vaivaishoitohallituksen

Samankaltaiset tiedostot
V. Vaivaishoitohallitus.

V. Vaivaishoitohallitus.

V. Vaivaishoitohallitus

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Vaivaishoitohallituksen

Vaivaishoitohallitus.

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Vaivaishoitohallitus.

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1910 oli seuraava:

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Majoituslautakunta. jäsenet ja virtuusto. ; eli yhteensä 431 kirjelmää. Näiden ynnä muiden Lautakunnalle

Kansankirjasto ja lukusali.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

V. Vaivaishoitohallitus.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

V. Vaivaishoitohallitus.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

V. Vaivaishoitohallitus.

Kasvatuslautakunta. tolllunta -

Vaivaishoitohallitus.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Taulu N:o 211. Telefooniverkon kehitys Helsingissä vuosina

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

Oi ke usa p utoi m isto.

ETELÄ-KARJALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Voimassa alkaen

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt

Tampereen Naisyhdistyksen

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Kunnan työnvälitystoimisto.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin rekisterinumerolla

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot alkaen

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

Kasvatuslautakurita. <246

Waasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

VAASAN SUOMALAISEN NAISKLUBIN SÄÄNNÖT. Vaasa 1931 Vaasan Kirjapaino

Kv Liite nro 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan

Klicka här, skriv ev. Undertitel

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

V. Vaivaishoitohallitus.

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Sedmigradskyn pikkulastenkoulu ja Marian turvakoti.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 Kokouspalkkiot 1 mom. Kunnan toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille ja viran- ja toimenhaltijoille seuraavasti:

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1912 oli seuraava:

V. Vaivaishoitohallitus.

Kuopion kaupunki Sääntö 1 (5) Tehtävä Asianro 76/

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT

Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, vuosipalkkiot ja ansionmenetysten korvaukset lukien.

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

2 Kunnan toimielinten kokouksista suoritetaan jäsenille palkkiota seuraavasti (palkkio sisältää sähköisen kokoushallinnan kulukorvauksen):

KITTILÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISTEN ETUUKSIEN PERUSTEET

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

IMATRAN KAUPUNGIN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet

VALTIONEUVOS C.F. JA MARIA VON WAHLBERGIN RAHASTON SÄÄNNÖT

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

Vaivaishoitohallitus.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

P A L K K I O S Ä Ä N T Ö

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Transkriptio:

V. Vaivaishoitohallitus Vaivaishoitohallituksen kertomus Helsingin kaupungin vaivaishoidon hallinnosta vuonna 9 oli seuraavaa sisällystä: VaivaishoitohalJitukseen ovat kertomusvuonna kuuluneet seu- vaivaishoitohallituksen, -, -,.i.., jäsenet, virka- raavat henkilöt : miehet ja muu uheenjohtajana: ent. pormestari Björn Schauman (tammikuun henkilökunta. ^ päivästä 909); varapuheenjohtajana: laamanni T. J. Boisman (9); jäseninä: aluelääkäri, lääketieteenlisensiaatti V. Leontjeff (909 ), ent. kuvernööri Edvard Krogius (90 ), kauppapuutarhuri V. F. Sagulin (90 ), ent. kuvernööri Ivar Gordie (9 ), valtioneuvoksetar Anni Öhman (9), pastori Emil Murén (9 ), kultaseppä Hj. Fagerroos (9 ) ja prokuristi C. F. Fagerholm (9 ); varajäseninä: vapaaherratar Anna af Schultén, luutnantti Gustaf oppius ja varatuomari Ludvig Collan. Toimitusjohtajana oli pastori J. A. Collan, väliaikaisena ylitarkastajana ent. kuvernööri Ivar Gordie, sihteerinä varatuomari Ludvig Collan, kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana herra Frans Rosendahl sekä kaitsijoina (samalla köyhäinkatsastajina) rouva H. von Creutlein ja ylioppilas Herman Myhrberg. Vaivaishoitohallituksessa köyhäin silmälläpitoa varten Helsingin vaivaishoito-ohjesäännön 7 :n johdosta olevaan henkilökuntaan ovat, paitsi edellä mainittuja kaitsijoita, kuuluneet rouvat Sigrid Amirchanjanz ja Adèle Stenman sekä neiti Edit Johansson ja herra Työ-javaivaistalon henkilö-,, T,..,... kunta. vaivaishoito- Thure Fagerlund. Kirjuriapulaisena hallituksessa on rouva Bertha Stenman toiminut. Työ- ja vaivaistalon henkilökuntaan ovat vuonna 9 kuulu- nee^ seuraavat henkilöt, nimittäin: Johtajana: everstiluutnantti Gustaf Mélart; lääkärinä: ylimäär. professori Ernst Ehrnrooth; saarnaajana: pastori Emil Murén; konttoristina: neiti Anna Grönblom; emäntänä neiti H. Kempe; työlaitoksen kaitsijana: herra G. W. Lindroth. Vaivaishoitohallitus on vuoden varrella pitänyt varsinaista kokoukset" i a 8 ylimääräistä kokousta. Näissä on hallitus käsitellyt kaikkiaan

99 V. Vaivaishoito h allitus.,404 asiaa, joista,9 oli toimitusjohtajan valmistelemia avustus- asiain luku asioita ja 47 kirjeasioita. Vaivaishoitohallituksen lähettämiä kirjelmiä oli 685, toimitusjohtajan lähettämiä 647. Taulusta saa yleiskatsauksen vaivaishoidonkansliain toimintaan vuonna 9. ääkanslia sijaitsi Aleksanterinkadun l:ssä ja Sörnäsin haarakanslia engerkadun 5:ssä. Kaikkiaan käsiteltiin näissä kanslioissa 8,79 asiaa (edellä mainittuja avustus- ja kirjeasioita lukuunottamatta). Suoranaista avustusta nauttivain sekä kaupunkiin elätteelle Tarkastusaiu annettujen köyhäin silmälläpitoa varten on kaupunki Helsingin ^jo^at. 6 vaivaishoidon voimassa olevan ohjesäännön :n mukaan ollut jaettuna tarkastusalueisiin, joista kukin on ollut jonkin hallituksenjäsenen lähimmän valvonnan alaisena. Nämä tarkastusalueet, lukuaan 9, ovat olleet seuraavat: l:nen alue: I, II, III, VIII ja IX kaupunginosa sekä Vuorimieskadun pohjoispuolella sijaitseva osa VII kaupunginosaa, johtaja: valtioneuvoksetar Anni Öhman; :nen alue: VI kaupunginosa, johtaja: prokuristi C. F. Fagerholm ; :s alue: V kaupunginosa ja Yuorimieskadun eteläpuolella sijaitseva osa Yli kaupunginosaa, johtaja: ent. kuvernööri Edvard Krogius; 4:s alue: IY kaupunginosa Bulevardikadulta Lapinlahden-, Kansakoulu- ja Simonkadulle asti, johtaja: puutarhuri V. F. Sagulin; 5:s alue: Töölö sekä IY kaupunginosa Lapinlahden-, Kansakoulu- ja Simonkadulta alkaen, johtaja: kultaseppä Hj. Fagerroos; 6:s alue: XI kaupunginosasta Eläintarhan huvilat sekä Ensimäinen, Toinen ja Kolmas linja ynnä X kaupunginosasta Siltasaari Näkinkujaan asti, johtaja: aluelääkäri V. Leontjeff; 7:s alue: muut XI kaupunginosan osat sekä X kaupunginosa Näkinkujan ja Vilhovuorenkadun väliltä, johtaja: laamanni T. J. Boisman; 8:s alue: XII kaupunginosa sekä Fredriksperi, johtaja: ent. kuvernööri Ivar Gordie huhtikuun päivään ja sitten luutnantti Gustaf oppius; 9:s alue: Vallila, Hermanni, Toukola ja Vilhovuorenkadun pohjoispuolinen X kaupunginosa, johtaja: pastori Emil Muren. Seitsemännessä ja kahdeksannessa tarkastusalueessa on asian- vapaaehtoiset omaisten johtajain alotteesta ollut käytännössä muodosteltu Elberkö y häin - feldin järjestelmä vapaaehtoisine köyhäinkatsastajineen (hoitajineen). katsastaat

