Kemin kaupunki Ympäristönsuojelu. Kemin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma vuosille

1 Kemin kaupunki Ympäristönsuojelu Kemin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma vuosille 2017 2021

2 1. Ympäristönsuojelun valvontaohjelma ja valvontasuunnitelma Ympäristönsuojelun valvonta jakaantuu ennakkovalvontaan ja jälkivalvontaan. Ennakkovalvontaan kuuluvat ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen lupa- ja ilmoitusmenettelyt, mukaan lukien YVA. Jälkivalvontaa kuuluvat hakemusten ja ilmoitusten tehtyjen päätösten noudattamisen valvonta ja normivalvonta (esim. jätehuoltomääräysten valvonta). Ennakkovalvonta on järjestetty laki- ja asetustasolla ja sitä koskevat tarkat menettelysäännökset. Ympäristölupien noudattamisen valvonta on ympäristölupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyn ohella yksi ympäristöviranomaisen keskeisin ympäristönsuojelulain mukainen tehtävä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen valvontasuunnitelma. Valvonta koskee ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa ja painottuu ympäristönsuojelulain mukaisiin lupavelvollisiin ja rekisteröitäviin toimintoihin, jotka kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan. Valvontasuunnitelman lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontaohjelma ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen säännöllisestä valvonnasta. Valvontaohjelmaan kootaan tiedot valvottavista kohteista ja määritellään ympäristöriskien arvioinnin perusteella laitoskohtaiset määräaikaistarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet. YSL 239 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma 1.9.2017 mennessä. Määräajoin tehdyin tarkastuksin voidaan arvioida voimassa olevien lupavaatimusten riittävyyttä ja muutostarvetta sekä tarkastella laitoksen aiheuttamien lyhyen ja pitkän aikavälin ympäristövaikutuksia ja -riskejä. Tarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittajalle voidaan antaa myös lisätietoa lainsäädännön sen hetkisistä vaatimuksista. Myös muiden säädösten mukaiset valvontatehtävät, kuten ilmoitusmenettelyt ja maaaineslain (1981/555) mukainen valvonta, voidaan koota samaan suunnitelmaan. Valvonnan tulee perustua toiminnasta aiheutuvien ympäristöriskien arviointiin. Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen jos se on välttämätöntä tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Valvontasuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti. Valvontaohjelman mukaisista tarkastuksista voidaan uuden lain myötä periä maksua (YSL 205 ). Valvontaohjelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaan. Tämä valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma koskee vuosien 2017 2021 toimintaa

ja siinä keskitytään erityisesti ympäristölupavelvollisten toimintojen valvontatarkastusten suunnitelmalliseen järjestämiseen. 2. Kemin kaupungin ympäristöolosuhteet ja merkittävimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot Kemin kaupunki sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa. Kemin asukasluku on noin 21758 (31.12.2015). Kaupungin kokonaispinta-ala pinta-ala on 747,4 km2, josta maapinta-ala 95,3 km2 on maata ja 7,3 km2 sisävesialueita ja loput 644,8 km2 merivesialueita. Kemin kaupungin alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kemi jaetaan viiteen suuralueeseen, jotka ovat Sauvosaari, Koivuharju, Kivikko, Syväkangas ja Hepola. Kemin keskusta sijaitsee Sauvosaaressa. Näiden suuralueiden muu ulkopuolinen maa-alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kemi on tunnettu puu- ja paperiteollisuuskaupunkina ja se tunnetaan myös Ajoksen syväsatamasta. Kaupungissa olevat suurimmat työpaikat jakaantuvat eri toimialoille seuraavasti: Terveys- ja sosiaalipalvelut (2184 tp.), teollisuus (1520 tp.), tukku- ja vähittäiskauppa (865 tp.), kuljetus ja varastointi (701 tp.), rakentaminen (848 tp.). Kaupungin tärkeimmät pohjavesialueet sijaitsevat Sotisaari-Kuivanuoro alueella (1. lk), Ajoksessa (1. ja 2. lk) sekä Perta-aapalla (1. ja 2 lk). Kaupungissa merkittävimmät Natura-alueet ovat Perämeren kansallispuiston saaret, Ajoksen puidenpuuttuma ja Murhaniemimen luonnonsuojelualue ja Kemijoen saaret (osa). Ruonanojan letto muodostaa merkittävän luonnonsuojelualueen. Merkittävimmät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot liittyvät erilaisiin onnettomuustilanteisiin tai laitteistojen rikkoutumisiin. Tällaisia saattavat olla esim. teollisuuslaitosten laitteistojen yllättävät öljyvuodot sekä öljy- ja kemikaalikuljetuksissa tapahtuvat onnettomuudet, joista saattaa aiheutua mm. maaperän pilaantumista ja päästöjä luontoon tai vesistöön. Ympäristön pilaantumisen vaaraa saattaa aiheutua mm. maa- ja kalliokiviainesten ottotoiminnasta ja jätteiden luvattomasta sijoittamisesta sekä roskaantumisesta. Ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavat paikalliset teollisuuslaitokset ja energiantuotanto sekä tie ja maantieliikenne. 3. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot 3.1. Ympäristöluvanvaraiset toiminnat Ympäristönluvanvaraiset toiminnat on määritelty ympäristönsuojelulaissa. Näille toiminnoille on valtioneuvoston asetuksella (713/2014) säädetty erikseen toimivaltarajat, joissa määritellään, minkälaisia toimintoja kunnan ympäristöviranomainen voi luvittaa ja valvoa ja mitkä kuuluvat valtion ympäristölupaviranomaisen luvitukseen (AVI) ja valvontaan (ELY). Taulukossa 1 on luetteloitu Kemissä sijaitsevat ympäristönsuojelulaissa (YSL 527/2014) ja ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA 713/2014) mainitut 3

ympäristölupavelvolliset laitokset toimialoittain. Tässä on huomattava, että samalla toimialalla ja toimipaikalla voi olla toimintoja eri yhtiönimien alla (tehdasintegraatti) ja että samalla toiminnanharjoittajalla voi olla useita ympäristölupia, joita ei voida tässä yhteydessä niiden suuresta lukumäärästä johtuen mainita. Taulukko 1. Kemin kaupungissa olevat ympäristöluvanvaraiset toiminnot toimialoittain (YSL 527/2014 ja YSA 713/2014 mukaan) sekä niiden valvontaluokat (I = tarkastus kerran vuodessa; II = tarkastus kerran kahdessa vuodessa; III = tarkastus kerran kolmessa vuodessa; IV = tarkastus kerran neljässä vuodessa ja V = tarkastus kerran viidessä vuodessa). Toimiala YSL/YSA kohta Toimialakohteiden määrä Valvontaluokka Metsäteollisuus 1a, 1b 4 III - V Metalliteollisuus 2 III Energian tuotanto 3a 4 III - V Kemian teollisuus 4 III - V Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien varastointi tai käsittely Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminto Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 4b 12 V 6a,b 5 III Mineraalituotteiden valmistus 7b 2 III Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus Eläinsuojat tai kalankasvatus 9a 1 V Liikenne 12b/11b 10 V Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely sekä jätevesien käsittely Ampumarata Suihkupuhalluspaikka Krematorio tai lemmikkieläinten polttolaitos Kiinteä eläintarha tai huvipuisto 13 44 III Yksi toimiala (esim. energiantuotanto) voi olla myös toisen toimialan sisällä (esim. metsäteollisuus), jolloin se katsotaan kuuluvaksi jälkimmäiseen toimialaan. Samalla III III V V V V 4

toimialalla voi olla sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja valtion ympäristönsuojeluviranomaisen luvittamia ja valvomia toimintoja. Luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevat ympäristönluvanvaraiset on toimialasta riippumatta aina luokiteltu valvontaluokkaan 1 (tarkastus vähintään kerran vuodessa) samoin kuin luonnon- ja vesiensuojelun kannalta riski- tai vaikutusaltis toiminta tai sellainen muu toiminto, joka edellyttää erityistä valvontaa muusta perustellusta ympäristönäkökulmasta. 3.2. Rekisteröintimenettelyn mukaiset toiminnot Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) 116 :ssä on määritelty toiminnot, jotka eivät normaalitilanteessa vaadi ympäristölupaa vaan toiminta voidaan rekisteröidä. Niitä ovat tietyin reunaehdoin esim. energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat, jakeluasemat, kemialliset pesulat sekä orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnot ja laitokset. Rekisteröitäville toiminnoille riittää pelkkä ilmoitus ympäristöviranomaisille, tosin pohjavesialueella oleva toiminta tarvitsee aina ympäristöluvan. Rekisteröintimenettelyn tavoitteena ovat yhtenäiset ympäristönsuojeluvaatimukset tietyille toimialoille. Rekisteröityjä toimintoja valvotaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin ympäristölupavelvollisia toimintoja. Vanhojen, jo olemassa olevien ympäristöluvallisten toimintojen osalta on määritelty määräajat, mihin mennessä rekisteröinti tulee viimeistään tehdä. Mikäli näiden toimintojen ympäristölupa tulee uusia ennen ko. päivämäärää, jätetään uuden lupahakemuksen sijaan rekisteröintiilmoitus. Pienten energialaitosten ja asfalttiasemien tulee jättää ilmoitus viimeistään 1.1.2018 ja polttonesteiden jakeluasemien viimeistään 1.1.2020. Taulukossa 2 on luetteloitu Kemissä 30.9.2016 mennessä VAHTI-järjestelmään rekisteröidyt jakeluasemat ja energiantuotantolaitokset. Taulukossa on myös ne jätteen ammattimaisen keräystoiminnot, jotka on rekisteröity jätelain 100 :n perusteella sekä rekisteröidyt satamatoiminnot. Jätteen ammattimaisen keräyksen vastaanottopisteitä ovat mm. tuottajien aluekeräyspisteet ja kauppojen ekopisteet. Taulukko 2. Kemin kaupungissa olevat rekisteröitävät toimintakohteet (tilanne 30.9.2016) sekä niiden valvontaluokat (I = tarkastus kerran vuodessa; II = tarkastus kerran kahdessa vuodessa; III = tarkastus kerran kolmessa vuodessa; IV = tarkastus kerran neljässä vuodessa ja V = tarkastus kerran viidessä vuodessa). Toimiala Toimialakohteiden määrä Valvontaluokka Jakeluasema 6 V Energiantuotantolaitos 2 V Jätteen ammattimainen keräyspiste 34 V Satamatoiminta (pienvenesatama) 6 V Luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevat rekisteröitävät toiminnot on toimialasta riippumatta aina luokiteltu valvontaluokkaan 1 (tarkastus vähintään kerran vuodessa). 5

6 4. Muut kohteet ja niiden valvonta 4.1. Ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaissa on määritelty erilaisia ilmoitusmenettelyn mukaisia toimintoja, kuten melua ja tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista (YSL 118 ). Kyseisistä toiminnoista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tekee ilmoitusten perusteella päätöksen. Ilmoitusmenettelyn mukaisia toimintoja ei valvota, mikäli kyseisten toimintojen perusteella ei tule yleisöilmoituksia. 4.2. Koeluontoinen toiminta ja poikkeukselliset tilanteet Koeluonteisesta lyhytaikaisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on esim. kokeilla raaka- tai polttoainetta, puhdistuslaitetta tai jätteenkäsittelymenetelmää, tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ellei kyseessä ole valtion ympäristönsuojeluviranomaisen luvittama toimita. Koeluontoisen toiminnan lupa- /ilmoitus tarkastetaan, siitä tehdään päätös ja toiminta tarkastetaan. 4.3 Jätelain mukaiset kohteet Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluu jätelain (646/2011) nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta. Yleinen valvontavastuu on yhteinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluva jätelain yleinen valvonta kohdistuu muun muassa jätehuoltoon liittymisen valvontaan, jätehuoltomääräysten valvontaan ja roskaantumisasioihin. Siivouskehotuksen saaneet kohteet tarkastetaan määräajan jälkeen ja tarvittaessa ryhdytään asianmukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Kiinteistöjen jätehuollon tarkastukset voidaan tehdä ilmoittamatta, mikäli asian toteaminen sitä vaatii. Tarkastuksesta laaditaan tarvittaessa muistio, joka toimitetaan asianosaiselle. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suoritetaan jätelain säädösten perusteella. Jätelain 100 :n mukaan jätteen ammattimaista keräystoimintaa harjoittavan on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan merkitsemiseksi jätehuoltorekisteriin. Ilmoitus jätteen keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin on valvonnan väline. Sen avulla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen saa tiedon valvottavasta toiminnasta. Asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi keräystoiminta tulisi tarkastaa säännöllisesti. 4.4. Direktiivilaitokset ja muut ELY:n kohteet Direktiivilaitokset on määritelty ympäristönsuojelulaissa ja sellaisia ovat esim. Kemin metsäteollisuuslaitokset. Direktiivilaitokset määritellään ns. BAT ja BREF -asiakirjojen perusteella. Nämä kohteet ovat ELY-keskusten valvottavia kohteita. Kunnan ympäristönsuojeluviranhaltija osallistuu tarkastuskäynteihin tarpeen vaatiessa.

