), P (= pakettiauto) 3) Kuljettajan sukupuoli: M (= mies), N (= nainen) 4) Kuljettajan ikä: merkitse rasti, jos kyseessä nuori kuljettaja (18 24 v) 5) Kuljettajan arvio kuluneimman renkaan kunnosta asteikolla: Hu = huono (2 mm tai alle) Ty = tyydyttävä (3-4 mm) Hy = hyvä (vähintään 5 mm) 6) Kuljettajan arvio rengaspaineiden viimeisestä tarkistusajankohdasta: kuukauden numero (kuluvana vuonna). Huom. merkitse numero, jos rengaspaineita ei ole tarkistettu vuonna 214. 7) Urasyvyydet mitataan kunkin renkaan kuluneimmasta pääurasta 1 mm:n tarkkuudella. Pyöristä normaalin pyöristyssäännön mukaan lukuunottamatta 1,5 mm renkaita, jotka pyöristetään alaspäin 1 milliin laittomien renkaiden esiinsaamiseksi. Rengaspaineet mitataan,1 barin tarkkuudella. 8) Rengastyyppi: merkitse rasti, jos autossa talvirenkaat (osaksikin) 2

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 6. Tutkimusaineiston rakenne LÄHES 187 TUTKITTUA RENGASSARJAA Kesärengastutkimus 1997 216: VUOSI Paikkakunnat Autot VUOSI Paikkakunnat 1997 1998 1999 2 22 85 78 94 83 93 11 348 12 14 12 282 13 663 13 2 23 24 25 27 28 89 98 8 85 84 Autot 14 286 13 521 14 921 13 191 14 52 VUOSI 29 2 212 214 216 Paikkakunnat 74 73 62 56 45 Autot 13 56 11 865 11 76 8 844 8 748 Kuntoseuranta osana tiedotuskampanjoita: VUOSI 21 26 211 213 215 Paikkakunnat - 16 12 6 9 Autot - 1 735 2 255 1 246 2 224 YHT. 183 186 697 YHT. 16 7 46 TARKASTETUT AUTOT MAAKUNNITTAIN 216 5 15 2 LAPPI 1879 POHJOIS-KARJALA PIRKANMAA UUSIMAA SATAKUNTA POHJOIS-POHJANMAA KANTA-HÄME PÄIJÄT-HÄME POHJOIS-SAVO ETELÄ-SAVO ETELÄ-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA 27 94 858 75 687 518 44 391 39 28 275 242 VARSINAIS-SUOMI 3 KYMENLAAKSO 97 AHVENANMAA 69 HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN OSUUDET TARKASTETTUJEN AUTOJEN KESKI-IKÄ (v) Rengasratsia 216: 14,4 % HA PA Rengasratsia 1997: 11,4 % vuotta,5,1,1 85,6 % Autokanta 216 (liikennekäytössä),6 % 89,4 % 88,6 % 9,5 9 8,5 8 9, 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 12 13 14 15 16 Syksyllä 216 tarkastettujen autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi oli 26,1. Autojen keski-ikä on laskettu siten, että kunkin vuoden ensirekisteröinnit tapahtuvat keskimäärin kesäkuussa. HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOJEN IKÄJAKAUMA Rengasratsia 216: 33,2 % 28,4 % 14,2 % Autokanta 216: (liikennekäytössä) 24,2 % 38,6 % -2 v 3-7 v 8-12 v yli 12 v 12,4 % 27,7 % 21,3 % Rengasratsia 1997: 21,4 % 38,6 % 15,6 % 24,4 % RENKAIDEN URASYVYYSJAKAUMAT 216 Kulunein rengas: 2 1879 1858 1352 1372 737 948 418 182 < 1,6 2 3 4 5 6 7 8 mm+ Kaikki renkaat: 7766 6691 6794 5465 5 3825 2498 157 366 < 1,6 2 3 4 5 6 7 8mm+ 21

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 1 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Alavus (14) 114 25 23 45 6 8 13,2,7 17,2 11,1 33,3 11,3 Espoo (1) 669 573 581 69 49 768 528 552 27,4 2,8 21,9 14,8 13,9 11,5 2,1 11,8 Eura (4) 16 21,9 Finström (2) 3 6 16,7 18,3 Forssa (5) 164 18 76 76 52 67 99 5 19,5 16,7 18,4 15,8 36,5 19,4 6,1 2, Hamina (8) 136 8 9 63 136 195 14,,2 11, 19, 9,6 8,7 Hammarland (2) 9 13 7 2, 15,6 7,7 42,9 Hanko (1) 44 79 56 46 4,5,1 8,9 8,7 Harjavalta (4) 4 15, Hartola (7) 2 6, Haukipudas (17) 89 49 4 31,5 2,4, Heinola (7) 81 6 7 12 9 6 118 35,8 15, 25,7, 12,8 15, 2,5 Helsinki (1) 231 23 26 114 51 361 393 154 21,2 21,3 33,1 11,4 17,8 13, 9,4 11, Huittinen (4) 126 6 112 77 64 7 64 87 21,4 22,6 17,9 2,8 15,6 21,4 12,5 12,6 Hyvinkää (1) 158 22 171 2 196 87 1 33,5 9,4 5,8 2, 16,8 18,4 8,9 Hämeenlinna (5) 196 285 347 13 347 278 544 43 14,3 11,9 16,1 13,1,7,8 7, 12,3 Ii (17) 5 3 6 26, 2, 15, Iisalmi (11) 88 2 1 85 179 81 424 17, 22,5 29,7 31,8 2,1 27,2 12,5 Iitti (8) 6 19,8 Ilmajoki (14) 7 8 13 5 5 48 2, 21,3 3,8 24, 12, 16,7 Jalasjärvi (14) 68 13 89 59 2 26,5 7,7 14,6,2 7,8 Joensuu (12) 324 781 5 221 266 26 25,6 27, 15,9 14, 25,8,9 9,2 Jokioinen (5) 5 43 48 82 75 113 6 22, 18,6,4 15,9 12, 16,8 8,3 Jomala (2) 16 56,3 Joutseno (9) 3 273 351 357 263 38 261 466 24,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 9,2 Juva () 169 17 192 16,6 11,8 12, Jyväskylä (13) 162 277 319 346 297 44 353 324 29, 2,2 18,5 12,1 22,2 16,1 11,3 15,7 22