9 V. Vaivaishoito h allitus. Näiden kanssa on johtaja tavallisesti kerran kuukaudessa pitänyt kokouksia neuvotellakseen ja keskustellakseen turvattien hoidosta ja silmälläpidosta. Seuraavat henkilöt ovat olleet vapaaehtoisina köyhäinkatsastajina: 7:nnessä tarkastusalueessa, jota on johtanut laamanni T. J. Boisman: Rouvat Emilia Allen ja Augusta Bläfield, neidit Bertha ja Hanna Boisman, Ebba Broman ja Bertha Bäckman, vapaaherra E. Oedercreutz, rouva Ingrid Charpentier, neiti Anna Lisa Colliander (eronnut), herra C. E. Degerholm, neiti Hella Federley, rouva Hanna Grenman, neidit Ellen Hackzell, Constance ja Olga Hedman sekä Hanna Ingman, herra N. Kochtomow, neidit Hedvig von Kraemer (eronnut) ja Maria Lagus, rouva M. Lindberg, herra Torsten Lode, rouva Alexandra Orell, neidit Hedvig oppius ja Hellä äivänsalo, rouva Olga Relander, neidit Marie, Olga ja Mary Spare sekä Märtha Stjernvall (eronnut), rouvat Anna Tandefelt ja Thyra Therman, neiti Olga Uggla, rouva Malin Wahlfelt sekä neidit Lilli Winter ja Agnes Widerholm. 8:nnessa tarkastusalueessa jota on johtanut luutnantti Gustaf oppius: Neidit Verna Donner, Karin Eklund (eronnut), A. K. Englund, K. M. Erander ja N. Finnberg (uusi), rouvat Anna Furuhjelm, A. S. Frick ja Aina Gordie, neidit E. Hannikainen (uusi) ja S.G.Hirn, herra V. Kantele, neidit A. Karppila, G. K. Kataja, Edit Lindblad (uusi), O. M. Moberg (eronnut), O. M. Oksanen (eronnut), T. M. aananen, H. A. aqvalen ja Blenda Simberg, rouva Betty Studd (eronnut), neiti M. M. Valio, rouvat Agda Wasastjerna, Hanna Vasenius, N. A. Wirtanen (eronnut) ja T. E. von Wright sekä neiti H. S. Vähäkallio. Väliaikaisen Huhtikuun päivästä lähtien on kaupunginvaltuuston helmi- päivänä 9 asiasta tekemän x päätöksen J johdosta vaivaisasettaminen. hoitohallitukseen ollut asetettuna väliaikainen ylitarkastaja, johon toimeen kaupunginvaltuusto valitsi ent. kuvernöörin Ivar Gordien. Tämän uuden virkailijan tehtävät käyvät selville seuraavasta kaupunginvaltuuston vaivaishoitohallitukselle lähettämästä kirjelmästä helmikuun päivältä 9 n:o 79: Kirjelmässä kuluvan helmikuun 6 päivältä on vaivaishoitohallitus kaupunginvaltuustolle tehnyt esityksen väliaikaisen ylitarkastajan asettamisesta kaupungin vaivaishoitoon, jolle virkailijalle siirrettäisiin seuraavat kaupungin voimassa olevan vaivaishoitoohjesäännön 5 :ssä luetellut, vaivaishoitohallituksen toimitusjohtajalle kuuluvat tehtävät, nimittäin: yiitarkastajan ^uun

9 V. Vaivaishoito h allitus. b) mikäli mahdollista hankkia tietoja kunnassa olevista puutteenalaisista, erittäinkin alaikäisistä, jotka eivät kotonaan saa asianmukaista hoitoa, sekä sen johdosta tehdä hallitukselle ilmoitus sellaisia toimenpiteitä varten, joihin asianhaarat antavat aihetta; d) valvoa, että järjestys ja siveellisyys vallitsevat kaupungin vaivaistalossa, minkätähden hänen tulee ainakin kerran viikossa käydä laitoksessa; e) pitää erittäin silmällä vaivaistalon ulkopuolella hoidettuja, vaivaishoidon elättämiä köyhiä, heidän hoitoaan, ylläpitoaan ja elämänehtojaan, jota varten hänen usein tulee käydä kaupungissa ja sen läheisyydessä elätteelle sijoitettujen köyhien luona; f) pitää silmällä, että myönnetyt vaivaisavut oikein käytetään; h) antaa tarkastajille ja köyhäinkatsastajille jos sellaisia on asetettu, tarpeellista ohjausta heidän tehtävissään ja valvoa heidän toimintaansa; k) antaa vaivaishoitohallitukselle tarpeellista apua köyhiä elätteelle sijoitettaessa; minkä ohessa vaivaishoitohallitus oli ehdottanut, osin että ylitarkastajan palkka olisi 6,000 markkaa vuodessa, jota paitsi hän olisi oikeutettu matkoja maaseudulle tehdessään lukemaan korvauksen todellisista matkakuluistaan ynnä 8 markan päivärahan, osin myös että väliaikaisen ylitarkastajan virka heti julistettaisiin avonaisena neljäntoista päivän kuluttua haettavaksi sekä että valtuusto itse valitsisi puheena olevan virkailijan kuluvan vuoden jälellä olevaksi ajaksi. Asiaa tänä päivänä esiteltäessä on kaupunginvaltuusto nähnyt hyväksi myöntyä edellä mainittuun vaivaishoitohallituksen esitykseen, kuitenkin niin että vaivaishoitohallituksen tulee heti julistaa väliaikaisen ylitarkastajan toimi avonaisena haettavaksi viikon kuluessa sekä ennen ensi maaliskuun 6 päivää kaupunginvaltuustolle lähettää ehdotus sen täyttämisestä. Minkä valtuusto täten saa ilmoittaa vaivaishoitohallituksen tiedoksi ja noudatettavaksi." Toistaiseksi on ylitarkastaja pääasiallisesti kohdistanut työnsä elätteelleannon järjestämiseen ja Oulunkylän lastenkodin silmälläpitoon. Lisäksi on ylitarkastaja koko sen ajan, minkä toimitusjohtaja sairauden ja siitä johtuvan ulkomailla oleskelun johdosta on nauttinut virkavapautta (kesäkuun 5 päivästä joulukuun 9 päivään), hoitanut toimitusjohtajan tehtävät. Saadakseen tilaisuutta entistä laajemmassa mitassa vaivais- Työlaitoksen taloon ottaa henkilöitä, jotka kivulloisuutensa ja voimattomuutensa huoneiston erään osan johdosta tarvitsivat täysihoitoa, päätti vaivaishoitohallitus koko- luovuttaminen uksessaan marraskuun päivänä m. m. kaupunginvaltuustolle eh- kivulloisten i a

94 V. Vaivaishoito h allitus. voimattomain dottaa, että osan työlaitosta saisi käyttää tähän tarkoitukseen, hoio^aktr Tähän kaupunginvaltuusto myöntyi marraskuun 8 päivänä ja osotti tarkoitukseen,000 markkaa. Tarkoitukseen käytettiin työlaitoksen maalarintyöpaja ja välikäytävä, joten saatiin kokonaista 45 uutta sijaa. valiokuntain Valmistelemaan kysymyksiä, jotka olivat vaivaishoitohallitukextärkysy- sesta näyttäneet kaipaavan perinpohjaisempaa tutkimusta ennen myksiä valmis-niiden ottamista ratkaistavaksi, asetettiin jäsenen, laamanni T. J. telemaan. B 0 i s m a n i n ehdotuksesta, marraskuun päivänä pidetyssä kokouksessa neljä valiokuntaa, nimittäin: a) valiokunta valmistelemaan kysymystä tuberkulosin vastustamistoimenpiteistä sekä erinäisiä sairaala-asioita, puheenjohtaja: lääketieteenlisensiaatti V. Leontjeff, jäsenet: herrat E. Muren, G. Melart ja L. Collan; b) valiokunta valmistelemaan kerjäämisen ehkäisykysymystä, puheenjohtaja: ent. pormestari Björn Schauman, jäsenet: herrat L Gordie, E. Krogius ja, C. F. Fagerholm; c) valiokunta laatimaan ehdotusta toimenpiteiksi yhteistoiminnan aikaansaamiseksi vaivaishoidon ja paikkakunnalla toimivain armeliaisuusyhdistysten kesken, puheenjohtaja: kuvernööri I. Gordie, jäsenet: rouva A. Öhman ja herra G. oppius; d) valiokunta laatimaan ehdotusta tarpeellisiksi muutoksiksi Helsingin kaupungin vaivaishoidon voimassa olevaan ohjesääntöön vuodelta 896, puheenjohtaja: laamanni T. J. Boisman, jäsenet: herrat Björn Schauman, Hj. Fagerroos ja G. oppius. Nämä valiokunnat eivät ole kertomusvuoden kuluessa ehtineet antaa mietintöjään. Muistutuksia Kun valtion vaivaishoidontarkastaja oli täkäläistä vaivaishoitoa vaivaishoitoa vast aa n tehnyt erinäisiä muistutuksia, on vaivaishoitohallituksesta vastaan. näyttänyt tarpeelliselta liitteessä julkaista ne sekä niiden aiheuttamat selitykset ja päätöslauselmat. Avustettuj en Vaivaishoitohallituksen toimesta hoidetuista, elätetyistä ja ra- avustetuista on ollut: koko luku- maara. 9. 90. 909. 908. 907. a) Työ- ja vaivaistaloon otettuja,86,8,9,87,065 b) Elätteelle annettuja 77 69 65 606 59 Tätä liitettä ei ole tässä julkaistu.