7 4.5. Jätteiden ja maa-ainesten hyödyntämisen valvonta maanrakentamisessa Betonimursketta, lentotuhkaa, pohjatuhkaa ja leijupetihiekkaa voidaan tietyin edellytyksin käyttää maanrakentamisessa. Käytöstä on ilmoitettava alueelliselle ELYkeskukselle joka tekee asiassa päätöksen. Kohteita valvoo ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 4.6. Vesilain ja vesihuoltolain valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo vesilain (587/2011) ja sen nojalla annettujen päätösten ja määräysten noudattamista. Tämä valvontatehtävä on rinnakkainen ELY-keskuksen kanssa, lukuun ottamatta mm. ojitusasioita, jotka kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii vesihuoltolain (119/2001) mukaisena valvontaviranomaisena ja sille kuuluu vesihuollon valvontatehtäviä vesilaitosten toiminta-alueella, kuten arviointi kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon ja liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen. 4.7. Maastoliikenne- ja vesiliikennelain valvonta Maastoliikennelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan järjestää toistuvasti kilpailuja tai harjoituksia moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla samassa maastossa ja hyväksyä moottorikelkkailureittien reittisuunnitelmat. Kaikki ne alueet joille on myönnetty maastoliikennelain mukainen lupa, tarkastetaan vähintään kerran viidessä vuodessa ja määräaikaisen luvan loppuessa. Vesiliikennelain mukaan moottorikäyttöisellä vesikulkuneuvolla suoritettavien kilpailujen tai harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samalla vesialueella on haettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Näiden luvanvaraisten toimintojen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4.8. Merenkulun ympäristönsuojelulain valvonta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) mukaisen huvivenesataman jätehuoltosuunnitelman. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu myös kunnan hyväksymien satamaa koskevien jätehuoltomääräysten valvonta. 4.9. Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta ja rauhoituksen lakkauttamista käsittelevät kohteet tarkastetaan ennen päätöksen tekoa vaikka luonnonsuojelulaissa ei ole säännöksiä valvonnasta. Valvonta kuuluu alueelliselle ELY-keskukselle ja poliisille.

8 4.10. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden puhdistamiseen liittyvä lupahakemuskäsittely ja kunnostustoiminnan valvonta kuuluu alueelliselle ELY-keskukselle. Tietoon tulleista maaperän pilaantumistapauksista ilmoitetaan Lapin ELY-keskukseen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen osallistuu tarpeen vaatiessa ELY-keskuksen tarkastustoimintaan. Onnettomuustapauksissa avustetaan ELY-keskusta ja aluepelastuslaitosta ja muita kunnan yksiköitä. 4.11. Haitan kärsijän tai toiminnanharjoittajan ilmoituksesta vireille tulleet valvonta-asiat Ilmoituksesta (YSL 169 ja 186 ) vireille tulleet valvonta-asiat käydään tarkastamassa ja arvioidaan toiminnasta aiheutuva haitta ja tarvittavat toimenpiteet. Haitan poistamiseksi tehtävät toimenpiteet ja niiden aikataulu voidaan sopia tarkastuksella ja kirjata muistioon tai tarvittaessa toiminnanharjoittajalle annetaan kehotus ryhtyä toimenpiteisiin. Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistarkastus jonkun muun viranomaisen kanssa, jos ilmoitus koskee sellaista asiaa, jossa toimivalta on rinnakkaista tai päällekkäistä tai tarvitaan toisen viranomaisen asiantuntemusta. Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen (Hallintolaki 6.6.2003/434 19). Valitukset käsitellään ja mikäli asia kuuluu ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan, on sillä velvollisuus antaa asiaa koskeva valituskelpoinen päätös. Nimettömiä ja suullisia ilmoituksia ei pääsääntöisesti oteta käsittelyyn, vaikka hallintolaki mahdollistaakin suullisen vireillepanon, jos viranomaisen on antanut siihen suostumuksella. 