rev. 15.8.2011 LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2010
Sisäinen tarkistussivu Asiakas Lemin kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Projekti Vaihe Päivitys 2010 Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro. Tiedoston nimi Tiedoston sijainti Järjestelmä Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Vastaava yksikkö Microsoft Word Lemin kunta GC Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Anu Salo Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. 20.10.2010/ Mev (kohta 5.1. toiminta-alue) 15.8.2011/ Mkpi (ELY:n kommentit 6.5.2011) A Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Hannu Huotarinen Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj.
Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Vesi- ja ympäristötekniikka, Keski-Suomi Valtakatu 25 FI-53100 Lappeenranta Puh. 010 33 370 Fax 010 333 7351 Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0625905-6
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLLON NYKYTILA... 2 2.1 Vesihuolto kunnan alueella... 2 2.1.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet... 3 2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittelylaitos... 3 2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 5 2.2 Vesistöjen tila... 5 2.3 Yhteistyö vesihuollossa... 6 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 7 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 7 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla... 8 3.2.1 Talousvesi... 8 3.2.2 Jätevesi... 8 3.2.3 Hulevesi... 9 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 9 3.3.1 Vesiosuuskunnat... 9 3.3.2 Haja-asutusalueet... 9 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta... 10 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 11 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät... 11 4.2 Organisatoriset linjaukset... 11 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun... 11 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 11 4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet... 11 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12 5.1 Toiminta-alueet... 12 5.2 Vesihuoltolaitokset... 13 5.2.1 Vedenhankinta... 13 5.2.2 Jätevesien käsittely... 13 5.3 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 13 5.4 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 13 5.5 Organisaation ja yhteistyön kehittäminen... 13 5.6 Toimenpideohjelma... 14 6 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 14 7 YHTEENVETO... 14 LÄHTEET... 16 LIITE 1 Yleiskartta LIITE 2 Nykytila, kartat 1-3 LIITE 3 Lemin kunnan luokitellut pohjavesialueet LIITE 4 Johtokartat LIITE 5 Kehittämistoimenpiteet, kartat 1-3
2 1 JOHDANTO Edellinen Lemin kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuosina 2003-2004 (Maa ja Vesi Oy 25.2.2004) Lemin kunta on teettänyt Pöyry Finland Oy:llä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen. Viime vuosina vesihuoltolainsäädäntöä on uudistettu ja 1.3.2001 astui voimaan vesihuoltolaki (9.2.2001/119). Vesihuoltolain tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat vesihuoltoratkaisut siten, että kuluttajille on toimitettavissa riittävästi terveydelliset vaatimukset täyttävää moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain 5 :ssä kunnat velvoitetaan kehittämään vesihuoltoa alueellaan siten, että vesihuoltolain tavoitteet saavutetaan, lisäksi kuntien edellytetään osallistuvan alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien laadintaan. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kunnan vesihuoltolaitoksen nykyisiä toimintatapoja ja -alueita sekä mahdollisia laajennuksia. Lisäksi tarkastellaan toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon tasoa ja kehittämistarpeita ja - mahdollisuuksia. Tarkoituksena on määritellä vesihuollon eri ratkaisuvaihtoehdot siten, että koko kunnan alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämissuunnitelman tarkastelujakso on 15 vuotta. 