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 2 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Jämsä (13) 84 99 94 2 3 99 1 14,3 12,1 17, 11, 12, 14,6,1 11,8 Järvenpää (1) 182 8 143 99 9 145 11,5 8,8, 9,8 8,1 12,,1 9, Kaavi (11) 7 15,7 Kajaani (18) 117 13 96 133 125 117 147 123 17,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 13,6 12,2 Kalajoki (17) 72 99 1 9 239 18 16 8 3,6 18,2 11,9 15,6 25,9 19,4 18,1 41,3 Kannus (16) 54 51 25,9 7,8 Karjaa (1) 14 2 8 13 18,6 25, 17,5,, Karttula (11) 9 81 3 13,3 12,3 3,3 Kauhava (14) 34 46 2 12 35,3 17,4 2, 15, Kaustinen (16) 59 22, Kemi (19) 72 97 14 148 188 4 45,8 26,8 22,9 3,4 13,8 14,4 Kemijärvi (19) 68 9 12 87 1 92 23,5 17,8 17, 16,7 8, 16,8 16,3 Kempele (17) 4 7, 17,1 Kerava (1) 49 7 88,2 15,7 2,3 Kesälahti (12), Keuruu (13) 8 8 79 2 1 8 77 18,8 8,8 13,9 12, 26,4 11,3 6,5 14, Kiiminki (17) 2 7 2 3, 21,4,8 Kitee (12) 8 19 72 98 8 3, 36,8 19,4 23,5 2, Kittilä (19) 3 5 25,2 22, Kiuruvesi (11) 73 27,4 Kokemäki (4) 89 134 9 21 28,3 32,6 19,4 16,7 28,6 Kokkola (16) 83 33 226 36 36 37 215 39 27,7 29,7 23,5 19,9 17, 13,5 25,1 15,2 Kontiolahti (12) 82 334 428 11, 9,9 16,1 Koskenkorva (14) 53 32 9 26,4 18,8 12,8 Kotka (8) 1 6 7 113 13 167 3,7 2, 16, 15,9 17,7 2, 16,2 12,6 Kouvola (8) 124 392 2 28 186 228 114 29, 18,6 14,3 16,3 16,1 12,7 12,3 Kruunupyy (15) 16 96 23,8 18,8 23

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 3 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Kuhmo (18) 9, Kullaa (4) 39 15,4 Kuopio (11) 234 38 317 52 18 43 258 265 21,8 16,6 13,6,4 23,3 12,2 2,9 16,6 Kuortane (14) 53 7,5 Kurikka (14) 5 3 61 7 5, 23,3 21,3 15,7 Kuusamo (17) 64 136 38 112 66 3 126 17,2 16,2 18,9 17, 18,2 3,3 23,8 Kuusankoski (8) 9 14,7 Kuusjoki (2) 24 41,7 Kylmäkoski (6) 149 69 9 87 97 16,1 7, 8,7 2,2 3,4 12,4 Kälviä (16) 2 4 8 32,4 24, 23,8 Lahti (7) 168 219 29 297 212 232 312 355 28,6 21, 15,8 13,8 14,2 13,4,9 15,2 Laihia (15) 145 61 146 199 14,5 9,8 9,6 8,5 Laitila (2) 119 255 164 33 7 25,2 14,5 12,2 14,9 17,1 Lammi (5) 5 157 167 246 148 2 22 199 3,5 17,8 18,6 13, 8,8 22, 3,5 2,1 Lapinlahti (11) 4 4 2, 15, Lapua (14) 61 28 56 66 4 9 73 39,3 22,1 26,8 9,1 12,5 21,1 21,9 Larsmo (15) 3 4 2, 22,5 Lemland (2) 64 6 2 7 18,8 18,3 35, 22,9 Leppävirta (11) 7 41 18,6 17, 26,8 Liminka (17) 29 65 2,7 12,3 Liperi (12) 7 164 136 236 4 18 21,4 15,2 13,2 14, 22,5 22,2 Lohja (1) 225 292 189 1 391 1 314 39 26,2 19,9 12,2 6,4, 12,7 8,3 9,5 Lohtaja (16) 9 7 17,8 8,6 Loimaa (2) 26 65 31 59 9 7 82 69,2 7,7 35,5 5,1 22, 24,3 2,7 Loviisa (1) 149 18 163 131 99 79 76 79 21,5 15, 6,1 9,2 5,1 11,4 6,6 11,4 Lumparland (2) 12 16,7 Maaninka (11) 2 35, 24