4.12. Maa-aineslain mukainen valvonta Maa-aineslain mukaisesti valvottavat kohteet ovat esim. hiekan, soran ja kalliokiviaineksen ottoalueita. Säännöllistä valvontaa suoritetaan maa-ainesten ottolupien mukaisilla alueilla. Mikäli maa-ainesten ottopaikalla on myös ympäristölupa, tarkastukset tehdään samalla kertaa. Ottotoiminnan aikana ottotoimintaa valvotaan tarkastuksin, joiden tiheys määräytyy ottajan järjestämän omavalvonnan ja asiantuntemuksen sekä ottotoiminnan laadun ja laajuuden perusteella. Jokaiselle toiminnassa olevalle ottoalueelle pyritään tekemään tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa. Säännöllisen valvonnan lisäksi tarkastus on suoritettava maa-ainesluvan haltijan, asianosaisen tai muiden tahojen perustellusta vaatimuksesta. Tarkastus voidaan näissä tapauksissa jättää suorittamatta vain, jos sitä voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana. Pakolliseksi on määrätty lopputarkastus, joka suoritetaan kun ottotoiminta on lopetettu ja luvan mukainen jälkihoito on suoritettu. Ennen ottotoimintaan ryhtymistä alueella suoritetaan alkutarkastus (lupahakemuksen käsittelyvaiheessa). Ottotoiminnan aikana alueelle tehtävien tarkastusten määrä riippuu toiminnan laajuudesta, ottajan omasta seurannasta ja muista ympäristötekijöistä. Tarkastuksella toiminta voidaan katsoa kokonaisuutena tai keskittyä jonkin etukäteen valitun tekijän, esim. öljyjen varastointi ja käsittely, erityiseen tarkkailuun. Lopputarkastus suoritetaan alueella, kun ottotoiminta on päättynyt ja kaikki maisemointityöt on suoritettu. Lopputarkastuksessa varmistetaan, että maisemointi on ollut asianmukaista. Maisemoinnissa kiinnitetään huomiota luiskien turvallisuuteen, maisemaan sopivuuteen sekä istutuksien

suorittamiseen. Lopputarkastuksesta laaditaan aina pöytäkirja, josta lähetetään kopio myös Lapin ELY-keskukselle. Pohjavesialueilla ELY-keskuksen varataan mahdollisuus osallistua maa-ainestarkastuksiin. Maa-ainesten ottajien on vuosittain tehtävä ilmoitus ottomääristä valvontaviranomaiselle. 5. Lausunnot ja muu ympäristövalvonta Ympäristöjaosto antaa lausuntoja ympäristölupahakemuksista Pohjois-Suomen AVI:lle, Lapin ELY-keskuksille ja muille viranomaisille. Lupa- ja valvonta-asioista tehdyistä valituksista annetaan lausuntoja myös Vaasan hallinto-oikeuksille ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lupa-asioista annettavissa lausunnoissa keskitytään ympäristön kannalta olennaisimpiin ja vaikuttavuudeltaan keskeisimpiin asioihin. Lausunnoissa esitetään käsitys, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää sekä tarvittaessa käsitys annettavista päästöraja-arvoista. Valituksista annettavissa lausunnoissa kootaan lupa- ja valvonta-asioiden lisäksi asiantuntemusta eri vastuualueiden asioista, kuten kaavoitukseen liittyvistä asioista. Ympäristönsuojelulain (YSL 143 ) mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta asianmukaisin menetelmin. Ympäristötoimi toteuttaa Kemin ilmanlaadun seurantaa yhdessä alueen ympäristölupavelvollisten toiminnanharjoittajien kanssa, joiden ympäristölupiin Kemin ilmanlaadun seuranta (mittaukset ja bioindikaattoritutkimukset) on määrätty. 6. Valvontakohteiden riskinarviointi, luokittelu ja tarkastustiheydet Riskinarvioinnissa on ensimmäiseksi kartoitettu toimialakohtaiset riskit. Toimialakohtaisia riskejä tai mahdollisia päästöjä on arvioitu laitoskohtaisesti huomioiden laitoksen tai toiminnan sijaintipaikkaan liittyvät vaarat ja itse toiminnasta aiheutuvat vaarat. Kohteen aiheuttaman riskin on arvioitu muodostuvan kolmesta tekijästä: sijaintiriskistä, päästöriskistä ja kohteen toimintaan liittyvästä riskistä. Sijaintiriskiin vaikuttaa se, sijaitseeko kohde ympäristön kannalta herkällä alueella tai sellaisen läheisyydessä tai lähellä asutusta. Päästöriski muodostuu kohteen toiminnassa käsiteltävien ja/tai varastoitavien materiaalien määrästä ja vaarallisuudesta sekä kohteen tuotanto- ja käsittelyprosesseista sekä päästöjen hallintatekniikoista. Kohteen toimintaan liittyvään riskiin vaikuttaa ympäristölupaehtojen ja määräysten noudattaminen, lakien ja säädösten noudattaminen sekä valitusten määrä. Näiden lisäksi riskien tunnistamisessa hyödynnetään myös kohteiden valvontahistoriaa, jossa otetaan huomioon toiminnassa aiemmin havaitut puutteet. Toiminnasta aiheutuvia vaaroja arvioitaessa on huomioitu myös toiminnassa käytettävät tilat ja laitteet, niiden kunto sekä kemikaalit. Sijaintipaikkaan liittyviä vaaroja tunnistettaessa on huomiota kiinnitetty erityisesti siihen sijaitseeko laitos pohjavesialueella tai sen läheisyydessä, toimiiko pohjavesialueella vedenottamo, ja onko laitoksen vaikutusalueella vesistöjä ja häiriintyviä kohteita. Valvontakohteiden luokittelu on tarkastustiheyden perusteella esitetty taulukoissa 1 ja 2. Suunnitelmallista valvontaa eli määräaikaistarkastuksia voidaan toteuttaa 9

lupavelvollisten laitosten valvonnassa. Valvontatoimet ja tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti toimintoihin, joiden arvioidaan aiheuttavan suurimman ympäristön pilaantumisen vaaran ja joiden ympäristövaikutukset ja arvioidut riskit ovat suurimmat. Valvottavat toiminnot jaetaan 5 valvontaluokkaan tarkastustiheyden perusteella. Tarkastusluokat on määritelty ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Valvontaluokka I pyritään tarkastamaan kerran vuodessa, valvontaluokka II kerran kahdessa vuodessa, valvontaluokka III kerran kolmessa vuodessa, valvontaluokka IV kerran neljässä vuodessa ja valvontaluokka IV kerran viidessä vuodessa. Toimintoja voidaan siirtää esim. alempaan valvontaluokkaan jos toiminta sijoittuu tehostetun valvonnan piiriin kuuluville alueille esim. pohjavesialueelle, Natura-2000 verkoston tai luonnonsuojelualueen läheisyyteen. Samalla tavalla toiminto voidaan siirtää alempaa valvontaluokkaan, jos riskinarvioinnin ja toiminnon perusteella nähdään tehostetun valvonnan tarvetta. Toimintojen valvontaluokkaa voidaan siirtää myös harvemmin tapahtuvaan valvonnan luokkaan, jos toiminnan riskit ovat valvonnassa havaitun perusteella arvioitua pienemmät. Aluehallintoviraston luvittamat ja Lapin Ely-keskuksen valvontaan kuuluvat kohteet tarkastetaan kuitenkin ELY-keskuksen oman tarkastusohjelman mukaisesti. Uuden ympäristölupavelvollisen toiminnan tarkastus tehdään aina kuitenkin ennakkovalvonnan mukaisesti ja lisäksi toiminnan aloituksen jälkeen (toiminnan vakiinnuttua). Valvonnassa ei käytetä otantamenettelyä. Valvontaohjelman mukaiset kohteet tarkastetaan järjestelmällisesti niille määritellyn tarkastustiheyden mukaan. Tarkastustiheyttä määritellessä on otettu huomioon laitoskohtaisen riskinarvioinnin tulokset ja valvontaan käytettävissä olevat resurssit. 7. Tarkastukset ja valvonnan toteuttaminen Valvontatyö koostuu pääsääntöisesti: - valvontatarkastuksista - vuosi-, toimenpide- ja tarkkailuraporttien tarkastamisesta - selvitysten ja suunnitelmien tarkastamisesta ja hyväksymisestä - projektiluonteisesta valvonnasta - valituksiin ja akuutteihin tilanteisiin reagoimisesta - ennakkovalvonnasta lausuntomenettelyn muodossa Tarkastukset tehdään vähintään taulukossa 1 ja 2 esitetyssä tiheydessä. Ensimmäinen tarkastus tehdään viimeistään vuoden kuluessa luvan tultua lainvoimaiseksi. Jos laitos aloittaa toiminnan myöhemmin, lupapäätös käydään läpi toiminnanharjoittajan kanssa neuvottelussa ennen kuin toiminnan kannalta oleellisiin toimiin ryhdytään. Tarkastuksen ja neuvottelun avulla varmistetaan, että toiminnanharjoittaja on sisäistänyt luvan vaatimukset. Määräaikaistarkastukset tehdään sen mukaan mihin valvontaluokkaan toiminta on sijoittunut. Tarkastuksessa verrataan toimintaa luvassa kuvattuun toimintaan ja varmistetaan lupamääräysten riittävyys ja niiden noudattaminen. Tarkastukseen 10