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Vesihuolto kunnan alueella Kunnan yleistiedot Lemin kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Lappeenrannan seutukuntaan. Lemin asukasluku v. 2009 lopussa oli 3 041 asukasta. Kunnan pinta-ala on noin 263 km 2, josta vesistöä on noin 46 km 2. Kunnassa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Kuukanniemi. Lemin kunnan työpaikoista oli vuoden 2007 lopussa noin 17 % on maa- ja metsätaloudessa, noin 22 % jalostuksessa ja noin 60 % palvelusektorilla. Elinkeinorakenne oli vuonna 2007 seuraava: maa- ja metsätalous noin 10 %, jalostus noin 25 % ja palvelut noin 65 %. Kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 46 % ja työttömyysaste 8,2 %. 1 Suunnittelualue kattaa koko kunnan alueen. Kirkonkylän ja Kuukannniemen taajamissa sekä Mikonharjussa ja Tuomelanpellolla on voimassa oleva asemakaava. Kunnan koillisosaan on laadittu Pien-Saimaan rantayleiskaava ja eteläosaan Kivijärven yleiskaava. Lisäksi kunnan alueelle on laadittu useita ranta-asemakaavoja. Kaavoitettujen alueiden lisäksi Välikankaalle, Kokkorinteeseen sekä Juuresahoon on laadittu palstoitussuunnitelmat. Kaava-alueet ja palstoitussuunnitelmat on esitetty 1 Lähde: Kunnat.net
3 liitteessä 2. Kunnanhallitus on päättänyt vuoden 2010 tammikuussa käynnistää Kirkonkylän alueen yleiskaavan ja koko asemakaavan uudistamistyön. Yleiskaavaalueen rajaus on esitetty liitteessä 2. Etelä-Karjalan voimassa oleva seutukaava on saanut lainvoiman 18.4.2001. Etelä- Karjalan maakuntakaava oli nähtävillä toisen kerran maalis-huhtikuussa 2010. Maakuntakaava on parhaillaan (08/2011) vahvistettavana ympäristöministeriössä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, johon kuuluvat Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari, hoitaa alueellaan ympäristönsuojelulainsäädännön piiriin kuuluvia meluntorjunnan tehtäviä. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta. Lemin kunnalla ei ole omia ympäristönsuojelumääräyksiä. 2.1.1 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet Vesihuoltolaitos Lemin kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos, joka toimii osana kunnan organisaatiota. Kunnan asukkaista noin puolet on kunnallisen tai vesiosuuskuntien vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston piirissä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty siten, että ne sisältävät olemassa olevat verkostoalueet. Vedenhankinta- ja jakelu Lemin kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössä kaksi pohjavedenottamoa, Kirkonkylän vedenottamo Vuolteenlammen pohjavesialueella ja Kuukanniemen vedenottamo Tallisenlammen pohjavesialueella. 2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittelylaitos Pohjavesivarat Kunnan alueella sijaitsee 5 luokiteltua pohjavesialuetta. Alueiden rajaukset on esitetty liitteessä 2 ja tietoja alueista liitteessä 3. (Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely-keskus), kokonaan tai osittain kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet 2008). Vedenottamot Kirkonkylän vedenottamo sijaitsee Kirkonkylältä noin 1,8 km lounaaseen. Se on otettu käyttöön vuonna 1975 ja saneerattu 2010. Vedenottamolta pumpataan kulutukseen vettä n. 215 m 3 /d. Vedenottamon kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 500 m 3 /d ja nykyinen asennettu pumppauskapasiteetti on 310 m 3 /d. Kuukanniemen vedenottamo sijaitsee Kuukanniemen taajamassa, Tallisenlammen rannalla. Se on otettu käyttöön vuonna 1971 ja saneerattu vuonna 2009. Vedenottamolta pumpataan kulutukseen vettä n. 90 m 3 /d. Vedenottamon kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 360 m 3 /d ja nykyinen asennettu pumppauskapasiteetti on 300 m 3 /d.
