Rakennus- ja ympäristölautakunta 32 08.03.2017 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2016 496/00.01.02/2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 08.03.2017 32 Valmistelija: Ympäristöterveydenhuollon esimies Riitta Suutari, riitta.suutari@salo.fi, 02-778 4601 Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi joulukuussa 2015 ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2015-2019 päivityksen vuodelle 2016. Valvontasuunnitelman toteutumisen raportointi tehdään keskitettyjen valtakunnallisten KUTI-, YHTI- ja VYHA-tietojärjestelmien avulla. Suunnitelman toteutuminen tulee arvioida ja käsitellä lautakunnassa ja toimittaa VYHA:n kautta aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Elintarvikevalvontasuunnitelman toteutuminen Elintarvikevalvontasuunnitelman mukainen elintarvikehuoneistojen kokonaismäärä oli 478 ja niihin oli suunniteltu tehtävän 293 tarkastusta. Tehtyjen tarkastusten määrä vuonna 2016 oli 276 kpl (vuonna 2015 256 kpl). Elintarvikevalvonnassa pystyttiin siten toteuttamaan 94 % riskinarvioinnin perusteella tarvittavasta tarkastusmäärästä. Valvonnan toteuma oli selvästi parempi kuin edellisenä vuonna (61 %). Pääasiallinen selitys tuloksen paranemiseen on riskiluokitusohjeistuksen muuttuminen. Uuden vuonna 2016 käyttöön otetun riskinarviointiohjeen mukaan laaditussa valvontasuunnitelmassa tarkastusten määrä väheni noin 30 %. Valvonnan kattavuus oli 53 % eli vähän yli puolessa kaikista valvontakohteista käytiin vähintään kerran. Tarkastuksia suunnataan riskiperusteisesti enemmän kohteisiin, joissa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Suunnitelmallisista tarkastuksista n. 95 % oli Oiva-tarkastuksia. Tarkastusten arvosanat jakautuivat seuraavasti: -oivallinen 51,3 % (vuonna 2015 47,7%) -hyvä 40,8 % (44 %) -korjattavaa 7,5 % (7,9 %) - huono 0,4 % (0,4 %) Oiva-arvioiden tulokset olivat siten hieman paremmat kuin edellisenä vuonna. Korjattavaa -arvosanan saaneisiin kohteisiin tehtiin uusintatarkastus ja huonot arvosanat johtivat hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön. Hallinnollisia pakkokeinoja käytettiin kahdessa elintarvikekohteessa. Yhden kohteen kohdalla vietiin uhkasakkomenettely tuomitsemiseen saakka. Lisäksi yhden valvontakohteen osalta tehtiin tutkintapyyntö poliisille.
Alkutuotannon toimijoiden vieminen KUTI-järjestelmään aloitettiin, mutta sovelluksessa esiintyneiden valtakunnallisten ongelmien vuoksi kaikkia toimijoita ei vielä saatu kirjattua järjestelmään. Alkutuotantopaikoista suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään toistaiseksi ainoastaan maidontuotantotiloille. Salossa oli vuonna 2016 maidontuotantotiloja 42 kpl, ja niistä tarkastettiin 18 kpl. Ainoastaan yksi suunnitelman mukainen tarkastus jäi tekemättä. Riskinarvioinnin perusteella maidontuotantotilojen valvontaa kohdistetaan erityisesti tiloille, joilta toimitetaan raakamaitoa kuluttajien käyttöön. Tarkastuksissa kiinnitettiin erityisesti huomiota raakamaidon käyttöön liittyvien riskien tiedottamiseen maitoa ostaville asiakkaille. Viranomaisnäytteitä otettiin suunnitelman mukaisesti. Näytteenotto kohdistui erityisesti laitoksiin. Lisäksi salaattibaariprojektin yhteydessä otettiin viranomaisnäytteitä. Viranomaisnäytteitä elintarvikkeista ja niiden käsittelypinnoista otettiin yhteensä 36 kappaletta. Vuonna 2016 toteutettiin valvontaprojekti vähittäismyymälöiden ns. salaattibaarien mikrobiologisen ja hygieenisen laadun selvittämiseksi. Projekti tehtiin yhteistyössä Lohjan ja Eteläkärjen elintarvikevalvonnan kanssa. Projektin yhteydessä tehtiin kohteeseen