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 4 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Mariehamn (2) 21 1 93 16 314 36 22 19, 3,7 31,2 3, 29,3 33,3 13,6 Mikkeli () 39 338 171 185 224 158 18 16,9 19,8 9,9 14,6 13,4 13,9 13,9 Mouhijärvi (6) 8 17,5 Muhos (17) 6 62 21,7 16,1 Mustasaari (15) 98 163 369 23,5 11,7 17,3 Muurame (13) 26 3,8 Mäntsälä (1) 13 18 37 62 45 22 9 23,1 22,2,8 19,4 15,6 9,1 6,7 Mäntyharju () 151 35,1 Nilsiä (11) 51 7,8 Nokia (6) 99 2 284 273 17,2 21,9 14,8,6 Nummi-Pusula (1) 49 2, Nurmijärvi (1) 29 9 17,2 13,3 Nurmo (14) 9 7 26 33,3 14,3 34,6 Orimattila (7) 3 111 14,6 11,7 Orivesi (6) 3 71 7 56 4 61 74 21,4 15,5 5,7 8,9 12,5 4,9 8,1 Oulu (17) 293 454 392 224 495 346 18,4 15,2 17,6 11,6 18,4 15,6 Outokumpu (12) 3, Parkano (6) 113 66 41 78 59 62 7 41,6 31,8 36,6 25,6 23,7 33,9 15,7 Pattijoki (17) 29 2,7 Pedersöre (15) 6 334 43 2, 13,3 24,3 11,6 Pello (19) 66 52 4,9 23,1 Perho (16) 74 28,4 Pertteli (2) 28 35,7 Pieksämäki () 69 8 162 3 43 23,2 17,5 12,3, 11, 9,3 Pieksänmaa () 48 18,8 Pietarsaari (15) 17 58 22 48 91 55 18,8 19, 2,5 29,2 19,8 12,7 Pirkkala (6) 83 21,7 25

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 5 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Pohja (1) 38 43 15,8 7, Polvijärvi (12) 3 45 17,5 8,9 Pori (4) 22 516 282 366 418 474 247 589 24,5 24,2 18,1 19,7 12, 14,3 12,1 11,9 Porvoo (1) 257 195 212 89 116 244 9 18 18,3 16,4 8,5 5,6 16,4 13,9,1 16,7 Pudasjärvi (17) 92 44 16 4 54 5 85 12, 15,9 12,5 12,5 16,7 14, 21,2 Pyhäselkä (12) 63 233 17,5 2,2 Raahe (17) 135 25,9 Raisio (2) 66 15,2 Ranua (19) 88 53 15 97 94 1 79 31,8 18,9 22, 3,9 14,9 22,7 11,4 Rauma (4) 37 156 25 18 231 579 371 412 21,1 22,4 13,2 14,4 19, 17,4 15,6 11,2 Riihimäki (5) 36 3 114 86 8 4 78 114 25, 21,4 13,2 25,6 12,5 22,1 11,5 14, Rovaniemi (19) 419 85 116 628 388 669 426 75 45,6 25,9 24,1 26,1 25,8 15,4 21,8 13,6 Rovaniemi mlk (19) 1 125 287 145 361 44 26,7 27,2 31,7 26,9 14,7 16,8 Ruovesi (6) 5 32, Salo (2) 38 6 44 62 6 44 47,4 21,7 18,2 3,6 13,3 18,2 Saltvik (2) 2 25, Savonlinna () 123 2 79 68 18 24,4 25, 22,8 19, 19,1 9,4 Seinäjoki (14) 77 164 5 2 9 69 19 45,5 21,3 26, 11,4 23,3,1 12,1 Siilinjärvi (11) 91 176 256 223 17 139 149 31 16,5 2,5 19,1 18,4 4,6 11,5 17,4 2,9 Simo (19) 4 66 3, 12,1 Sipoo (3) 9 12,2 Sodankylä (19) 175 67 1 19 97 6 69 69 2,6,4,9 14,7 23,7, 14,5 11,6 Somero (2) 118 3,5 Sulkava () 98 9,2 Suonenjoki (11) 9 71 3 26,7 14,1 23,3 Sysmä (7) 59 4 29 3,5 2,5 13,8 Tammela (5) 17 5 54 79 9 62 11,8 24, 14,8 13,9 13,3, 26