m3/a 4 Molempien vedenottamoiden vesimäärät ovat niin vähäisiä, etteivät ottamot tarvitse ympäristölupaviraston lupaa. Vesijohtoverkostot Kunnan vesijohtoverkostoa kunnassa on Kirkonkylän ja Kuukanniemen taajamien lisäksi Mikonharjussa, Tuomelanpellolla, Juuresahossa, Kokkorinteessä sekä Välikankaalla. Kunnan vesijohtoverkosto on esitetty liitteessä 4 ja vesiosuuskuntien toiminta-alueet liitteessä 2. Taulukko 1. Lemin kunnan vedenkulutustiedot v. 2003-2009 Vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Liittyjät 462 481 485 503 518 534 544 Laskutettu vedenkulutus m 3 /a 64 929 75 187 74 252 77 327 79 336 75 441 75 329 Laskutettu jätevesi m 3 /a 56 197 68 095 65 933 68 244 71 509 66 198 67 016 Keskimääräinen vedenkulutus m 3 /d Keskimääräinen laskutettu jätevesi m 3 /d Keskimääräinen vedenkulutus m 3 /d/liittyjä 178 206 203 212 217 207 206 154 187 181 187 196 181 184 0,39 0,43 0,42 0,42 0,42 0,39 0,38 Vedenkulutukseen sisältyy vesiosuuskuntien vedenkäyttö ja Toukkalan vesiosuuskunnan osalta myös jätevedet. Vuotuiset vesi- ja jätevesimäärät on esitetty alla kuvassa 1. Vuotuinen vedenkäyttö 85 000 80 000 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 Vedenkulutus m3/a Jätevesi m3/a 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Kuva 1 Vuotuinen vedenkäyttö ja jätevesivirtaamat
5 Vuonna 2009 oli Lappeenrannan verkoston rajamittarin mukaan mitattu jätevesimäärä 111 541 m 3 /a, eli viemäriverkoston vuotovedet olivat 36 200 m 3 /a, 54 % asiakkailta laskutetun jäteveden määrästä. Lemin kunnan jätevedet molemmista taajamista johdetaan siirtoviemäreitä pitkin käsiteltäväksi Lappeenrannan Vesi Oy:n Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Jäteveden käsittelyn lisäksi Lappeenrannan Vesi Oy vastaa Lemin kunnan alueen jätevesipumppaamoiden päivystyksestä ja huollosta. Viemäriverkostoa kunnassa on Kirkonkylän ja Kuukanniemen taajamien lisäksi Mikonharjussa, Tuomelanpellolla, Kokkorinteessä ja Välikankaalla sekä Toukkalan vesiosuuskunnan toiminta-alueella. Kunnan viemäriverkosto on esitetty liitteessä 4 ja Toukkalan vesiosuuskunnan toiminta-alue liitteessä 2. 2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Kunnallisen vesijohto- ja viemäriverkoston ulkopuolella asuu noin 1500 henkilöä, lisäksi kunnan alueella sijaitsee huomattava määrä lomakiinteistöjä. Lukuun ottamatta kolmea vesiosuuskuntaa on haja-asutusalueiden vesihuolto hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Talousvesi otetaan pääsääntöisesti rengaskaivosta tai porakaivosta. Jätevesien käsittelynä on pääasiassa sakokaivot, umpisäiliöt tai muut kiinteistökohtaiset järjestyt. Haja-asutusalueiden sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan Lappeenrantaan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Vesiosuuskunnat Lemin kunnan alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa: Keskisenpää-Sorvarila vesiosuuskunta, Toukkalan vesiosuuskunta ja Iiitän vesiosuuskunta. Nämä vesiosuuskunnat hankkivat talousvetensä kunnan verkostosta. Toukkalan vesiosuuskunnalla on vesijohdon lisäksi myös jätevesiviemäröinti. Vesiosuuskuntien toiminta-alueiden rajaukset on esitetty liitteessä 2. Vesiosuuskuntien liittyjämäärät ja vuotuinen vedenkulutus olivat vuoden 2010 kesäkuussa seuraavat: Vesiosuuskunta Liittyjät (kiinteistöt) Vuotuinen vedenkulutus m 3 /a Keskisenpää-Sorvarila 24 1 600 Toukkala 36 2 300 Iitiä 6 500 2.2 Vesistöjen tila Vesistöjen tila Lemin kunnan alueella oli vuosina 2000-2003 käyttökelpoisuusluokituksen perusteella enimmäkseen hyvä, vesistöjen luokitus on esitetty alla kuvassa 2. Tyydyttäviä tilaltaan olivat tarkastelujaksolla Vetjanjärvi, Lahnajärvi ja Kivijärven pohjoisosa sekä Läntinen Pien-Saimaa.