95 V. Vaivaishoito h allitus. c) Kotonaan suoranaista avustusta saaneita 0,54,79,74,66,94 d) Vaivaistalosta erillään olevissa mielisairaaloissa, aistivialliskouluissa ja turvakodeissa hoidettuja 6 0 05 95 9 e) Vaivaistalosta erillään olevissa sairaaloissa (lukuunottamatta Marian, Humaliston ja Hesperian sairaaloita) hoidettuja 09 7 5 4 40 f) Lahjoitettujen rahastojen koroista avustusta nauttivia.. 88 90 7 7 7 Yhteensä,995,665,668,658,46 Kaikkiaan 77:sta Helsingin kaupungin vaivaishoidon vuonna Eiatteeiie 9 elätteelle antamasta henkilöstä oli: annetut. 5 vuotta 5 vuotta Yhteensä vanhempia, nuorempia. Elätteellä kaupungissa 7 65 0 maaseudulla 9 96 55 Yhteensä 56 46 77 Vastaavat luvut vuodelta 90 olivat: 5 vuotta 5 vuotta Yhteensä vanhempia, nuorempia. Elätteellä kaupungissa 8 69 maaseudulla 57 470 Yhteensä 44 95 69 Maaseudulle elätteelle annetuista oli sijoitettuina alempana mainittuihin paikkakuntiin, missä oli vaivaishoitohallituksen asettamia asiamiehiä: Kirkkonummen pitäjään 0 Vihdin 50 Espoon 84 Siuntion 54 Sipoon 09 Nurmijärven Helsingin 46 J ) Ottamatta lukuun avunsaajain perheitä (miestä tai vaimoa ja lapsia).

96 V. Vaivaishoito h allitus. Tuusulan pitäjään 6 sekä erinäisiin muihin kuntiin, joissa ei ollut asiamiehiä Yhteensä 55 Näistä kuoli (4 miestä ja 9 naista) täytti 5 vuotta 6 omaiset ottivat hoitoonsa 8 kasvatuslautakunta otti hoitoonsa otettiin vaivaistaloon Maaseudulle Helsingin kaupungin muilla paikkakunnilla ylläpitämien köynet\ujen% a l häin tarkempaa silmälläpitoa ovat 8 kunnassa hoitaneet vaivaismaiiäpito. hoitohallituksen sitä varten ottamat asiamiehet. Näinä ovat vuoden varrella toimineet: Kirkkonummen pitäjässä: ent. siltavouti K. A. Lönnqvist, Vihdin ylikonstaapeli G. Grönberg, Espoon neiti Mathilda Bergström, Siuntion Victoria Boxström, Sipoon kaitsija A. Stenman, Nurmijärven rouva Alexandra Siven, Helsingin kaitsija G. A. Fält ja Tuusulan rouva Elin etrow. Näiden asiamiesten palkkio on vaihdellut 00 ja 00 markan välillä vuodessa, riippuen elätteelle annettujen luvusta eri paikkakunnilla. Asiamiesten velvollisuutena on: l:ksi) hankkia tietoja sellaisista henkilöistä kunnassa, jotka ovat halukkaat elätteelle ottamaan lapsia ja iäkkäämpiä vaivaishoitolaisia Helsingin kaupungista, sekä antaa lausuntonsa näiden henkilöiden sopivaisuudesta hoitajan tehtävään ja vaaditusta palkkiosta ; :ksi) vähintään kerran joka kolmas kuukausi, mutta useamminkin, jos asianhaarat niin vaativat, käydä jokaisen Helsingin vaivaishoidon pitäjään elätteelle antaman lapsen ja iäkkäämmän vaivaishoitolaisen luona ottamassa selkoa heidän hoidostaan sekä tehdä näistä tarkastuksista lyhyet, vaivaishoitohallituksen vahvistaman kaavakkeen mukaiset muistiinpanot ja lähettää ne sitten Helsingin vaivaishoitohallitukselle; :ksi) tarpeen vaatiessa ottaa tehtävänsä laiminlyöneeltä hoitajalta heti pois huonosti hoidettu vaivaishoitolainen ja sijoittaa hänet toistaiseksi toisen henkilön huostaan; sekä

V. Vaivaishoito hallitus. 97 4:ksi) viimeksi mainitusta toimenpiteestä, samoin kuin myös hoidokin kuolemasta, vaikeasta sairaudesta tai hoidokkia kohdanneesta tapaturmasta viipymättä ilmoittaa vaivaishoitohallitukselle. Kokouksessaan joulukuun 9 päivänä vahvisti vaivaishoito- Eiätteeiieantoa hallitus seuraavan johtosäännön kaavakkeilleen: sääntö kaa^akkeineen hyväksytty. Helsingin kaupungin vaivaishoitohallituksen eiätteeiie antamia lapsia silmällä pitämään asetettujen paikallisasiamiesten johtosääntö. Kunkin elätteelleantoalueen paikallisasiamiehen ottaa ja erottaa kaupungin vaivaishoitohallitus.. aikallisasiamiehen tulee omalta elätteelleantoalueeltaan etsiä ja hallitukselle ehdottaa koteja, jotka sopivasti voivat vastaanottaa kasvattilapsia.. Sopiviksi eiätteeiie annettujen lasten kasvattajiksi on katsottava aviopuolisoja, mutta leskiäkin, joilla siveelliseltä ja taloudelliselta kannalta katsoen on tarpeelliset edellytykset voidakseen ja tahtoakseen antaa kasvattilapsille huolellista hoitoa ja kasvatusta. Yleensä tulee kasvatus vanhempain harjoittaa käsiammattia taikka maanviljelystä. Kasvatuskodissa ei tule ennestään olla useampia kuin kaksi omaa alaikäistä lasta; eikä kasvattilasten luku lapsettomassa perheessä saa olla kolmea suurempi, elleivät lapset ole sisaruksia. Kasvatus vanhempain asunnon tulee olla tilava ja terveellinen sekä sijaita enintään 5 km:n päässä koulusta. 4. Ennenkuin paikallisasiamies kasvatuskotia ehdottaa, tulee hänen ottaa tarkka selko perheestä, niin että hän voi antaa vahvistetun kaavakkeen ) mukaan laaditun selonteon kaikista seikoista, joilla voi olla merkitystä kodin sopivaisuutta arvostellessa, ja on asiamiehen ehdotusta tehdessään lisäksi ilmoitettava, minkälainen lapsi hänen käsityksensä mukaan on sopiva kasvatuskotiin otettavaksi. 5. Ennen lapsen lähettämistä kasvatuskotiin tulee paikallisasiamiehen vaivaishoitohallitukselle lähettää välikirjan ehdotus ) kaksin kappalein, joista, sittenkun ne on asianmukaisesti tarkastettu ja allekirjotettu, toinen palautetaan asiamiehelle, joka sen antaa kasvatusvanhemmille 4 ). 6. aikallisasiamiehen tulee lapsen saapuessa elätteelleantoalueelle itse vastaanottaa hänet sekä heti toimittaa lapsi kasvatusvanhempansa luo, mistä seikasta ilmoitus viipymättä lähetetään vaivaishoitohallitukselle. Sen ohessa tulee asiamiehen katsoa, että kouluikäinen lapsi, kohta kun hänet voidaan kouluun ottaa, kirjotetaan sikäläisen koulun oppilaaksi. 7. aikallisasiamiehen tulee lähemmin tutustuakseen kasvattilapseen ja sen hoitoon käydä kodissa vähintään kerran vuosineljänneksen 5 ) kuluessa, elleivät erikoiset seikat vaadi taajempia käyntejä. l ) Soveltuvilta kohdin on tämä johtosääntö voimassa eiätteeiie annettuihin vanhempiinkin henkilöihin nähden. ) Ks. liitettä nro. ) Ks. liitettä n:o. 4 ) Vanhempia henkilöitä eiätteeiie annettaessa käytetään tähänastisia sopimuskaavakkeita. 5 ) Näistä käynneistä antaa asiamies selonteon liitteenä n:o olevan kaavakkeen mukaan. Kunnall. kert. 9.