kuuluu tarkastuksen suunnittelu ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarpeen vaatiessa tarkastus voidaan toteuttaa niin, että se koskee esim. vain yhtä toimintaa esim. jätehuoltoa, päästöjä ilmaan tai veteen, puhdistuslaitteiden toimintaa tai maaperää. Laitosta koskevaa yleisöilmoitusta vastaanotettaessa selvitetään muun muassa onko kyseessä poikkeuksellinen päästö. Mikäli ilmoittaja ei ole laittanut asiaa kirjallisesti vireille eikä viranomaisen vastaus tyydytä häntä, ilmoittajalle annetaan tieto vireillepano-oikeudesta. Onnettomuus- ja poikkeustilanteissa on laitokselle tehdään tarkastus mikäli tapahtuma sitä vaatii. Tarkastuksessa tulee selvittää muun muassa tilanteesta aiheutuneiden päästöjen määrä, laatu ja vaikutukset sekä arvio kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat. Jos onnettomuus- ja poikkeustilanne vaatii tarkastuskertomusta, laaditaan tarkastuskertomus, josta käyvät ilmi muun muassa tarkastusaika, -paikka ja tarkastukseen osallistuneet henkilöt, toiminnanharjoittajan esittämät näkökannat sekä sovitut toimet ympäristönsuojelun edistämiseksi. Mikäli tarkastuskertomus sisältää esityksiä ja menettelyjä toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi, tarkastuskertomus lähetetään toiminnanharjoittajalle allekirjoitettavaksi tai hyväksytetään muuten toiminnanharjoittajalla. Mikäli toiminnanharjoittaja ei hyväksy sovittua ja tarpeellista parannusta ympäristönsuojelun kehittämiseksi, viranomainen antaa kehotuksen toimeen ryhtymisestä. Asiassa voidaan käyttää myös hallintopakkokeinoa, josta päättää ympäristöjaosto. Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014), ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) ja hallintolain käytäntöjä noudattaen. Ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröityjen laitosten säännöllinen valvonta koostuu kohteessa suoritettavien määräaikaistarkastusten lisäksi vuosiraporttien, tarkkailutulosten ja muiden seurantaraporttien tarkastuksista. Määräaikaistarkastukset toteutetaan tämän valvontasuunnitelman ja sen perusteella laaditun valvontaohjelman mukaisesti. Suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvien laitosten ympäristölupien ehdoissa on pääsääntöisesti määrätty toiminnanharjoittajien velvollisuudesta raportoida vuosiyhteenvedoin toiminnastaan kaupungin lupaviranomaiselle. Tarvittaessa toiminnanharjoittajalta voidaan pyytää lisäselvityksiä tai raportissa ilmenevien puutteiden korjaamista. Vuosiraportointien ajankohdat on ajoitettu yleensä helmi- ja maaliskuuhun. Kaikissa ympäristölupapäätöksissä ei ole vuosiraportointivelvollisuutta, mutta toiminnanharjoittajan on varauduttava esittämään tarvittava kirjanpito valvontaviranomaiselle pyydettäessä. Saadut raportit tarkistetaan ja tarpeen mukaan ollaan yhteydessä toiminnanharjoittajaan sekä pyydetään lisäselvitystä. Ympäristölupapäätösten tarkkailumääräysten valvonta on tärkeää, jotta saadaan tietoa eri toimintojen/laitosten aiheuttamista vaikutuksista. Raporttien perusteella valvontaviranomainen voi päättää tarkkailumääräysten muuttamisesta. 8. Viranomaisten välinen yhteistyö Kunnan valvontaviranomainen tai ympäristönsuojeluviranhaltija voi tarvittaessa osallistua esim. ELY-keskuksen valvonnassa olevien kohteiden 11

määräaikaistarkastuksiin tai muiden lupaviranomaisen tarkastuksiin ja katselmuksiin (esim. AVI, Vaasan hallinto-oikeus). Ympäristölupahakemuksista pyydetään kunnan kaavoitusviranomaisen lausunto ja tarvittaessa muiden yksiköiden lausunnot (esim. maakäyttö- ja mittaustoimi). Myös ympäristönterveydenhuollolle varataan mahdollisuus lausunnon antoon, samoin kuin tarvittaessa aluepelastuslaitokselle tai Lapin ELY-keskukselle. Erilainen onnettomuustilanteissa edellä mainittu viranomaisyhteistyö saattaa olla myös tarpeen. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös rakennusvalvonnan kanssa. Valvontayhteistyötä tehdään osallistumalla mahdollisuuksien mukaan Tukesin valvomien laitosten tarkastuskäynneille. 