6 Kuva 2. Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuus Lemin kunnan alueella 2000-2003 (lähde: Kaakkois-Suomen ely-keskus) 2.3 Yhteistyö vesihuollossa Lemin kunta tekee yhteistyötä vesihuollossa Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Kunnan jätevedet puhdistetaan Lappeenrannassa Toikansuon jätevedenpuhdistamolla ja varavedenhankinta on järjestetty Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostosta. Lisäksi Vesi Oy vastaa jätevesipumppaamoiden päivystyksestä ja huollosta.
Asukasmäärä 7 Lemin kunta on osallistunut Etelä-Karjalan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. 3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Yleiset perusteet Vesihuoltolain (119/2001) 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Vesihuoltolain 6 :ssä todetaan, että jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Lemin kunnan asukasmäärä 2 tulee ennusteen mukaan vähenemään nykyisestä. Alla taulukossa 2 ja kuvassa 2 on esitetty kunnan väestöhistoria ja -ennuste. Taulukko 2. Lemin väestöhistoria ja -ennuste Vuosi 1990 1995 2000 2005 2009 2015 2020 2025 2030 2035 Asukasmäärä 3 093 3 205 3 137 3 109 3 041 3 011 2 989 2 966 2 937 2 905 Lemin kunnan asukasmäärän kehitys 1990-2035 3 250 3 200 3 150 3 100 3 050 3 000 2 950 2 900 2 850 2 800 2 750 1990 1995 2000 2005 2009 2015 2020 2025 2030 2035 Vuosi Kuva 2. Lemin väestöhistoria ja -ennuste 2 Lähde: kunnat.net
8 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 3.2.1 Talousvesi Talousveden laatu ja riittävyys Vesilaitoksen tuottaman veden laatu talousvesitutkimusten perusteella täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Kuukanniemen vedenottamon phsäädön toimintaa tulee tarkkailla ja raakaveden rautapitoisuuksia seurata. Lemin kunnan vesilaitoksen nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustettavissa olevilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko tarkastelujakson ajan. Jos vedenotto kummalla tahansa vedenottamoista estyisi, saavutettaisiin vesihuoltolaitoksella silti 100 % palvelutaso Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostoon liitetyn siirtolinjan ansiosta. Verkostojen kunto Kirkonkylän ja Kuukanniemen välillä verkosto on aikaisemmin ollut koko ajan suljettuna, koska Kirkonkylän ja Kuukanniemen jakelualueiden käyttöpaineet ovat erisuuruiset. Juuresahoon on rakennettu paineentasausasema, joka mahdollistaa talousveden johtamisen tarvittaessa kumpaankin suuntaan verkostossa. Vesijohtoverkoston kunto vaihtelee verkoston eri osissa. Verkoston kunto on tällä hetkellä hyvä. Kuukanniemen vedenottamo on saneerattu vuonna 2009. Kirkonkylän vedenottamo on alkuperäisessä kunnossa, lukuun ottamatta muutaman kerran uusittuja pumppuja. Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on muutamia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet kunnan verkostoon. 3.2.2 Jätevesi Verkostojen kunto Vanhimmat verkoston osat on kuvattu. Viemäriverkoston kunto on tällä hetkellä hyvä. Viemäriverkostoa tulee kuitenkin saneerata vaiheittain vuotovesien vähentämiseksi. Lappeenrannan verkostoon pumpattavan jäteveden määrämittaus mahdollistaa jatkuvan vuotovesimäärein seurannan.