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 6 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Tammisaari (1) 16 35 68 69 68 8,8 11,4 12, 11,8 7,2 11,8 Tampere (6) 434 296 24 25 97 551 793 2,3 2,9 14,6 11,6 18,1 18,1 6,7 Temmes (17) 68 17 13,2 8,8 Tervola (19) 47 5 25,5 28, Tohmajärvi (12) 8 19 2 3 7 12,5 31,6 25, 33,3 21,4 Tornio (19) 79 9 111 113 134 82 88 4,5 43,3 27, 2,4 24,6 22,,2 Turku (2) 88 196 119 111 117 171 289 618 33, 21,9 7,6 9,9 15,4 15,2 16,6 21,2 Tuusniemi (11) 3 3, Tuusula (1) 45 4 391 99 7 79 45 8,9 11,5 15,3 13,1 14,3 17,7 11,1 Ulvila (4) 2 15, Uusikaarlepyy (15) 134 2 4 17,9 15, 22,5 Uusikaupunki (2) 112 83 111 2,5 24,1,8 Vaasa (15) 431 51 366 26 112 473 621 318 19, 15,8 19,4 14,6 18,8 14,4 9,7 12,6 Valkeakoski (6) 126 59 49 151 138 11,9 6,8 6,1 3,3 4,3 Vammala (6) 126 112 156 143 13 144 8 151 26,2 25, 19,2 11,2 17,7 9,7 13,8 11,9 Vantaa (1) 295 336 296 229 284 182 32 119 22,7 16,1 15,5 17,5 19,4 12,1 6,3 8,4 Varkaus (11) 288 9 24 61 175 18,8 2, 11,7 8,2 12,6 Vesanto (11) 2, Vihti (1) 3 7,8 Virolahti (8) 41 57 9,8 15,8 Virrat (6) 74 73 9 63 8,1 6,8 12,2 9,5 Ylihärmä (14) 71 21 47,9 23,8 Ylistaro (14) 79 45 47 8 3 27,8 13,3 19,1 3,6 6,7 Ylitornio (19) 43 32,6 Ylivieska (17) 8 12 3 136 189 17,6 12,5 7,8 16,2 13,8 Ylöjärvi (6) 22 114 23 154 17,3 25,4 17,2 16,2 Ähtäri (14) 8 73 18,8 15,1 27

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 7 (7) Liite 7a. Tulokset paikkakunnittain 1997 25 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 Äänekoski (13) 23 128 149 22 4 1 92 91 17,8 17,2 2,1,4 32,5 2, 2,7 18,7 Ei tietoa 215 168 79 246 327 185 134 22,3 19,6 15,2 2,7 14,1 14,6 9,7 YHTEENSÄ 11 348 12 14 12 282 13 663 13 2 14 286 13 521 14 921 24,4 2,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 13,5 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 28

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 1 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 Alajärvi (14) 21, Alavus (14) 13 12 16,9,8 Espoo (1) 675 59 66 518 412 199 14,7 13,4 14, 13,3 22,1 17,6 Eurajoki (4) 81 74 7,4 9,5 Evijärvi (14) 48 16,7 Finström (2) 6 8 6 4 25 16, 33,3 21,3 13,3 17,5 12, 56, 24, Forssa (5) 74 72 99 3 41 42 21 4,1 12,5 16,2 2, 17,1 11,9 14,3 85,7 26,2 Hamina (8) 177 214 224 22 92 16,9 17,8 12,1 12,7 14,1 Hammarland (2) 3 6 6 27 23,3 33,3 21,7 25,9 51,9 24,3 Hanko (1) 9 9 93, 4,6 18,3 Heinola (7) 2 1 12 144 1 99 12,4,9,8 9, 19,1 11,1 73,7 26,1 Helsinki (1) 147 27 165 29 244 75 92 14,3 16,9 13,9 22, 2,9 5,3 17,4 63, 23, Huittinen (4) 12 4 131 12 1 9, 8,3 9,6 9,9 8,3 8,9 Hyvinkää (1) 187 1 98 14 91 5 96 15, 13,9 1, 2,7 5,5 28, 5,2 75, 26,8 Hämeenkyrö (6) 175 18,9 Hämeenlinna (5) 369 4 4 43 273 137 337 8,1 7,5 8,5 7,9 12,5 6,6,1 71,8 26,3 Iisalmi (11) 7 5 98 5, 12, 5,1 3, Iitti (8) 154 11,7 Ilmajoki (14) 178 9 116 6 13, 21,3 8,9 17,2 21,7 63,3 26, Imatra (9) 256 8,2 Jalasjärvi (14) 9 15 146 22,2 6,7 19,2 Joensuu (12) 98 279 25 64 398 5,1 15,8 2, 18,8 8, 77,9 25,6 Jokioinen (5) 64 51 6 5 83 45,9 9,8 13,3 6, 6, 17,8 68,9 25,2 Jomala (2) 5 22, Joutseno (9) 34 379,3 11,1 Juva () 2 25 9,5 14,8 Jyväskylä (13) 563 52 236 24 164 443 176 14,6,4 12,3 16,2,4,4 8,5 79,5 26,4 29