Oiva-tarkastus ja otettiin myynnissä olleista salaattibaarituotteista viranomaisnäytteitä. Salon kohteiden tarkastustulokset olivat Oiva-yleisarvosanaltaan vähintään hyviä. Osa viranomaisnäytteistä todettiin kuitenkin laadultaan huonoksi. Selvää syytä huonoihin tuloksiin ei pystytty kaikissa tapauksissa selvittämään, mutta toimijoita kehotettiin kiinnittämään huomiota erityisesti tuotteiden tarjollapitoaikaan. Elintarvikevalvonnasta (tarkastukset, näytteenotto, ilmoitusten käsittely) kertyneet tulot olivat 46 166 euroa. (2015 tulot 35 426 euroa). Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutuminen Terveydensuojelulain mukaisia suunnitelmallisen valvonnan kohteita oli 309. Valvontasuunnitelmassa oli tarkastuksia näihin kohteisiin merkitty 187 kpl. Suunnitelman mukaisia tarkastuksia tehtiin 146 kpl (vuonna 2015 71 kpl). Terveydensuojelulain mukaisesta suunnitelmallisesta valvonnasta pystyttiin siten toteuttamaan 78 % (vuonna 2015 60 %). Valvonta suunnattiin erityisesti vesilaitosten sekä uimarantojen ja -hallien tarkastuksiin sekä peruskoulujen ja päiväkotien terveydellisten olojen valvontaan. Tavoitteena oli tarkastaa myös lasten ja nuorten kokoontumistilat, kuten nuorisotilat ja kerhotilat. Niihin suunnitelluista 40 tarkastuksesta pystyttiin kuitenkin toteuttamaan vain 13 tarkastusta. Uusia terveydensuojelulain 13 :n mukaisia ilmoituksia/hakemuksia käsiteltiin 24 kpl (vuonna 2015 23 kpl). Näytteitä otettiin talous- ja uimavedestä suunnitelman mukaisesti. Terveysvalvonnan ottamien valvontasuunnitelman mukaisten viranomaisnäytteiden määrä oli talousvedestä 108 kpl ja uimavedestä 61 kpl. Vesilaitostarkastuksissa kiinnitettiin erityisesti huomiota
desinfiointivalmiuteen ja varavoiman tuottamiseen mahdollisen sähkökatkon aikana. Osuuskuntien vedenjakeluun liittyvässä infrastruktuurissa havaittiin puutteita ja niille jouduttiin antamaan kehotuksia häiriötilannevalmiuden parantamiseen. Vuoden 2016 painopisteenä ollut talousveden valvontatutkimusohjelmien päivittäminen tehtiin kaikille vesilaitoksille. Valvontatutkimusohjelmiin tuli uutena tutkimuskohteena radioaktiivisten aineiden valvonta. Kahdella vedenottamolla havaittiin radioaktiivisten aineiden enimmäismäärien ylityksiä ja niillä ryhdyttiin toimenpiteisiin talousveden laadun turvaamiseksi jakelualueilla. Muilta osin kaikki viranomaisnäytteet täyttivät laatuvaatimukset. Kaikki yleiset uimarannat luokiteltiin uimavesinäytteiden perusteella laadultaan erinomaiseksi. Sinilevää todettiin kesän aikana kolmella uimarannalla. Uimarannoille vietiin informaatiota sinilevästä, mutta rantoja ei tarvinnut laittaa uimakieltoon. Terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa merkittävä osa tarkastuskäynneistä oli valvontasuunnitelman ulkopuolisia tarkastuskäyntejä. Niitä tehtiin 95 kpl (vuonna 2015 101 kpl) ja ne kohdistuivat pääasiassa asunnoissa mahdollisesti esiintyviin terveyshaittoihin, kuten sisäilmaongelmat, melu, tuhoeläimet ja siivottomuus. Sisäilmaongelmien selvittelyssä kiinnitettiin erityistä huomiota selvitysten laatuun ja selvitystyössä edellytettiin käytettävän sertifioituja asiantuntijoita. Terveydensuojeluvalvontaa työllistivät myös erilaiset lausunnot ja selvitykset. Lausuntoja annettiin yhteensä 35 kpl (30 kpl). Erityisesti tuulivoimameluun liittyviä valituksia tehtiin vuoden aikana runsaasti. Vuoden 2016 tavoitteena oli päivittää erityistilannesuunnitelma talousveden osalta. Suunnitelma ajantasaistettiin yhteystietojen ja tiedotusohjeiden osalta, mutta toimintaohjeistusta tulee vielä päivittää. Terveydensuojelun suunnitelmallisesta