9 Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt Kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella on muutamia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet kunnan verkostoon. 3.2.3 Hulevesi Kunnan alueella ei ole hulevesiverkostoa. Hulevedet johdetaan ojia pitkin maastoon. 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 3.3.1 Vesiosuuskunnat Maaseudun vesitekniikka Oy on laatinut vuonna 1999 Keskisenpää-Sorvarila alueelle vesihuollon suunnitelman. Vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna 2001. Vesiosuuskunnan verkostoon oli liittynyt kesällä 2010 24 kiinteistöä. Talousvesi johdetaan kunnan verkostosta. Jäteveden käsittely on jatkossakin tarkoitus hoitaa kiinteistökohtaisin järjestelyin. Toiminta-alueen vuotuinen vedenkulutus on noin 1 600 m 3 /a. Jakelualueen laajentamiselle ei toistaiseksi ole ilmennyt kysyntää.. Maaseudun vesitekniikka Oy on laatinut vuonna 2003 Toukkalan alueelle vesihuollon alustavan suunnitelman. Vesiosuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkosto on rakennettu vuosina 2003-2004. Vesiosuuskunnassa on 45 osakasta, joista kesällä 2010 34 oli liittynyt vesijohtoon ja viemäriin sekä kaksi vain vesijohtoon. Vesi otetaan kunnan verkostosta ja jätevedet johdetaan kunnan viemäriin. Vuotuinen vedenkulutus on noin 2 300 m 3 /a. Lyhyen tähtäimen suunnitelmissa on muutaman yksittäisen kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan verkostoon. Iitiän vesiosuuskunta on rakentanut vesijohdon kuudelle osakkaalle vuonna 2006. Jäteveden käsittely on järjestetty kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kunnan verkosta johdettavan veden vuotuinen kulutus on noin 500 m 3 /a. Suunnitelmissa on yhden kiinteistön vesijohdon rakentaminen. 3.3.2 Haja-asutusalueet Talousvesi Haja-asutusalueella talousvesi otetaan omasta kaivosta. Poikkeuksellisen kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Tutkimusten perusteella on todettu, että monet hajaasutusalueiden asukkaat eivät tiedä tai tiedosta käyttämänsä talousveden todellista laatua. Kaivoveden laatu on usein oletettua huonompaa. Ongelmat talousveden riittävyydessä ja sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle. Viime vuosina ongelmia kaivoveden riittävyydessä on ollut koko kunnan alueella. Merkittävämpiä ongelma-alueita ovat olleet: Lahnajärven eteläpuoli, Kivijärven Hannanlahden ja Kirventeenjärven välinen alue sekä Kotajärven koillispuoli.
10 Jätevesi Ympäristösuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tarkemmat haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat ympäristönsuojelulakia tarkentavassa asetuksessa (209/2011), joka on tullut voimaan 15.3.2011. Asetuksen mukaan talousvesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Asetukseen on kirjattu vanhojen kiinteistöjen osalta viiden vuoden siirtymäaika, jona aikana jätevesien käsittely tulee saattaa asetuksen mukaiseen kuntoon. Asetus koskee myös loma-asutusta. Jätevesien käsittelyjärjestelmien saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää ammattitaitoista neuvontaa, suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistöjen haltijoille, on haja-asutusalueilla edelleen tarvetta selvittää yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuutta. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestämiseen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus on huomattavan korkea. Lisäksi aivan oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt. Niillä jätevesien käsittely aiheuttaa usein ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. Haja-asutusalueen vakituisen asutuksen ja loma-asuntojen jätevesien kiinteistökohtaisten järjestelyiden kunnosta Lemin kunnan alueella ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa. Käsittelymenetelmien taso vaihtelee luultavasti paljon. Pien-Saimaan PISA projekti Pien-Saimaan vesiensuojelun ja kunnostuksen toimenpiteitä kartoittava ja suunnitteleva PISA projekti käynnistyi maaliskuussa 2009. Vuoden kestävä projekti on luonteeltaan esiselvitys, jonka puitteissa kartoitetaan vesialueen kuormituslähteet ja arvioidaan niiden keskinäistä merkittävyyttä. Lisäksi projektissa suunnitellaan päästöjen vähentämiseen ja vesistön kunnostukseen soveltuvia toimenpiteitä ja laaditaan kustakin soveltuvasta toimenpiteestä toteutussuunnitelma. Varsinaiseen kunnostukseen päästään PISA projektin jälkeen. PISA projektia vetää Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Suurimmat vesihuollon toimintavarmuuden ongelmat liittyvät haja-asutusalueilla kiinteistöille, joiden omassa kaivovedessä on ongelmia veden laadun tai määrän suhteen ja jotka sijaitsevat liian kaukana vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostosta. Lemin kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuus normaalitilanteessa on hyvä. Hyvän toimintavarmuuden takaa kaksi vedenottamoa sekä yhdysvesijohto Lappeenrannan Vesi Oy:n verkostoon ja vastaavasti siirtoviemäri Lappeenrannan Vesi Oy:n viemäriin.