9. Valvonnan maksullisuus Tämän valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisista suunnitelluista ja säännöllisistä määräaikaistarkastuksista peritään erikseen kunnassa hyväksyttävän taksan mukaiset maksut. Valvontamaksuissa huomioidaan ympäristönsuojeluasetuksen mukainen maksun kohtuullistaminen mikroyrityksille. Mikroyritysten maksu on 50 % pienempi normitaksasta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 44 tunnilta. Taksaan on huomioitu myös, että erillistä maksua ei peritä viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireille laitetun asian käsittelystä. Samoin on katsottu aiheelliseksi lisätä määräys, että muiden kuin viranomaisen tai haittaa kärsivän asianosaisen vaatimuksesta vireille laitetun asian käsittelystä voidaan vireillepanijalta periä maksu, jos vireillepanoa on pidettävä ilmeisen perusteettomana. 12 10. Valvonnan resurssit Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristöjaosto. Valvonnan suorittaa ympäristöpäällikkö (1 htv). Tarkastuksissa voidaan käyttää tarvittaessa apuna kausityövoimaa. Suunnitelmallisen jälkivalvonnan ohella ympäristönsuojeluviranomaisen on huolehdittava ennakkovalvontatehtävistä kuten lupien ja ilmoitusten sekä toimenpidepyyntöjen käsittelystä. Ne joudutaan priorisoimaan usein jälkivalvonnan edelle, koska ne on järjestetty laki- ja asetustasolla ja niitä koskee tarkat säädökset. Näiden tehtävien määrä vaihtelee vuosittain eikä niiden tarkka ennakointi ole mahdollista. Viranomaispalveluiden kansliahenkilöstöä (1½ htv) voidaan käyttää apuna valvontaa liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä, mm. laskutus. 11. Valvontasuunnitelman ja -ohjelman seuranta ja päivitys Tämä valvontasuunnitelma ja -ohjelma on voimassa vuodet 2017-2021 ja päivitetään

seuraavan kerran vuonna 2022. Valvontasuunnitelma ja -ohjelma päivitetään tarvittaessa aikaisemmin jos lainsäädännön muutokset aiheuttavat siihen tarpeen. Valvonnan kohteeksi otetaan kuitenkin uusia ympäristölupavelvollisia toimintoja sitä mukaan kun niitä ilmaantuu ja poistetaan toiminnan loputtua. Valvonnan toteutumisesta laaditaan vuosittain lyhyt yhteenveto joka tuodaan tiedoksi ympäristöjaostolle. Yhteenvedosta voidaan verrata toteutunutta valvontaa suunniteltuun valvontaan. 13

14 LIITE Valvontaohjelma vuosille 2017 2021 Ympäristölupavelvollisten ja eräiden rekisteröityjen toimintojen tarkastukset tehdään vähintään seuraavan ohjeellisen aikataulun mukaisesti vuosina 2017 2021.Valvontakohteiden nimiä ei esitetä tässä kohdassa, ainoastaan toimiala, jotta tällä ei olisi vaikutusta valvonnan toteuttamiseen. Tarkastusajankohta saattaa aikaistua tai myöhentyä eri toiminnoissa edellä esitetyistä. Saman toimialan (toiminnanharjoittajan) tarkastus saattaa olla tarpeen useampana peräkkäisenä vuotena. Tähän vaikuttaa mm. toiminnan aktiivisuus ja eteneminen (esim. kallion louhinta) ja esim. maa-ainesluvissa tarvittavien lopetussuunnitelman toimenpiteiden aikataulutus. Tarkastusohjelmaa päivitetään tarpeen vaatiessa uusilla toiminnoilla. Vuosi 2017: Direktiivilaitokset (AVI / ELY) ja olemassa olevat muut toimijat (AVI/ELY) Uudet ympäristölupaa hakevat toiminnot (AVI / ELY) Uudet rekisteröintiä hakevat toiminnot Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto Vuosi 2018: Direktiivilaitokset (AVI / ELY) ja olemassa olevat muut toimijat (AVI/ELY) Uudet ympäristölupaa hakevat toiminnot (AVI / ELY) Uudet rekisteröintiä hakevat toiminnot Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto Energian tuotanto / KE-öljylaitokset Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus Vuosi 2019: Direktiivilaitokset (AVI / ELY) ja olemassa olevat muut toimijat (AVI/ELY) Uudet ympäristölupaa hakevat toiminnot (AVI / ELY) Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto Uudet rekisteröintiä hakevat toiminnot Satamatoiminnat (pienvenesatamat) Vuosi 2020: Direktiivilaitokset (AVI/ELY) ja olemassa olevat muut toimijat (AVI/ELY) Uudet ympäristölupaa hakevat toiminnot (AVI / ELY) Uudet rekisteröintiä hakevat toiminnot Jätteen ammattimaiset keräyspisteet (osa) Liikenne Vuosi 2021: Direktiivilaitokset (AVI/ELY) ja olemassa olevat muut toimijat (AVI/ELY) Uudet ympäristölupaa hakevat toiminnot (AVI / ELY) Uudet rekisteröintiä hakevat toiminnot Jätteen ammattimaiset keräyspisteet (osa) Mineraalituotteiden valmistus