valvonnasta kertyi tuloja yhteensä 14 063 euroa (vuonna 2015 8 057 euroa) ja ilmoitusten/hakemusten käsittelystä 2 725 euroa (3 550 euroa). Yhteensä 16 788 euroa. Lisäksi perittiin näytteenottomaksuja 5 142 euroa (v. 2015 10 968 euroa) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan toteutuminen Kuluttajaturvallisuusvalvonta valtiollistettiin 1.5.2016 alkaen. Ennen valvonnan siirtymistä Tukesille, tarkastettiin alueen kuntosalit (15 kpl) myös kuluttajaturvallisuuslain perusteella terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen yhteydessä. Tupakkavalvonnan toteutuminen Tupakkalain mukaisia valvontakohteita alueella on yhteensä noin 100 kpl. Kaikki niihin suunnitellut 30 tarkastusta pystyttiin tekemään (vuonna 2015 76 %). Tupakkalain mukaiset valvontakohteet ovat pääasiassa vähittäismyyntipaikoissa. Lisäksi valvontakohteita ovat tupakointitilalliset ravintolat ja tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat. Tupakkalain mukaista
valvontaa tehtiin pääasiassa elintarvikevalvonnan yhteydessä. Tupakkalain mukaisessa valvonnassa havaittiin puutteita lähinnä pienissä myymälöissä ja tarjoilupaikoissa. Puutteita oli erityisesti myyntilupien ja myyntikieltoilmoitusten esilläpidossa sekä omavalvontasuunnitelman saatavuudessa ja omavalvontakirjauksissa. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien haltijoilta peritään myyntipistekohtainen vuosittainen valvontamaksu, joka kattaa myös suunnitelmallisen valvonnan. Vuosittaisia valvontamaksuja perittiin yhteensä 9 325 euroa (vuonna 2015 9 935 euroa). Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupia käsiteltiin 11 kpl ja lääkelain mukaisia nikotiinikorvausvalmisteiden myyntilupia 3 kpl. Niistä perittiin maksuja yhteensä 2 200 euroa (vuonna 2015 1 485 euroa). Uusi tupakkalaki tuli voimaan 15.8.2016. Uuden lain toimeenpanoon valmistauduttiin osallistumalla koulutuksiin, päivittämällä maksutaksaa sekä informoimalla toimijoita uuden tupakkalain aiheuttamista muutoksista. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelman toteutuminen Eläinlääkäripalveluiden toteutuminen: Salossa on kolme praktikkoeläinlääkäriä, jotka toimivat kahdella eri vastaanotolla. Eläinlääkäripalveluihin oli käytettävissä resurssia suunnitelman mukaisesti 2,9 htv. Palvelut toimivat melko hyvin myös lomien aikana, sillä eläinlääkäreille pystyttiin palkkaamaan pidempien poissaolojen ajaksi viransijaisia. Perniön vastaanotolla ei kuitenkaan eläinlääkärin poissa ollessa ollut aina omaa sijaista. Eläinlääkäreillä oli mahdollisuus keskenään töitä järjestelemällä irrottautua akuutista praktiikasta ja tehdä esim. aikaa vieviä terveydenhuoltokäyntejä maatiloille. Eläinlääkärit tekivät virka-aikana 571 tilakäyntiä (v. 2015 käyntejä oli 650) ja pieneläinkäyntejä vastaanotoilla oli 2 805 (v. 2015 2 784 käyntiä). Asiakkaista 83 % oli siten pieneläimiä. Kaupungineläinlääkärit ovat pystyneet tarjoamaan terveydenhuoltopalveluja kysyntää vastaavasti. Kaikki eläinlääkärit ovat mukana Neuvo2020 -maatilojen neuvontajärjestelmässä. Sikava- ja Naseva -sopimustilojen määrä oli 26 (v. 2015 24). Terveydenhuoltokäyntejä sika-, nauta- ja lammastiloille eläinlääkärit tekivät yhteensä 64 kpl. Suureläinpäivystys järjestettiin suunnitelman mukaisesti yhteistyössä Liedon ympäristöterveydenhuollon kanssa. Päivystysalue koostuu kahdesta toiminta-alueesta, joissa kummassakin toimii yksi päivystäjä. Salo vastaa 4/7 eteläisen toiminta-alueen päivystysvuoroista. Salon viikonloppupäivystyksistä sijaiset hoitivat lähes 60 % ja vakituisille eläinlääkäreille jäi jokaiselle hoidettavaksi keskimäärin 4,5 viikonloppupäivystysvuoroa. Tarvittaessa eteläisen ja pohjoisen alueen päivystäjä tekevät yhteistyötä, jotta palvelu voidaan tarjota asiakkaille riittävän nopeasti. Salossa on käytössä käyntimaksu- ja matkasubventio. Subventioita maksettiin viime vuonna yhteensä noin 5 300 euroa. Varsinais-Suomen pieneläinpäivystyspalvelut ostettiin Suomen