4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 11 Vesihuoltoa kehitetään osana kunnan yleistä toimintastrategiaa kestävän kehityksen ja puhtaan asuinympäristön näkökulmasta. Kunnan vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tarjota laadullisesti ja määrällisesti parasta mahdollista talousvesipalvelua koko toiminta-alueella sekä vähentää tai poistaa jätevesikuormituksen ympäristövaikutuksia terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Ympäristöä kuormittavia päästöjä minimoidaan noudattamalla samoja perusperiaatteita sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella että sen ulkopuolella. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi valitaan taloudellisin, teknisin ja terveydellisin perustein. Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet esitetään seuraavassa luettelomaisesti. 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Vesistöjen ja pohjavesien puhtauden turvaaminen Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpito Haja-asutusalueen vesihuollon parantaminen osuuskuntien perustamista edistämällä. Taloudellinen tuki selvitysten ja suunnitelmien laatimisessa ja toteutuksessa Tiedottaminen ja neuvonta 4.2 Organisatoriset linjaukset Seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamismahdollisuuksien jatkoselvitykset Osallistuminen alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien laadintaan 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyön parantaminen Ympäristön ja terveydensuojelun tarpeiden huomioiminen vesihuollon suunnittelussa PISA projekti 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolaitos investoi omilla varoillaan Vesiosuuskuntien tukeminen 4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet Rahoitustuki eri muodoissaan (vesihuoltoavustukset) Valtion vesihuoltotyöt TE-keskuksen työllisyysavustukset Neuvonta ja ohjaus Laki vesihuollon tukemisesta 686/2005 tuli voimaan 1.1.2005 ja viimeisimmät muutossäädökset tulivat voimaan 1.1.2010. Lakia sovelletaan myös EU:n rahoituksella tuettaviin vesihuoltotoimenpiteisiin. Vesihuoltoavustusta voidaan
12 myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai vedenhankintaa ja/tai viemäröintiä varten perustetulle yhteisölle vesihuoltotoimenpiteiden toteutusta varten. Avustuksen enimmäismäärä on 30 % kustannuksista. Vesiensuojelullisista syistä tai jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella voi avustuksen määrä olla enintään 50 %. Ympäristökeskuksen avustukset ovat viime vuosina olleet noin 20 % vesihuoltohankkeiden rakennuskustannuksista. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää myös rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Vesihuoltoavustusten hakemisesta ilmoittaa ely-keskus. Hakemukset toimitetaan ennen hankeen aloittamista asianomaiselle ely-keskukselle tukipäätöstä varten. Valtion vesihuoltotyönä voidaan tietyin edellytyksin rakentaa esim. syöttövesijohtoja, laitosten välisiä yhdysvesijohtoja tai haja-asutusta palvelevia merkittäviä runkovesijohtoja. Vesiensuojeluhankkeena voidaan rakentaa mm siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä. Tällöin ely-keskus vastaa työstä ja materiaalien hankkimisesta. Valtion työnä toteutetun toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteutuminen voidaan kuitenkin useimmiten varmistaa tätä pienemmälläkin tukitasolla eli noin 30-40 %:n tukitasolla. Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole. Yksittäisen kiinteistön osalta vesihuoltohankkeiden tukimuotoja ovat kotitalousvähennys tehtävän työn osalta ja mahdollinen valtion asuntorahaston avustus mm. sosiaalisin perustein. 5 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Tässä luvussa käsitellään Lemin vesihuollon kehittämistoimia mahdollisimman lyhyesti ja osa toimista on esitetty liitteessä 5. 5.1 Toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet määriteltiin vuonna 2004 laaditussa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Toiminta-alueeseen kuuluvat Kirkonkylän, Kuukanniemen, Mikonharjun ja Tuomelanpellon kaava-alueiden lisäksi Juuresahon, Välikankaan ja Kokkorinteen alueet. Kunnan vesihuoltolaitoksen ja vesiosuuskuntien toimintaalueiden rajaukset on esitetty liitteessä 2. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta.