98 V. Vaivaishoito h allitus. 8. aikallisasiamiehen tulee erittäinkin hankkia tarkka tieto kasvattilapsen terveydentilasta, luonteesta ja käytöksestä sekä ahkeruudesta koulussa. Jos elätteelle annetussa lapsessa huomataan erikoisesti silmään pistäviä taipumuksia, on siitä vaivaislioitohallitukselle ilmoitettava. Jos kasvattilasta kohtaa vaikeanlainen tauti taikka jos se saa huonon hoidon tai tulee pahantapaiseksi, taikka jos muutoin osotiautuu, että olot eivät ole lapsen hoidolle tai kasvatukselle sopivat, on paikallisasiamiehen siitä viivyttelemättä tehtävä ilmoitus vaivaishoitohallitukselle. Niinikään on asiamiehen mahdollisimman pian ilmoitettava alueelleen elätteelle annettujen lasten keskuudessa sattuneet kuolemantapaukset. 9. aikallisasiamiehen tulee koettaa auttaa ja ohjata kasvattilapsia, joiden puolesta on lakattu maksamasta elätteelleantomaksua, mutta jotka edelleen oleskelevat alueella. Erikoista huomiota tulee asiamiehen panna 5 vuotta täyttäneisiin lapsiin, jotka hallituksen päätöksen mukaan edelleen saavat elatusapua. 0. Kasvattilapselle tarpeellisen lääkärinhoidon kustantaa vaivaishoitohallitus, ja asiamiehen tulee valvoa, että tuollaista hoitoa taudintapauksen kohdatessa joutuisasti annetaan. Niinikään suorittaa vaivaishoitohallitus kasvattilapsen kuoltua kulut lapsen hautaamisesta. Kaikki lääkärinhoidosta, lääkkeistä ja hautauskuluista annetut laskut samoin kuin laskut lapsen koulunkäyntikuluistakin, jotka niinikään kustannetaan vaivaishoitovaroista, on asiamiehen todistettava oikeiksi, ennenkuin vaivaishoitohallitus ne määrää maksettaviksi.. Kustakin alueella elätteellä olevasta lapsesta pitää paikallisasiamies lyhyitä muistiinpanoja, jotka lapsen poistuessa kasvatuskodista lähetetään vaivaishoitohallitukselle ollakseen ohjeena lapsen vastaisessa hoidossa.. Tarkastusta elätteelleantoalueella toimitettaessa antaa paikallisasiamies tarkastavalle henkilölle ne tiedot ja muutoin sen avun, mikä voi tarkastusta helpottaa.. Ennen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden 0 päivää tulee asiamiehen olla vaivaishoitohallitukselle lähettänyt kasvatusvanhemmille kuluvalta vuosineljännekseltä suoritettavain maksujen tilaus. Näiden varain maksu on toimitettava viivyttelemättä ja niin laskien, että tilauslistat asianmukaisesti kuitattuina voivat olla vaivaishoitohallitukselle palautetut ennen seuraavan kuukauden 5 päivää. 4. Kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä tulee paikallisasiamiehen vaivaishoitohallitukselle lähettää lyhyt selonteko huomiota ansaitsevista, vuosineljänneksen varrella aikaisemmin ilmoittamattomista oloista elätteelleantoalueella. 5. Ne erikoiset kaavakkeet, mitkä hallitus on vahvistanut ohjeeksi paikallisasiamiehen toimitettavissa kasvatuskotien tutkimuksissa ja muussa toiminnassa, lähetetään asiamiehelle tilauksesta ja ovat heidän tarkoin noudatettavat. 6. aikallisasiamies saa korvausta 8 markkaa vuodessa kutakin silmälläpitonsa alaista lasta kohti. Korvaus maksetaan neljännesvuosittain kultakin kuluneelta vuosineljännekseltä. Sen lisäksi saa asiamies korvauksen postikuluista sekä tekemistään tarkastusmatkoista laskun mukaan. 7. Jos elätteelleantoalueella on aikuisia henkilöitä elätteelle annettuina,

V. Vaivaishoito hallitus. 99 saa asiamies näiden silmälläpidosta korvausta 5 markkaa vuodessa kutakin henkilöä kohti ja on velvollinen käymään sellaista elätteelle annettua katsomassa vähintään kahdesti vuodessa. Siirtoloihin elätteelle annettuihin mielenvikaisiin nähden on erittäin säädetty sekä silmälläpidosta että hoitajain palkkauksesta. Liite n:o. Selonteko läänin pitäjästä ehdotetusta kasvatuskodista. Kysymykset:. Kasvatusvanhempani täydellinen ristimä- ja liikanimi sekä syntymävuosi?. Heidän ammattinsa?. Heidän asuntonsa (kylä, talo, torppa, huvila)? 4. Heidän postiosotteensa? 5. Naimisissa mistä lähtien? Kasvatusäiti leski mistä lähtien? 6. Montako omaa lasta on kotona, heidän sukupuolensa ja ikänsä? 7. Käykö kasvatusvanhempia katsominen hyvin tai tyydyttävästi varakkaiksi? 8. Onko heillä lehmiä tai muita kotieläimiä, montako? 9. Käytetäänkö kodissa separoitua maitoa? 0. Saako lapsi syödä samassa pöydässä ja samaa ruokaa kuin kasvatusvanhemmat?. Montako huonetta ja keittiö (tai tupa) on asunnossa?. Voivatko eri sukupuolta olevat lapset saada makuusijan eri huoneissa?. Saako kasvattilapsi oman makuusijan? 4. Onko asunnolla terveellinen ja muutoin sopiva asema? 5. Onko kasvatusvanhemmilla asukkeja tai muita vuokralaisia? 6. Sairastaako jokin kotona olevista keuhkotautia tai muuta tarttuvaa tautia? 7. Onko viime aikoina jokin kodissa asuva tiettävästi sairastanut sellaista tautia? 8. Onko kasvatusvanhemmilla ennen ollut kasvattilapsia tai onko heillä nyt niitä, miten he ovat niitä hoitaneet? 9. Mihin uskontokuntaan kasvatusvanhemmat kuuluvat? 0. Mitä kieltä kodissa käytetään?. Millä kielellä on kouluopetusta saatavissa?. Kuinka kaukana on kasvatuskoti koulusta (kesällä ja talvella)?. Mikä lapsi olisi erittäin sopiva puheena olevaan kotiin? 4. Onko kasvatusvanhemmilla esitettävänä mitään ehtoja tai toivomuksia lapsen ikään tai sukupuoleen nähden? 5. Muita muistiinpanoja: ssa kuun.. päivänä 9.. aikallisasiamies.

00 V. Vaivaishoito h allitus. Helsingin kaupungin vaivaishoitohallitus Välikirja. Liite n:o. N:o Vuonna 9 kuun... päivänä Minä otan täten Helsingin kaupungin vaivaishoitohallitukselta hoidettavakseni ja kasvatettavakseni, joka on syntynyt kuun....päivänä, viereisellä sivulla olevassa taulussa mainitun momentin mukaan lasketusta ja neljännesvuosittain maksettavasta korvauksesta, ja sitoudun: hellästi ja parhaan kykyni mukaan hoitamaan lasta sekä antamaan sille terveellistä ja riittävää ravintoa, sopivan, täydellisen vaatetuksen talvella ja kesällä sekä siistin ja mikäli mahdollista oman makuusijan; hankkimaan lapselle tilaisuuden koulunkäyntiin, josta johtuvan koulumaksun ja tarpeelliset kouluvälineet vaivaishoitohallitus kustantaa, sekä mikäli mahdollista opetuksen saamiseen sellaisissa taidoissa ja käsitöissä, joiden avulla lapsi vastedes voi saada kunniallisen ja taipumustensa mukaisen elinkeinon ; aina pitämään silmällä lasta ja antamaan sille neuvoja, kehotusta ja hyvää esimerkkiä uutteruuteen, järjestykseen, siveellisyyteen ja kristilliseen elämään; aikaisin totuttamaan lasta ahkeruuteen ja toimeliaisuuteen, kuitenkaan teettämättä hänellä sellaista työtä, mikä voisi haitallisesti vaikuttaa hänen terveyteensä taikka mennä yli hänen voimainsa ja kykynsä; taudin kohdatessa antamaan lapselle tarpeellista hoitoa vaivaishoitohallituksen kustantaessa sekä lääkärin että lääkkeet; samoin kuin jos lapsi apumaksun lakattua jää kasvatuskotiin, edelleen lempeästi huoltamaan häntä ja mikäli mahdollista avustamaan hänen toimeentuloaan. Sen ohessa sitoudun, jos vaivaishoitohallitus katsoo kohtuulliseksi ottaa lapsen takaisin, olemaan mitenkään estämättä sellaista toimenpidettä, vaan heti luovuttamaan lapsen vaivaishoitohallituksen asiamiehelle; niinikään sitoudun olemaan vaivaishoitohallituksen suostumuksetta antamatta lasta toiseen kasvatuskotiin taikka vanhemmille tai sukulaisille. Samaten vakuutan olevani velvollinen lapsen hoidossa ja kasvatuksessa tarkoin noudattamaan vaivaishoitohallituksen vahvistamia määräyksiä sekä sen virkamiesten ja asiamiesten antamia ohjeita ja neuvoja. (aikka, päivä, kuukausi ja vuosi) (Nimikirjotus) (ostiosote) Niin kauan kuin täyttää edellä olevassa välikirjassa mainitut velvollisuutensa ja sitoumuksensa, on hän oikeutettu vaivaishoitohallitukselta kantamaan vahvistetun korvauksen, joka neljännesvuosittain vaivaishoitohallituksen asiamiehen välityksellä hänelle maksetaan. Vaivaishoitohallitus varaa kuitenkin itselleen oikeuden, kun kohtuulliseksi katsoo, heti ottaa lapsen takaisin, jolloin elätteelleantomaksu paikalla lakkaa. Helsingissä, kuun.. päivänä

V. Vaivaishoito hallitus. 0 Taulu, jonka mukaan Helsingin vaivaishoitohallituksen elätteelle antamain lasten puolesta maksetaan korvaus, hallituksen joulukuun 9 päivänä 9 tekemän päätöksen mukaan. Seitsemää vuotta nuorempina elätteelle annettujen lasten puolesta: oikain: Tyttöjen: a) vuotta nuorempien 80 mk vuod. d) vuotta nuorempien 80 mk vuod. b) 0 vuotiaitten 44 e) 0 vuotiaitten 44 c) 0 5 44 f) 0 0 Näiden lasten puolesta maksetut apurahat muuttuvat lasten tullessa uuteen ikäluokkaan, siihen katsomatta jäävätkö he samaan kasvatuskotiin vai eivät. Seitsemän vuotta täyttäneinä elätteelle annettujen lasten puolesta: oikain: Tyttöjen: g) 7 0 vuotiaitten 44 mk vuod. k) 7 0 vuotiaitten 0 mk vuod. h) 0 ) 0 08 i) 5 0 m) 5 96 Seitsemän vuotta täyttäneinä elätteelle annettujen lasten puolesta maksetut apumaksut eivät muutu lapsen tullessa uuteen ikäluokkaan, jos lapsi jää samaan kasvatuskotiin. Lääkärin ja sairaanhoitokulut samoin kuin koulumaksut ja kouluvälineetkin kustantaa vaivaishoito. Liite n:o. Tarkastuspäivä: Litt N:o.. kuun kuun Tarkastuspöytäkirja. Elätteelle annetun nimi: syntymävuosi: Hoitajan nimi: sääty tai ammatti: osote: Kysymyksiä:. Hoidettiinko elätteelle annettua huolellisesti?. Oliko asunto siisti?. Minkälaiset olivat elätteelle annetun pito- ja makuu vaatteet? 4. Minkälainen oli hänen terveydentilansa? 5. Oliko elätteelle annetusta hoitajalle mitään hyötyä? 6. Onko elätteelle annettu saanut henkistä hoitoa?