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 2 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 Jämsä (13) 2 73 99 19,6 15, 14, 6,8 18, 8,1 74,7 24,8 Järvenpää (1) 75 2 194 6 59 7 28 13,3 12,4 15,5 5,,2 2, 7,1 57,1 24,5 Kajaani (18) 122 5 74 8 133 11,5 8, 8,1 7,5 15,8 Kalajoki (17) 185 127 139 15 111 9 11,9 9,4 14,4 21,3 9, 2,2 Kangasala (6) 137 255 9,5 19,6 Kannus (16) 57 15,8 Karjaa (1) 134 3 8,2 16,7 Kauhajoki (14) 35 28,6 Kauhava (14) 64 9,4 Kaustinen (16) 72 141 13,9 17, Kemi (19) 74 64 12 138 121 9 1 14,9 14,1 15, 12,3 14, 3,3 8,2 73,6 24,3 Kemijärvi (19) 57 82 47 96 15, 12,3 12,2 19,1 13,5 69,8 24,6 Keminmaa (19) 1 13, 24,5 5,9 24,4 Kerava (1) 4 15, Kesälahti (12) 34 2,6 Keuruu (13) 7 89 8 11,4 5,6 2,5 Kiiminki (17) 333 22,8 Kitee (12) 122 8 14,8 21,3 Kiuruvesi (11) 6 141 155 6 3, 13,5 13, 9, 21,7 Kokkola (16) 223 233 674 344 453 358 16,6 12, 15, 11,6 18,8 13,1 Kontiolahti (12) 135 16 5 146 347 14,8 13,8 3, 7,5 25,6 Kotka (8) 29 21 19 2 99,5 12,4 9,5 9, 11,1 Kouvola (8) 169 177 141 197 146 97 17,8 11,3 9,9 13,2 9,6,3 74,2 2,2 Kuopio (11) 8 348 246 121 61 163 179 13,8 13,8 9,3 28,1 16,4 23,3 14, 72,1 25,8 Kurikka (14) 154 59 88 16,9 18,6 17, Kuusamo (17) 65 93 87 27,7 2,4 13,8 15, Kälviä (16) 146 18,5 3

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 3 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 Lahti (7) 413 29 389 49 28 23 35 6,5 12,8 7,7 15,6 7,9 14,3 12,1 77,7 26,6 Laihia (15) 169 12 3,6 2, 8,3 Laitila (2) 2 172 8,8 2,9 Lammi (5) 2 2 23 2, 15,7 7,4 Lapinlahti (11) 8 283 76 5 12,5 11,7 14,5 11, 22, Lappajärvi (14) 45 17,8 Lappeenranta (9) 337 347 344 28 9,5 18,2 7,6,7 66,8 27,3 Lapua (14) 17 214 15,9 22, Lemland (2) 9 6 61 5 17 31,1 25, 14,8 32, 23,5 41,2 24,4 Leppävirta (11) 86 45 76 88 149,5 13,3 6,6, 11,4 14, Liperi (12) 76 156 93 233 268 629 17,1 26,3 7,5 15, 2,5 8,1 76,2 25,6 Lohja (1) 261 196 299 144 76 26 7,3 15,3 8, 14,6 7,9 8,7 81,6 27,9 Loimaa (2) 165 149 124 141 139 33 15,2 19,5 13, 2,2 4,3 2,9 18,2 57,6 23,9 Loviisa (1) 129 143 7 5 3 12,4 19, 6,3 15,7 6, 43,3 Mariehamn (2) 58 14 15,5 2, Mikkeli () 12 15 13 12 138 179 12, 14,2 6,7 12,3 11,7 9,4 12,8 73,7 26,7 Mustasaari (15) 1 1 7,9 6, 8,2 Mäntsälä (1) 62 141 125 7 8 15 17,7 12,1 17,6 21,5 13,8 2, 6, 22,1 Nokia (6) 242 354 9 9 12,4 9,3 14,7 13,3 Nurmijärvi (1) 15 13,3 Orivesi (6) 7 92 5 25 1,4 4,3 2, 16, 12, 76, 25,6 Oulu (17) 389 388 231 431 28 411 687 19,5 15,2 15,6 14,8 17,3 15,3 8,2 75, 27, Pedersöre (15) 8 39,,3 Pello (19) 116 34 142 9 21,6 26,5 16,9 15,6 Pieksämäki () 86 72 72 93 5 15,1 23,6 2,8 26,9 22, 9, Pori (4) 285 316 413 48 54 434 331 16,8 11,7 15,5 13,5 13,9 12,2 7,3 82,2 25,5 Porvoo (1) 162 2 63 65 74 9,3 15,5 14,3 16,9 9,5 71,6 24,6 31

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 4 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 Pudasjärvi (17) 9 9 3 15,6 44,4 23,3 Pöytyä (2) 4 7 27,5 12,9 74,3 25,6 Raasepori (1) 7 91 227 14 1 8,6 8,8 7,5 2, 9,1 72,7 26, Ranua (19) 68 14 14 7,4 2, 18,6 Rauma (4) 35 272 53 313 311 244 374,9 22,1,3,2 13,8 16,4,7 76,7 25,8 Riihimäki (5) 157 139 71 61 63 12,1 16,5 14,1 39,3 6,3 81, 25,5 Rovaniemi (19) 383 431 56 573 6 1 189 1 83 15,7 14,6 22, 21,5 13, 11,4,3 75,4 25,7 Rääkkylä (12) 48 33,3 Salo (2) 297 119 269 11,1 19,3,8 Saltvik (2) 5 26 4, 23,1 Sastamala (6) 138 16 152 9 87 9,4 7,5 19,1 15,6 8, 74,7 26,1 Savonlinna () 114 1 2 99 14 13 19,3 3,6 14, 18,6 18,2 25, 11,5 73,1 24,5 Seinäjoki (14) 59 265 145 182 15,3 22,3 17,2 25,3 55,5 25,4 Siilinjärvi (11) 21 6 13 198 138 8 212 14,4 13,3 11,5 23,2 14,5 13,9,8 73,6 25,7 Sipoo (3) 4 12,5 Siuntio (1) 165 17, Sodankylä (19) 7 37 18,6 16, 14,1 67, 25,9 Sonkajärvi (11) 18 54 13,3 24,1 Sotkamo (18) 96 78 93 11,5 9, 14, Suonenjoki (11) 88 3 49 26,1 6,7 14,3 Tammela (5) 5 71 88 3 43 47 52 11,4 2,8 13,6 3,3 4,7 19,1 11,5 82,7 24,4 Tammisaari (1) 32 111 9,4 9, Tampere (6) 382 585 1 76 8 147 624 16,2 14,2 16,2 12,1 21, 19,7 7,5 76,8 27,1 Tervola (19) 75 12, Tohmajärvi (12) 134 6 16,4 13,3 Tornio (19) 14 19 64 6 121 55 1 12,9,5 2,3 16,7 14, 18,2 7,3 7,9 25,3 Turku (2) 293 145 177 73 689 8,5 15,2 16,9 19,2 2,5 32