13 5.2 Vesihuoltolaitokset 5.2.1 Vedenhankinta Verkostoon lähtevän veden neutralointikemikaalin syöttöä tulisi tarkkailla. Verkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. Verkostokarttoja on päivitettty ajan tasalle vaiheittain sähköiseen muotoon, mutta verkoston ja venttiilien sijainnit ovat edelleen likimääräisiä. Vesijohtoverkostolle tulisi tehdä tarkemittaukset kartta-aineiston paikkansapitävyyden varmistamiseksi. 5.2.2 Jätevesien käsittely Viemäriverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. Vuotovesien määrää tulee tarkkailla myös Lappeenrannan viemäröinnin liitospisteessä olevan mittauksen mukaan. Verkostokarttoja on päivitetty ajan tasalle vaiheittain sähköiseen muotoon, mutta verkoston ja kaivojen sijainnit ovat edelleen likimääräisiä. Viemäriverkostolle tulisi tehdä tarkemittaukset kartta-aineiston paikkansapitävyyden varmistamiseksi. 5.3 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Ruomin kylään, Taipaleen kylään, Hyvärilään sekä Urolaan. Kirkonkylän alueen yleiskaavan laatimisen yhteydessä tulee selvittää osa-alueittain mahdollisuudet osuuskuntamuotoisten vesihuoltohankkeiden käynnistämiseen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Selvitys on asetuksen mukaan pyydettäessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jotta haja-asutuksen jätevesien käsittely saataisiin asianmukaiselle tasolle määräaikaan mennessä, selvitykset aloitetaan pohjavesialueilta ja rantavyöhykkeiltä. Tämän jälkeen edetään alueittain ympäristönsuojelun kannalta vähemmän aroille alueille. 5.4 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuutta parannetaan em. toimenpiteillä. Poikkeusoloihin varautumista on tarkasteltu kunnan valmiussuunnitelmassa. Valmiussuunnitelma tulisi päivittää säännöllisin väliajoin. 5.5 Organisaation ja yhteistyön kehittäminen Yhteistyötä ympäristökuntien kanssa lisätään mahdollisuuksien mukaan.