0 V. Vaivaishoito h allitus. 7. Tuntuiko elatusmaksu riittävältä? 8. Harjoitettiinko lasta työhön? 9. Kävikö lapsi koulua? Mitä?... 0. Minkälainen oli lapsen käytös ollut?. Saiko lapsi kotiopetusta?. Esittikö hoitaja kanteluja? Mitä?. Esittikö elätteelle annettu kanteluja? Mitä? 4. Ehdottaako asiamies mitään toimenpidettä? Minkä? 5. uoltaako asiamies elätteelle annetun pysyttämistä samassa paikassa? Asiamiehen nimikirjotus: Suoranaiset avustukset. Suoranaista avustusta koteihinsa saaneista köyhistä oli: 9. 90. 909. 908. 907. Henkilöitä, jotka 7 p:nä maaliskuuta 879 annetun arm. asetuksen :n mukaan ehdottomasti olivat oikeutetut vaivaishoitoon 97 685 78 769 806 uutteenalaisia henkilöjä, jotka eivät ehdottomasti olleet oikeutettuja vaivaishoitoon 56 594 49 497 88 Yhteensä,54,79,74,66,94 Erinäisissä Helsingin kaupungin vaivaishoidon kustannuksella hoidettiin laitoksissa vuonna alempana mainituissa laitoksissa, aistivialliskouluissa hoidetut. tai turvakodeissa seuraava henkilömäärä: Vaivaistalosta erillään olevissa sairaaloissa hoidetut. Lapinlahden mielenvikaisten keskuslaitoksessa itkäniemen Niuvanniemen Käkisalmen turvalaitoksessa Seilin Räckhalsin kaatuvatautisten kodissa Vaajasalon kaatuvatautisten hoitolaitoksessa Helsingin sokeain miesten työkoulussa 0 7 4 9 6 Yhteensä 6 Vaivaistalosta erillään olevissa sairaaloissa Helsingin vaivaishoidon kustannuksella hoidettujen henkilöiden lukumäärä oli: 9. 90. 909. 908. 907. Yleisen sairaalan eri osastoilla 04 64 74 0 Muissa sairaaloissa 5 8 4 58 00 Yhteensä 09 7 5 4 40

0 V. Vaivaishoito h allitus. Erinäisten vaivaishoidolle lahjoitettujen, rahatoimikamarin hoi- Lahjoitettujen tamien rahastojen korot on vaivaishoitohallitus jakanut 88 henkilön kor^na^avuskesken, jotka maksuosotuksilla ovat rahatoimikonttorista nostaneet tetut heille myönnetyt osuudet. Nämä korkovarat on jaettu seuraavan laskelman mukaan: Helmikuussa 9 korkoa: Aleksandran rahastosta Smk 00: Wilhelm Elgin rahastosta 6: 0 Gustaf Hanellin rahastosta : 70 Hedvig Charlotta Gripenbergin rahastosta 675: 60 Toukokuussa 9 korkoa: Carl Sierckenin rahastosta 68:90 Gustava Katharina Brobergin y. m. rahastoista 874: 70 Lokakuussa 9 korkoa: Maria Bergmanin rahastosta 60: 5 Joulukuussa 9 korkoa: Adolf Fredrik Sierckin rahastosta 4:5 Elsa Maria Lampa'n rahastosta.. 6:5 Lisette Gardbergin rahastosta... 60: 5 W. J. E. Westzynthiuksen rahastosta,60: 70 Yhteensä Smk 5,8: 90 Niiden henkilöiden lukumäärä, joita kertomusvuoden eri kuu- Erinäiset avuskausina on avustettu ruokavaroilla (ruoka-annoksilla työväenhöyrytukset keittiöistä), sekä niiden henkilöiden lukumäärä, jotka ovat saaneet lääkkeitä vaivaishoidon kustannuksella, näkyy taulusta. Seuraava laskelma osottaa vaivaishoidon tulot ja menot vuonna vaivaishoidon. tulot ja menot. Smk. p:iä. Smk. p:iä. Tulot. Säästöä vuodelta 90 8,5 94 Vaivaistalon hoidokkien tekemistä töistä 6 0 Työlaitoksen 7,079 85 Vaivaistalon maan tuotto 64 5 Korvausta köyhäin ylläpidosta,57 57 40,877 67 Juoksevan tilin korko 7 6 Nostettu rahatoimikonttorista 580,000 Yhteensä Smk 69,57 77

04 V. Vaivaishoito h allitus. Smk. ] p:iä* Smk; ] piiä* I Menot. Vaivaishoitohallitus. Tarkastusmatkani korvaus,000 6,900,00 8,90 a) Vaivaistalo. 5,700 8,05 76 55,45 6,59 5,76 96 998 75 olttopuut ja valaistus 5,954 5,956 9 6,08 67,568,9 b) Työlaitos. alkkaukset 4,50 olttopuut ja valaistus 497 Ruoka,7 95 Vaatetus 4,045 Tarveaineet 7,709 48 Kalusto ja työkalut 7 47 Uutteruusrahat,648 ; 75 Korjaustyöt 86 > 80 Sekalaisia menoja,549 6 4,45! 7 c) Mielenvikaisten hoitolaitos. alkkaukset 8,48 Vaatetus 8,5S 6 Ruoka Lääkkeet Kalusto olttopuut ja valaistus Korjaustyöt Uutteruusrahat Sekalaisia menoja 50,7^ ) 6 4,6^ 60 49* 88 6,78^ 9 0,70 d 9 4( 6,8i 6 6,85; 7 Siirto], 0

05 V. Vaivaishoito h allitus. Smk. p:iä. Smk. p:iä. Siirto, 0. Laitoksen ulkopuolella olevien köyhien avustaminen. Kaupunkiin ja maaseudulle elätteelle annetuista.. 80,74 9 Sairaanhoitokustannukset 7,4 0 Mielisairaiden hoitokustannukset 4,486 0 Lääkkeet 9,70 0 Suoranaisia avustuksia: a) vaivaishoitoon ehdottomasti oikeutetuille henkilöille 5,706: 97 b) puutteenalaisille, jotka eivät ehdottomasti ole oikeutettuja vaivaishoitoon 4,057: 56,76 97 96,907 4. Sekalaista. Hautauskuluja 79 5 Tarverahoja,0 58 Arvaamattomia menoja 4,8 45 8,95 8 Yhteensä menoja 68,4 50 Säästö vuoteen 9 84 7 Yhteensä Smk 69,57 77 Vaivaishoidon menot, kuukausittain laskettuina, näkyvät taulusta. Seuraava taulu osottaa määrärahain ja menojen välisen eron vuonna 9: Määrä- Määrä- Määrärahat meno säännön Menot. rahoja rahoja mukaan ylitetty. säästynyt. alkkaukset,000,000 Kaitsijain palkkio 7,000 6,900 r 00 Tarkastusmatkain korvaus... 800,00 0 Vaivaistalo,000,9 0,9 Työlaitos 5,990 4,45 7 ' _,57 9 Mielenvikaisten hoitolaitos... 5,40 6,85 7,5 7 Elätteelleantokustannukset... 75,000 80,74 9 5,74 9 Sairaanhoitokustannukset 4,000 7,4 0 6,785 97 Mielisairaiden hoitokustannukset 40,000 4,486 0,486 0 Lääkkeet 5,000 9,70 0 5,98 90 Suoranaiset avustukset 40,000 56,76 97 6,76 97 Sekalaisia menoja 9,000 8,95 8 0,604 8 Yhteensä Smk 605,0 68,450 47,60 48 4,6 98 Lisämäärärahat lukuunotettuina. Kunnall. Jcert. I9 f 9

06 V. Vaivaishoito h allitus. 9 vuoden menosäännön mukaan oli vaivaishoitoa varten osotettu 65,70 markkaa, josta summasta kuitenkin kaupunkilähetys sai käytettäväkseen,000 markkaa työlaitostensa voimassapitoon. Vaivaishoidon menoja varten oli siis jälellä 60,70 markkaa, mutta tehdyn anomuksen johdosta myönsi kaupunginvaltuusto vuodeksi 9 seuraavat lisämäärärahat: Toukokuun 9 päivänä 9 tehdyn päätöksen mukaan naishoitajan palkkaamiseksi mielisairaalaan.. Smk 400: Marraskuun 8 päivänä 9 tehdyn päätöksen mukaan lisäsijain hankkimiseksi käyttämällä eräitä työlaitoksen työsaleja vaivaishoitolaisten asuinhuoneistoiksi... Q,000: Smk,400: Niinkuin edellä olevasta 9 vuoden määrärahain ja menojen välisen erotuksen osottavasta taulusta näkyy, oli menoja Smk 68,4: 50, jota vastoin määrärahoja (lisämäärärahat lukuunotettuina) oli ainoastaan 605,0 markkaa. Menot ylittivät siis määrärahasumman kaikkiaan Smk:lla,9: 50. Vaivaishoitohallitus on kuitenkin kaupunginvaltuustolta hankkinut luvan vaivaishoidon eri tarpeisiin käyttää enintään 5,650 markkaa menosäännössä laskettujen menojen lisäksi. Vaivaishoidon hallinnosta selkoa tehdessä on myös otettava huomioon muiden kuntain ja yksityisten suorittamat apumaksut ja korvaukset sekä työ- ja vaivaistalon tulot. Kruunun vuodelta 90 maksettavia korvauksia, joita maaliskuun 7 päivänä 879 annetun arm. asetuksen 8 :n perusteella on kruunulta' haettu, ei vielä vuonna 9 ole maksettu. Kun tässä edellä luetelluista vaivaishoidon menoista, kaikkiaan Smk:sta 68,4: 50, vähennetään mainitut tuloerät, Smk 40,877: 67, nähdään, että kunnan todelliset menot 9 vuoden vaivaishoidosta olivat Smk 587,545: 8. Lähinnä edellisinä vuosina nousivat vastaavat menot seuraaviin määriin: 90 Smk 54,:4 909 50,459: 908 5,497:9 907 46,50:4 l ) Tästä käytettiin kuitenkin vuonna 9 ainoastaan Smk 696: 70.

07 V. Vaivaishoito h allitus. Seuraava taulu osottaa eri menojen välisen eron vuosina 90 ja 9: Menot. 9. 90. Menot vuonna 9 vuoteen 90 verraten lisääntyneet. vähentyneet. alkkaukset,000,000 Kaitsi jäin palkkiot 6,900 5,400,500 Tarkastusmatkain korvaus...,00,8 75 6 75 Vaivaistalo,9 0,678 4,4 98 Työlaitos 4,45 7,640 45 8 6 Mielenvikaisten hoitolaitos 6,85 7 0,577 4 6,75 8 Elätteelleantokustannukset... 80,74 9 76,546 6 4,95 56 Sairaanhoitokustannukset 7,4 0,494 5 4,80 Mielisairaiden hoitokustannukset 4,486 0 4,99 5 86 75 Lääkkeet 9,70 0 9,58 7 89 Suoranaiset avustukset 56,76 97 4,468,95 97 Sekalaista 8,95 8 5,858,56 85 Yhteensä Smk 68,4 50 57,564 8 60,56 09 4,96 87 Taulussa annetaan erinäisiä tietoja vaivaishoidon ylläpitämistä mielisairaista. Henkilöitä, jotka vaivaishoitohallitus syystä tai toisesta kutsutti tai tuotti luokseen poliisin avulla, oli 0. Henkilöitä, joita toimitusjohtaja on vaivaishoitohallituksen puolesta poliisin pyynnöstä varottanut joutilaisuuden, kerjuun y. m. johdosta oli 4,084, niistä,54 miestä ja,560 naista. Kuvernöörin käsiteltäväksi suositeltiin 0 henkilöä, joista 8 miestä ja naista. Työ- ja vaivaistalon toiminnasta vuonna 9 on sen johtaja antanut seuraavia tietoja: Työ- ja vaivaistaloon otettuina on vuonna 9 ollut kaikkiaan Työ- ja vaivais-,86 henkilöä (,8 vuonna 90), niistä vaivaistaloon ja sen eri tal0 sairasosastoille,48 (,084 vuonna 90) ja työlaitokseen 8 (98 vuonna 90). Vaivaistaloon ja sen eri sairasosastoille otetuista,48 henkilöstä oli: Miehiä 46 Naisia 54 Lapsia 7 Yhteensä,48

08 V. Vaivaishoito h allitus. Ikänsä mukaan ryhmittyivät nämä seuraavasti: 0 vuotta nuorempia 7 0 ja 0 vuoden välillä 44 0 0 70 0 40 07 40 50 5 50 60 0 60 70 H4 70 80 5 80 90 44 90 vuotta vanhempia Yhteensä,48 Näistä oli syntynyt: Helsingissä 06 muilla paikkakunnilla 94 Työlaitokseen otetuista 8 miehestä oli: 5 ja 0 vuoden välillä 9 0 0 4 0 40 47 40 50 46 50 60 65 60 70 4 70 80 80 90 Yhteensä 8 Näistä oli syntynyt: Helsingissä 75 muilla paikkakunnilla 6 Koko määrästä l,86:sta kuoli vuoden varrella (07 vuonna 90), joista oli: Miehiä 58 Naisia 5 Lapsia Yhteensä Suurin lukumäärä yhdellä kertaa laitoksessa olevia oli 76 ienin lukumäärä 709 Koko vuoden keskimäärä 756. Laitoksessa hoidettujen mielisairaiden lukumäärä vuonna 9 oli 56 (50 vuonna 90), joista oli: Miehiä 6 Naisia 80

09 V. Vaivaishoito h allitus. Näistä hoidettiin mielisairaalassa 47 (475 vuonna 90). Elätteellä oli yksityisten henkilöiden luona maaseudulla 89, niistä: Miehiä Naisia Lapsia Näistä oli mielisairaita 8 miestä ja 0 naista. Edellä mainituista 89 elätteellä olevasta otettiin laitokseen takaisin, niistä mielisairas mies ja mielisairas nainen. Muihin kuntiin kotiinlähetettyjä tai muiden kuntain asiamiesten pois ottamia oli 48, niistä: Miehiä Naisia Lapsia Laitoksen kirjoissa oli vuoden alussa 70 ja vuoden lopussa 79 hoidokkia. Vuoden varrella vaivaistaloon ja sen eri osastoille otetut ovat olleet iäkkäitä, kivulloisia, raihnaisia taikka mielenvikaisia henkilöitä sekä turvattomia tai huonosti hoidettuja lapsia, joita viimeksi mainittuja on jonkin aikaa pidetty laitoksessa ja sitten annettu elätteelle yksityisiin, hyväksi tunnettuihin perheisiin, osin kaupunkiin ja osin maaseudulle, hoidettaviksi ja kasvatettaviksi. Vaivaistaloon otettuja hoidokkeja oli kykynsä mukaan käytetty työhön, mikä näkyy jo siitäkin, että suurimman osan kaikista uusista vuoden varrella tehdyistä vaatekappaleista ovat hoidokit valmistaneet, jota paitsi hoidokit niinikään ovat laitoksen vanhoja vaatekappaleita tarpeen mukaisesti pitäneet kunnossa. Vaivaistalon hoidokkien vuonna 9 valmistamista uusista vaatekappaleista mainittakoon m. m. 46 lakanaa, miehen ja 0 naisen paitaa, 80 pyyheliinaa, 5 patjanpäällystä, 5 korvallisenpäällystä, 80 naisen pukua, 48 röijyä, 59 alushametta, 46 alusliiviä, 9 esiliinaa, 7 pehmustettua päällysnuttua y. m. Kaiken vaatteiden pesun, huoneiden puhtaanapidon y. m. ovat vaivaistalon hoidokit niinikään huoltaneet. Tarkempia tietoja työlaitoksen toiminnasta vuonna 9 saadaan taulusta 4. Kuitenkin on lisättävä, että vaivaistalossa vallinneen tilanpuutteen johdosta eräät yksilöt, jotka oikeastaan olisivat kuuluneet vaivaistaloon, ovat olleet sijoitettuina työlaitokseen, minkätähden jokin määrä jalkineita, jotka aikaisemmin on valmistettu työlaitoksessa, on täytynyt ostaa. Ruuanpitoa laitoksessa on johtajan lähimmän silmälläpidon alaisena hoitannt emännöitsijä 5 palvelijattaren (joulukuun päi- 9 9 6 7 5 6

Sairaalan ja mielenvikaisten hoitolaitoksen toiminnasta on työ- sairaala ja mielenvikfiisten hoitolaitos. 0 V. Vaivaishoito h allitus. västä 6 palvelijattaren) avustamana sillä tuloksella, että kustannus kunkin täysi-ikäisen henkilön ylläpidosta koko laitoksessa päivää kohti oli 44.08 penniä (4.8 penniä vuonna 90). Lähempiä tietoja ruuanpidosta työ- ja vaivaistalossa vuonna 9 on taulussa 5. Työ- ja vaivaistalon menot olivat vuonna 9 kaikkiaan Smk 94,9: 0, vuonna 90 Smk 74,896:. Menoista tuli: 9. 90. Vaivaistalon osalle Smk,9: 0,678: 4 Työlaitoksen 4,45:7,640:45 Mielenvikaisten hoitolaitoksen osalle. 6,85:7 0,577:4 Yhteensä Smk 94,9:0 74,896: Hoitopäiviä oli vuonna 9 kaikkiaan 76,00 (49,85 vuonna 90), nimittäin: 9. 90. Vaivaistalossa 9,086 5,4 Työlaitoksessa 0,0 7,664 Mielenvikaisten hoitolaitoksessa... 6,84 06,809 Yhteensä 76,00 49,85 Keskimääräinen kustannus hoitopäivää kohti oli: 9. 90. Vaivaistalossa, Smk : 0.0 : 04.6 Työlaitoksessa : 4.5 :.6 Mielenvikaisten hoitolaitoksessa :08.6 :.9 Koko laitoksessa :06.6 : 0.0 Vaivaistalon henkilökuntaan on vuoden varrella kuulunut, paitsi johtajaa, konttoriapulaista, saarnaajaa ja lääkäriä, emäntä, tutkinnon käynyttä ja 4 tutkinnon käymätöntä sairaanhoitajatarta sekä 7 siivoojatarta ja renki. Työlaitoksen henkilökuntaan on kuulunut kaitsija, vahtimestaria ja kaitsijan kirjuriapulainen. Mielisairaiden hoitolaitoksessa palveli ylihoitajatar, 4 nais- ja 7 mieshoitajaa ynnä yövartijaa sekä tylsämielisten naisten turvakodissa Greijuksen tilalla ylihoitajatar, naishoitajaa (toukokuun päivästä ), keittäjätär ja astiainpesijätär. Vuosi 9 on laitoksessa kulunut sanottavitta muutoksitta missään suhteessa sekä järjestyksen ja työn mitenkään häiriintymättä. Hoidokkien käytöskään ei ole antanut syytä mainittavampiin muistutuksiin, ja rankaisukeinoihin on harvoin tarvinnut ryhtyä. J a vaivaistalon lääkäri antanut seuraavia tietoja:

V.Vaivaishoito h allitus. A. Sairaala. Vuonna 9 on sairaalassa hoidettu 6 henkilöä eli 8 miestä ja 98 naista. Jälellä vuodelta 90 oli 4 miestä ja 46 naista. Vuoden varrella otettiin sairaalaan 7 henkilöä eli 85 miestä ja 5 naista. Sairaalasta poistettiin: Terveinä arantuneina arantamattomina Kuolleina Miehiä. Naisia. Yhteensä. 0 6 8 5 7 7 8 45 Yhteensä 79 5 Vuoteen 9 oli jälellä 95 henkilöä, nimittäin 49 miestä ja 46 naista. olikliinista apua sai vuoden varrella kaikkiaan, työ- ja vaivaistaloon otettua henkilöä, jotka kaikki olivat kotoisin Helsingin kaupungista. Sairaanhoitopäiväin luku vuonna 9 oli 4,67, päivittäinen keskimääräinen potilasluku 94.9 ja keskimääräinen sairaanhoitopäiväin luku potilasta kohti 5.. B. Mielenvikaisten hoitolaitos. Kaupungin työ- ja vaivaistalon mielenvikaisten osastoilla hoidettujen henkilöiden koko lukumäärä vuonna 9 oli 47 eli 9 miestä ja 44 naista. Edelliseltä vuodelta oli jälellä miestä ja 4 naista. Laitokseen otettiin 98 henkilöä eli 97 miestä ja 0 naista. Laitoksesta poistettiin 90 henkilöä eli 87 miestä ja 0 naista. Elätteelle annettiin vuoden varrella 8 miestä ja 0 naista. Maaseudulle elätteelle annetuista on laitokseen otettu takaisin mies ja nainen. Elätteelle annetuista kuoli vuoden varrella ja terveytyneinä palautettiin kotiinsa 7. Vuoden päättyessä oli elätteelle annettuina 6 henkilöä. Tylsämielisten naisten turvakodissa Greijuksen tilalla on vuonna 9 hoidettu 49 henkilöä; suurin päivittäinen hoidokkiluku oli 7. Vuoden päättyessä oli vuoteen 9 jälellä 8 henkilöä, niistä 4 miestä ja 4 naista. Sairaanhoitopäiviä oli vuoden varrella 0,57 (edellisenä vuonna 97,6), joten kutakin hoidettua henkilöä kohti tuli keskimäärin 6.9 sairaanhoitopäivää. Keskimääräinen päivittäinen potilasluku oli 8.0.

F. Vaivaishoitohallitus. Kotipaikkansa mukaan, mikäli se on saatu selville, ryhmittyivät vuoden varrella laitokseen otetut potilaat seuraavasti: Miehiä. Naisia. Yhteensä. Helsinki 77 Muut Uudenmaan läänin 4 paikkakunnat Suomen muut läänit Suomen ulkopuoliset paikkakunnat 4 Yhteensä 97 78 55 4 7 8 9 0 6 98 Sairaalaan on vuonna 9 siirretty Lapinlahden keskuslaitoksesta mies ja naista sekä Kammion sairaskodista mies ja naista, jotka kaikki sairastivat pitkällistä mielenvikaa. itkäniemen keskuslaitokseen on siirretty nainen, Lapinlahden keskuslaitokseen mies ja naista sekä Kammion sairaskotiin mies ja naista. Tietoja Sipoon Vuodesta 90 lähtien työ-ja vaivaistalon mielisairaiden hoito^mtemieu" J a o k s e s t a Sipoon pitäjään (ynnä rajakkaiseen Helsingin pitäjän sairaiden Fastbölen kylään) elätteelle annettuja mielenvikaisia on kaikkiaan siirtolasta. ( n ii s tä Helsingin pitäjästä). 6 8 Näistä annettiin elätteelle: 90 90 90 904 905 906 907 908 909 90. 9 9 7 9 6 5 7 7 8 9 8 Yhteensä 68 Vaivaistalon mielenvikaisten hoitolaitokseen otettiin takaisin: 90 90 904 905 906 4 7 9 0

V. Vaivaishoito hallitus. 907 0 908 0 909 90 4 9 Yhteensä 70 Koko hoidokkiluvusta, 68 henkilöstä, on vuonna: 90 otettu omaisten hoitoon 90 karannut kuollut 904 karannut kuollut otettu omaisten hoitoon.. 905 kuollut 906 otettu omaisten hoitoon 907 poistettu terveinä 908 karannut 909 otettu omaisten hoitoon kuollut 90 otettu omaisten hoitoon 9 kuollut terveytyneinä lähetetty kotiinsa... 7 Yhteensä 7 9 vuoden päättyessä oli elätteelle annettuja: Sipoossa 59 Helsingin pitäjässä Yhteensä 6 Elätteelle annettuja, jotka edelleen ovat kirjotettuina laitoksen sairaspäiväkirjaan ja tarpeen vaatiessa voidaan heti ottaa takaisin mielisairaalaan, pitää säännöllisesti silmällä kaksi kaitsijaa, joista toinen asuu Nickbyssä ja toinen Sipoon pitäjän aipisten kylässä. Kaitsijoina toimivat nykyään herrat A. Stenman ja G. A. Fält, ja on heillä palkkaetuina paitsi vapaata asuntoa ja polttopuita ensinmainitulla,500 ja jälkimäisellä,00 markkaa vuodessa. Elätteelle annettujen ylläpidosta maksetaan 0 0 markkaa kuukaudessa. Kunnall. kert. 9. 40

4 F. Vaivaishoitohallitus. Taulu. Vaivaishoitohallituki H e n k i ö i t ä, j o t k a o n ä h e ääkanslia. g ' po: M. UI F Työ- ja vaivaistaloon. tr* F Vaivaistaloon. Sairaalaan. g ' p: _ 0! p H ^ O! p Mielisairaalaan. g ' 5: m' ' S * 5: tr m po: w po: po Ö o' o f Marian ynnä Humaliston ja Hesperian sairaaloihin. g Cß* o cn Kulkutautios. Kj ^r ts T» po:?. cß" po: e po rt* KL o Cß p cn ct ct o CO po cc Yleiseen sairaalaan. * ' S. SS" ö M o pö GQ o - ' O Cß Cß O - H o i-i S S' o Cß» 5T Ö c[ o <W " o Cß CO o CtT t* ö cn F ö Cß p: p: Cß O Os cn F. O cß Cß O - Tammikuu Helmikuu 8 5 Maaliskuu 9 4 Huhtikuu 9 9 Toukokuu 5 Kesäkuu 5 5 Heinäkuu 5 4 Elokuu Syyskuu 7 4 5 7 7 5 4 0 6 6 4 4 4 48 4 5 5 44 6 5 7 8 5 4 6 8 4 6 9 6 7 4 4 77 48 7 6 6 48 5 c 6 Lokakuu 5 9 5 46 4 Marraskuu 5 4 c 4 8 5 48 6 66 Joulukuu 6 8 7 44 6 e 7 Yhteensä 4 4 8 7 7 4 5 7 58 75 8 8 7 c Haarakanslia. Tammikuu Helmikuu 9 4 0 4 Maaliskuu 6 0 Huhtikuu 5 8 Toukokuu 5 5 Kesäkuu 9 9 0 Heinäkuu 5 5 7 6 6 4 5 0 9 54 4 8 8 50 8 4 7 5 7 4 4 8 6 54 6 4 5 8 4 8 Elokuu 7 6 8 9 45 Syyskuu Lokakuu 5 9 Marraskuu Joulukuu 8 7 5 6 9 6 9 6 4 6 9 4 5 50 7 5 47 9 7 5 0 9 4 4 ß 6 5 5 4 5 6 44 5 7 4 0 5 9 44 5 i 5 \ 5 5 6 9 \ \ 4 5 5 5 9 t 8 50 8 9 f 49 7 4 7 55 J f f i J Yhteensä 6 78 0 7 7 74 04 58 40 79 89 588 9 9 0 4 9 Kaikkiaan 05 9 48 8 8 85 9 45 749 94 50 47,9 7 7 4 5 4 56 4(