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO 5 (5) Liite 7b. Tulokset paikkakunnittain 27 216 11.9.217 PAIKKAKUNTA: (maakunta suluissa) TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 Tuusula (1) 6 9,, Töysä (14) 91 13,2 Vaasa (15) 529 28 39 24 732 236 11,7 11,8 5,9 4,2 13,3 13,6 Valkeakoski (6) 114 27 7 93 5,3 22,2 11,4 8,6 74,2 24,9 Vammala (6) 179 175 14, 13,7 Vantaa (1) 267 361 538 285 318 349 237 9,7 12,5 11,5,9 18,2 14,3 8,4 83,1 28,2 Varkaus (11) 12 168 83 83 5 15, 6,5 2,4 4,8 2, Vieremä (11) 48 67 4 8,3 11,9 32,5 Vihti (1) 122 18, Virolahti (8) 54 11,1 Virrat (6) 2, Vårdö (2) 15 6,7 Ylihärmä (14) 68 14,7 Ylivieska (17) 93 46 7,5 15,2 Ylöjärvi (6) 94 332 2 14,9 13,, 19,5 Ähtäri (14) 157 12,7 Äänekoski (13) 54 64 5 12 16,7 21,9 18, 5, 17,5 Ei tietoa, YHTEENSÄ 13 191 14 52 13 56 11 865 11 76 8 844 8 748 13,3 13,5 13, 13,8 15,6 15,3,5 74, 26,1 1 2 3 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) T-% = turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys vähintään 4 mm) KOV = autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi 33

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO Liite 8a. Tulokset maakunnittain 1997 25 11.9.217 MAAKUNTA: TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1997 1998 1999 2 22 23 24 25 1. Uusimaa 1 773 1 918 1 78 2 257 2 167 2 78 2 138 1 77 24,5 16,9 18,4 14,4 15, 12,2 12, 9,8 2. Varsinais-Suomi 382 397 363 441 42 583 6 744 3,9 24,9 15,7 15,2 14,9 16,3 16,2 21, 3. Itä-Uusimaa 46 375 465 22 215 323 185 259 19,5 15,7 8,4 7,7 11,2 13,3 8,6 15,1 4. Satakunta 976 867 772 733 774 1 123 682 1 88 22,8 24,6 16,8 18, 15, 16,4 14,1 11,7 5. Kanta-Häme 51 63 797 586 763 83 1 126 915 2,2 15,9 17,1 15, 13,1 16,2 8,1 12,6 6. Pirkanmaa 1 51 74 675 777 1 832 1 315 531 1 796 21,8 18,9 16,1 11,8 18,3 16,3 13,6 9,4 7. Päijät-Häme 328 319 38 417 424 43 43 355 32,6 17,6 17,9 12,7 13,9 13,2 8,6 15,2 8. Kymenlaakso 361 6 534 315 43 295 372 476 23,8 17,3 14, 16,2 16,4 13,6 14,8,9 9. Etelä-Karjala 3 273 351 357 263 38 261 466 24,3 25,6 16, 8,1 12,5 8,9 7,3 9,2. Etelä-Savo 582 689 159 433 452 324 469 6 19,2 24,7 2,1 12,9 15,7 12,7 11,7 12,3 11. Pohjois-Savo 643 758 674 1 121 615 1 164 783 1 165 2,1 18,3 18,1 14,4 29,3 13,1 19,7 15,6 12. Pohjois-Karjala 422 17 983 443 314 547 681 991 26,3 24,7 16,5 14,9 23,6 12,1 12,5 18,9 13. Keski-Suomi 582 584 641 948 547 697 621 625 21,1 16,6 18,1 11,5 21,9 15,9 11,9 15,2 14. Etelä-Pohjanmaa 463 728 556 568 446 45 584 552 35,2 19,4 21,6 14,6 2,2 15,6 19,3 12,9 15. Pohjanmaa 576 835 773 885 589 978 719 517 17,9 16,9 19,9 15,1 18,2 18,9, 11, 16. Keski-Pohjanmaa 185 47 36 36 36 91 489 379 3,3 28,3 23,5 19,9 17, 2,9 22,1 14, 17. Pohjois-Pohjanmaa 636 8 1 46 792 783 694 924 739 23,6 16,6 14,4 15,8 19,8 15,3 16,7 19,8 18. Kainuu 117 13 96 133 125 117 237 123 17,9 16,9 11,5 15,8 13,6 11,1 12,2 12,2 19. Lappi 828 855 814 1 628 1 14 1 433 1 47 1 9 36,1 29,6 22,1 24, 23,7 16,6 18,6 13,1 2. Ahvenanmaa 21 1 93 224 34 26 97 2 19, 3,7 31,2 26,8 3,3 2,4 18,6 28,5 Ei tietoa 215 168 79 246 327 185 134 YHTEENSÄ 11 348 12 14 12 282 13 663 13 2 14 286 13 521 14 921 24,4 2,1 17,6 15,6 18,2 14,9 14, 13,5 1 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) 34

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 TULOSTAULUKKO Liite 8b. Tulokset maakunnittain 27 216 11.9.217 MAAKUNTA: TARKASTETUT AUTOT (KPL) HUONORENKAISTEN AUTOJEN OSUUS H-% 1 T-% 2 KOV 3 27 28 29 2 212 214 216 27 28 29 2 212 214 216 216 216 1. Uusimaa 1 679 2 21 2 66 1 727 1 837 1 47 858 13,2 12,4 12,1 13,4 16,7 16,6 9,4 76,1 26,6 2. Varsinais-Suomi 857 585 586 197 83 139 3,7 18,8 14,2 19,8 17,7 2,9 14,6 68,9 25,1 3. Itä-Uusimaa 169 262 143 27 12,4 13, 6,3 15,6 4. Satakunta 735 78 1 2 933 1 9 779 75 12,9 15,1 12,4 11,4 12,9 13,1 9,1 79,3 25,6 5. Kanta-Häme 812 961 999 611 44 287 518 11,3,2,9 8,8,9 16,4,6 74,3 25,9 6. Pirkanmaa 1 318 1 82 1 368 1 361 1 162 431 94 11,6 13,4 14,6 11,6 2,5 18,3 8,2 76,2 26,6 7. Päijät-Häme 623 391 59 553 39 23 44 8,5 12,3 8,4 13,9 11, 14,3 11,9 76,7 26,5 8. Kymenlaakso 54 584 591 561 388 2 97 13, 15,9 11,,7 12,9,,3 74,2 2,2 9. Etelä-Karjala 34 379 337 256 347 344 28,3 11,1 9,5 8,2 18,2 7,6,7 66,8 27,3. Etelä-Savo 5 552 322 325 269 378 39 13,2 13,6 12,1 18,5 16, 15,1 12,3 73,5 25,8 11. Pohjois-Savo 925 94 873 828 681 62 391 14,1 11,7 11, 16,5 11,5 2,3 12,3 72,9 25,7 12. Pohjois-Karjala 465 487 365 297 379 615 1 27 13,5 16,8 22,7 14,8 12,1 23,4 8,1 76,8 25,6 13. Keski-Suomi 789 773 466 377 384 443 275 15,1 11,4 11,6 11,4 14,6,4 8,4 77,8 25,8 14. Etelä-Pohjanmaa 565 622 455 433 411 261 242 16,5 17,7 12,3 19,9 21,2 17,2 24,4 57,4 25,5 15. Pohjanmaa 69 589 59 47 732 236 11,5 8,7 5,3 6,2 13,3 13,6 16. Keski-Pohjanmaa 352 379 674 485 453 358 15,9 14,5 15, 13,2 18,8 13,1 17. Pohjois-Pohjanmaa 729 7 4 668 752 566 687 17,8 14,2 15,8 16,2 18,2 16,3 8,2 75, 27, 18. Kainuu 122 146 152 173 133 11,5,3 8,6 11, 15,8 19. Lappi 767 1 1 1 1 2 932 1 434 1 879 15,3 13,8 2,1 18,8 13,5 11,3 11,8 71,7 25,5 2. Ahvenanmaa 285 178 14 14 231 116 69 22,1 24,7 26,4 2, 13,9 25, 2,3 5,7 24,2 Ei tietoa, YHTEENSÄ 13 191 14 52 13 56 11 865 11 76 8 844 8 748 13,3 13,5 13, 13,8 15,6 15,3,5 74, 26,1 1 2 3 H-% = huonorenkaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys 2 mm) T-% = turvasuosituksen mukaisten autojen osuus (kuluneimman renkaan urasyvyys vähintään 4 mm) KOV = autojen keskimääräinen käyttöönottovuosi 35

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite 9. Maakuntakohtaiset kehitysgraafit RENKAIDEN KUNTOKEHITYS UUDELLAMAALLA (1/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS VARSINAIS-SUOMESSA (2/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Uusimaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Varsinais-Suomi 3 24,5 2 16,6 9,4 4 3,9 3 2 2,9 14,6 1997 2 25 2 212 214 216 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ITÄ-UUDELLAMAALLA (3/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS SATAKUNNASSA (4/2) Huonorenkaiset autot (%) 3 Koko maa Itä-Uusimaa (Uudenmaan osana 211 alkaen) Huonorenkaiset autot (%) 3 Koko maa Satakunta 19,5 2 15,6 2 22,8 1997 2 25 2 212 214 216 13,1 9,1 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KANTA-HÄMEESSÄ (5/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS PIRKANMAALLA (6/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kanta-Häme Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pirkanmaa 3 2 2,2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 16,4,6 1997 2 25 2 212 214 216 3 2 21,8 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 18,3 1997 2 25 2 212 214 216 8,2 36

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS PÄIJÄT-HÄMEESSÄ (7/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KYMENLAAKSOSSA (8/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Päijät-Häme Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kymenlaakso 4 32,6 3 23,8 3 2 2 14,3 11,9,,3 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-KARJALASSA (9/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-SAVOSSA (/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Karjala Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Savo 3 24,3 3 2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 7,6,7 1997 2 25 2 212 214 216 2 19,2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 15,1 12,3 1997 2 25 2 212 214 216 RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-SAVOSSA (11/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-KARJALASSA (12/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Savo Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Karjala 3 2 2,1 2,3 12,3 3 26,3 2 23,4 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 8,1 37

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KESKI-SUOMESSA (13/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS ETELÄ-POHJANMAALLA (14/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Keski-Suomi Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Etelä-Pohjanmaa 3 4 35,2 2 21,1 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm,4 1997 2 25 2 212 214 216 8,4 3 2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 17,2 24,4 1997 2 25 2 212 214 216 RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJANMAALLA (15/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KESKI-POHJANMAALLA (16/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjanmaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Keski-Pohjanmaa 3 2 4 3,3 3 17,9 13,6 2 13,1 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm RENKAIDEN KUNTOKEHITYS POHJOIS-POHJANMAALLA (17/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS KAINUUSSA (18/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Kainuu 3 23,6 3 2 16,3 2 1997 2 25 2 212 214 216 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 8,2 17,9 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 15,8 1997 2 25 2 212 214 216 38

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET RENKAIDEN KUNTOKEHITYS LAPISSA (19/2) RENKAIDEN KUNTOKEHITYS AHVENANMAALLA (2/2) Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Lappi Huonorenkaiset autot (%) Koko maa Ahvenanmaa 4 36,1 4 3 2 Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 11,3 11,8 1997 2 25 2 212 214 216 3 2 19, Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997 216 Luokittelu auton kuluneimman renkaan mukaan: huonokuntoisen kesärenkaan urasyvyys 2 mm 25, 2,3 1997 2 25 2 212 214 216 39

AUTONRENGASLIITON KESÄRENGASTUTKIMUS 1997 216 LIITTEET Liite. Kuntokehityksen osatekijät KESÄRENKAIDEN KUNTO- KEHITYKSEN OSATEKIJÄT Kampanjan suorat ja välilliset vaikutukset Paikallisten aktiviteettien laajuus Kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen Suhdanteet ja kuluttajien talousluottamus Renkaiden markkina- ja hintakehitys Ajosuoritteet ja -nopeudet Renkaiden ominaisuudet ja puutteet Tiestön ja ilmaston muutokset KULUTTAJAKYSELYN KESKEISET HUOMIOT 86 % autoilijoista tiedostaa kuluneisiin kesärenkaisiin liittyvän vesiliirtovaaran Noin joka kolmas (35 %) tietää lain vaatiman minimiurasyvyyden kesärenkaille Noin 4 % autoilijoista kuluttaa renkaat aivan loppuun (lain minimitasolle) 6 % tarkistaa renkaiden urasyvyyden vain renkaanvaihdon yhteydessä 61 % vaihtaa renkaat yleensä itse perhepiirissä tai tuttavan avustuksella Autonrengasliiton kuluttajakysely 2/216 (YouGov Groupin kuluttajapaneeli), johon vastasi 1 17 rengasasioista vastaavaa suomalaisautoilijaa INDEX 1 8 6 4 RENKAIDEN HINTAKEHITYS (verrattuna kuluttajahintakehitykseen) Renkaat Kuluttajahinnat 9,2 RENGAS ON KOMPROMISSI ERI OMINAISUUKSIEN VÄLILLÄ KULUMINEN MÄRKÄPITO AJO- OMINAISUUDET 2 98, 99,7 2 211 212 213 214 215 216 VIERINVASTUS MUKAVUUS Lähde: Tilastokeskuksen hintaindeksit (2 = ) JÄÄPITO AJOSUORITTEIDEN JA KESKINOPEUKSIEN KEHITYS RENKAAN KULUMISTA NOPEUTTAVAT TEKIJÄT Henkilö- ja pakettiautojen ajosuoritteet liikennekäytössä olevaa autoa kohden: 214 215 216 * HA 18 29 PA 12 835 HA 18 123 PA 12 756 * Muutos laskentatavassa vuonna 216 Lähde: Liikennevirasto HA 15 486 PA 17 78 Henkilö- ja pakettiautojen keskinopeudet (km/h) moottoriteillä kesäkaudella: 214 215 216 116,2 115, 113, Rengaspaineet Vertailu: Vajaapaine,5 bar vs. oikea paine Lämpötila +35 C vs. +19 C Ajonopeus Tienpinnan karkeus 12 km/h vs. 7 km/h Kevät vs. keski-/loppukesä Lähteet: Nokian Renkaat ja BFGoodrich Käyttöikä: -25 3 % -5 % -5 % -5 % 4

Autonrengasliitto ry, Eteläranta, 13 Helsinki Puhelin 2 595 5, faksi 2 595 57 www.autonrengasliitto.fi