Pieneläinklinikat Oy:ltä. Päivystysvastaanottopaikkana toimi Eläinsairaala Turku. Vastaanotolla kävi päivystysaikaan 318 salolaista pieneläinasiakasta. Määrä on sama kuin vuonna 2015. Salolaiset asiakkaat muodostivat pieneläinpäivystyksen asiakaskäynneistä vähän alle 5 %. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta: Eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvontatehtävät ovat valtion korvaamia, kunnalle määrättyjä tehtäviä. Valvonnan päävastuu on valvontaeläinlääkärillä. Muut kaupungineläinlääkärit osallistuvat valvontaan vain tarvittaessa, esimerkiksi valvontaeläinlääkärin poissaolojen aikana tai avustavat tarvittaessa valvontaeläinlääkäriä eläinsuojelukäynneillä. Eläinlääkärien lisäksi valvontakäynneille osallistuu joskus terveystarkastajia, joiden kustannuksia valtio ei kuitenkaan korvaa. Eläinten hyvinvoinnin valvontaan käytettiin 0,8 htv ja eläinten terveyden- ja sivutuotevalvontaan molempiin 0,1 htv. Eläinten terveydenvalvonta toteutui suunnitelman mukaisesti. Kaikki suunnitellut tarkastuskäynnit tehtiin ja tarvittavat näytteet otettiin. Sivutuotteita käsittelevät laitokset ja haaskat tarkastettiin riskinarviointiin perustuvan valvontasuunnitelman mukaisesti. Myös suunnitelmallista eläinsuojeluvalvontaa toteutettiin riskinarvioinnin pohjalta. Säännöllisen valvonnan kohteissa, joita ovat esim. tallit, eläinhoitolat ja kennelit, on harvoin epäkohtia, joten niitä ei ole tarkoituksenmukaista tarkastaa joka vuosi. Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin yhteensä 116 kpl (vuonna 2015 93 kpl). Tarkastuksista 88 % kohdistui pieneläimiin. Uusintatarkastuksia tehtiin 19 kpl ja ne jakautuivat puoliksi pien- ja isoeläimiin. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin yhteensä 152 kpl (vuonna 2015 143 kpl). Noin 65 %:ssa tarkastuksista tarvittiin eläinsuojelullisia toimenpiteitä. Lievempien eläinsuojelullisten epäkohtien johdosta annettiin neuvoja ja ohjeita. Hallinnollisia pakkokeinoja, kuten määräyksiä ja kieltoja annettiin noin 12 %:ssa tarkastetuista kohteista. Muutamassa tapauksessa ryhdyttiin myös eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, kuten tilapäisen hoidon hankkiminen muualta tai uudelleensijoittaminen. Hankalimpia eläinsuojelutapauksia selvitettiin yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. Voimavarat ja niiden riittävyys Vuoden 2016 valvontasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästiin varsin hyvin. Terveydensuojelulain mukaisen suunnitelmallisen valvonnan toteutumisaste oli muita heikompi 78 %, mutta senkin osalta päästiin selvästi parempaan tulokseen kuin edellisenä vuonna (60 %). Tavoitteiden parempi toteutuminen perustui sekä terveysvalvonnan käytettävissä olevien resurssien lisääntymiseen, että vähentyneeseen valvontatarpeeseen. Eviran uuden riskinarviointiohjelman käyttöönoton myötä elintarvikehuoneistojen suunnitelmallisten valvontakäyntien määrä laski noin 30 %:lla. Lisäksi kuluttajaturvallisuusvalvonnan siirtyminen
Tukesille 1.5.2016 alkaen vapautti valvontaresurssia n. 10-20 htpv. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta merkitsee ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen vuodelta 2016 tiedokseen. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.