5 V. Vaivaishoito h allitus. nsliain käsittelemät asiat vuonna 9. lipun gin muihin sairaaloihin. T:ri Eskelinin sairaalaan. rof. Engströmin klinikk. I Lääkärien yksityissairaal. Yhteensä. T:rien Boijen ja arviaisen lapsenpa ästölaitokseen. tt O: << Varattomuuden todistuksia annettu p: M ' T p: ^ p: < I-Í äkehakemusta varten. O»o p: : m O g Ui <t> Ui S pr Ui ;tom. koulunk. saamiseksi. g pr Ui a tom. lääkärinh. saamiseksi. Vapautuksen saamiseksi i Kruununveroista. Kirkollismaksuista. Kunnallisveroista. Työansion saantia varten tarpeellisen matkatodistuksen maksusta. Yhteensä. Vaivaishoidon kustannuksella myönnettyjä Ruokalippuja. Yömajalippuja. Lääkkeitä. Hautauksia. Yhteensä. H S" p: S" p: pr a> s < ' d> < p: E-T-? tr ' ' p: 0 p: o *< tr o Ui ps pr p: ui á p: Ui O ~ 4 4 60 87 67 7 6 676,08, 6 4 5 9 4 57 7 6 79,076 9 6 6 5 9 4 44 5 6 5 656 955 0 9 40 46,008,95-4 4 _ 7 0 40,,48 4 85 8 96 9 979,8 8 5 94 99 9,00,5 5 6 6 84 87 4 978,9 6 5 9 5 60 I 5 5 58 9,7,48 4 7 50 7 6 5,,50 5 5 0 50 5 97 07 4,97,485 8 5 6 04 6 6,80,555-00 8 60 59 0 54 47 6,6 55,480 70,966 5,407 50 7 7 8 65 70,98 8 5 47 0 07 6 5 9 67,09-7 5 6 9 77 4 9 85,8 5-9 8 4 88 0 698,004 0 0 _ 66 69 9 75,05 7 0 4 6 0 704 945 4 7 4 4 9 9 587 86 8 5 6 60 7 609 906 6 7 77 6 86 5 6 966 8 4 74 7 8 8 755,05 8 4 6 0 5 7: 4 6 9 767,5 7 55 6 9 949,5 99 4 6 0 98 44 8 4 4,87 56,89 86 8,644,87 5 99 4 76 5 0 0 8 847 89 0,649,869 656 0,60 8,79

6 F. Vaivaishoitohallitus. Taulu. Helsingin vaivi. Vaivaishoitohallitus. Tammi- Helmi- Maalis- Huhti Touko- Kes kuu. kuu. kuu. kuu. kuu. ku\ alkkaukset,750,750,750,750,750,75» Kaitsi jäin palkkiot 566 64 587 48 57 48 474 98 7: Tarkastusmatkani korvaukset 9 75 6 5 80 86 65 9 a) Vaivaistalo. alkkaukset, 65, 65, 65, 65, 65,4 Vaatetus 50 88,70 84 947 5 9 Ruoka i) 7,76 4,6 99 9,48 5 4,6 06 7,57 68 5,76 Lääkkeet 0 70 0 70 5 0 70 08 0 70 6 Kalusto 500 9 5 0 0 55 50 Tarveaineet 99 75 olttopuut ja valaistus,4 0 4,867 50 6 50 654,68 0 Hevosenrehu 68 0 9 65 577 04 70 85 Korjaustyöt 05 50 74 6 748 9 5 Sekalaiset menot 400 60,0 0 806 46 7 0 446 5,75 b) Työlaitos. alkkaukset 45 45 45 45 45 4 olttopuut ja valaistus Vaatetus 50 -,046 50 Tarveaineet 0 45,644 48 86 4,00 94 5 Kalusto ja työkalut 8 4 80 7 84 5 Uutteruusrahat 4 75 4 6 08 50 66 6 Korjaustyöt 86 80 Sekalaiset menot 4 60 9 0 47 40 7 45 54 5 c) Mielenvikaisten hoitolaitos ynnä tylsämielisten naisten turvakoti G r eij uksessa. alkkaukset,55,50,60,80,70,5 Vaatetus 5 50 5 60,99 8 45 5 Lääkkeet 0 0 87 60 08 5 IS Kalusto 9 59 olttopuut ja valaistus,80 50,96 80,64 5,5 65,c Korjaustyöt 5 49 75 5,6 64,4 e Uutteruusrahat 5 5 5 5 5 Sekalaiset menot 5850 6! 75 6 : 5C 484 : 5 880 >7C Siirto 0,94487 8,858 6l 6,508]06 5,454 7 40,666,4( l ) Myöskin työlaitoksen ja mielenvikaisten hoitolaitoksen.

idon menot vuonna 9. 7 V. Vaivaishoito h allitus. einä :uu. Elokuu. Joulu kuu. Yhteensä. Määrä - raha. Syyskuu. Lokakuu. Marraskuu. Määrärahaa säästynyt. Määrärahaa ylitetty. 750,750,750,750,750,750,000-,000 77 48 474 98 7 48 449 98 57 48 775' 6,900 7,000 00 0 6 5 58 50 64 95,00 800 0 65, 65,46 65, 65, 65, 85 5,700 5,700 5 05 78 75 696 6 77 5,87 4 80 8,05 76 6,500,55 76 566 44 8,070 0,066 89 7,00 98 0,78 85 0,556 65 9,098 7,500 7,598 7 68 55 0 899 5 0 70 7 5 90 06,59 5 4,000 407 85 0 48 50 5 56 6 80 4 60 4 8,76 96,800,06 04 7 998 75,00 0 5 46 50,60 50,64 60 40 70,550 65 5,954 5 4,000,954 5 0 88 7 90,956 9,800 56 9 7 70,99 6 58 97 40 8 6,08 67 5,000,08 67 75 45 875 60 98 76 94,000 95 5,84 50,568 7,000 6,568 45 45 85 45 45 45 4,50 4,90 40 497 497,500,00 68 78 0 6 75 90 40,07 5 4,045,800,45 4 60 0 74 46 80 57 40,889 69 7,709 48 8,500 790 5 46 45 7 7 0 7 47 500 7 5 77 5 76 50 70 0 75 7 75 4 75,648 75,500 48 75 86 80 00 0 4 60 4 60 8 65 7 0 4 60,5 7,549 6 600 949 6,585 50 48 45,440 50,064 55,5 50,55 50,50 50,476,60 50 } 8,485 8,0 6 6 50 90 05 8,5 6 8,000,66 5 747 90.. 60 9 90 869 0 4,64 60,00 964 60 5 40 89 5 498 88,700,0 65 5 6 ; 8,44 75,60 46 6,784 9 5,000,784 9 58 697 5 6 4 4,6 64 0,709 9 0,000 709 ' 9 70 5 5 5 5 40 40 94 45 40»40, 58 4 :5 7 85,44 : 6,8 6,800,0! 6,90 75 7,0! 49 9,7! 9 5,7 0,998! 5j 8,475 >, 099,70 4,965 9 8,569

8 F. Vaivaishoitohallitus. Tammi- Helmi- Maalis- Huhti- Touko- Kes kuu. kuu. kuu. kuu. kuu. ku. Laitoksesta erillään olevien köyhien avustaminen. Siirto 0,944 87 8,858 6 6,508 06 5,454 7 40,666,46 Kaupunkiin ja maaseudulle elätteelle annetuista 4,46 5 7,84 80 5,6 9 5,86 95 6,7 45 5,8( Sairaanhoitokustannukset 470 70 59 95 80 40 459 85 00 - Mielisairaiden hoitokustannukset..,887 85,057,66 5 5,7 50,866,7( Lääkkeet 807 55 647 5 890 5 49 90,6 50 t Suoranaisia avustuksia: a) vaivaishoitoon ehdottomasti oikeutetuille henkilöille 8,40 8,954 9,76 48 9,640 9,66 68 9,5( b) puutteenalaisille, jotka eivät ehdottomasti ole oikeutettuja vaivaishoitoon,90,8 4,47,94,559,li 4. Sekalaista. Hautauskuluja 7 89 47 55 97 Tarveraham enoja 0 5 0 644 80 65 56 5 80 li Arvaamattomia menoja 48 60 40 4 40 70 686 40 6 5 Kustannukset työ- ja vaivaistalon muuttamisesta Forsbyhyn - Yhteensä Smk 40,408 7 4,90 5,869 86 5,87 99 64,99 90 44,: Lisämäärärahoja. Naishoitajan palkkaamiseksi mielisairaalaan - Lisäsijain hankkimiseksi sisustamalla osa työlaitoksen työsaleja vaivaishoitolaisten asuinhuoneistoiksi - Yhteensä Smk 40,408 7 4,90 5,869 86 5,87 99 64,99 90 44,