14 5.6 Toimenpideohjelma Toimenpiteen kuvaus Toteutusaikataulu Kustannusarvio Vastuutaho Vesijohto- ja viemäriverkoston saneeraus Iitiän vesiosuuskunta, yksi lisäliittyjä Toukkalan vesiosuuskunta, muutama liittyjä lyhyellä tähtäimellä Perustettava vesiosuuskunta; Ruomi Perustettava vesiosuuskunta; Taipale Perustettava vesiosuuskunta; Hyvärilä Perustettava vesiosuuskunta; Urola Haja-asutusalueen jätevesiselvitykset 2010 20 000 / vuosi Vesihuoltolaitos 2010 3 000 Vesiosuuskunta 2011-2013 30 000-40 000 ( Vj + Jv ) 2010 230 000 ( Vj + Jv ) 2010 245 000 ( Vj + Jv ) 2010 360 000 ( Vj + Jv ) 2010 185 000 ( Vj + Jv ) Vesiosuuskunta Vesihuoltolaitos Ruomin kylä Vesihuoltolaitos Taipaleen kylä Vesihuoltolaitos Hyvärilän kylä Vesihuoltolaitos Urolan kylä 2010 Virkatyönä Ympäristönsuojelusihteeri Lisäksi Kirkonkylän alueen yleiskaavan ja asemakaavan valmistelun yhteydessä tulisi selvittää vesihuollon rakentamis- ja investointitarpeet molemmilla osa-alueilla. 6 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan/päivitetään jatkossa vähintään viiden vuoden välein. Päivitystarve tulisi selvittää myös vuoden 2011 puolivälissä kun Kirkonkylän alueen yleiskaava- ja asemakaavaehdotukset ovat tekeillä. 7 YHTEENVETO Lemin kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos. Kunnan asukkaista noin puolet on kunnallisen vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston piirissä. Lemin kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössä kaksi pohjavedenottamoa. Lemin kunnan vesilaitoksen nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustetuilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko 15 vuoden tarkastelujakson ajan. Jos vedenotto kummalla tahansa
15 vedenottamoista estyisi, saavutettaisiin vesihuoltolaitoksella silti 100 % palvelutaso siirtolinjan ansiosta. Vesilaitoksen tuottaman talousveden laatu on hyvää. Lemin kunnan jätevedet molemmista taajamista johdetaan siirtoviemäreitä pitkin Lappeenrannan Vesi Oy:n Toikansuon jätevedenpuhdistamolle. Vesijohto- ja viemäriverkostoa kunnassa on pääasiassa Kirkonkylän ja Kuukanniemen taajamien lisäksi Mikonharjussa, Tuomelanpellolla, Kokkorinteessä sekä Välikankaalla. Lisäksi Juuresahossa on vesijohto. Vesijohto- ja viemäriverkoston kunto on tällä hetkellä hyvä. Lemin kunnan alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa, Keskisenpää-Sorvarila vesiosuuskunta, Toukkalan vesiosuuskunta ja Iitiän vesiosuuskunta. Kaikki vesiosuuskunnat saavat talousvetensä kunnan verkostosta. Toukkalan vesiosuuskunnalla on vesijohdon lisäksi myös jätevesiviemäröinti kunnan verkostoon. Muilta osin haja-asutusalueiden vesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Poikkeuksellisen kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Ongelmat talousveden riittävyydessä ja sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle. Viime vuosina ongelmia kaivoveden riittävyydessä on ollut koko kunnan alueella. Merkittävämpiä ongelma-alueita ovat olleet: Lahnajärven eteläpuoli, Kivijärven Hannanlahden ja Kirventeenjärven välinen alue sekä Kotajärven koillispuoli. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet on määritetty siten, että ne sisältävät olemassa olevat verkostoalueet. Vesijohto- ja viemäriverkoston saneerausta jatketaan vuosittain kiireellisyysjärjestyksessä. Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Ruomin kylään, Taipaleen kylään, Hyvärilään sekä Urolaan.
LÄHTEET Kaakkois-Suomen ely-keskus, Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus 2008 16 Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2003 Toukkalan vesiosuuskunta, Jussi Sopasen puhelinhaastattelu 8.6.2010 Keskisenpää-Sorvarila vesiosuuskunta, Jouko Räipiön puhelinhaastattelu 8.6.2010 Iitiän vesiosuuskunta, Markku Pesarin puhelinhaastattelu 8.6.2010 Lemin kunta, Kirkonkylän alueen yleiskaava ja Kirkonkylän asemakaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, maaliskuu 2010 Ympäristöhallinto, www.ymparisto.fi Suomen Kuntaliitto, www.kunnat.net Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi